maanantai 31. tammikuuta 2022

Lunta tulvillaan...

Onks Yrjöö näkynyt tai Simoo, kun oon joutunut lumitöihin, lauantaina kolme kertaa ja nyt sunnuntaina heti aamusti kovaan savottaa, mutta illalla oli taas lunta luotavana yllin kyllin!😉😟😊😘

lauantai 29. tammikuuta 2022

Setä Arkadia Timo Haapala Ilta-Sanomissa

Yksi Olympia-Antin matkakavaljeereista on valtiosihteeri Tuomo Puumala (kesk), jonka puolue pelasti eduskunnasta tippumisen jälkeen hyväpalkkaisiin politrukkihommiin odottamaan poliittista virkanimitystä opetusministeriön urheilupomoksi. Matkaan lähtevät myös Kurvisen avustaja Antti Varis (kesk) ja seinäjokelainen kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk), valtion liikuntaneuvoston varapj. Politiikan häjyt matkaavat uiguurisortajien maahan, vaikka moni maa jättää ihmisoikeussyistä reissun väliin. Setä A. on sitä mieltä, että herrojen keikka Vimpelin Saarikentälle pesäpallo-otteluun tulisi halvemmaksi, jahka kausi alkaa. Tai Lapuan Simpsiön-vuorelta voi laskea vaikka mäkeä. Mainittakoon, että liikuntaneuvoston pj. Paavo Arhinmäki (vas) pysyy kotona, liekö Sotšia vielä takaraivoissa.

perjantai 28. tammikuuta 2022

Tunnin lenkillä

Roktähti Juissi Läskinen Unskin lisäksi muutama "vakijäsen" puuttui tämän päivän lenkiltä ilmeisesti jonkinlaisten "päällekkäisyyksien" vuoksi. Kahdeksan kuntoilijaa kuitenkin mukana ja kävimme pitkästä aikaa tarkastamassa myös Lorvikylän ja hautausmaan auraukset. Anssi Joutsenlahti Hyvin oli auraukset hoidettu ja tunti saatiin täyteen kun takaisin liikuntakeskukseenkin pääsi vain kiertotietä pitkin. Vanhimmasta päästä taisimme tällä kerralla olla vauhdinpitäjinä - ihme kyllä.🥰😘😊 Mentiin muuten Uskinkin talon ohi Lorvikylässä!

torstai 27. tammikuuta 2022

Tori-torstai

Torstai on Kankaanpään toripäivä, torilla kaksi kalakauppiasta ja Tapolan Mustamakkaramyynti. Voisiko enää vähempää ja hiljasempaa olla? Säässä ei moittimista lähes nollakeli eikä edes tuultakaan!😊😟😘

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Lintulaudalla

Lntulaudalla käy nyt lumisatellakin aikas hyörinä. Pulut eivät pääse lintulaudelle asti!😊 Katso kuvat facebook-sivultani!

58-vuotiskurssikokousta suunnittelemassa

Tiistaina oltiin Laitilassa suunnittelemassa vuoden 1964 teologikurssin kokousta ensi syyskuussa Turun kristillisellä opistolla.Peräti 58 vuotta on siis syksyllä tullut kuluneeksi aloittamisestamme. Olemme kokoontuneet monet kerrat. Itsekin sain olla tarjoamassa käyntiä myös eduskuntatalolla puhemiehistössä ollessani, kun kurssikokous pidettiin Helsingissä. Nyt syksyn kokoukseen pyydetään kahtakin piispaa, joista toinen on omaa vuosikurssiamme. Yhtenä kurssikokouksemme pyytäjänä Turkuun toimi taiteilijanakin tunnettu Hannu Konola, jonka tunnetaan monista kirkkoikkunamaalauksistaan ja Turun Taidekappelin perustajana. Hän kuitenkaan ei enää ole joukossamme saatuaan iäisyyskutsun taivaan kotiin. Kuitenkin näemme hänen kättensä luomuksia, joita on Turun opistolla ja lähellä olevassa Maarian kirkossa, jossa vietämme ehtollista. Vuosia sitten Turussa kokoustaessamme meille toi tervehdyksen juuri Maarian kirkossa silloinen Venäjän ortodoksikirkon johtaja Aleksei.Hyvin monia kokoontumisia meillä on ollut, yksi mieleenpainuvimpia Uudessa Valamossa, jonka johtajana toimi kurssilaisemme sittemmin metropoliitta Ambrosius. Kiitokset tällä kerralla kokoustamme johtaneelle Hannulle ja kaikki kaikessa toimivalle sihteerillemme Leenalle!

maanantai 24. tammikuuta 2022

Kiitos kaikille

Kiitos kaikille! 😊🥰😍😘Äänimäärissä olen Kankaanpään ehdokkaiden joukossa toisena heti kansanedustaja Heidin jälkeen! Hyvinvointialuetta rakennetaan nyt kaikkien satakuntalaisten parhaaksi. Saimme läpi yhdeksän perussuomalaista 13,4% kannatuksella, kun koko maan kannatus on 11,1%. Kankaanpäässä sentään päästiin 23,2 %

Läpi

Kiitos kaikille äänestäjille ja kannustajille. Satakunnasta PS sai yhdeksän aluevaltuutettua ja oli jälleen puolueen parhaita alueita. Koko maan kannatus 11,1%, Satakunnassa 13,4%. Tästä on vain yksi suunta: ylöspäin!

sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Musiikkia siunaustilaisuudessa

Lauantaina 86-vuotiaan veteraanin lesken hautauksessa oli harvinaisen paljon musiikkia, peräti kahdeksan eri esitystä: haudalla lauletun Maa on niin kaunis virren kanssa neljä virttä, yksinlaulu, netistä Eino Leinon Laulajan laulu ja tietysti alku- ja loppusoitot uruilla! Virsissä jopa isän ja pojan virret: Wilhelm Malmivaaran Oi Herra, jos mä matkamies maan ja Väinö Malmivaavran Oi Jeesus, siunaa äitiä.💖😘

lauantai 22. tammikuuta 2022

Huominen kirkkovuoden sunnuntai

‹SUNNUNTAI 23.1.2022› 3. sunnuntai loppiaisesta Joulujakso, loppiaisaika Jeesus herättää uskon Jeesuksen julkinen toiminta on alkanut. Opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Isä, kaikkivaltias Herramme. Sinä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Me kiitämme sinua tästä rakkaudesta ja rukoilemme: Vahvista uskoamme. Auta meitä viemään sanaasi eteenpäin ja julistamaan evankeliumia, niin että kaikki kansat saisivat kiittää ja palvella sinua. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Me elämme liiaksi oman viisautemme varassa ja luotamme omaan voimaamme. Koettelemusten tullessa huomaamme, että viisautemme on riittämätöntä ja voimamme ovat vähäiset. Herra, opeta meille uskon yksinkertaisuutta. Auta meitä näkemään, että sinussa ovat kätkettyinä kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra, meidän luoksemme tulee ihmisiä idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. He tulevat muukalaisina, pakolaisina ja vainottuina. Meitä pelottaa, me vierastamme. Auta meitä avautumaan, ymmärtämään ja rakastamaan. Ota meidät yhdessä vastaan valtakuntasi juhla-aterialle. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

perjantai 21. tammikuuta 2022

Riikka Purra onnistui suuressa vaalikeskustelussa

Iltalehdessä Riikka Purra arvostettiin kärkeen täysin päinvastoin kuin IltaSanomissa, missä hänet - lehden linjan mukaisesti - saatiin viimeiseksi! Näin täysin erilailla voidaan arvostella Purran esiintymistä suuressa vaalikeskustelussa. Täydet kaksi leijonaa Iltalehdelle!

torstai 20. tammikuuta 2022

Taas Ervastia Maaseudun Tulevaisuudessa

Hidas demokratia on vaikeaa nopean diktatuurin naapurissa Kolumni 19.01.2022 Jos Suomi aikoo joskus hakea läntisen sotilasliiton jäsenyyttä, päätös lienee pakko tehdä sotilaallisen ripeästi, lyhyin syöksyin, arvelee Pekka Ervasti. Nato-kiima on terminä julistettu pannaan ainakin, jos oirehtiva henkilö on naisoletettu. Oireyhtymä ei kuitenkaan ole mihinkään hävinnyt. Päinvastoin. Hinku Natoon on suorastaan ryöpsähtänyt, kun sotilaallinen jännitys Itämeren alueella ja varsinkin Ukrainan itärajalla on kasvanut. Venäjä puhaltaa hiileen posket pullollaan. Liikkistä, että Natosta ollaan nyt Suomessa kiinnostuneempia kuin silloin, kun asiasta olisi voitu kaikessa rauhassa käydä vähemmän tunnepohjaista keskustelua. Tyynempinä aikoina moni ajatteli, että Nato-asia voidaan ratkaista hötkyilemättä normaalin demokratian askelmerkkejä seuraten. Kansanäänestys tuntui reilulta tavalta tehdä kaikkia kansalaisia koskeva merkittävä ulkopoliittinen päätös – suunnanmuutos oikeastaan. Kansanäänestyksen kautta mentiin Euroopan unioniinkin. Vaikka keskustelu kävi välillä kuumana, lopputulos oli lopulta selkeä: enemmistö tuki liittymistä. Myöhemmin moni kyllä-äänestäjä on tosin tullut katumapäälle, mutta jäsenyydellä on edelleen enemmistö takanaan. Nato-jäsenyyden kohdalla mahdollisuus kansanäänestyksen kaltaiseen verkkaisen raskassoutuiseen prosessiin taitaa olla menetetty. Aika on ajanut sen ohitse. Venäjän aggressiivinen painostus naapureitaan kohtaan ja Naton laajenemisen vimmattu vastustaminen ennustavat, että se tuskin istuisi toimettomana, jos Suomessa ryhdyttäisiin puuhaamaan kansanäänestystä Natosta. Sitä keskustelua suomalaiset tuskin saisivat käydä rauhassa omassa lintukodossaan. Venäjä yrittäisi ilman muuta vaikuttaa lopputulokseen kaikin mahdollisin keinon – ihan suoraa ja raakaa sotilaallista interventiota ehkä lukuun ottamatta. Rajoilla pullisteltaisiin, diplomaattista sotaa käytäisiin ankarasti puhumattakaan kaikenkarvaisista salaisista vaikuttamisyrityksistä niin reaali- kuin virtuaalimaailmassakin. Hidas demokratia on vaikeaa nopean diktatuurin naapurissa. Jos Suomi aikoo joskus hakea läntisen sotilasliiton jäsenyyttä, päätös lienee pakko tehdä sotilaallisen ripeästi, lyhyin syöksyin. Tuleen ei voi jäädä makaamaan. Vastuu lankeaa jalkaväkiryhmän kokoiselle porukalle ulkopolitiikan kärkipäättäjiä, presidentille ja avainministereille. Muodollisesti korkeinta päätösvaltaa käyttävä eduskunta tuskin asettuu poikkiteloin. Historian tiukimmissa käänteissä se on lojaalisti siunannut johtajien linjaukset – ja kansalaiset ovat seuranneet perässä. Kokonaan toinen asia on, kannattaako Suomen ylipäätään liittyä Natoon. Siitä keskustellaan siihen asti, kunnes Natoon on liitytty. Sitten ei enää tarvitse. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

ON MUUTAKIN KUIN PELKÄÄ SÄÄTÄ PIDELLYT

Pientä liikettä on ollut tänään keskiviikkona; vein kukkia 88-vuotta täyttäneelle ystävälle, huolto-asemalla sain veikkausvoittovaroja, kun veikkauskortti ei ollutkaan käytössä, kävin pankissakin erään ystävän asialla, kun satun olemaan syksyn vaalien jälkeen edelleen pankin edustajistossakin,hautausmaan toimistollakin oli asiaa, kun lauantaina olen siunaamassa veteraanilesken. Ja huomenna torstaina on taas toripäivä ja on luvattu 10 cm lumikerrosta työstettäväksi. Ja on sitten juoksulenkkejäkin tehty ja tänään oltu fysioterapiakäsittelyssäkin😘🥰😍😊

tiistai 18. tammikuuta 2022

On se säitä pidellyt

Maanantaita vastaan yö toi 20 cm lumikerroksen, joten lumitöitä riitti ihan kotitarpeiksi. Pakkanenkin viime yönä kiri reippaasti yli kymmenen asteen ja tänään sitten jo illansuussa oli lämpömitari plussalla. Edellisiltana sain hienon kuvan kuutamosta, katso fb-sivullani, jo yli 300 tykkääjää. Tänään Israel-illassa Kankaanpäässä oli mukana myös rabbi Simon Livson!

sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Remontti-Reiska

Politiikka Järvenpään kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä, monille myös television remonttiohjelmista tuttu Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen on ehdolla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon Suomen kaikkien aikojen ensimmäisissä aluevaaleissa. Piisinen näkee, että uusilla sote-alueilla tulee kyetä tekemään ratkaisuja, joissa tarpeettomista kustannuksista luovutaan ja keskitytään olennaiseen. – Aikaa ja resursseja ei ole haaskattavaksi jonninjoutavuuksiin, Piisinen sanoo. Jorma Piisisen, kuten kaikkien muidenkin ehdokkaiden, valmistautumisessa vaaleihin oman sävynsä on antanut korona-aika ja alueelliset rajoitukset, joiden puitteisiin vaalityö on pitänyt sovittaa. Piisinen lähtee silti kohti vaalipäivää positiivisella mielellä vaikka ajankohta onkin haastava. – Muutamia toritapahtumia lukuun ottamatta en juurikaan ole ehtinyt olla läsnä ihmisten kanssa. Kampanjointini onkin keskittynyt enimmäkseen sosiaaliseen mediaan ja ulkomainontaan. En osaa vielä sanoa, miten hyvin tämä kaikki on mennyt, sehän nähdään sitten viikon kuluttua sunnuntaina, Piisinen naureskelee. Lähtökohta vaaleihin on silti vahva. Viime vuonna Piisinen nousi kotikaupunkinsa Järvenpään valtuustoon komealla 1 038 äänen potilla. Hoitoon pääsyn vaikeudet kestopuheenaihe Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille viimeistään tammikuussa 2023. Uudistuksessa alueet ja niiden uusien valtuustojen johtoon valittavat päättäjät tulevat tekemään valtavia muutoksia alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen ja tuottamiseen. Käytännössä alueet rakentavat koko palveluverkon valmiiksi tämän vuoden aikana. Piisinen tietää, että Keski-Uudenmaalla polttavin ongelma on sama kuin monella muullakin alueella Suomessa, eli kansalaisen terveydenhoitoon pääsy on hidasta ja hankalaa. – Meillä Järvenpäässä hoitoon pääsyn vaikeudet ovat kestopuheenaihe, ja siitä myös monet äänestäjät haluavat kanssani keskustella. Ongelmat voivat liittyä vaikka siihen, että hoitohenkilökuntaa ei edes tavoita puhelimella. – Hoitoon pääsy on eräissä tapauksissa voinut kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Vaikka meillä on olemassa takaisinsoittopalvelu, mistä pitäisi saada yhteydenotto jo saman päivän aikana, niin sekään ei palvele riittävästi, koska välttämättä takaisinsoittoa ei ole tullut edes samalla viikolla. Yksityisten palvelujen käyttäjät näyttäisivät olevan hieman paremmassa asemassa, koska siellä resursseja on enemmän. Ongelmien purkamiseen ei ole nopeita ratkaisuja Piisinen näkee ongelmien taustalla useita tekijöitä, päällimmäisenä on hoitajavaje. Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa, sillä lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa. Henkilökunnan vaje korostuu korona-aikana. – Koronan vuoksi on myös jouduttu siirtämään muiden sairauksien hoitoa ja leikkauksia eteenpäin. Samankaltainen tilanne on pitkälti myös hammashoidon puolella. Todennäköisesti näin tulee olemaan vielä jonkin aikaa. Piisinen suhtautuukin realistisen vakavasti terveydenhuoltopalvelujen uudistusten ja jonojen purkamisen etenemiseen. – Valitettavasti nopeita ratkaisuja ei ole luvassa. Paljon on esitetty, että ulkomailta tuotaisiin tänne hoitajia. Siinä kuitenkin tulee eteen kieliongelmat, etenkin vanhemman väestön kohdalla, jolla ei ole samanlaista kielitaitoa kuin nuoremmilla. Ulkomailta saapuvat tulijat tarvitsevat myös itse resursseja ja palveluja, kuten asuntoja ja lapsille päivähoitoa. Ja jos hoitajan palkalla ei pysty elättämään perhettä, ulkomailta saapuneelle hoitajalle saatetaan joutua lisäksi maksamaan tukia, mikä ei ole enää kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Piisinen näkee, että olennaista onkin ryhtyä pikaisesti korjaamaan hoiva-alan sisäisiä ongelmia. – Lähtisin siitä, että ensinnäkin meidän on käytettävä olemassa olevan hoitohenkilökunnan työpanosta ja inhimillistää ja parantaa heidän työolosuhteitaan. Parhaimmillaan saisimme myös alalle kouluttautuneita, mutta muualla työskenteleviä ammattilaisia takaisin. – Tarpeen mukaan on myös mahdollista kouluttaa osa työnhakijoista muunto- tai lisäkoulutuksella hoitotehtäviin. Se olisi kansantaloudellisestikin järkevää. Sote-pomoille korkeat vaatimukset Piisinen kiinnittää huomiota myös terveydenhuollon hallintoon, jonka tulee toimia tehokkaasti ja järkevästi. Piisinen torjuu useiden tasojen johtajajärjestelmien rakentamisen, sillä resurssit tulee hänen mukaansa kohdistaa käytännön terveydenhuoltotyöhön. – Jos jostain pitää tinkiä, niin hallinnosta ja keskittää resursseja käytännön toimintaan. Ei hallinnossa tarvitse olla useita johtajia, joilla on alemmat johtajat ja heillä omat alaisensa. Kuitenkin suorittava taso on kaikkein tärkein, koska se konkreettisesti hoitaa meidän suomalaisten terveyttä. Eli nyt tarvitaan lisää niitä paljon puhuttuja hoitavia käsiä, jotka ovat myös kuvattuna Tehyn logossa, Piisinen heittää. Suomen suurimman sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn logossa todellakin on kuvattuna Auttavat kädet -merkki. Vertauskuvallisesti auttavista käsistä puhuminen on tällä viikolla nostattanut runsaasti pöhinää sosiaalisessa mediassa. Hallinnossa toki tarvitaan myös johtajia. Piisinen sanoo, että pomoille tulee asettaa korkeat vaatimukset. – Me tarvitsemme sellaisia johtajia, joilla on syvällistä näkemystä sekä terveydenhuoltoon että talouteen. Nyt tulee kyetä tekemään ratkaisuja, joissa tarpeettomista kustannuksista luovutaan ja keskitytään olennaiseen. Aikaa ja resursseja ei ole haaskattavaksi jonninjoutavuuksiin. Kansan vaali-into alkaa nousta Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan vain runsas kolmannes suomalaisista olisi hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Monen tietämys alueiden toiminnasta on saattanut jäädä vähäiseksi. Piisinen kuitenkin näkee kokonaistilanteen valoisampana. Ehdokas arvioi, että etenkin parin viime viikon aikana kansalaisten vaali-innossa on nähty selkeää piristymistä. Kiitosta Piisinen jakaa myös medialle. – Nyt kun puolueiden puheenjohtajat ovat päässeet esittelemään vaihtoehtoisia linjauksia ja niitä on jopa päästy vertailemaan televisiossa, ihmisten kiinnostus on selvästi nousussa. Piisinen korostaa, että aluevaaleissa on nyt kyse ei vähemmästä kuin rahasta ja hengestä. Perussuomalaiset puolustaa sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttämistä nopeasti ja helposti saatavana perusoikeutena – pelastustoimea unohtamatta. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen, ja tulevat aluevaltuustot tulevat päättämään jopa useiden miljardien jättibudjeteista. – Kiitettävästi kiinnostus alkaa nousta myös sen suhteen, mihin tarkoituksiin rahoja käytetään, Piisinen sanoo. Jokaisella myös vastuu omasta terveydestään Piisinen huomauttaa, että jokaisella on myös henkilökohtaista vastuuta omasta terveydestään, erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä. Piisinen korostaa vahvasti liikunnallisuuden ja terveellisten elämäntapojen merkitystä. – Itselläni on pitkä liikunnallinen tausta. Liikunta on myös aina hyväksi kaikenlaisten, tuki- ja liikuntaelinten ja sydänsairauksien sekä myös elintason aiheuttamien terveydellisten ongelmien hoidossa, Piisinen sanoo. Hän painottaa, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös mielenterveyteen. – Olen huomannut, että kun ahdistaa ja mieltä painaa, niin kun lähtee metsään kävelylle tai pururadalle lenkille, palatessa on jo paljon kirkkaammat ajatukset ja kevyempi mieli. Se ei edes maksa mitään. SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa

lauantai 15. tammikuuta 2022

Kotimaassa yli 70 000 hoitajaa vaihtanut muulle alalle

Politiikka Sote-uudistuksen myötä valittavien aluevaltuustojen odotetaan löytävän ratkaisuja hoitojonoille ja siten helpottaa hoitoon pääsyä. Hallituspuolueet keskusta, vihreät ja SDP olisivat valmiita tuomaan Suomeen töihin hoitajia ulkomailta, perussuomalaiset kuitenkin pyrkisi työllistämään ensin Suomessa jo olevat koulutetut ammattilaiset. Perussuomalaiset myös katsoo, että lääkärin ja hoitajien on osattava suomen kieltä. Kiireettömässä hoitoon pääsyssä tarvitaan lisää hoitavia käsipareja. Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa, sillä lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa. Suomessa ollaan poikkeuksellisen yksimielisiä siitä, että tällä hetkellä kansalaisen on liian vaikeaa päästä perusterveydenhuollon palveluiden piiriin. Ongelma ei ole pelkästään pienillä paikkakunnilla, vaan jonoja kasaantuu myös pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa keskuksissa. Mitoitukset tai takuut eivät vielä hoida ketään Ilta-Sanomien järjestämässä viiden suurimman puolueen, SDP:n, perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja vihreiden, puheenjohtajien aluevaalitentissä eilen pääministeri Sanna Marin (sd) otti esille hallituksen esityksen hoitotakuusta, jonka mukaan kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä vuorokaudessa. – Tällä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksella pyrimme – yhdessä hoitotakuuesityksen kanssa – että jokaisessa Suomen kunnassa saisi hoivan ja avun seitsemän vuorokauden sisällä, Marin sanoi. Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti, että mitoitukset tai takuut eivät vielä hoida ihmisiä. – Ymmärrän, että lainsäädännöllisesti näille on tarvetta, mutta yleensä ne tarvitsevat merkittäviä resursseja toimiakseen. Esimerkiksi hoitotakuu: Meillä on eri puolilla Suomea vakavaa lääkärivajetta ja pulaa hoitajista. Hoitajapula ei suinkaan johdu siitä, etteikö koulutettuja hoitajia olisi saatavilla, heitä on ehkä vain väärissä paikoissa ja hoitotyö ei ole riittävän kannustavaa. Tässä tilanteessa hoitotakuuta ei tulla saavuttamaan, Purra sanoi. Hallitus esittää ratkaisuksi maahanmuuttoa Suomessa ei ole pulaa hoitajista. Kuitenkin jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut muihin töihin sotealan huonon palkan ja kuormittavan työn vuoksi. Hoitajavajeeseen Marinin hallitus esittää silti ratkaisuksi maahanmuuttoa eli hoitajien tuomista EU-alueen ulkopuolelta. – On ihan selvää, että me tullaan tarvitsemaan osaajia ulkomailta, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi. Perussuomalaisille ratkaisu ei kelpaa, sillä ensin pitäisi työllistää kaikki saatavilla oleva suomalainen työvoima. Perussuomalaiset vaatii samalla, että Suomessa lääkärien ja hoitajien on osattava suomea. Purra painotti, että sote-uudistukseen tarvitaan lisää resursseja ja lisää virkoja, jotta töissä jo olevien kuorma ei muodostuisi liian raskaaksi. – Samaan aikaan tarvitaan tietysti parannusta johtamiseen ja prosesseihin ja siihen, että hoitajat saavat itse vaikuttaa omiin työvuoroihinsa. SUOMEN UUTISET Jaa Facebookissa

Puoluesihteerin uutiskirje

PERUSSUOMALAISTEN UUTISKIRJE 14.1.2022 • Klo 13:03 Vaalikamppailu paljasti - puolueilla on eroa - kannattaa äänestää erityisesti nyt! Keskustan viesti - menkää sossuun! SDP:n viesti - bensan hinta ei nouse! Raha tai oikeammin sen puute on asian ydin sotessakin Vaalien lähestyessä ja hermojen kiristyessä, meidän perussuomalaisten suut yritetään tukkia - niin median kuin muiden puolueiden toimesta - puhuessamme rahan riittävyyden tärkeydestä. Puheemme on kiusallista. Aluevaaleissa ei ole muka kyse rahasta, bensan hinnasta, energian hinnasta tai ostovoimasta. Päinvastoin. Kyse on juuri näistä. Rahasta. Kenelle riittää annettavaksi ja kenelle ei? Mikä on meidän tärkeysjärjestys - suomalainen vai joku muu ensin? Sähkön hinnan tuplaantuminen suistaa suomalaisia energiaköyhyyteen. Keskustapuolue ei tunne sääliä suomalaisia kohtaan. Ministeri Lintilän eilinen sanoma energiaköyhyyden partaalla oleville: menkää sossuun! SDP:n ministeri Harakka lupasi varmuudella vielä vuosi sitten, että bensan hinta ei nouse - no nyt se nousee ja rapsakkaasti nouseekin. Toreilla yrittäjät kertovat uskoneensa Sanna Marinin vakuutusta siitä, että koronan takia yksikään yhtiö ei mene nurin. Enää eivät usko, kun yhtiö lähti alta ja rahat ovat loppu. Nyt on kyse asioiden tärkeysjärjestyksestä ja arvoista Suomalainen ensin kiertue on ulottunut koko maan halki. On kierretty, keskusteltu ja kuunneltu. Kaikkialla ihmiset kertovat arjen kipupisteistä. Yksi on yli muiden. Se on tuska siitä, kun rahat ei riitä. Sotevaaleissa on ennen kaikkea kyse tärkeysjärjestyksestä - mihin me rajalliset rahamme laitamme. Panostammeko rahamme suomalaisiin vai kylvämmekö rahamme ulkomaille? Pohjimmillaan kyse näissäkin vaaleissa on se haluatko, että sinun verovarasi menevät suomalaiseen kotiin? Suomalaisille, lapsille, vanhuksille, sairaille ja palomiehille. Vai haluatko, että sinun ostovoimasi valuu tyhjiin bensapumpulla tai sähkölaskuissa? Mihin ne rahat riittävät? Pitääkö rahat käyttää siihen, että suomalaiset konsulit etsivät Teheranin kortteleista veronmaksajille elätettäviä ihmisiä yksityiskoneella Suomeen lennätettäväksi? Äänestämisen tärkeys! Nyt vaalien lähestyessä olennaisinta on äänestää! Jokainen perussuomalainen ääni on nyt kultaakin kalliimpi - se ääni voi aikuisen oikeasti pelastaa suomalaisia ihmishenkiä. Äänestäkää suomalaisten kurjistajat pihalle! Arto Luukkanen - puoluesihteeri

perjantai 14. tammikuuta 2022

Liukkautta riittää

Jos ei oo vuodet veljeksiä, ei oo päivätkään, edellislenkillä maanantaina oli pakkasraja lähes parikymmentä astetta, tänään nollakelin ansiosta liukkautta ja tuulta, pääkadut onneksi - niin kuin Juissi Läskinen todistaa - olivat hiekoitettuja. Kun taas noustiin Myllymäestä ränniä Yhteiskoulun ohi, menin tapani mukaan montun kautta, eikä helppoa, rinne oli laskettelijoiden jäljiltä tosi liukas ja samoin kuntoportaat piikkikengillekin😘 Roktähti Juissi Läskinen: Reipas vauhtinen lenkki tehtiin seitsemän jäsenen voimalla. Keli oli niin luistava että matka taittui hieman alle tuntiin. Kaikki pysyivät liukkaudesta huolimatta kuitenkin pystyssä.

torstai 13. tammikuuta 2022

SataSoten uudistus etenee kuin juna

Kyllä SataSotesta hyvä tulee, tänään johtoryhmän kokouksessa kerrottiin valmistelujen nykytilanteesta. Aikataulussa ollaan. Äänestämässäkin oltu, näin muuten vaalipaikan ilmoitustaululla vaalimainoksenkin, jonka vaalivirkailija otti pois ensin sen kuvattuaan. Eikös se ole jo rikos tuoda vaalipaikalle mainoksensa. Plusasteinen keli ja sade päälle teki tiet liukkaiksi. Se hyvä puoli tosin, että puut vapautuivat lumikuormastaan ja näin kylillä ajellessa tien yli kumartuneet hennommat puut vapautuivat ja pääsivät suoristumaan!😊🥰😘

keskiviikko 12. tammikuuta 2022

Uudet vaalit alkoi

Aluevaalit alkoi, Kankaanpäässäkin äänesti jo yli 4%. Tärkeää olisi saada prosentti mahdollisimman korkeaksi, silloin demokratia puhuisi aina paremmin. Töitä ainakin on (olen) tehty hartiavoimin jo viikkokaupalla. Aluevaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Mieti minkä arvojen puolesta tahdot vaikuttaa. Jaetaanko suomalaisten maksamat verot maailman tuuliin vai käytetäänkö ne suomalaisten hyväksi? Perussuomalaisille suomalainen tulee aina ensin

tiistai 11. tammikuuta 2022

Gallup-haastattelussa

Tänään sain vastata Taloustutkimuksen puhelingalluphaastatteluun, joten Hesarin tammikuun gallupissa PS:n kannatus on taattu.😘 Tämä vaan kuvastaa, että kyllä gallupit tehdään puolueettomasti monipuolisella otannalla. Sattui vaan kohdalleni eka kertaa. Otantahan on aika suppea, noin kolmetuhatta henkilöä.😊

Kukat kukkii pakkasesta huolimatta - sisällä

Komeita punaisia kukkia on ikkunalaudalla useampiakin pakkasista välittämättä. Yli 20 astetta tänäänkin ulkosalla! Laitettiin Hannun kanssa ulkojulisteeli kuusi kappaletta, neljä Kankaanpään kesustaan, yksi Jämijärvelle ja yksi Pomarkkuun!

sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Loppiaisen jälkeistä aikaa

1. sunnuntai loppiaisesta Joulujakso, loppiaisaika Kasteen lahja Sunnuntain aiheena on Jeesuksen kaste, loppiaisen vanhakirkollinen aihe. Jeesuksen kasteesta näkökulma laajenee kristilliseen kasteeseen yleensä. Kaikki Uuden testamentin tekstit keskittyvät tänä sunnuntaina kasteeseen ja sen merkitykseen kristityn elämässä. Jeesuksen kaste hänen kärsimystiensä alkuna on meidän kasteemme perusta. Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kirkkoonsa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Ikuinen Isä. Sinä ilmoitit Jeesuksen rakkaaksi Pojaksesi Jordanin kasteessa. Auta meitä Kristukseen kastettuja pysymään uskollisina kutsumuksellemme sinun lapsinasi. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja ikuisesti. 2 Taivaallinen Isämme, me kiitämme sinua siitä, että olet lähettänyt Poikasi meidän ja koko maailman syntien sovitukseksi. Kiitos kasteesta, jossa meidät on liitetty hänen kuolemansa ja ylösnousemisensa osallisuuteen. Kiitos Pyhän Henkesi uudistavasta työstä, kiitos ikuisen elämän toivosta. Anna meidän elää tästä valtakuntasi perinnöstä, jonka olemme saaneet pyhiesi joukossa. Me ylistämme sinua, Isä, Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta. 3 Jeesus Kristus, sinä suostuit kasteessa Vapahtajan kutsumukseesi, sinä tunnet ihmisen osan. Meidät on otettu jo varhain sinun hoitoosi. Elämän haavoittamina tulemme eteesi ja pyydämme: Sinä kipujen mies, paranna meidän kipumme, anna kestävyyttä ja rohkeutta, virvoita sielumme ja henkemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Armollinen Jumalamme. Sinä tunnet meidät nimeltä ja puhuttelet jokaista henkilökohtaisesti. Olet myös tarkoittanut meidät elämään yhdessä, perheesi jäseninä. Vie meidät yhteen muiden sinua etsivien kanssa, jotta voimme kannustaa toisiamme uskon kilvoituksessa. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

lauantai 8. tammikuuta 2022

perjantai 7. tammikuuta 2022

Yle gallup

IltaSanomat kirjoittaa YLEn eduskuntavaaligallupista! Petteri Orpon kokoomuksen kannatus laski gallupin ykkössijasta huolimatta. STT 7.1. 6:48 KOKOOMUS jatkaa Ylen puoluekannatusmittauksen kärjessä 20,6 prosentin kannatuksella. Oppositiopuolueen suosio laski kuitenkin yli prosenttiyksikön aiemmasta eduskuntavaalikannatusta mittaavasta kyselystä. Toisena on pääministeripuolue SDP 18,9 prosentilla ja kolmantena opposition perussuomalaiset 18,3 prosentin kannatuksella. SDP ohitti kyselyssä perussuomalaiset niukasti. SDP:n kannatus nousi edellisestä kyselystä 0,6 prosenttiyksikköä, ja perussuomalaisten laski 0,4 prosenttiyksikköä. Seuraavaksi tulevat hallituksen keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Keskustan kannatus pysyi 12,5 prosentissa. Vihreiden suosio laski 0,1 prosenttiyksiköllä tasan kymmeneen prosenttiin. Vasemmistoliittoa tuki kahdeksan prosenttia vastaajista. RKP:n kannatus on 3,8 prosenttia, kristillisdemokraattien 3,2 ja nyt-liikkeen 2,1. Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi yli 2 200 ihmistä, joista kantansa ilmoitti yli 1 500 osallistujaa. Kyselyn virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Haastattelut tehtiin 1. joulukuuta 2021 ja 4. tammikuuta 2022 välisenä aikana. Niissä kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta haastateltava äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

torstai 6. tammikuuta 2022

Näkyi tähti, kohta lähti

Loppiainen (Epifania) Joulujakso, loppiaisaika Pyhän Laurin kirkon alttari Liturginen väri: valkoinen Kuusi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Jeesus, maailman valo Loppiaisen evankeliumi kertoo idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Joulun sanoma kuuluu kaikille. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Taivaallinen Isä, joka johdatit idän tietäjät Betlehemin seimelle, opasta myös meidät sanasi valossa Jeesuksen luo. Avaa silmämme ja sydämemme, että näkisimme hänen kirkkautensa. Auta meitä pysymään hänen yhteydessään, niin että voisimme heijastaa hänen valoaan ja julistaa sanomaa hänestä lähellä ja kaukana oleville. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta. 2 Kaikkivaltias Jumala, taivaan ja maan Herra. Tänään kiitämme sinua valosta, joka on syttynyt Kristuksessa maailman yöhön. Kiitämme kirkkaudesta, joka loistaa elämämme pimeyteen, ja rukoilemme: Johdata kaikki kansat valoosi, niin että saisimme kerran yhdessä ylistää sinua ikuisesti. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Jumala, sinä olet Isämme. Sinä sytytit yötaivaalle tähden, joka opasti viisaat miehet Betlehemiin. Anna tähden loistaa myös meille, anna sen loistaa kaikille sinua etsiville. Kiitos, Isä, että olet valinnut meidät. Kiitos, ettei kukaan ole sinulle merkityksetön. Kiitos, että olet lähellä kaikkia, jotka sydämestään huutavat sinua. Anna meidän tuntea läsnäolosi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 4 Jumala, tänään muistelemme idän viisaita tietäjiä, jotka lähtivät pitkien matkojen takaa etsimään Jeesus-lasta tähti oppaanaan. Herätä meidänkin sydämissämme kaipaus Jeesuksen puoleen, niin että koko elämämme ajan tahdomme elää hänen lähellään. Anna meille sama ilo, jonka tietäjät saivat, kun he löysivät Jeesuksen. Kiitos, että kuulet meitä. 5 Rakas Jeesus, Vapahtajamme. Sinun seimesi ääreen tulivat idän tietäjät lahjoineen, sillä Jumalan tähti johdatti heitä. Myös me tulemme valosi kutsumina – tulemme pimeästä, tyhjin käsin ja köyhinä. Ojennamme kätemme sinua kohti ja pyydämme: Sytytä sisimpäämme taivaasta tuomasi valo. Kosketa meitä ja lähetä meidät maailmaan jakamaan rakkautesi lahjoja. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Jaakko Jonkka ent. Oikeusasiamies In memoriam

Jaakko Jonkka oli paljon kotiseudullaan Laviassa ja tuttu näky myös torstaisin Kankaanpään torilla jossa vielä kesällä sain hänen omistuskirjoituksensa tekemäänsä kirjaan Oikeusvaltion puolesta ( julkaistu v.2020). Syvä kunnioitus satakuntalaiselle suurmiehelle hänen elämäntyöstään. UUTISET UUTISETPOLITIIKKA Matti Tanner matti.tanner@iltalehti.fi Entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka on kuollut. Jonkan kuolemasta kertoneen oikeuskanslerinviraston mukaan hän menehtyi tiistaina 4. tammikuuta sairauden johdosta. Jonkka oli 68-vuotias. Jonkka toimi valtioneuvoston oikeuskanslerina vuosina 2007-2017. Tätä ennen hän toimi apulaisoikeuskanslerina vuosina 2001–2007 ja eri tehtävissä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa vuosina 1993–2001. Lisäksi Jonkka toimi Turun ja Helsingin yliopistoissa opettajana ja tutkijana, sekä syyttäjänä Jyväskylässä ja Lahdessa. Helsingin yliopiston dosentti hän oli ollut vuodesta 1992 alkaen. Koulutukseltaan Jonkka oli oikeustieteen tohtori. – Lämmin osanotto Jaakko Jonkan omaisille, oikeuskanslerinviraston tiedotteessa todetaan.

tiistai 4. tammikuuta 2022

Riikka Purra aluevaaleista

Riikka Purra Vai ei kiinnosta Kolumni 03.01.2022 Maaseudun Tulevaisuudessa Suomen ensimmäiset hyvinvointialuevaalit ovat aivan kohta. Kuten kaikki muistamme, oikeasti kyse on maakunnista ja niiden uudenlaisesta hallinnosta, mutta koska sana ”maakunta” alkoi saada osakseen liian negatiivista kaikua, se piti vaihtaa. Valitettavasti saman taudin on saanut koko sote. Vaikka asiat ovat tärkeitä, suuriksi yhteiskunnallisiksi teemoiksi niistä ei tunnu olevan. Kun sotesta keskustelee kansalaisten kanssa, heitä hallintomallin sijaan kiinnostavat omat lähipalvelut, mikä on tietenkin erittäin ymmärrettävää. Maakunnissa kiertäessä ihmisten mietteissä ovat olleet erityisesti se, mikä kyseistä kuntaa tai aluetta uudistuksessa uhkaa. Monet kertovat vaikeuksista lääkärille pääsyssä. Tai valtavan pitkistä taksi­matkoista. Vaaleja ja tätä historiallisen suurta maakuntauudistusta valmistellaan kuin verhon takana. Media on jo kertonut, että vaalit eivät kiinnosta äänestäjiä eikä uudistuksen tarkoituksista olla myöskään tietoisia. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Vaalien teknisyys ja epä­poliittisuus tietenkin aiheuttavat juuri sen, että asia nähdään tylsänä, vaikeaselkoisena, epäkiinnostavana ja valitettavasti myös turhana. Eikä sitä ainakaan poliitikkojen sotejargon auta. Mitoitus, integraatio ja takuu eivät hoida ketään. Jos kaikki puolueet lupaavat puolustaa lähipalveluita ja ovat yhtä huolissaan vanhuspalveluista, mistä vaaleissa äänestetään? Jos ja kun alueet ovat suoran valtionrahoituksen alla, mistä siellä siis päätetään? Ainakaan kannustimia säästää tai pidäkkeitä kuluttaa ei ole lainkaan. Joillakin alueilla kuulemma hallintosääntöön on suunni­teltu kirjausta siitä, että viranhaltijapäätöksellä voisi muuttaa (eli supistaa) palvelu­verkkoa. Samaan aikaan on neuvoteltu runsaskätisistä puolueryhmien aluevaltuusto­rahoista, yhtä hissukseen tietenkin. Suomessa terveydenhoito on jakautunut kuin kahdelle kastille, palvelut ovat osassa maata käytännössä romahtaneet, vanhusten- ja vammaistenhoidossa on järkyttäviä epäkohtia, nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluihin, keskituloisia ohjataan suoraan yksityiselle, resursseja menee jatkuvasti enemmän ongelmallisen maahanmuuton palveluihin. Ja verotus on tapissa. Mikä mättää? Näistä asioistahan meidän pitäisi puhua. Ja ne ovat valtakunnan tason asioita. Sillä, mitä puolue ajaa valtakunnan tasolla, millaista talouspolitiikkaa, millaista tärkeysjärjestystä, millaisia arvovalintoja – sillä on selvä yhteytensä siihen, mitä kyseinen puolue oikeasti voi luvata alue- ja paikallistasolla. Tämä ei tietenkään kaikkia pidättele, vaan maakuntien vaalikentillä jotkut ovat taas luvanneet kuuta taivaalta, vaikka juuri on valitettu rahan puutetta eduskunnalle. Mikäli aluevaalien äänestys­aktiivisuus jää uhatun alhaiseksi, aluevaltuustojen demokratia ei ole kriisissä vaan käytännössä sammunut. Hyvinvointialueiden käynnistymiseen liittyy paljon epävarmuuksia ja on hyvin mahdollista, että kaikkea ei saada ajoissa valmiiksi. Suomalaiselle demokratialle ja kansalaisten aktivoimiselle voisimme antaa piristys­ruiskeen yhdistämällä tulevaisuudessa sekä paikallis- että aluevaalit eduskuntavaaleihin. Näin puolueiden lupauksia ja tavoitteita olisi helpompi arvioida ja niiden realistisuutta punnita. Tulisi lisäksi politiikka politiikkaan. Sillä siitähän on oikeasti kyse. Vaaleja ja tätä historiallisen suurta maa­kuntauudistusta valmistellaan kuin verhon takana.

Lumia on sadellut

Rautatiesillan jyhkeyttä päivän jakelureitillä paljolti vielä ennen lumisateen jälkeisiä aurauksia! Porin verikokeista tullessa jakelussa oli vuorossa Veneskoski ja Hapua!😘 Kuva facebookissani!

maanantai 3. tammikuuta 2022

Lenkkiä koko päivä

Unto VuorinenTunnin Lenkki Lenkillä olimme poikain kanssa ja olihan meitä jo kymmenkunta aktiivista mukana näin heti vuoden alkuun. Otimme perjantain tapaan hieman lyhemmän reitin, runsaat 5km, mutta aivan yhtä tehokas se oli, kun oli vielä tuota löysää lunta kuitenkin jalkojen alla, niin työläämpi taivaltaa, kesäkeliin verrattuna. Hyvin siellä hikikin irtosi. Yksi kaveri tietenkin häipyi jonosta tapansa mukaan lukion kohdilla ja vetäisi portaat kepeästi, kun ei päivän mainosten jako ( itseään mainostanut) tuntunut riittävän niin lenkille vielä ja portaisiin tietty. Olihan siellä taas Porissa työssä käyvä kaverikin mukana kun nippa nappa ehtii töistä kotiin 5 pintaan ja kiiruustui metusasta vielä ehtii lenkille. Oli näitä sitkeitä lisääkin, kun yhdellä herrasmiehellä alkoi polvi vaivata, niin joutui lyhentämään lenkkiä, mutta sisua ja sielua löytyy, kokeilla pitää. Semmosta ja oli sitten juttua monenmoista, mutta eipä niistä sen enempää😀 Kiitos vuoden ensimmäisestä ja perjantaina tarkkaillaan, minne asti pakkanen kiristyy, mutta pyritään lenkille lähtemään ehdottomasti👍 Anssi Joutsenlahti Kuntoportaat oli tosi raskaat, kun ensin piti koko montun matkan yrittää juosta lumihangessa, jota satanut jo parikymmentä senttiä.Ja portaatkin oli aivan paksun lumen peittämät! Eikä lenkki vielä riittänyt. Tuli parikymmentä kerrostaloakin jaettua, puolet jopa ilman hissiä! Ja päivällä monia omakotialueita jo ennen lenkkiä😟😉😘😊😘😍🥰 Hymyä huuleen kaikesta huolimatta!

sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Lumi on jo peittänyt

Jo tässä vaiheessa talvea lumimäki valmiina. Laskettelijoitakin oli kaksin kappalein (kuva facebookissani). Ja lunta sataa oikein pyryttämällä vaikka millä mitalla!

lauantai 1. tammikuuta 2022

Uudenvuodenpäivä

Jeesuksen nimessä Tammikuun ensimmäinen päivä sai kirkollisen sisältönsä jo ennen kuin sitä vietettiin kalenterivuoden vaihtumisen päivänä. Päivä on ns. joulun oktaavi (kahdeksas päivä, viikon kuluttua vietettävä jälkijuhla). Kuvaus Jeesuksen lapsuudesta on ehtinyt ympärileikkaukseen ja nimenantoon asti, ja siihen liittyen tekstit puhuvat Jeesuksen nimen merkityksestä. Muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei meille ole annettu. Jeesus-nimi merkitsee ’Herra on apu, Herra pelastaa’. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena. Päivän rukoukset 1 Ikuinen Isä, sinä annoit Poikasi syntyä ihmiseksi meidän tähtemme ja annoit hänelle nimen Jeesus. Auta meitä elämään lyhyt elämämme niin, ettemme kieltäisi hänen nimeään, vaan saisimme ikuisen autuuden hänen kauttaan, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus Kristus. Sinä olet tullut ajalliseen elämäämme antaaksesi meille ikuisen elämän. Tahdomme alkaa uuden vuoden sinun nimessäsi. Vahvista meitä kohtaamaan sen ilot ja vaikeudet. Lisää luottamustamme ja lujita toivoamme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Jeesus Kristus. Sinä olet voima heikkoudessa ja valo pimeydessä. Sinä olet uskomme ja elämämme perustus. Sinun nimesi on Vapahtaja. Rohkaise meitä etsimään vapautusta omantunnon syytöksistä ja kaikesta, mikä orjuuttaa ja pitää kahleissa. Opeta meitä luottamaan sinuun syvemmin ja jättämään tulevaisuutemme sinun käsiisi. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Rakas Jumala. Sinä annoit Pojallesi nimen Jeesus jo ennen kuin hän syntyi. Sinä tunnet meidät jokaisen nimeltä. Kiitos päivästä, jolloin kasteessa otit meidät lapsiksesi. Kiitos, että koko elämämme ajan olemme hoidossasi. Nyt, aloittaessamme uutta vuotta, pyydämme sinun johdatustasi perheillemme ja koko elämällemme. Pidä meistä huolta. Ohjaa meitä niihin tehtäviin, joihin olet meidät tarkoittanut. Kuule meitä Jeesuksen, Vapahtajamme nimessä. 5 Kaikkivaltias Isä. Aikamme on sinun lahjaasi. Kiitämme sinua päättyneestä vuodesta ja huolenpidostasi. Kiitos luomisen työstä, jolla sinä ylläpidit elämää. Kiitos pelastuksen lahjasta, jonka sinä annoit meille uskoksi, toivoksi ja rakkaudeksi. Taivuta sydämemme tänä vuonna kuulemaan Kristuksen ääntä sanassasi. Tätä rukoilemme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. 6 Jumala, kiitos että saamme aloittaa uuden vuoden sinun kasvojesi edessä. Me emme tiedä, mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Emme aina tiedä edes sitä, mikä on parasta itsellemme ja toisille. Sinä tiedät, mitä me tarvitsemme. Sinä tunnet nekin asiat, jotka tuntuvat vaikeilta ja kipeiltä. Jätämme koko elämämme sinun käsiisi ja pyydämme, että pidät meistä huolta. Siunaa alkanut vuosi. Sinua me ylistämme.