Tuttavien kanssa on usein lystiä olla. Mutta ei ole pahitteeksi päästä kosketuksiin vieraidenkaan kanssa. Kyllä siinä aina oppii ja viisastuu. Näin tänäänkin, kun sain lounasisännöidä afganistanilaisparlamenttivaltuuskuntaa. Maittemme väliset suhteethan ovat erinomaiset ja Suomi on mukanan monin tavoin Afganistanin kehittämisessä ja rauhan rakentamisessa.
Keskustelussa tulee monia sellaisia asioita selväksi, jotka eivät aina muuten vain uutisia seuraamalla tule tiedostetuksi. Niinpä kävi ilmi Pakistanin nurja suhtautuminen Afganistaniin, koska Pakistan haluaisi hyötyä Afganistanin jälkeenjääneisyydestä kaupassa ja muussa kanssakäymisessä. Viime päivinäkin olemme voineet seurata rajakahakoita ja amerikkalaisten maakuljetusten vaikeutumista Pakistanin kautta. Maailman toiseksi suurimman talousmahdin Kiinan kanssa Afganistanilla sen sijaan on hyvät suhteet aivan niin kuin minä puolestani voin todeta Suomellakin olevan.
Huumekaupasta delegaation johtaja Chaman Shah Attemadi totesi sen olevan kansainvälisen mafian käsissä, joten sitä on vaikea juurittaa. Jopa lentokoneilla kuljetetaan huumeita. Suomi on mukana huumeiden vastaisessa taistelussa tukemalla YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen järjestön UNODC:n toimintaa. Esimerkiksi tänä vuonna Suomi tukee Afganistania 21 miljoonalla. Suomessa on noin 3000 afganistanilaista, joista yksi Fahima Sanglaki toimi erittäin hyvänä tulkkina.
Omassa tervehdyspuheessani kerroin Suomen hyvistä puolista, yleisestä äänioikeudesta jo vuodesta 1906 lähtien ja korkeasta koulutuksestamme, joka on johtanut maamme yhdeksi maailman kilpailukykyisemmäksi kansakunnaksi. Maittemme väliset suhteet ovat lämmenneet tällä vuosituhannella ja niinpä tämä delegaatio on jo neljäs maassamme vieraillut vajaan kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti Suomesta on ollut vain kaksi parlamenttivaltuuskuntaa Afganistanissa. Niinpä saimmekin vastavierailukutsun ja nimenomaan minut toivotettiin tervetulleeksi!
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
tiistai 29. marraskuuta 2011
EU:n talouskriisistä välikysymys
Välikysymyksen tekemiseen vaaditaan vähintäin 20 kansanedustajan allekirjoitus. Meillä perussuomalaisilla kahdenkymmenen nimen saaminen on helppoa, niin tänäänkin jättämäämme välikysymykseen saimme 33 nimeä, vaikka tätäkin nykyä on monia kansanedustajia virkamatkoilla.
Aivan niin kuin Timo Soini lupasi perjantaina presidenttikamppailunsa avajaisissa, niin tänään ryhmämme sitten jätti hallituksen vastattavaksi kahden viikon kuluessa Euroalueen kriisin ratkaisemista ja sen haittavaikutuksia koskevan välikysymyksen.
Me perussuomalaiset olemme alusta lähtien suhtautuneet kielteisesti ylivelkaantuneiden euromaiden katteettomaan velkaantumiseen. Maamme kokonaisvastuiksi arvioidaan nykyisin jo 35 miljardia. Oikean kuvan saamiseksi koko valtion budjetti on 52 miljardia. Suurista summista siis on kysymys.
Kaikenkaikkiaan kokonaisvastuiden selvittäminen meille eduskunnalle on hallituksen suunnalta ollut hapuilevaa. Sopimusten epäselvyydet, velkajärjestelyiden monimutkaisuus ja Euroopan Keskuspankin (EKP) tietojen pimittäminen aiheuttavat epätietoisuutta.
Epävarmassa tilanteessa kysymmekin hallitukselta, onko se varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen ja aikooko se teettää selvityksen rahapoliittisista vaihtoehdoista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan Englannin ja Sveitsin malleja seuraten ja hyväksyykö hallitus eduskunnan budjettivallan siirtämistä Euroopan komissiolle, joka ehdottaa Suomen lainakustannuksia nostavia eurobondieja, ja hyväksyykö hallitus kriisimaiden velkojen hoitamisen EKP:n setelirahoituksella.
Saas nähdä, mitä hallituksella on tähän koruttomaan kertomaan vastattavana!
Aivan niin kuin Timo Soini lupasi perjantaina presidenttikamppailunsa avajaisissa, niin tänään ryhmämme sitten jätti hallituksen vastattavaksi kahden viikon kuluessa Euroalueen kriisin ratkaisemista ja sen haittavaikutuksia koskevan välikysymyksen.
Me perussuomalaiset olemme alusta lähtien suhtautuneet kielteisesti ylivelkaantuneiden euromaiden katteettomaan velkaantumiseen. Maamme kokonaisvastuiksi arvioidaan nykyisin jo 35 miljardia. Oikean kuvan saamiseksi koko valtion budjetti on 52 miljardia. Suurista summista siis on kysymys.
Kaikenkaikkiaan kokonaisvastuiden selvittäminen meille eduskunnalle on hallituksen suunnalta ollut hapuilevaa. Sopimusten epäselvyydet, velkajärjestelyiden monimutkaisuus ja Euroopan Keskuspankin (EKP) tietojen pimittäminen aiheuttavat epätietoisuutta.
Epävarmassa tilanteessa kysymmekin hallitukselta, onko se varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen ja aikooko se teettää selvityksen rahapoliittisista vaihtoehdoista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan Englannin ja Sveitsin malleja seuraten ja hyväksyykö hallitus eduskunnan budjettivallan siirtämistä Euroopan komissiolle, joka ehdottaa Suomen lainakustannuksia nostavia eurobondieja, ja hyväksyykö hallitus kriisimaiden velkojen hoitamisen EKP:n setelirahoituksella.
Saas nähdä, mitä hallituksella on tähän koruttomaan kertomaan vastattavana!
maanantai 28. marraskuuta 2011
Maanantainakin matalalentoa
Kansanedustajien tapaaminen Satakuntaliitossa Porissa, Kankaanpään sotaveteraanien hallitus, 85-vuotiaan sotaveteraanin luona onnittelukäynnillä, parturissa Isojoella, kotikäynti. Että silleen oli tämä maanantaipäivä vielä kotimaisemissa. Sehän onkin nimetty maakuntapäiväksi. Kankaanpään kaupunginhallituksen budjetin lukkoonlyömiskokouksesta jouduin olemaan poissa. Kahdessa paikassa ei voi olla yhtäaikaa. Nykytekniikkakaan ei korkeasta tasostaan huolimatta vielä sitä mahdollista.
Porissa meille kertoivat asioistaan porilaiset ammattikalastajat. He olivat huolissaan kotimaisen kalan osuuden pienenemisestä ruokapöydässä, vaikka kulutus on kovassa kasvussa eritoten kalaravinnon terveellisyydestä johtuen. Itsekin syön päivittäin juuri kalaa, lihaa en koskaan enää eli neljäänkymmeneen vuoteen en ole sitä laittanut suustani alas. Kalastajat kertoivat myös syitä tähän asiantilaan, siitä vaikka seuraavassa blogissa.
Satakunnan kehitysohjelmista kertoivat kehittämispäällikkö Janne Vartia Prizztech Oy:stä ja palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi POSEK Oy:stä. Ohjelmilla on hienot nimet OSKE ja KOKO=koheesio- ja kilpailukykyohjelma. POSEK merkitsee Porin Seudun Kehittämiskeskusta.
Satakunnan lääkäriauton rahoitustilanteesta puhui ensihoitopäällikkö Jyri Lilja sairaanhoitopiiristä protestoiden lääkärihelikopterien kalleutta lääkäriautoihin verrattuna.
Maakuntaliiton alueiden käytön johtaja Jukka Moilanen kertoi VR:n aikatauluista ja Suomea koskevista osasta Euroopan ykköstieverkostossa.
Sotaveteraanien hallituksen kokous oli jo kymmenes tänä vuonna ja samalla vuoden viimeinen.
Saimme taas kerran Pentti Korpela Oy:n ja Kankaanpään vartiointipalvelun rahalahjoituksen 1000 euroa, jonka he säästävät joulutervehdyksistä. Lahjoitus on tapahtunut jo monena jouluna ja lupaus tuli taas ensi vuodenkin joululahjasta.
Porissa meille kertoivat asioistaan porilaiset ammattikalastajat. He olivat huolissaan kotimaisen kalan osuuden pienenemisestä ruokapöydässä, vaikka kulutus on kovassa kasvussa eritoten kalaravinnon terveellisyydestä johtuen. Itsekin syön päivittäin juuri kalaa, lihaa en koskaan enää eli neljäänkymmeneen vuoteen en ole sitä laittanut suustani alas. Kalastajat kertoivat myös syitä tähän asiantilaan, siitä vaikka seuraavassa blogissa.
Satakunnan kehitysohjelmista kertoivat kehittämispäällikkö Janne Vartia Prizztech Oy:stä ja palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi POSEK Oy:stä. Ohjelmilla on hienot nimet OSKE ja KOKO=koheesio- ja kilpailukykyohjelma. POSEK merkitsee Porin Seudun Kehittämiskeskusta.
Satakunnan lääkäriauton rahoitustilanteesta puhui ensihoitopäällikkö Jyri Lilja sairaanhoitopiiristä protestoiden lääkärihelikopterien kalleutta lääkäriautoihin verrattuna.
Maakuntaliiton alueiden käytön johtaja Jukka Moilanen kertoi VR:n aikatauluista ja Suomea koskevista osasta Euroopan ykköstieverkostossa.
Sotaveteraanien hallituksen kokous oli jo kymmenes tänä vuonna ja samalla vuoden viimeinen.
Saimme taas kerran Pentti Korpela Oy:n ja Kankaanpään vartiointipalvelun rahalahjoituksen 1000 euroa, jonka he säästävät joulutervehdyksistä. Lahjoitus on tapahtunut jo monena jouluna ja lupaus tuli taas ensi vuodenkin joululahjasta.
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Adventtilentoa
Yli satatuhatta hoosianna-laulajaa oli tänään Suomen kirkoissa, yli sata niistä Jämijärven kirkossa, jossa sain olla toimittamassa perhemessua. Partiolaiset olivat antamassa lupauksensa, ja myös lähetysmyyjäiset pidettiin seurakuntakodissa. Kirkkokuorokin oli laulamassa hoosiannaa ja ilmassa oli suuren juhlan tuntua. Näin kirkkovuosi aloitettiin hienosti, myös adventtiajan ensimmäinen kynttilä sytytettiin.
Adventtina muistellaan Jeesuksen ratsastusta juhlivan väkijoukon keskellä Jerusalemiin, Hoosianna-riemuhuudot kaikuivat, mutta samalla se merkitsee nöyrää rukousta: oi auta, oi pelasta. Ja vain Jeesushan meidät voi pelastaa. Siksi adventtihuudot kaikuvat oikeaan osoitteeseen.
Saimme myös Jari Koskelan kanssa olla invalidien kesäpaikassa Villa Mairessa Kankaanpään Veneskoskella pitämässä adventtiseuroja sateisen sään keskeltä tulleina. Vasta illalla uudelleen ajellessani Jämijärvelle adventtikonserttiin pitääkseni lyhyen puheenvuoron muuttui kova sade lumirännäksi ja aura-autoillakin oli riittävästi tehtävää.
Jämijärven Lions Clup oli hankkinut Jämijärven kirkkoon iltakonserttia pitämään Kankaanpään musiikkiopiston taidokkaat jouset. Yli parikymmentä soittajaa järjestivätkin hienon konsertin virittäen kirkkoväkeä sopivasti joulun odotukseen. Anna-Mari Yrjänä lauloi kolme joululaulua orkesterin säestämänä, mm. Sakari Topeliuksen Varpunen jouluaamuna, joka oli koskettava jo yksistään siksi, kun laulu alkaa: Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, ja samaan aikaan satoi sakea ensilumi kirkon ikkunoiden ulkopuolella.
Vielä iltamyöhällä sain olla parissakin toimituskeskustelussa seuraavan viikonvaihteen siunaustilaisuuksien merkeissä. Tänä viikonloppunakin oli vaikuttava hautaus Jämijärvellä
Adventtina muistellaan Jeesuksen ratsastusta juhlivan väkijoukon keskellä Jerusalemiin, Hoosianna-riemuhuudot kaikuivat, mutta samalla se merkitsee nöyrää rukousta: oi auta, oi pelasta. Ja vain Jeesushan meidät voi pelastaa. Siksi adventtihuudot kaikuvat oikeaan osoitteeseen.
Saimme myös Jari Koskelan kanssa olla invalidien kesäpaikassa Villa Mairessa Kankaanpään Veneskoskella pitämässä adventtiseuroja sateisen sään keskeltä tulleina. Vasta illalla uudelleen ajellessani Jämijärvelle adventtikonserttiin pitääkseni lyhyen puheenvuoron muuttui kova sade lumirännäksi ja aura-autoillakin oli riittävästi tehtävää.
Jämijärven Lions Clup oli hankkinut Jämijärven kirkkoon iltakonserttia pitämään Kankaanpään musiikkiopiston taidokkaat jouset. Yli parikymmentä soittajaa järjestivätkin hienon konsertin virittäen kirkkoväkeä sopivasti joulun odotukseen. Anna-Mari Yrjänä lauloi kolme joululaulua orkesterin säestämänä, mm. Sakari Topeliuksen Varpunen jouluaamuna, joka oli koskettava jo yksistään siksi, kun laulu alkaa: Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa, ja samaan aikaan satoi sakea ensilumi kirkon ikkunoiden ulkopuolella.
Vielä iltamyöhällä sain olla parissakin toimituskeskustelussa seuraavan viikonvaihteen siunaustilaisuuksien merkeissä. Tänä viikonloppunakin oli vaikuttava hautaus Jämijärvellä
Seurakunnatkin uudistuvat
Kunnissa tapahtuva rakennemuutos on johtanut siihen, että seurakuntien on elettävä mukana rinnalla muutoskehityksessä. Kuntaliitosten yhteydessä seurakunnat eivät voi jatkaa entisellään, vaan ne seuraavat kuntien mukana uudessa liitoksessa. Seurakunnilla on tosin itsenäisesti mahdollisuus perustaa omia liitoksia toisten seurakuntien kanssa riippumatta siitä, mitä kuntasektorilla tapahtuu. Tämäntyyppinen toiminta on tosin vielä harvinaista.
Seurakuntien tilanne on osittain erityyppinen kuin kunnissa. Erityisesti pienissä seurakunnissa palvelujen tuottaminen ja perustehtävän hoitaminen hyvin pienellä organisaatiolla on vaikeutunut taloudellisten seikkojen ja vapaaehtoistyöntekijöiden puuttumisen tai väsymisen vuoksi. Palkkakustannukset ja kiinteistöjen hoitokulut ovat muodostuneet niin suureksi osaksi seurakuntien budjeteista, että toiminnalliselle puolelle ei jää riittävästi käyttövaroja. Verotulojen vähentymiseen on johtanut väestörakenteen ikääntyminen, väkiluvun väheneminen luonnollisen poistuman ja muuttotappioiden vuoksi ja joillakin alueilla vaikuttaa myös kirkosta eronneiden määrän kasvu. Verotulot ovat useassa seurakunnassa pysähtyneet entiselle tasolle, mutta kulupuoli on noussut tasaisesti. Perinteisesti seurakunnilla on ollut omaisuutta ja säästöjä, mutta nykyisessä tilanteessa nämä puskurit ovat monessa seurakunnassa syötyjä. Veroprosenttia ei voida kohtuuttomasti korottaa. Useassa seurakunnassa onkin ajauduttu tilanteeseen, että on pakko tarkastella muita vaihtoehtoja, että toiminta turvattaisiin tämän päivän vaatimusten mukaan.
Kuntaliitosten yhteydessä tapahtuvat seurakuntaliitokset saattavat parhaimmillaan olla se ratkaiseva mahdollisuus, millä turvataan näiden seurakuntien tulevaisuus. Seurakuntien kannattaa olla aktiivisesti heti alusta lähtien mukana keskusteluissa kuntien rinnalla rakentamassa omaa tulevaisuuttaan.
Seurakuntien rakenneuudistusten yleisimmät vaihtoehdot ovat seuraavat:
seurakuntien liittyminen toiseen seurakuntaan, toisena seurakuntien lakkauttaminen ja samalla uuden seurakunnan perustaminen tilalle, kolmantena seurakuntayhtymän perustaminen, neljäntenä kappeliseurakuntamalliin palaaminen.
Satakunnassakin erilaisia malleja on jo useita käytössä. Porissa on seurakuntayhtymämalli, Eurassa yhden seurakunnan malli ja Sastamalassa on käytössä kappeliseurakuntamalli. Liittymisneuvotteluissa kapitulit opastavat omalta osaltaan seurakuntia.
Viime kädessä jokaisen seurakunnan pitää keskenään päättää, mikä malli parhaiten sopii kulloisessakin tapauksessa.
Pohjois-Satakunnassa on suunnitteilla kuntaliitos. Parkanon, Jämijärven ja Kankaanpään seurakuntien osalta yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona voisi olla osittainen seurakuntayhtymän malli.
Parkano kolmen papin seurakuntana ja maantieteellisesti etäämpänä toimisi jatkossakin suhteellisen itsenäisesti oman kirkkoherransa johdolla. Kankaanpää ja Jämijärvi voisivat muodostaa kappeliseurakuntasuhteen. Jämijärvestä resursseiltaan pienempänä tulisi kappeliseurakunta. Jämijärvi kaipaa lisäresursseja ja Kankaanpäästä käsin jo maantieteellisistä syistä olisi helppo ne organisoida.
Koska Suomi on EU:n jäsen, niin suuremmat yhteisöt ovat välttämättömiä. Siten myös vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat nykypäivää ja sen seurauksena myös seurakuntien yhdistymiset ja yhteistyö ovat välttämättömiä.
Seurakuntien tilanne on osittain erityyppinen kuin kunnissa. Erityisesti pienissä seurakunnissa palvelujen tuottaminen ja perustehtävän hoitaminen hyvin pienellä organisaatiolla on vaikeutunut taloudellisten seikkojen ja vapaaehtoistyöntekijöiden puuttumisen tai väsymisen vuoksi. Palkkakustannukset ja kiinteistöjen hoitokulut ovat muodostuneet niin suureksi osaksi seurakuntien budjeteista, että toiminnalliselle puolelle ei jää riittävästi käyttövaroja. Verotulojen vähentymiseen on johtanut väestörakenteen ikääntyminen, väkiluvun väheneminen luonnollisen poistuman ja muuttotappioiden vuoksi ja joillakin alueilla vaikuttaa myös kirkosta eronneiden määrän kasvu. Verotulot ovat useassa seurakunnassa pysähtyneet entiselle tasolle, mutta kulupuoli on noussut tasaisesti. Perinteisesti seurakunnilla on ollut omaisuutta ja säästöjä, mutta nykyisessä tilanteessa nämä puskurit ovat monessa seurakunnassa syötyjä. Veroprosenttia ei voida kohtuuttomasti korottaa. Useassa seurakunnassa onkin ajauduttu tilanteeseen, että on pakko tarkastella muita vaihtoehtoja, että toiminta turvattaisiin tämän päivän vaatimusten mukaan.
Kuntaliitosten yhteydessä tapahtuvat seurakuntaliitokset saattavat parhaimmillaan olla se ratkaiseva mahdollisuus, millä turvataan näiden seurakuntien tulevaisuus. Seurakuntien kannattaa olla aktiivisesti heti alusta lähtien mukana keskusteluissa kuntien rinnalla rakentamassa omaa tulevaisuuttaan.
Seurakuntien rakenneuudistusten yleisimmät vaihtoehdot ovat seuraavat:
seurakuntien liittyminen toiseen seurakuntaan, toisena seurakuntien lakkauttaminen ja samalla uuden seurakunnan perustaminen tilalle, kolmantena seurakuntayhtymän perustaminen, neljäntenä kappeliseurakuntamalliin palaaminen.
Satakunnassakin erilaisia malleja on jo useita käytössä. Porissa on seurakuntayhtymämalli, Eurassa yhden seurakunnan malli ja Sastamalassa on käytössä kappeliseurakuntamalli. Liittymisneuvotteluissa kapitulit opastavat omalta osaltaan seurakuntia.
Viime kädessä jokaisen seurakunnan pitää keskenään päättää, mikä malli parhaiten sopii kulloisessakin tapauksessa.
Pohjois-Satakunnassa on suunnitteilla kuntaliitos. Parkanon, Jämijärven ja Kankaanpään seurakuntien osalta yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona voisi olla osittainen seurakuntayhtymän malli.
Parkano kolmen papin seurakuntana ja maantieteellisesti etäämpänä toimisi jatkossakin suhteellisen itsenäisesti oman kirkkoherransa johdolla. Kankaanpää ja Jämijärvi voisivat muodostaa kappeliseurakuntasuhteen. Jämijärvestä resursseiltaan pienempänä tulisi kappeliseurakunta. Jämijärvi kaipaa lisäresursseja ja Kankaanpäästä käsin jo maantieteellisistä syistä olisi helppo ne organisoida.
Koska Suomi on EU:n jäsen, niin suuremmat yhteisöt ovat välttämättömiä. Siten myös vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat nykypäivää ja sen seurauksena myös seurakuntien yhdistymiset ja yhteistyö ovat välttämättömiä.
perjantai 25. marraskuuta 2011
Suomen Soini
Tänään järjestettiin Timo Soinin presidenttivaalikamppanjan avaus: Suomen Soini presidentiksi. Timo piti jykevän puheen, vaalijulisteet ja muu vaalitirpehööri oli valmistunut ja näin lyhyt parin kuukauden mittainen vaalityö voi alkaa täysin rinnoin. Ensimmäisen kierroksen äänestykseenhän ei ole enää kahta kuukauttakaan ja välissä on vielä jouluaika, jolloin politiikka saa väistyä taaemmaksi.
Timon linja-puhe oli taattua Timoa, ilman papereita puhuen hän osoitti selkeää suuntaa Suomelle. Tarvitsemme todella jämäkän suomalaisuuden edustajan, ei enää äyriäkään EU:lle. Timo sanoutui jyrkästi eroo rasismista. Samoin oman maan mustamaalaamisesta ulkomailla. On puolustettava suomalaisuutta ja suomalaisia. On kysymys itsenäisyydestämme. Ja kansan antamaan vaalitulokseen on tyydyttävä eikä kyräiltävä, niin kuin vanhat puolueet kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Presidentti edustaa myös Suomea ulkomailla ja se on tehtävä mahdollisimman hyvin. Timo on hankkinut monipuolisesti kannuksia niin EU-parlamentaarikkona kuin nyt eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, viimeksi tässä tehtävässä ulkomaanmatkoilla USA:ssa ja Norjassa saaden hyvän vastaanoton.
Ja myös presidentin persoona on merkitsevä. Tässäkään ja ennen kaikkea tässä vertailussa Timo ei suinkaan kalpene toisten ehdokkaiden rinnalla. Täydellä syyllä häntä voi luonnehtia sydämelliseksi vakaumuksen ja kansan mieheksi. Ja tekojakin löytyy. Hän on nostanut 1% puolueen nykyiseksi galluppien kakkospuolueeksi.
Ja tämä puolueemme nykyinen merkittävyys myös näkyi tässäkin kamppanjan avaustilaisuudessa, media edustajia oli ryhmähuoneemme pullollaan. Ja valmistetut vaalimateriaalit rintanappi, luottokortin kokoinen tulevaisuuskortti ja postikortti tekivät kauppaansa. Tästä on hyvä lähteä viemään Timoa ensin toiselle kierrokselle 22.1.2012 ja sitten tekemään jytkyjenjytkyä 5.2.2012.
Timon luottokortissa luvataan luottoa tulevaisuuteen, yhdessä kohti parempia aikoja. Edustavaa ulkopolitiikkaa, suvereenia sisäpolitiikkaa. Antoisaa arkea hyvän maan asukkaille. Tunnetta ja toveruutta; uskoa itseen ja lämpöä lähimmäiselle. Jos sinä voit hyvin, koko maa voi hyvin.
Timon linja-puhe oli taattua Timoa, ilman papereita puhuen hän osoitti selkeää suuntaa Suomelle. Tarvitsemme todella jämäkän suomalaisuuden edustajan, ei enää äyriäkään EU:lle. Timo sanoutui jyrkästi eroo rasismista. Samoin oman maan mustamaalaamisesta ulkomailla. On puolustettava suomalaisuutta ja suomalaisia. On kysymys itsenäisyydestämme. Ja kansan antamaan vaalitulokseen on tyydyttävä eikä kyräiltävä, niin kuin vanhat puolueet kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Presidentti edustaa myös Suomea ulkomailla ja se on tehtävä mahdollisimman hyvin. Timo on hankkinut monipuolisesti kannuksia niin EU-parlamentaarikkona kuin nyt eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, viimeksi tässä tehtävässä ulkomaanmatkoilla USA:ssa ja Norjassa saaden hyvän vastaanoton.
Ja myös presidentin persoona on merkitsevä. Tässäkään ja ennen kaikkea tässä vertailussa Timo ei suinkaan kalpene toisten ehdokkaiden rinnalla. Täydellä syyllä häntä voi luonnehtia sydämelliseksi vakaumuksen ja kansan mieheksi. Ja tekojakin löytyy. Hän on nostanut 1% puolueen nykyiseksi galluppien kakkospuolueeksi.
Ja tämä puolueemme nykyinen merkittävyys myös näkyi tässäkin kamppanjan avaustilaisuudessa, media edustajia oli ryhmähuoneemme pullollaan. Ja valmistetut vaalimateriaalit rintanappi, luottokortin kokoinen tulevaisuuskortti ja postikortti tekivät kauppaansa. Tästä on hyvä lähteä viemään Timoa ensin toiselle kierrokselle 22.1.2012 ja sitten tekemään jytkyjenjytkyä 5.2.2012.
Timon luottokortissa luvataan luottoa tulevaisuuteen, yhdessä kohti parempia aikoja. Edustavaa ulkopolitiikkaa, suvereenia sisäpolitiikkaa. Antoisaa arkea hyvän maan asukkaille. Tunnetta ja toveruutta; uskoa itseen ja lämpöä lähimmäiselle. Jos sinä voit hyvin, koko maa voi hyvin.
torstai 24. marraskuuta 2011
Kyselytuntia johtamassa
Olen aina sanonut, etten hulluimmissakaan ajatuksissanikaan koskaan ole edes kuvitellut, että joskus olisin eduskunnan puhemiehistössä. Tänään kuitenkin tässä asemassa sain taas tehdä jotain uutta historiaa, kun olin vetämässä ensi kertaa joka kerta televisioitua eduskunnan kyselytuntia. Ja kaiken lisäksi kaikella kunnialla, niin sanovat muutkin. Ja mikä hienointa, paikanpäällä yleisölehterillä asiaa oli todistamassa 50 Kankaanpäästä ja Jämijärveltä tullutta eduskuntavierasta. Täysipainoinen päivä siis.
Puhemiestä moititaan varsinkin toisten kansanedustajien taholta siitä, ettei kyseinen edustaja ole saanut puheenvuoroa. Asia on tosi vaikea, kun nytkin kovasta minuutin puheenvuoroihin pyrkimisestä huolimatta kysyjiä kertyi 26 henkeä. Toinen mokama sitten on aina ministereitä, vähän enemmänkin, kun joihinkin kysymyksiin haluaa vastata useampikin ministeri.
Puheenvuorotkin jakaantuivat mielestäni aika tasapuolisesta, kun kyselytunti on tarkoitettu nimenomaan oppositiopuolueille, nyt sekä perussuomalaiset että keskusta saivat kuusi vuoroa, suurimmat hallituspuolueet kokoomus ja demarit kumpikin viisi ja pienemmät hallituspuolueet kukin yhden rkp:tä lukuunottamatta, joka tällä kerralla jäi ilman vuoroa, koska katsoin heidän varsinaisen kysymyksensä olleen varsin vähän mielenkiintoa herättävän. Sen sijaan vasenryhmä sai yhden lisäkysymyksen.
Ensimmäisen kysymysvuoron sai suurin oppositioryhmä ja edustaja Turunen nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisestä, samasta aiheesta olisi kysynyt myös keskusta, joten senkin edustajat pääsivät mukaan lisäkysymyksiin. Varsinainen keskustan pääkysymys kosketteli metsästyksen rajoittamista luonnonsuojelualueilla. Kumpikin pääkysymys herätti melkoisen keskusteluryöpyn, joka yhteensä vei tunnista jo yli 40 minuuttia, joten muille kysymyksille jäin vähemmän keskusteluaikaa, niitä saivat tehdä kokoomus esiin nousseesta eläinsuojeluasiasta, kd:n Rauhala Mehiläinen Oy:n verosuunnittelusta ja sosialidemokraatit Olkiluodon ydinvoimalatyömaan esiin nostamasta ulkolaisesta harmaasta työvoimasta.
Puhemiestä moititaan varsinkin toisten kansanedustajien taholta siitä, ettei kyseinen edustaja ole saanut puheenvuoroa. Asia on tosi vaikea, kun nytkin kovasta minuutin puheenvuoroihin pyrkimisestä huolimatta kysyjiä kertyi 26 henkeä. Toinen mokama sitten on aina ministereitä, vähän enemmänkin, kun joihinkin kysymyksiin haluaa vastata useampikin ministeri.
Puheenvuorotkin jakaantuivat mielestäni aika tasapuolisesta, kun kyselytunti on tarkoitettu nimenomaan oppositiopuolueille, nyt sekä perussuomalaiset että keskusta saivat kuusi vuoroa, suurimmat hallituspuolueet kokoomus ja demarit kumpikin viisi ja pienemmät hallituspuolueet kukin yhden rkp:tä lukuunottamatta, joka tällä kerralla jäi ilman vuoroa, koska katsoin heidän varsinaisen kysymyksensä olleen varsin vähän mielenkiintoa herättävän. Sen sijaan vasenryhmä sai yhden lisäkysymyksen.
Ensimmäisen kysymysvuoron sai suurin oppositioryhmä ja edustaja Turunen nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisestä, samasta aiheesta olisi kysynyt myös keskusta, joten senkin edustajat pääsivät mukaan lisäkysymyksiin. Varsinainen keskustan pääkysymys kosketteli metsästyksen rajoittamista luonnonsuojelualueilla. Kumpikin pääkysymys herätti melkoisen keskusteluryöpyn, joka yhteensä vei tunnista jo yli 40 minuuttia, joten muille kysymyksille jäin vähemmän keskusteluaikaa, niitä saivat tehdä kokoomus esiin nousseesta eläinsuojeluasiasta, kd:n Rauhala Mehiläinen Oy:n verosuunnittelusta ja sosialidemokraatit Olkiluodon ydinvoimalatyömaan esiin nostamasta ulkolaisesta harmaasta työvoimasta.
keskiviikko 23. marraskuuta 2011
Äkkilähdöllä piirikokoukseen
Kansanedustajan työ on ennalta arvaamatonta ja eritoten puhemiesten. Kansanedustaja vielä voi olla poissa istunnosta, mutta paikalla täytyy aina olla ainakin yhden puhemiehistä, joka johtaa täysistunnon puhetta. Näin puhemiehet jakavat keskenään johtovuorot, istuntojen pituutta vaan ei voi etukäteen päättää, kestoa kyllä voi käsiteltävien asioiden perusteella arvioida.
Näin oli jälleen tänään keskiviikkona, kun perussuomalaisten Satakunnna piirikokous oli järjestetty Huittisiin alkaen kello 18.30. Mulle oli eduskunnan istuntokaavailuissa varattu puheenjohtajuus kello 18-20. Jännityksellä seurattiin istunnon kulkua, valtion tilinpäätöskertomuksesta oli paljon puheenvuoropyyntöjä, mutta kuitekin alkoi näyttää siltä, ettei istunto veny yli kello 18. Niin sain piirikokoukseen lähtöluvan kello 17 maissa ja niin kovalla kiireellä matkaan.
Ari Jalosen kanssa oli kaavailtu menoa yhdessä, mutta kun näytti siltä, ettei kokoukseen pääse, luovuimme suunnitelmasta. Kuitenkin lähdön varmistuttua yritin soittaa hänelle, mutten saanut vastausta. Niin lähdin matkaan kuin lähtökuopista yksinäni. Matkalla sitten sain Arin soiton, hän oli ollut valiokuntavastaavien kokouksessa soittaessani. Puolituntia myöhässä pääsin kokouspaikalle.
Piirikokouksen pääasia oli uusien toimihenkilöiden valinta ja tietysti ennen kaikkea puheenjohtajan vaali. Porista oli mukaan kilpaan ilmoitettu Ville-Petteri Laiho ja vastaehdokkaana oli istuva puheenjohtaja Seppo Toriseva Raumalta. Ville-Petteri on ihan hyvä mies, kehuinkin häntä puheenvuorossani, mutta hänen aikansa tulee, sillä ei ollut mitään aihetta suuren vaalivoitonkin johdosta vielä vaihtaa puheenjohtajaa, joka lisäksi on juuri valittu puoluehallitukseenkin. Äänet olivat 23-7 Sepon hyväksi. Lisäksi nimettiin 20 piirihallituksen jäsentä ja heille varaedustajat. Näillä avuilla mennään ensi vuoden presidentti- ja kunnallisvaaleihin.
Näin oli jälleen tänään keskiviikkona, kun perussuomalaisten Satakunnna piirikokous oli järjestetty Huittisiin alkaen kello 18.30. Mulle oli eduskunnan istuntokaavailuissa varattu puheenjohtajuus kello 18-20. Jännityksellä seurattiin istunnon kulkua, valtion tilinpäätöskertomuksesta oli paljon puheenvuoropyyntöjä, mutta kuitekin alkoi näyttää siltä, ettei istunto veny yli kello 18. Niin sain piirikokoukseen lähtöluvan kello 17 maissa ja niin kovalla kiireellä matkaan.
Ari Jalosen kanssa oli kaavailtu menoa yhdessä, mutta kun näytti siltä, ettei kokoukseen pääse, luovuimme suunnitelmasta. Kuitenkin lähdön varmistuttua yritin soittaa hänelle, mutten saanut vastausta. Niin lähdin matkaan kuin lähtökuopista yksinäni. Matkalla sitten sain Arin soiton, hän oli ollut valiokuntavastaavien kokouksessa soittaessani. Puolituntia myöhässä pääsin kokouspaikalle.
Piirikokouksen pääasia oli uusien toimihenkilöiden valinta ja tietysti ennen kaikkea puheenjohtajan vaali. Porista oli mukaan kilpaan ilmoitettu Ville-Petteri Laiho ja vastaehdokkaana oli istuva puheenjohtaja Seppo Toriseva Raumalta. Ville-Petteri on ihan hyvä mies, kehuinkin häntä puheenvuorossani, mutta hänen aikansa tulee, sillä ei ollut mitään aihetta suuren vaalivoitonkin johdosta vielä vaihtaa puheenjohtajaa, joka lisäksi on juuri valittu puoluehallitukseenkin. Äänet olivat 23-7 Sepon hyväksi. Lisäksi nimettiin 20 piirihallituksen jäsentä ja heille varaedustajat. Näillä avuilla mennään ensi vuoden presidentti- ja kunnallisvaaleihin.
tiistai 22. marraskuuta 2011
Pitkät istunnot jouluun asti
Nyt ne alkoivat, pitkät täysi-istunnot. Tänäänkin istuttiin alkaen kello 14ja päätettiin kello 21. Esityslistalla 36 asiaa ja puhetta kyllä riitti ja riittää. Monen täytyy sanoa kantansa ja se säilyy eduskunnan pöytäkirjoissa maailman tappiin asti Ja sen voi kertoa myös äänestäjille. Toiset jopa puhuvat puhumisen vuoksi ja pyrkivät saamaan mahdollisimman monta puheenvuoroa. Puheiden lukumäärässä kilpaillaan aivan samoin kuin poissaolojen vähyydessä. Kaikki luvut ovat tärkeitä.
Nyt on esillä valiokunnista valmistuvia mietintöjä hallituksen budjettilaeista ja nykyisessä kestävyysvajeessa hallitus pyrkii hankkimaan tuloja vähän sieltä ja täältä ja näitä ikäviä veronkorotuksia on mukava oppositiosta lyödä lyttyyn. Eiväthän uudet maksut kenellekään ole tervetulleita. Ja jos vaikka jotain etuisuutta korotetaankin, niin voisi korottaa enemmänkin ja aina joku jää ilman ja on väliinputoaja.
Niin tänäänkin, kun hallitus lisää lisätalousarviossa vuodelle 2012 työttömien toimeentulotukeen myös aikaisemman 100€ lisäksi myös indeksitarkastuksen eli kokonaisuudessaan toteutuu 120 € korotus. Se ei kuitenkaan koske kaikkia työttömmiä, koska tuen saanti on tarveharkintainen ja puolison tulot vaikuttavat tuen saamiseen ja on lukemattomia, jotka eivät saa tukea lainkaan.
Lisäbudjetissa on myös pari muutakin hyvää asiaa, rintamaveteraaneille lisää 4 miljoonaa ja pelastushelikoptereille 10,7 miljoonaa.
Nyt on esillä valiokunnista valmistuvia mietintöjä hallituksen budjettilaeista ja nykyisessä kestävyysvajeessa hallitus pyrkii hankkimaan tuloja vähän sieltä ja täältä ja näitä ikäviä veronkorotuksia on mukava oppositiosta lyödä lyttyyn. Eiväthän uudet maksut kenellekään ole tervetulleita. Ja jos vaikka jotain etuisuutta korotetaankin, niin voisi korottaa enemmänkin ja aina joku jää ilman ja on väliinputoaja.
Niin tänäänkin, kun hallitus lisää lisätalousarviossa vuodelle 2012 työttömien toimeentulotukeen myös aikaisemman 100€ lisäksi myös indeksitarkastuksen eli kokonaisuudessaan toteutuu 120 € korotus. Se ei kuitenkaan koske kaikkia työttömmiä, koska tuen saanti on tarveharkintainen ja puolison tulot vaikuttavat tuen saamiseen ja on lukemattomia, jotka eivät saa tukea lainkaan.
Lisäbudjetissa on myös pari muutakin hyvää asiaa, rintamaveteraaneille lisää 4 miljoonaa ja pelastushelikoptereille 10,7 miljoonaa.
maanantai 21. marraskuuta 2011
Piispat vieraisilla
Piispat in corporee olivat eduskunnan puhemiehen vieraina tänä iltana. He kiersivät tutustumassa taloon ja sitten oli juhlaillallinen puhemiehen edustustiloissa. Piispoista olivat poissa vain etukäteen esteestä ilmoittanut Porvoon nuori piispa Björn Vikström ja Espoon eläkkeelle jäävä Mikko Heikka, jonka kanssa on asuttu yht´aikaa heränneiden ylioppilaskodissa 60-luvulla ylätorppareina Pikku Roobertinkadulla.
Puhemies Heinäluoma ja arkkipiispa Kari Mäkinen pitivät puheet ja illallisen kestäessä käytiin vilkasta keskustelua eritoten vieruskavereiden kanssa. Minulla oli onni istua sekä oman hiippakuntani Lapuan piispan Simo Peuran ja entisen hiippakuntani Tampereen piispan Matti Revon keskellä. Jämijärven kirkkoherrana kuuluin todella Tampereelle, pappisvihkimyksen olen saanut Lapualla, jonne kuuluu myös kymmenen vuoden työnantajani Herättäjä-Yhdistys ja myös Jurva, jossa olin kirkkoherrana.
Meitä kaikkia kolmea yhdistää myös parast´aikaa käynnissä oleva kolmikuntaliitos, koska Jämijärvi on siis Tampereen, Parkano Lapuan ja Kankaanpää arkkihiippakuntaa, jota edusti Kaarlo Kalliala, jonka kanssa olin kahvipöydässä, mutta ääntä ei hänestä tällä kertaa lähtenyt kovan flussan vuoksi. Kuntaliitoksemme tekee mielenkiintoiseksi myös juuri sekin, mihin hiippakuntaan syntyvä seurakunta liitetään. Lapuan suuntakaan ei ole poisluettu, koska kaiken todeennäköisyyden mukaan myöhemmin mukaan tulevat Kihniö, Honkajoki ja Karvia kuuluvat kaikki myös Lapuan hiippakuntaan ja se on myös pienin näistä kolmesta kysymykseen tulevasta hiippakunnasta, joten siellä on paraat resulssit hoitaa seurakuntiaan. Tampere on muuten tällä hetkellä hiippakunnista suurin.
Tärkeää on tämä läheinen yhteys ja hyvä henki kirkkomme johtajien ja maallisen valtamme eduskunnan edustajien välillä. Tämä kunnioittava toistemme kuunteleminen ja huomioonottaminen jatkukoon samansuuntaisena. Molemmat olemme oman kansamme palvelijoina tekemässä kumpikin tärkeää työtä kumpainenkin omalla tahollamme.
Puhemies Heinäluoma ja arkkipiispa Kari Mäkinen pitivät puheet ja illallisen kestäessä käytiin vilkasta keskustelua eritoten vieruskavereiden kanssa. Minulla oli onni istua sekä oman hiippakuntani Lapuan piispan Simo Peuran ja entisen hiippakuntani Tampereen piispan Matti Revon keskellä. Jämijärven kirkkoherrana kuuluin todella Tampereelle, pappisvihkimyksen olen saanut Lapualla, jonne kuuluu myös kymmenen vuoden työnantajani Herättäjä-Yhdistys ja myös Jurva, jossa olin kirkkoherrana.
Meitä kaikkia kolmea yhdistää myös parast´aikaa käynnissä oleva kolmikuntaliitos, koska Jämijärvi on siis Tampereen, Parkano Lapuan ja Kankaanpää arkkihiippakuntaa, jota edusti Kaarlo Kalliala, jonka kanssa olin kahvipöydässä, mutta ääntä ei hänestä tällä kertaa lähtenyt kovan flussan vuoksi. Kuntaliitoksemme tekee mielenkiintoiseksi myös juuri sekin, mihin hiippakuntaan syntyvä seurakunta liitetään. Lapuan suuntakaan ei ole poisluettu, koska kaiken todeennäköisyyden mukaan myöhemmin mukaan tulevat Kihniö, Honkajoki ja Karvia kuuluvat kaikki myös Lapuan hiippakuntaan ja se on myös pienin näistä kolmesta kysymykseen tulevasta hiippakunnasta, joten siellä on paraat resulssit hoitaa seurakuntiaan. Tampere on muuten tällä hetkellä hiippakunnista suurin.
Tärkeää on tämä läheinen yhteys ja hyvä henki kirkkomme johtajien ja maallisen valtamme eduskunnan edustajien välillä. Tämä kunnioittava toistemme kuunteleminen ja huomioonottaminen jatkukoon samansuuntaisena. Molemmat olemme oman kansamme palvelijoina tekemässä kumpikin tärkeää työtä kumpainenkin omalla tahollamme.
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
Enkelikirkossa
Vilkaan viikonlopun kruunasi mukanaolo ja papin tehtävien hoito Jämijärven enkelikirkossa, jossa parikymmentä valkoista enkeliä oli siipineen ja palavine kynttilöineen kiertämässä ympäri kirkkoa ja laulamassa alttarin edessä monia lauluja. Heille ja heidän kirkkoon tulleille läheisilleen oli helppo puhua Jeesuksen opetuksesta miten suurin taivasten valtakunnassa on juuri lasten kaltainen ja miten lasten enkelit näkevät myös Taivaan Isän kasvot aina taivaassa. Tänään vietämme myös Lasten oikeuksien päivää.
Pyhänä olin myös Karvian kirkossa, jossa saarnasi Herättäjä-Yhdistyksen pastori Alpo Järvi. Kirkkokahvien jälkeen seurahetkessä oli meitä useitakin puhujia, myös nyt vielä uusi ja tänä loppuvuonna Karvian kirkkoherraksi nimettävä Seppo Myyryläinen. Alpo kertoi Herättäjä-Yhdistyksen uranuurtavasta työstä heimoveljiemme inkeriläisten kirkon kirkkorakennusten rakéntamisessa Venättän maalla.
Lauantaista olekin jo kertonut blogissa mieliinpainuneesta vihkimisestä Porin jäähallissa. Jo ennen sitä sain olla siunaamassa haudan lepoon ja ylösnousemuksen aamua odottamaan 90-vuotiaan talon emännän, jonka työpäivä oli pitkä jatkuen ehkä viimeistä riisumisen kuukautta lukuunottamatta loppuun asti.
Näin toteutuu runoilijan sana : on sulla hautajaiset, mulla häät. Ilot ja surut vaihetelevat täällä meidän ihmisten elämässä, on valoa ja varjoa, mutta kaikessa ohjaa suojelee Kaikkivaltian Taivaan ja Maan Luoja, Taivaanisä.
Pyhänä olin myös Karvian kirkossa, jossa saarnasi Herättäjä-Yhdistyksen pastori Alpo Järvi. Kirkkokahvien jälkeen seurahetkessä oli meitä useitakin puhujia, myös nyt vielä uusi ja tänä loppuvuonna Karvian kirkkoherraksi nimettävä Seppo Myyryläinen. Alpo kertoi Herättäjä-Yhdistyksen uranuurtavasta työstä heimoveljiemme inkeriläisten kirkon kirkkorakennusten rakéntamisessa Venättän maalla.
Lauantaista olekin jo kertonut blogissa mieliinpainuneesta vihkimisestä Porin jäähallissa. Jo ennen sitä sain olla siunaamassa haudan lepoon ja ylösnousemuksen aamua odottamaan 90-vuotiaan talon emännän, jonka työpäivä oli pitkä jatkuen ehkä viimeistä riisumisen kuukautta lukuunottamatta loppuun asti.
Näin toteutuu runoilijan sana : on sulla hautajaiset, mulla häät. Ilot ja surut vaihetelevat täällä meidän ihmisten elämässä, on valoa ja varjoa, mutta kaikessa ohjaa suojelee Kaikkivaltian Taivaan ja Maan Luoja, Taivaanisä.
Vihkiminen jäähallissa
Ajat sitten entinen kankaanpääläinen Suvi pyysi vihkijäksi. Vihkipaikaksi hän tulevan miehensä kanssa oli suunnitellut Porin jäähallin. Mikäpäs siinä, avioliiton satamaan purjehtiminen on aina iloinen asia. Kävimme myös vihkiparin kanssa etukäteen harjoittelemassa jäähallissa, jää oli todella liukasta, mutta valmiiksi oli hankittu Porin Ässien värinen matto ja myös samoin värein varustettu polvistumisjakkara.
Niinpä siis Ässien ja Tapparan pelin väliajalla tapahtui sitten Suvin ja Eeron juhlallinen vihkiminen monituhantisen jääkiekkoyleisön läsnäollessa, Eero kun on ollut seitsenvuotiaasta Ässä-fani. Vihkiparikin oli pukeutunut Ässä-padan punamustiin väreihin.
Olen kyllä puhunut monikymmentuhantiselle juhlaväelle Herättäjä-juhlilla, mm. juuri Porin Kirjurinluodossa, mutta vihkitilaisuuden osalta yleisömäärä oli kyllä ylivoimaisesti suurin ja tietysti vihkipaikkakin erikoisin, vaikka olen saanut vihkiä veljenpojan Kupion Kallaveden
aalloilla laivassa ja toinen mieliinjäänyt paikka on ollut Jämin Mielahden yläpuolella harjulla olevan suuren vadin reunalla.
Vihkiminen sujui ihan normaaliin tapaan, mutta sormusten vaihtamisen ja suudelman jälkeen yleisö osoitti villisti suosiotaan. Samoin sitten seremonian loputtua ja uuden avioparin tuuletettua oikein urheilulliseen tapaan. Varmaan jääkiekkofaneillekin jäi mieliinpainuva kokemus ja avioliiton suuri ja pyhä merkitys tuli näin taas kerran palautettua muistiin.
Lehdistö on kertonut tilaisuudesta näyttävästi, jopa urheiluruudussa oli lyhyt välähdys. Satakunnan Kansassakin kerrottiin papin rukoilleen aviopuolisoiden puolesta. Onhan vihkikaavassa kahteenkin otteeseen rukous. Näin saivat Suvi ja Eero toisensa oikein virallisesti, ja toivoa ja rukoilla sopii, niin kuin kauniiden satujen loppussa aina mainitaan, että he elävät elämänsä onnellisina loppuun asti.
Niinpä siis Ässien ja Tapparan pelin väliajalla tapahtui sitten Suvin ja Eeron juhlallinen vihkiminen monituhantisen jääkiekkoyleisön läsnäollessa, Eero kun on ollut seitsenvuotiaasta Ässä-fani. Vihkiparikin oli pukeutunut Ässä-padan punamustiin väreihin.
Olen kyllä puhunut monikymmentuhantiselle juhlaväelle Herättäjä-juhlilla, mm. juuri Porin Kirjurinluodossa, mutta vihkitilaisuuden osalta yleisömäärä oli kyllä ylivoimaisesti suurin ja tietysti vihkipaikkakin erikoisin, vaikka olen saanut vihkiä veljenpojan Kupion Kallaveden
aalloilla laivassa ja toinen mieliinjäänyt paikka on ollut Jämin Mielahden yläpuolella harjulla olevan suuren vadin reunalla.
Vihkiminen sujui ihan normaaliin tapaan, mutta sormusten vaihtamisen ja suudelman jälkeen yleisö osoitti villisti suosiotaan. Samoin sitten seremonian loputtua ja uuden avioparin tuuletettua oikein urheilulliseen tapaan. Varmaan jääkiekkofaneillekin jäi mieliinpainuva kokemus ja avioliiton suuri ja pyhä merkitys tuli näin taas kerran palautettua muistiin.
Lehdistö on kertonut tilaisuudesta näyttävästi, jopa urheiluruudussa oli lyhyt välähdys. Satakunnan Kansassakin kerrottiin papin rukoilleen aviopuolisoiden puolesta. Onhan vihkikaavassa kahteenkin otteeseen rukous. Näin saivat Suvi ja Eero toisensa oikein virallisesti, ja toivoa ja rukoilla sopii, niin kuin kauniiden satujen loppussa aina mainitaan, että he elävät elämänsä onnellisina loppuun asti.
lauantai 19. marraskuuta 2011
Taidekoululaisten mielenosoituksessa
Ammattikorkeakoulujen taideopetusta uhkaa lopettaminen tai ainakin raju vähentäminen niin kuin niin montaa muutakin aluetta valtiovallan supistaessa määrärahoja, vaikka siitäkin huolimatta ensi vuonnakin velkaannutaan yli 7 000 miljoonaa euroa. Yhtälö on mahdoton, ei pelkillä säästöillä saada mitään hyvää aikaan, pelkästään katkeruutta ja samalla mennetetään mittaamattomia arvoja.
Tätä olin myös tuomassa eduskunnan edustan rapuilla sinne mielenosoitukseen saapuneille ammattikorkeakoulujen taideopiskelijoilla, joille sain puhua ja tuoda samalla eduskunnan puhemiehistön mitä arvostavimman tervehdyksen. Kankaanpään taidekoulusta oppilaskunnan puheenjohtaja Toivo Tonta ja lehtori Matti Velhonoja olivat järjestäneet myös minut puhujaksi kahden ministerin ohella taideopiskelijoiden mielenosoituksessa.
Sanoin heidän olevan tärkeällä asialla. Me tarvitsemme maassamme myös taidealan koulutusta eikä pelkästään vain varsinaisiin teollisuus- ym. ammatteihin valmistamista. Emme tässäkään suhteessa elä pelkästään leivästä, vaan myös henkisestä hyvinvoinnista ja näin ollen myös kulttuurista, jonka olennainen osa juuri taide eri muotoineen on.
Niinpä ei taidekoulutusta pitäisikkään tarkastella pelkästään siinä valossa, miten sen kautta valmistutaan suoraan työhön sijoittuviksi, koska monista tulee itsenäisiä taiteilijoita, jotka työllistävät itse itsensä eivätkä näin suinkaan tule työttömyyskortistojen jäseniksi.
Hallitusohjelmassa ollaan saattamassa kaikki alle 25-vuotiaat yhteiskuntatakuun kautta joko koulutukseen tai työllistetyiksi. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, olisikin todella harkittava, onko sittenkään viisasta vähentää ammattikorkeakoulupaikkoja niin radikaalisti kuin on suunnitelmissa elli yli 2000 paikalla. Sitä perustellaan ikäluokkien pienenemisillä, mutta jos paikkoja säilytettäisiin enemmän, myös jatkossa entistä suurempi osa ikäluokista saisi koulutuspaikan. Muuten ministeri Jukka Gustafssonin kanssa päivällä puhellessani hän väläyttelikin juuri tätä mahdollisuutta, koska tämän takuun toteuttamiseksi on varattu määrärahoja ja niitä ilmeisesti voitaisiin irroittaa juuri myös näiden koulutuspaikkojen hyväksi.
Puutuin puheenvuorossani myös erityisesti Kankaanpään taidekoulun asemaan, jota nimenomaan campuksena erillään muista toimipisteistä puolustaa juuri taiteen omalaatuisuus, jonka opetus onnistuu parhaiten itsenäisenä yksikkönä hajautettuna erilleen muusta opetuksesta. Kankaanpäässä on aina ollut korkealaatuista koulutusta ja tulokset ovat sen mukaisia, kuuluisia taiteilijoita on lähtenyt koulusta kuten Reijo Paavilainen, Pertti Mäkinen ja Teemu Saukkonen. Oppilaat tulevat ympäri Suomea, koulu ei ole siis pelkästään paikallinen eikä vain yhden maakunnan käsittävä. Koululla on oman erinomainen sille vartavasten suunniteltu toimintarakennus ja koko Kankaanpään imago on taidekaupunki, jossa esimerkiksi taidekehällä on yli sata taideteosta. Koulu on ensimmäinen ja edelleen ainoa puhtaasti maaseudulla toimiva taidekoulu ja sen perustaja on professori Kauko Räike, joka kaiken lisäksi on äitini veli eli enoni.
Tätä olin myös tuomassa eduskunnan edustan rapuilla sinne mielenosoitukseen saapuneille ammattikorkeakoulujen taideopiskelijoilla, joille sain puhua ja tuoda samalla eduskunnan puhemiehistön mitä arvostavimman tervehdyksen. Kankaanpään taidekoulusta oppilaskunnan puheenjohtaja Toivo Tonta ja lehtori Matti Velhonoja olivat järjestäneet myös minut puhujaksi kahden ministerin ohella taideopiskelijoiden mielenosoituksessa.
Sanoin heidän olevan tärkeällä asialla. Me tarvitsemme maassamme myös taidealan koulutusta eikä pelkästään vain varsinaisiin teollisuus- ym. ammatteihin valmistamista. Emme tässäkään suhteessa elä pelkästään leivästä, vaan myös henkisestä hyvinvoinnista ja näin ollen myös kulttuurista, jonka olennainen osa juuri taide eri muotoineen on.
Niinpä ei taidekoulutusta pitäisikkään tarkastella pelkästään siinä valossa, miten sen kautta valmistutaan suoraan työhön sijoittuviksi, koska monista tulee itsenäisiä taiteilijoita, jotka työllistävät itse itsensä eivätkä näin suinkaan tule työttömyyskortistojen jäseniksi.
Hallitusohjelmassa ollaan saattamassa kaikki alle 25-vuotiaat yhteiskuntatakuun kautta joko koulutukseen tai työllistetyiksi. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, olisikin todella harkittava, onko sittenkään viisasta vähentää ammattikorkeakoulupaikkoja niin radikaalisti kuin on suunnitelmissa elli yli 2000 paikalla. Sitä perustellaan ikäluokkien pienenemisillä, mutta jos paikkoja säilytettäisiin enemmän, myös jatkossa entistä suurempi osa ikäluokista saisi koulutuspaikan. Muuten ministeri Jukka Gustafssonin kanssa päivällä puhellessani hän väläyttelikin juuri tätä mahdollisuutta, koska tämän takuun toteuttamiseksi on varattu määrärahoja ja niitä ilmeisesti voitaisiin irroittaa juuri myös näiden koulutuspaikkojen hyväksi.
Puutuin puheenvuorossani myös erityisesti Kankaanpään taidekoulun asemaan, jota nimenomaan campuksena erillään muista toimipisteistä puolustaa juuri taiteen omalaatuisuus, jonka opetus onnistuu parhaiten itsenäisenä yksikkönä hajautettuna erilleen muusta opetuksesta. Kankaanpäässä on aina ollut korkealaatuista koulutusta ja tulokset ovat sen mukaisia, kuuluisia taiteilijoita on lähtenyt koulusta kuten Reijo Paavilainen, Pertti Mäkinen ja Teemu Saukkonen. Oppilaat tulevat ympäri Suomea, koulu ei ole siis pelkästään paikallinen eikä vain yhden maakunnan käsittävä. Koululla on oman erinomainen sille vartavasten suunniteltu toimintarakennus ja koko Kankaanpään imago on taidekaupunki, jossa esimerkiksi taidekehällä on yli sata taideteosta. Koulu on ensimmäinen ja edelleen ainoa puhtaasti maaseudulla toimiva taidekoulu ja sen perustaja on professori Kauko Räike, joka kaiken lisäksi on äitini veli eli enoni.
torstai 17. marraskuuta 2011
Maamiinat
Vaikka mitään järkevää perustelua Suomen luopumiselle jalkaväkimiinojen käytöstä ei olekaan esitetty, niin vain Suomikin osaltaan yhtyy tähän Ottawan sopimuksen edellyttämään miinoista luopumiseen. On ymmärrettävää, että joissakin kehitysmaissa miinat ovat aiheuttaneet myös oman maan asukkaille valtavaa tuhoa, varsinkin jos soditaan sisällissotaa heimo heimoa vastaan.
Mutta Suomessa miinat ovat puhtaasti puolustuksellinen ase, olemassaoleva ja kustannustehokas. Ne estävät vain maahan hyökkäävän etenemistä. Miinojen sijainti tiedetään tarkasti ja niin ne voidaan poistaa tarvittaessa eikä kenenkään suomalaiset näin tarvitse tulla omien miinojemme uhreiksi. Ne sopivat erinomaisesti Suomen oloihin, koska meillä on pitkä maaraja puolustettavanamme. Korvaavat järjestelmän maksavat monia satoja miljoonia tilanteessa, jossa päinvastoin muutenkin puolustusvoimien määrärahoja leikataan sadoilla miljoonilla.
Ja on huomioitava, etteivät suurmaat Kiina, Intia, Venäjä ja Yhdysvallat ole hyväksyneet sopimusta, eivät liioin Lähi-idän Egypti, Israel ja Libya ole sopimuksen osapuolia. Sen sijaan lehdistössä vähän leikkimielisestikin on todettu saarivaltioiden Islannin ja Englannin hyväksyneen sopimuksen, kun niillä on niin paljon maarajoja puolustettavanaan.
Mutta ihme ja kumma, vain perussusomalaiset valiokuntamietintöjen vastalauseissa esittävät koko lakiehdotuksen hylkäämistä. Laajassa eduskuntakeskustelussa yli kymmenen perussuomalaista käytti asiaa tyrmäävät puheenvuoron. Kun Kimmo Kivelä oli ottanut viisi perustelua suoraan wikipediasta, tehtiin hänestä lehdistössä pilkkaa, mutta onhan hyvä käyttää asialinjaisia tietolähteitä eikä puhua omasta päästään puuta heinää.
Myös muissa puolueissa on yksittäisiä kansanedustajia vastustamassa maamiinojen kieltämistä, mutta hallituskuriin alistuvina ei hallituksen riveistä taida löytyä kuin Eero Lehti vastaanäänestäjäksi. Se nähdään viikolla 47.
Mutta Suomessa miinat ovat puhtaasti puolustuksellinen ase, olemassaoleva ja kustannustehokas. Ne estävät vain maahan hyökkäävän etenemistä. Miinojen sijainti tiedetään tarkasti ja niin ne voidaan poistaa tarvittaessa eikä kenenkään suomalaiset näin tarvitse tulla omien miinojemme uhreiksi. Ne sopivat erinomaisesti Suomen oloihin, koska meillä on pitkä maaraja puolustettavanamme. Korvaavat järjestelmän maksavat monia satoja miljoonia tilanteessa, jossa päinvastoin muutenkin puolustusvoimien määrärahoja leikataan sadoilla miljoonilla.
Ja on huomioitava, etteivät suurmaat Kiina, Intia, Venäjä ja Yhdysvallat ole hyväksyneet sopimusta, eivät liioin Lähi-idän Egypti, Israel ja Libya ole sopimuksen osapuolia. Sen sijaan lehdistössä vähän leikkimielisestikin on todettu saarivaltioiden Islannin ja Englannin hyväksyneen sopimuksen, kun niillä on niin paljon maarajoja puolustettavanaan.
Mutta ihme ja kumma, vain perussusomalaiset valiokuntamietintöjen vastalauseissa esittävät koko lakiehdotuksen hylkäämistä. Laajassa eduskuntakeskustelussa yli kymmenen perussuomalaista käytti asiaa tyrmäävät puheenvuoron. Kun Kimmo Kivelä oli ottanut viisi perustelua suoraan wikipediasta, tehtiin hänestä lehdistössä pilkkaa, mutta onhan hyvä käyttää asialinjaisia tietolähteitä eikä puhua omasta päästään puuta heinää.
Myös muissa puolueissa on yksittäisiä kansanedustajia vastustamassa maamiinojen kieltämistä, mutta hallituskuriin alistuvina ei hallituksen riveistä taida löytyä kuin Eero Lehti vastaanäänestäjäksi. Se nähdään viikolla 47.
keskiviikko 16. marraskuuta 2011
Taas verolakeja eduskunnassa
Tänään johdin jopa yli kaksi tuntia puhetta eduskunnan täysi-istunnossa. Esillä oli sinänsä hyvä laki työttömyysturvan päivärahan ja työmarkkinatuen korottamisesta 100 eurolla. Perusturva ei kuitenkaan pelkästään tällä toimenpiteellä parane kaikkien osalta, ei edes kaikkien työttämienkään kohdalta. Siksi hallituspuolueiden suitsutus historiallisesta perusturvan parantamisesta on vähintään liioioteltua, koska puutteita yhä riittää.
Perusturvaan nimittäin kuuluu paljon muutakin kuin pelkästään työttömyyspäiväraha, jota nyt nostetaan 100 euroa. Mutta... tämä ei siis kuitenkaan koske kaikkia, niin kuin muuten ei edellisen hallituksen nostama takuueläke 685 euroa. Takuueläkkeen ulkopuolelle jäivät esim. pientä yrittäjäeläkettä saavat. Peruspäivärahan korotus taas ei koske lainkaan niitä, jotka nytkään eivät lainkaan saa työttömyyskorvausta, koska se on sidottu puolison tuloihin ja on siis tarveharkintainen. Juuri tämä on pahin epäkohta työttömyysturvassa.
Perusturvaan nimittäin kuuluu paljon muutakin kuin pelkästään työttömyyspäiväraha, jota nyt nostetaan 100 euroa. Mutta... tämä ei siis kuitenkaan koske kaikkia, niin kuin muuten ei edellisen hallituksen nostama takuueläke 685 euroa. Takuueläkkeen ulkopuolelle jäivät esim. pientä yrittäjäeläkettä saavat. Peruspäivärahan korotus taas ei koske lainkaan niitä, jotka nytkään eivät lainkaan saa työttömyyskorvausta, koska se on sidottu puolison tuloihin ja on siis tarveharkintainen. Juuri tämä on pahin epäkohta työttömyysturvassa.
tiistai 15. marraskuuta 2011
Lehtien 9% alv ja veronumerot rakennustyömiehille
Eduskunnan istuntoon rupeaa pikkuhiljaa palaamaan hallituksen antamia budjettia koskevia esityksiä valiokunnista lausuntoineen ja mahdollisine vastalauseineen. Tässä kaksi tänään täysi-istuntokäsittelyssä ollutta budjettilakia. Itsekin taas johdin istuntoa loppupuolella varmaan tunnin verran.
Tilattaville lehdille tuleva 9% arvonlisävero puhutti eduskuntaa melkoisesti. Valiokunnan mietintöön ovat molemmat oppositiopuolueet esittäneet vastalauseensa esittäen lakiehdotuksen hylkäämistä. Perusteetkin ovat pätevät, sillä valtion hyvistä aikomuksista huolimatta tämäkin veronkorotus uhkaa vain vähentää valtion tuloja.
Hallitus on arvioinut veron tuotoksi ensi vuonna 50 miljoonaa ja seuraavina vuosina 90 miljoonaa. Mutta lehdistön kanta on täysin päinvastainen. Se joutuu laittamaan veron kokonaan lehtien hintoihin, jonka lasketaan vähentävän tilauksia. Sen seurauksena lehti-ja painoalalta tulisi häviämään 2500 työpaikkaa ynnä lisäksi tuhat jakelusta ja metsä- ja paperiteollisuudesta.
Näin koko korotuksen nettovaikutus valtion talouteen voi olla jopa negatiivinen. Lisäksi on huomioitava sananvapauden heikentyminen, varsinkin paikallislehdet ja eri alojen erikoislehdet kuten esimerkiksi uskonnolliset lehdet joutuvat taistelemaan olemassaolostaan.
Sen sijaan jotain hyvääkin. Halituksen esitys rakennustyöntekijöiden veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä on mitä kannatettavinta ja poistaa alan harmaata taloutta, joka on merkittävä saavutus semminkin kun alalle on tulossa voimakkaita kehitysnäkymiä uusien ydinvoimaloiden ja telakoiden suurten tilausten myötä. Nykyinen Olkiluodon työmaahan on surkuhupainen esimerkki kaikenlaisesta harmaan talouden jylläämisestä, johon on ollut vaikeaa saada otetta. Mutta paljon tehtävää jää edelleen. Ulkomaiset vuokratyöyritykset ravitsemusalan ohi kassan myynnnit ja kuljetusala räikeimpinä.
Tilattaville lehdille tuleva 9% arvonlisävero puhutti eduskuntaa melkoisesti. Valiokunnan mietintöön ovat molemmat oppositiopuolueet esittäneet vastalauseensa esittäen lakiehdotuksen hylkäämistä. Perusteetkin ovat pätevät, sillä valtion hyvistä aikomuksista huolimatta tämäkin veronkorotus uhkaa vain vähentää valtion tuloja.
Hallitus on arvioinut veron tuotoksi ensi vuonna 50 miljoonaa ja seuraavina vuosina 90 miljoonaa. Mutta lehdistön kanta on täysin päinvastainen. Se joutuu laittamaan veron kokonaan lehtien hintoihin, jonka lasketaan vähentävän tilauksia. Sen seurauksena lehti-ja painoalalta tulisi häviämään 2500 työpaikkaa ynnä lisäksi tuhat jakelusta ja metsä- ja paperiteollisuudesta.
Näin koko korotuksen nettovaikutus valtion talouteen voi olla jopa negatiivinen. Lisäksi on huomioitava sananvapauden heikentyminen, varsinkin paikallislehdet ja eri alojen erikoislehdet kuten esimerkiksi uskonnolliset lehdet joutuvat taistelemaan olemassaolostaan.
Sen sijaan jotain hyvääkin. Halituksen esitys rakennustyöntekijöiden veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä on mitä kannatettavinta ja poistaa alan harmaata taloutta, joka on merkittävä saavutus semminkin kun alalle on tulossa voimakkaita kehitysnäkymiä uusien ydinvoimaloiden ja telakoiden suurten tilausten myötä. Nykyinen Olkiluodon työmaahan on surkuhupainen esimerkki kaikenlaisesta harmaan talouden jylläämisestä, johon on ollut vaikeaa saada otetta. Mutta paljon tehtävää jää edelleen. Ulkomaiset vuokratyöyritykset ravitsemusalan ohi kassan myynnnit ja kuljetusala räikeimpinä.
maanantai 14. marraskuuta 2011
Gallup-demokratiaa
Viime päivien mielipidetiedusteluiden tuloksista sanoi Timo Soini viisaasti, ettei hän kommentoi, koska gallupit ovat galluppeja. Antoivathan ne juuri ennen eduskuntavaalejakin PerusSuomalaisille laskevia kannatuslukuja, joka ei kuitenkaan edes sekää pysytynyt estämään jytkyä! Nyt sitten jopa päivänpolitiikkaan harvoin puuttunut presidentti Tarja Halonenkin kommentoi yhden tutkimuksen tulosta toistaen tosin vain siinä saatua tulosta, että ihmiset, jotka tunnistavat itsessään rasismia, ovat päätyneet äänestämään perussuomalaisia.
Presidenttiehdokkaiden kannatuksesta kerroin eilisessä blogissa. Nyt lisää viimiesestä gallupista, jossa Sauli Niinistön kannatus on laskenut lokakuusta kuusi prosenttia, Timo Soini noussut kolme ja Paavo Väyrynen neljä prosenttia. Timo pitää edelleen kakkospaikkaa. Luvut ovat nyt Niinistö 44%, Timo 11%, Paavo Väyrynen 10%, sekä paikallaan pysyneet Paavo Lipponen 7% ja Pekka Haavisto 6%.
Jo Veikko Vennamo aikanaan totesi, etteivät gallupit äänestä, silloinkin SMP:n lukemat olivat aina alakanttiin. Mutta kuitenkin gallupit helposti muokkaavat mielipiteitä, mikä olisikaan esimerkiksi ollut huhtikuun vaalien JYTKY ilman viimehetken gallup-harhautusta. Niinpä nytkään ei kannata liikaa tuijottaa viime päivien julkaistuihin moniin mielipidemittauksiin.
Suuntaa antavaa kuitenkin on Sauli Niinistön korkeiden alkuperäislukemien jatkuva laskeminen muidenkin ehdokkaiden tultua kehiin ja Timo Soinin sitkeä pysyminen kakkospaikalla, josta on hyvä ponnistaa vaalien toiselle kierrokselle. Ja siellä sitten onkin uudet asetelmat. On myös huomioitava millaisista ihmisistä on kysymys. Tänäänkin kahvipöytäkeskustelussa tuli esiin ihmisten tietämättömyys ehdokkaiden henkilökohtaisista ominaisuuksista ja konaispersoonista. Siinä vertailussa ei Timo kalpene kenenkään muun ehdokkaan rinnalla.
Presidenttiehdokkaiden kannatuksesta kerroin eilisessä blogissa. Nyt lisää viimiesestä gallupista, jossa Sauli Niinistön kannatus on laskenut lokakuusta kuusi prosenttia, Timo Soini noussut kolme ja Paavo Väyrynen neljä prosenttia. Timo pitää edelleen kakkospaikkaa. Luvut ovat nyt Niinistö 44%, Timo 11%, Paavo Väyrynen 10%, sekä paikallaan pysyneet Paavo Lipponen 7% ja Pekka Haavisto 6%.
Jo Veikko Vennamo aikanaan totesi, etteivät gallupit äänestä, silloinkin SMP:n lukemat olivat aina alakanttiin. Mutta kuitenkin gallupit helposti muokkaavat mielipiteitä, mikä olisikaan esimerkiksi ollut huhtikuun vaalien JYTKY ilman viimehetken gallup-harhautusta. Niinpä nytkään ei kannata liikaa tuijottaa viime päivien julkaistuihin moniin mielipidemittauksiin.
Suuntaa antavaa kuitenkin on Sauli Niinistön korkeiden alkuperäislukemien jatkuva laskeminen muidenkin ehdokkaiden tultua kehiin ja Timo Soinin sitkeä pysyminen kakkospaikalla, josta on hyvä ponnistaa vaalien toiselle kierrokselle. Ja siellä sitten onkin uudet asetelmat. On myös huomioitava millaisista ihmisistä on kysymys. Tänäänkin kahvipöytäkeskustelussa tuli esiin ihmisten tietämättömyys ehdokkaiden henkilökohtaisista ominaisuuksista ja konaispersoonista. Siinä vertailussa ei Timo kalpene kenenkään muun ehdokkaan rinnalla.
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
Kuka sopivin presidentiksi
Helsingin Sanomat selvitti suomalaisten miellikuvia presidenttiehdokkaiden moraalisista asioista kolmella kysymyksellä: 1.Ketkä ovat esimerkillisiä perhettä ja parisuhdetta koskevissa asioissa. 2. Ketkä työelämän moraalia koskevissa asioissa. 3. Yhteiskuntamoraalia koskevissa asioissa.
Ihme ja kumma, kaikissa kysymyksissä kärjessä oli sama parivaljakko, Niinistö ja Soini. Sama kaksikkohan on myös kannatusgalluppien kaksi parasta. Näin mielipidetiedustelut tukevat toisiaan. Merkillepantavaa vaan on näissä moraalisissa kysymyksissä, että Niinistön ja Soinin kannatuserot eivät ole lainkaan niin merkittäviä kuin vielä varsinaisessa gallupin kannatusluvuissa.
Perhettä ja parisuhdetta koskevassa käyttäytymisessä jopa molemmat kärkiehdokkaan saavat saman luvun 40. Kansan vahvasta perinteiseen avioliittokäsitykseemme pohjautuvasta moraalista antaa hyvän kuvan se, että erilaista parisuhdemoraalia edustavat kolme ehdokasta sijoittuvat hännille, Biaudet 25, Arhinmäki 22 ja Haavisto 21. Biaudet ja Arhinmäki elävät avoliitossa, Haavisto rekisteröidyssä parisuhteessa. Oman puolueen piirissä Timo Soini saa korkean 58 prosentin kannatuksen juuri tässä kyselyssä, vihreiltä vain 7.
Työelämän moraalia koskevissa asioissa Niinistö saa 34 ja Soini 31, seuraava 23. Yhteiskuntamoraalissa asioissa Niinistö on johdossa 37, Soini edelleen toisena 29 ja seuraava 23.
Huomattavaa on Väyrysen jääminen kaikista ehdokkaista viimeiseksi niin työelämän kuin yhteiskuntamoraalin asioissa. Nyt viimeksihän hän on yrittänyt nostaa elämää mukamas Niinistön halusta viedä Suomea Natoon, vaikka kukaan ehdokkaista ei ole niin sanonut ei siis Niinistökään.
Timo Soinin on hyvä lähteä varsinaiseen vaalikamppanjaan näistä asemista. Häneen ja hänen moraaliseen ryhtiinsä luotetaan laajasti ja hänen EU-näkemyksensä ovat osoittautuneet hämmästyttävän oikeiksi nykyisessä EU-kaaoksessa. Näin Timolla on vahva asema päästä toiselle kierrokselle, ja sitten on täysin uudet asemat kahdella sinne päässeellä. Timo tulee laittamaan lujasti kampoihin nykyistä ykkösehdokasta.
Ihme ja kumma, kaikissa kysymyksissä kärjessä oli sama parivaljakko, Niinistö ja Soini. Sama kaksikkohan on myös kannatusgalluppien kaksi parasta. Näin mielipidetiedustelut tukevat toisiaan. Merkillepantavaa vaan on näissä moraalisissa kysymyksissä, että Niinistön ja Soinin kannatuserot eivät ole lainkaan niin merkittäviä kuin vielä varsinaisessa gallupin kannatusluvuissa.
Perhettä ja parisuhdetta koskevassa käyttäytymisessä jopa molemmat kärkiehdokkaan saavat saman luvun 40. Kansan vahvasta perinteiseen avioliittokäsitykseemme pohjautuvasta moraalista antaa hyvän kuvan se, että erilaista parisuhdemoraalia edustavat kolme ehdokasta sijoittuvat hännille, Biaudet 25, Arhinmäki 22 ja Haavisto 21. Biaudet ja Arhinmäki elävät avoliitossa, Haavisto rekisteröidyssä parisuhteessa. Oman puolueen piirissä Timo Soini saa korkean 58 prosentin kannatuksen juuri tässä kyselyssä, vihreiltä vain 7.
Työelämän moraalia koskevissa asioissa Niinistö saa 34 ja Soini 31, seuraava 23. Yhteiskuntamoraalissa asioissa Niinistö on johdossa 37, Soini edelleen toisena 29 ja seuraava 23.
Huomattavaa on Väyrysen jääminen kaikista ehdokkaista viimeiseksi niin työelämän kuin yhteiskuntamoraalin asioissa. Nyt viimeksihän hän on yrittänyt nostaa elämää mukamas Niinistön halusta viedä Suomea Natoon, vaikka kukaan ehdokkaista ei ole niin sanonut ei siis Niinistökään.
Timo Soinin on hyvä lähteä varsinaiseen vaalikamppanjaan näistä asemista. Häneen ja hänen moraaliseen ryhtiinsä luotetaan laajasti ja hänen EU-näkemyksensä ovat osoittautuneet hämmästyttävän oikeiksi nykyisessä EU-kaaoksessa. Näin Timolla on vahva asema päästä toiselle kierrokselle, ja sitten on täysin uudet asemat kahdella sinne päässeellä. Timo tulee laittamaan lujasti kampoihin nykyistä ykkösehdokasta.
lauantai 12. marraskuuta 2011
Sivistyksemme kehto alamaissa
Kirjahyllystä löytyy 60 vuotta sitten suomennettu Will Durantin kirjoittama seitsensataa sivua käsittävä teos Kreikan kulttuuri. Koko sivistyksemme alkujuurethan juontavat juuri kreikkalaisesta hellenistisestä kulttuurista 1000 vuotta e. Kr. ja siitä lähemmäksi kristinuskon syntyaikaa. Sittenhän Kreikka menetti johtavan asemansa, tilalle nousi Rooman maailmanvalta. Siellä lopulta vuonna 380 tunnustettiin kristinusko valtionuskonnoksi. Näin lyhyesti esitettynä ovat nykyisenkin kulttuurimme ja hyvinvointimme juuret lähteneet näiltä Välimeren alueen maisemista.
Kun nimenomaan tänä päivänä tarkkailemme Eurooppamme tilaa, ei mitenkään voisi uskoa, että juuri Kreikka ja Italia ovat lyöneet lähtemättömän leimansa koko länsimaiseen hyvinvointiimme, kun juuri parast´aikaa ne ovat romuttamassa ja rapauttamassa koko eurooppalaista korkeaa elintasoamme ja johtavaa asemaamme koko maailmassa. Näin ne osat vaihtuvat ja ovat keikahtaneet aivan päälaelleen Mauriseni.
Syyttä ei päivän Helsingin Sanomatkaan kirjoita koko sivun juttua otsakkeella Demokratia romahti kansanvallan kehdossa. Papandreoun johtama holtiton hallitseminen on tullut tiensä päähän. Kreikan kansan elämää on pystytty kurjistamaan tavalla, jota ei ennemmin koko EU:ssa ole nähty. Niinpä on saatu uusi hallitus Loukas Papadimoseksen johdolla, jolle kokonaisuudessaan on toivottava kaikkea hyvää ja vaadittava voimakasta suunnan muutosta ja talouden saattamista tasapainoon. Se on valtava urakka ja siinähän on EU ERVV-rahastonkin kautta luvannut olla mukana.
Mutta Kreikkaa paljon merkittävämpi EU:n kolmanneksi suurin talousmahti Italia on Silvio Berlusconin hämmästyttävän pitkään jatkuneen monien skandaalien siivittämän valtakauden aikana ajautunut 1 900 miljardin euron velkataakkaan. On käsittämätöntä miten italiaanot ovat sietäneet johdossaan 17 viimeistä vuotta ja kaikkiaan kolmella eri vuosikymmenellä Euroopan paheksutuinta ja kiistellyintä politiikkoa, joka on möläytellyt milloin mitäkin, veljeillyt diktaattorien kanssa, rämpinyt oikeusjutusta toiseen ja saattanut leväperäisyydellä ja korruptoitumisellaan maan todelliseen talousahdinkoon. Nyt hänkin lopulta on eronnut ja toivoa paremmasta on ilmassa.
Näin historian kunniakkaat perinteet ovat vaihtuneet karuun nykypäivään ja ennen johtotähtenä olleet maat ovat viemässä koko EU:n arvaamattomaan ja ennennäkemättömään talousahdinkoon, josta ei hyvää seuraa meille syyttömillekään kuten rakkaalle isänmaallemme Suomella. Näin muuttuu maailma Mauriseni.
Kun nimenomaan tänä päivänä tarkkailemme Eurooppamme tilaa, ei mitenkään voisi uskoa, että juuri Kreikka ja Italia ovat lyöneet lähtemättömän leimansa koko länsimaiseen hyvinvointiimme, kun juuri parast´aikaa ne ovat romuttamassa ja rapauttamassa koko eurooppalaista korkeaa elintasoamme ja johtavaa asemaamme koko maailmassa. Näin ne osat vaihtuvat ja ovat keikahtaneet aivan päälaelleen Mauriseni.
Syyttä ei päivän Helsingin Sanomatkaan kirjoita koko sivun juttua otsakkeella Demokratia romahti kansanvallan kehdossa. Papandreoun johtama holtiton hallitseminen on tullut tiensä päähän. Kreikan kansan elämää on pystytty kurjistamaan tavalla, jota ei ennemmin koko EU:ssa ole nähty. Niinpä on saatu uusi hallitus Loukas Papadimoseksen johdolla, jolle kokonaisuudessaan on toivottava kaikkea hyvää ja vaadittava voimakasta suunnan muutosta ja talouden saattamista tasapainoon. Se on valtava urakka ja siinähän on EU ERVV-rahastonkin kautta luvannut olla mukana.
Mutta Kreikkaa paljon merkittävämpi EU:n kolmanneksi suurin talousmahti Italia on Silvio Berlusconin hämmästyttävän pitkään jatkuneen monien skandaalien siivittämän valtakauden aikana ajautunut 1 900 miljardin euron velkataakkaan. On käsittämätöntä miten italiaanot ovat sietäneet johdossaan 17 viimeistä vuotta ja kaikkiaan kolmella eri vuosikymmenellä Euroopan paheksutuinta ja kiistellyintä politiikkoa, joka on möläytellyt milloin mitäkin, veljeillyt diktaattorien kanssa, rämpinyt oikeusjutusta toiseen ja saattanut leväperäisyydellä ja korruptoitumisellaan maan todelliseen talousahdinkoon. Nyt hänkin lopulta on eronnut ja toivoa paremmasta on ilmassa.
Näin historian kunniakkaat perinteet ovat vaihtuneet karuun nykypäivään ja ennen johtotähtenä olleet maat ovat viemässä koko EU:n arvaamattomaan ja ennennäkemättömään talousahdinkoon, josta ei hyvää seuraa meille syyttömillekään kuten rakkaalle isänmaallemme Suomella. Näin muuttuu maailma Mauriseni.
perjantai 11. marraskuuta 2011
ERVV
Tämä aika on muovin ja monen muunkin kuten ERVV:n, EVM:n ja IMF:n. EU:sta puhumattakaan!
ERVV on tänäänkin puhuttanut eduskunnassa. Saimme kahdenkin valiokunnan hyvin samansisältöiset lausunnot ja lisäksi täysin yksimieliset hallituksen antamasta ERVV-esityksestä.
ERVV=Euroopan rahoitusvakausväli. Tätä koskevassa hallituksen antamassa puitesopimuksessa eduskunta päätti Suomen osuudesta tässä väliaikaisessa vakausrahastossa: 13,974 miljardia. Hallituksen esityksessä todettiin takausvastuun enimmäismäärän olevan juuri mainittu velkapääoma. Nyt on kuitenkin käynyt selväksi, että lisäksi tulevat korot ja kulut, joten vastuut nousevat huomattavasti suuremmiksi kuin alkuperäinen summa eli velan nimellisarvo.
Niinpä sekä perustuslakivaliokunta kuin tarkastusvaliokuntakin edellyttävät hallituksen antamien valtion taloudellisia vastuita koskevien sääntelyiden olevan selkeitä ja tarkkoja ja esitysten perusteluissa tulee tehdä kattavasti selkoa vastuiden sisällöstä. Näiden periaatteiden toteuttamiseen on kiinnitettevä vakavaa huomiota ja hallituksen tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin tässä asiassa. Eli suomeksi hallituksen on annettava uusi täydentävä esitys jo kerran eduskunnassa hyväksytystä Suomen osuudesta ERVV:n lainassa.
Tämmöistäkin se EU voi teettää. Perussuomalaisilla on kuitenkin puhtaat jauhot pussissa. Vastustimme tietysti Suomen antamia lainatakauksia, jotka käytetään päivä päivältä yhä leväperäisemmiksi osoittautuneiden Etelä-Euroopan korruptoituneiden ja yli varojensa eläneiden velkaantuneiden maiden tukemiseen.
ERVV on tänäänkin puhuttanut eduskunnassa. Saimme kahdenkin valiokunnan hyvin samansisältöiset lausunnot ja lisäksi täysin yksimieliset hallituksen antamasta ERVV-esityksestä.
ERVV=Euroopan rahoitusvakausväli. Tätä koskevassa hallituksen antamassa puitesopimuksessa eduskunta päätti Suomen osuudesta tässä väliaikaisessa vakausrahastossa: 13,974 miljardia. Hallituksen esityksessä todettiin takausvastuun enimmäismäärän olevan juuri mainittu velkapääoma. Nyt on kuitenkin käynyt selväksi, että lisäksi tulevat korot ja kulut, joten vastuut nousevat huomattavasti suuremmiksi kuin alkuperäinen summa eli velan nimellisarvo.
Niinpä sekä perustuslakivaliokunta kuin tarkastusvaliokuntakin edellyttävät hallituksen antamien valtion taloudellisia vastuita koskevien sääntelyiden olevan selkeitä ja tarkkoja ja esitysten perusteluissa tulee tehdä kattavasti selkoa vastuiden sisällöstä. Näiden periaatteiden toteuttamiseen on kiinnitettevä vakavaa huomiota ja hallituksen tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin tässä asiassa. Eli suomeksi hallituksen on annettava uusi täydentävä esitys jo kerran eduskunnassa hyväksytystä Suomen osuudesta ERVV:n lainassa.
Tämmöistäkin se EU voi teettää. Perussuomalaisilla on kuitenkin puhtaat jauhot pussissa. Vastustimme tietysti Suomen antamia lainatakauksia, jotka käytetään päivä päivältä yhä leväperäisemmiksi osoittautuneiden Etelä-Euroopan korruptoituneiden ja yli varojensa eläneiden velkaantuneiden maiden tukemiseen.
torstai 10. marraskuuta 2011
Metsäpäivillä
Isosisäni Vihtori Joutsenlahti oli metsäteknikko, samoin hänen veljensä Santeri. Molemmat tulivat Kankaanpäähän varuskunnan metsänhoitajiksi Karjalasta jo vuosia ennen sotia. Molemmat ostivat myös maata Karhusaaren kylästä, vaikka kotitalot olivatkin Kankaanpään keskustassa. Näin minullakin on juuria enkä näin ollut suotta metsäalan tämänpäiväisessä vuosittaisessa suurtapahtumassa 83. Metsäpäivät ja sen avajaisissa yhdessä ensimmäisen varapuhemies Pekka Ravin kanssa. Siellä etupenkissä istui myös edellisellä kaudellani kansanedustajana ollut nyt ympäristöministeriön kansliapäällikkönä istuva entinen Lapin läänin maaherra Hannele Pokka.
700-800 osanottajaa keräävä Metsäpäivät tuovat hyvin näkyviin metsiemme jatkuvan merkittävyyden koko maamme taloudelle. Niin myös avajaisjuhlassakin. Metsäalan merkittävän kehittäjän Pöyry OyJ:n toimitusjohtaja Heikki Malinen valotti puun jalostuksen tulevaisuudennäkymiä Suomessa. Tällä hetkellä tosin Suomessa vallitsee ristiriitatilanne: metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, mutta tuotanto on tippunut muutamassa vuodessa viidenneksen. Elämme näin toimialan kannalta kriittisiä aikoja. Monet uudet onnistumiset ovat liiankin helposti jääneet negatiivisten uutisten jalkoihin.
Vaikka perinteisillä talousalueillamme painopaperin kulutus vääjämättä vähenee, kehitysmaissa Kiina mukaanottaen on päinvastainen tendenssi. Samoin on myös puutaravalla kasvavaa kysyntää vientimaissa. Lyhytkuitusellussa emme pärjäile Etelä-Amerikan maille, mutta havupuista tehtävässä pitkäkuitusellussa olemme johtava maa. Siitä valmistetaan esim. korkeatasoiset pakkausmateriaalit. Ja sitten ne uudet innovaatiot.
Tulevaisuuden kehityksen takaamiseksi tarvitaan sujuvaa logistiikkaa, nopeaa palvelua, lähialuiden huomioimista, valmiit myyntikanavat ja tuotannon uudistamista ja kehitysideoita: lääketeollisuus, biopolttoaineet, uudet pakkaukset, tekstiilit, komposiitit (mitä ne sitten ovatkaan),energia. Nykyajan suuri huuto on oikea Brändi. Näin meillä on mitä elinvoimaisin kasvualusta metsäteollisuutemme nykypäivälle ja valoisalle tulevaisuudelle.
700-800 osanottajaa keräävä Metsäpäivät tuovat hyvin näkyviin metsiemme jatkuvan merkittävyyden koko maamme taloudelle. Niin myös avajaisjuhlassakin. Metsäalan merkittävän kehittäjän Pöyry OyJ:n toimitusjohtaja Heikki Malinen valotti puun jalostuksen tulevaisuudennäkymiä Suomessa. Tällä hetkellä tosin Suomessa vallitsee ristiriitatilanne: metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, mutta tuotanto on tippunut muutamassa vuodessa viidenneksen. Elämme näin toimialan kannalta kriittisiä aikoja. Monet uudet onnistumiset ovat liiankin helposti jääneet negatiivisten uutisten jalkoihin.
Vaikka perinteisillä talousalueillamme painopaperin kulutus vääjämättä vähenee, kehitysmaissa Kiina mukaanottaen on päinvastainen tendenssi. Samoin on myös puutaravalla kasvavaa kysyntää vientimaissa. Lyhytkuitusellussa emme pärjäile Etelä-Amerikan maille, mutta havupuista tehtävässä pitkäkuitusellussa olemme johtava maa. Siitä valmistetaan esim. korkeatasoiset pakkausmateriaalit. Ja sitten ne uudet innovaatiot.
Tulevaisuuden kehityksen takaamiseksi tarvitaan sujuvaa logistiikkaa, nopeaa palvelua, lähialuiden huomioimista, valmiit myyntikanavat ja tuotannon uudistamista ja kehitysideoita: lääketeollisuus, biopolttoaineet, uudet pakkaukset, tekstiilit, komposiitit (mitä ne sitten ovatkaan),energia. Nykyajan suuri huuto on oikea Brändi. Näin meillä on mitä elinvoimaisin kasvualusta metsäteollisuutemme nykypäivälle ja valoisalle tulevaisuudelle.
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Suomalainen voittaa aina
Ryhmämme oli Veikkauksen vieraana. Vastaanotto oli korkeinta luokkaa toimistusjohtaja Risto Niemisestä alkaen. Saimme erinomaisen hyvän kuvan kehityksessä voimakkaasti mukana olevasta yrityksestä, joka jakaa valtion ensi vuoden budjetinkin mukaan 520 miljoonaa euroa urheilulle, liikuntakasvatukselle, tieteelle, taiteelle ja nuorisotyölle. Vertalun vuoksi mainittakoon Veikkauksen lisäksi toisen rahapeleissä monopoliaseman saaneen Raha-automaattiyhdistyksen valtiolle tulouttama summa 386 miljoonaa. On huomioitavaa, että molemmat maksavat kaikki voittonsa valtion pussiin.
Juuri tämän vuoksi Veikkaus onkin saavuttanut niin suositun aseman, että jopa yli miljoona kansalaista osallistuu sen peleihin viikottain. Vanha lausuma: veikkaus on joka viikko pitää siis paikkansa, vaikkei enää sen jatko: palautuspäivä on keskiviikko. Totta on myös toinen vanha mainoslause: Yksi, risti, kaksi, markat miljooniksi, vaikkei markkoja enää olekaan. Samoin nykyinen tunnuslause: Suomalainen voittaa aina pitää täysin paikkansa.
Veikkauksen hyvästä tuloskunnosta todistaa yhtiön viime vuonna saamat merkittävät tunnustuksetkin. Veikkaus oli vuoden ykkönen laatukilpailussa ja asiakasohjelmassa. Niinpä yhtiön edustajat voivatkin vähän rintaansa röyhistäen todeta olevanssa kahdeksassakin asiassa maailman paras. Veikkaus on myös Pohjoismaissa ylivoimaisesti parhaiten menestyvä rahapeliyhtiö. Suunnitelmissa on hakeutua mukaan suurten jalkapallomaiden kuten Venäjän ja Brasilian markkinoille osaamisen tuojana paikallisten toimijoiden kanssa, koska näissä maissa ei ole toimivaa järjestelmää. Samoin Kiina mahtavinen mahdollisuuksineen on tähtäimessä.
Ainoana peikkona muuten seesteisellä taivaalla nähdään Veikkauksessakin muuten sama kuin minkä mekin perussuomalaiset näemme samanlaisena eli EU. Kun nyt Veikkaus saa toimia valtion myöntämän luvan varassa ilman kilpailijoita, on tulevaisuudessa vähintäin 50% mahdollisuus toimiluvan kilpailuttamisesta, vaikkei sekään tietenkään välttämättä tee Veikkaukselle hallaa, koska vaikeaa on sen hyvin hoitamalle reviirille löytää kilpailukykyistä yritystä.
Juuri tämän vuoksi Veikkaus onkin saavuttanut niin suositun aseman, että jopa yli miljoona kansalaista osallistuu sen peleihin viikottain. Vanha lausuma: veikkaus on joka viikko pitää siis paikkansa, vaikkei enää sen jatko: palautuspäivä on keskiviikko. Totta on myös toinen vanha mainoslause: Yksi, risti, kaksi, markat miljooniksi, vaikkei markkoja enää olekaan. Samoin nykyinen tunnuslause: Suomalainen voittaa aina pitää täysin paikkansa.
Veikkauksen hyvästä tuloskunnosta todistaa yhtiön viime vuonna saamat merkittävät tunnustuksetkin. Veikkaus oli vuoden ykkönen laatukilpailussa ja asiakasohjelmassa. Niinpä yhtiön edustajat voivatkin vähän rintaansa röyhistäen todeta olevanssa kahdeksassakin asiassa maailman paras. Veikkaus on myös Pohjoismaissa ylivoimaisesti parhaiten menestyvä rahapeliyhtiö. Suunnitelmissa on hakeutua mukaan suurten jalkapallomaiden kuten Venäjän ja Brasilian markkinoille osaamisen tuojana paikallisten toimijoiden kanssa, koska näissä maissa ei ole toimivaa järjestelmää. Samoin Kiina mahtavinen mahdollisuuksineen on tähtäimessä.
Ainoana peikkona muuten seesteisellä taivaalla nähdään Veikkauksessakin muuten sama kuin minkä mekin perussuomalaiset näemme samanlaisena eli EU. Kun nyt Veikkaus saa toimia valtion myöntämän luvan varassa ilman kilpailijoita, on tulevaisuudessa vähintäin 50% mahdollisuus toimiluvan kilpailuttamisesta, vaikkei sekään tietenkään välttämättä tee Veikkaukselle hallaa, koska vaikeaa on sen hyvin hoitamalle reviirille löytää kilpailukykyistä yritystä.
tiistai 8. marraskuuta 2011
Perussuomalaista verolinjaa
Edellinen kirjoitukseni herätti melkoista keskustelua facebookissa, kirjoitin sinne lisäselvitystäkin, muttei mennyt läpi, oli joku häiriö, vaikka yritin useammankin kerran. Teen nyt tätä perussuomalaisten verotusnäkemystä selvemmäksi ihan näin blogin avulla.
Yksikertaisesti sanoen haluamme saada verot maksettaviksi maksukyvyn mukaan. Siksi haluamme nostaa suurituloisimpien veroja, koska senkin jälkeen he aina saavat enemmän.
Niinpä tuloverotuksessa nostaisimme nykyisen 30 % katon sijaan korkeimmaksi veroksi 32%. Samalla yli 100 000 ansaitseville tämän ylimenevältä osalta tulisi 36% verotus. Tämä ns. Wahlroos-vero nostaisi tämän satatuhatta ansaitsevan veroa 600 €, kaksisataatuhatta saavalle tulisi 6000 € veronlisäystä. Verokertymän lisäys olisi 150 miljoonaa euroa.
Lisäksi ottaisimme takaisin varallisuusveron, joka tuottaisi 120 miljoonaa euroa. Kelamaksun palautuksella saataisiin valtion kassaan 900 miljoonaa euroa. Eikä tämä suinkaan ole suunnattu työllistämistä vastaan, koska 90 % yrityksistä maksaisivat vain pinimmän eli 0,8% mukaista maksua. Muutenkin maksu porrastettaisiin siten, että työvoimavaltaiset yritykset maksaisivat vähemmän kuin pääomavaltaiset.
Vastustamme tasaveron eli alv-veron ja kunnallisveron nostamisia, koska ne nimenomaan rankaisevat suhteessa enemmän köyhimpiä kuin rikkaampia. Siksi emme hyväksy energiaverojen korotuksia, kotitalousvähennyksen pienentämistä emmekä tilattavien lehtien 9% alv-veroa. Myöskään kuntien valtionosuuksien heikennystä emme hyväksy juuri siitä syystä.
Harmaan talouden pontevammalla kuriinlaittamisella saisimme huomattavasti lisää verotuloja. Sen sijaan puolustusmenoista emmekä poliisien määrärahoista leikkaisi, pikemminkin päinvastoin.
Tsääs joitakin osia kokonaisvaltaisesta varjobudjetistamme.
Yksikertaisesti sanoen haluamme saada verot maksettaviksi maksukyvyn mukaan. Siksi haluamme nostaa suurituloisimpien veroja, koska senkin jälkeen he aina saavat enemmän.
Niinpä tuloverotuksessa nostaisimme nykyisen 30 % katon sijaan korkeimmaksi veroksi 32%. Samalla yli 100 000 ansaitseville tämän ylimenevältä osalta tulisi 36% verotus. Tämä ns. Wahlroos-vero nostaisi tämän satatuhatta ansaitsevan veroa 600 €, kaksisataatuhatta saavalle tulisi 6000 € veronlisäystä. Verokertymän lisäys olisi 150 miljoonaa euroa.
Lisäksi ottaisimme takaisin varallisuusveron, joka tuottaisi 120 miljoonaa euroa. Kelamaksun palautuksella saataisiin valtion kassaan 900 miljoonaa euroa. Eikä tämä suinkaan ole suunnattu työllistämistä vastaan, koska 90 % yrityksistä maksaisivat vain pinimmän eli 0,8% mukaista maksua. Muutenkin maksu porrastettaisiin siten, että työvoimavaltaiset yritykset maksaisivat vähemmän kuin pääomavaltaiset.
Vastustamme tasaveron eli alv-veron ja kunnallisveron nostamisia, koska ne nimenomaan rankaisevat suhteessa enemmän köyhimpiä kuin rikkaampia. Siksi emme hyväksy energiaverojen korotuksia, kotitalousvähennyksen pienentämistä emmekä tilattavien lehtien 9% alv-veroa. Myöskään kuntien valtionosuuksien heikennystä emme hyväksy juuri siitä syystä.
Harmaan talouden pontevammalla kuriinlaittamisella saisimme huomattavasti lisää verotuloja. Sen sijaan puolustusmenoista emmekä poliisien määrärahoista leikkaisi, pikemminkin päinvastoin.
Tsääs joitakin osia kokonaisvaltaisesta varjobudjetistamme.
maanantai 7. marraskuuta 2011
Mihin rahat katoavat
Jatkuvasti hyvinvointivaltioissa eläissämme joudumme ihmettelemään yhtä ja samaa asiaa, mihin kaikki raha yhteiskunnastamme on hävinnyt, vaikka sitä pitäisi olla enemmän kuin koskaan ennemmin.
Yksi selitys löytyy viime päiviltä, kun taas kerran on ilmoitettu kertyneet verovelvollisten veroäyrit. Rikkaat näyttävät taas rikastuneen ja köyhät köyhtyneet. Ihmisen ahneudella ei näytä olevan mitään rajoja. Näin monet "suuret" johtajatkin kuittaavat mielettömiä palkkoja ilmeenkään värähtämättä ja antamatta pienintäkään sijaa ajatukselle, olenko suuren palkkani arvoinen esim. muihin pienempipalkkaisiin verrattuna.
Toinen on tietysti harmaa talous, joka nielee kitaansa yhteiskunnan verovaroja näkymättämiin tuhansia miljoonia euroja. Eikä millään tunnuta saatavan tätä peikkoa kuriin.
Sitten tulee lahjonta ja vääristely, johon pitäisi myös saada jotain rotia. Tunnettuahan on tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeelle anovien kaltoin kohtelu vakuutuslääkärien ja vakuutusoikeuden käsissä. Vaikka oma lääkäri kuinka voimakkaasti kirjoittaa B-todistuksen, sillä ei ole mitään arvoa näiden mielestään Jumalaakin suurempien herrojen käsissä, jotka silmää räpäyttämättä voivat todeta hakijan työkykyiseksi asianomaista edes näkemättä. Tämä vakuutuslaitosten ja heidän asiantuntijalääkäreittensä mafia tuntuu aukottomalta, mutta kyllä maasssamme oikeus sentään vielä vallitsee ja tähänkin räikeään vääryyteen on saatava muutos.
On myös monia muita lahjonnan rajamailla olevia yhteiskunnan kuppaamiskeinoja, joita myös on paljastettava ja saatettava oikeus kukoistamaan. Samalla saamme yhteiskunnan kukkaroon rajuja säästöjä. Näitä ovat esim. tarpeettomien ja kalliiden lääkkeiden varmuusvarastoinnit, keinotekoisen hapen valmistaminen, vaikka siihen on olemassa paljon halvempia luonnonmenetelmiä. Tällaisia pukinsorkkia löytyy hallinnostamme mielin määrin. Niitä pitää vain perata, mutta se ei ole niin helppoa, koska näistä koukeroista hyötyvät itse usein juuri niiden asiantuntijoina ja toimeenpanevina päättäjinä istuvat.
Mutta sitä varten meidät perussuomalaiset onkin kansan tuella äänestetty eduskuntaan, että puutumme ja paljastamme näitä sudenkuoppia, eiköhän sitten rahaakin rupeaisi löytymään valtion kukkaroon välttämättömien asioiden hoitamiseksi, nythän joudutaan kaikesta tinkimään ja monia tarpeellisia toimia huonontamaan ja vähentämään.
Yksi selitys löytyy viime päiviltä, kun taas kerran on ilmoitettu kertyneet verovelvollisten veroäyrit. Rikkaat näyttävät taas rikastuneen ja köyhät köyhtyneet. Ihmisen ahneudella ei näytä olevan mitään rajoja. Näin monet "suuret" johtajatkin kuittaavat mielettömiä palkkoja ilmeenkään värähtämättä ja antamatta pienintäkään sijaa ajatukselle, olenko suuren palkkani arvoinen esim. muihin pienempipalkkaisiin verrattuna.
Toinen on tietysti harmaa talous, joka nielee kitaansa yhteiskunnan verovaroja näkymättämiin tuhansia miljoonia euroja. Eikä millään tunnuta saatavan tätä peikkoa kuriin.
Sitten tulee lahjonta ja vääristely, johon pitäisi myös saada jotain rotia. Tunnettuahan on tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeelle anovien kaltoin kohtelu vakuutuslääkärien ja vakuutusoikeuden käsissä. Vaikka oma lääkäri kuinka voimakkaasti kirjoittaa B-todistuksen, sillä ei ole mitään arvoa näiden mielestään Jumalaakin suurempien herrojen käsissä, jotka silmää räpäyttämättä voivat todeta hakijan työkykyiseksi asianomaista edes näkemättä. Tämä vakuutuslaitosten ja heidän asiantuntijalääkäreittensä mafia tuntuu aukottomalta, mutta kyllä maasssamme oikeus sentään vielä vallitsee ja tähänkin räikeään vääryyteen on saatava muutos.
On myös monia muita lahjonnan rajamailla olevia yhteiskunnan kuppaamiskeinoja, joita myös on paljastettava ja saatettava oikeus kukoistamaan. Samalla saamme yhteiskunnan kukkaroon rajuja säästöjä. Näitä ovat esim. tarpeettomien ja kalliiden lääkkeiden varmuusvarastoinnit, keinotekoisen hapen valmistaminen, vaikka siihen on olemassa paljon halvempia luonnonmenetelmiä. Tällaisia pukinsorkkia löytyy hallinnostamme mielin määrin. Niitä pitää vain perata, mutta se ei ole niin helppoa, koska näistä koukeroista hyötyvät itse usein juuri niiden asiantuntijoina ja toimeenpanevina päättäjinä istuvat.
Mutta sitä varten meidät perussuomalaiset onkin kansan tuella äänestetty eduskuntaan, että puutumme ja paljastamme näitä sudenkuoppia, eiköhän sitten rahaakin rupeaisi löytymään valtion kukkaroon välttämättömien asioiden hoitamiseksi, nythän joudutaan kaikesta tinkimään ja monia tarpeellisia toimia huonontamaan ja vähentämään.
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Jumalan lähettiläät
Kerron päivän saarnassani Jämijärvellä ensin kehitysvammaisista ja ja sitten Mikko Kivekkään kirjoittaman kuuromykän todistajan tositarinan ja seuraavassa saarnan loppuosa:
Jeesuksen lähettämät työntekijät lähettiläät –päivän tekstissämme 72 opetuslasta olivat - ja edelleen olemme – sadon korjaajia, sillä työ on Jeesuksen antama ja hän myös takaa työn menestyksen eli sadon. Matkavarusteiden vähäisyys painottaa sitä, että evankeliumin julistamisen on elätettävä tekijänsä. Varsinaiset työntekijät eivät ole itsenäisiä yrittäjiä vaan Jeesuksen palkkaamia, vaikka kaikki me hänen seuraajansa olemme myös kutsutut levittämään evankeliumin ilosanomaa.
Nykyisen varapuhemiehen työhuoneeni seinällä on suuri kultakehyksinen arkkipiispa Gustaf Johanssonin muotokuva viime vuosisadan alusta, jolloin hän toimi pappissäädyn puhemiehenä. Lapuan khra Wilhelmi Malmivaara kertoo Johanssonin piispantarkastusmatkasta miten piispan tultua huoneeseen ikään kuin rauha olisi tullut hänen kauttaan. Näinhän juuri tekstissämme Jeesus kehottaa sanomaan: Rauha tälle kodille. Ja jos siellä ollaan sen arvoisia, he saavat toivotetun rauhan. Siksi me tarvitsemme Jeesuksen meille hankkimaa rauhaa - syntiemme sovitusta ja anteeksiantamusta, vain siten meistä tulee rauhan lapsia ja niin voimme myös levittää Jumalan rauhaa rauhattomiin sydämiin.
Joskus voi tuntua , että tehtävämme on liian suuri. Mutta meidän ei tarvitsekaan toimia omien kykyjemme varassa, vaan Jumala toimii lähettiläittensä kautta. Näin Jeesuksen lähettiläinä tärkein tehtävämme onkin antautua Jumalan käyttöön, toimia hänen äänenään, käsinään ja jalkoinaan maailmassa. Näin saamme voimaa ja rohkeutta siitä, että Vapahtajamme on luvannut olla kanssamme, seisoa vierellämme ja pitää kädestämme kiinni joka päivä , maailman loppuun asti. Näin Hän toimii meidän kanssamme ja kauttamme, jotta Jumalan rakkauden tuoma rauha vallitsisi.
Jeesuksen lähettämät työntekijät lähettiläät –päivän tekstissämme 72 opetuslasta olivat - ja edelleen olemme – sadon korjaajia, sillä työ on Jeesuksen antama ja hän myös takaa työn menestyksen eli sadon. Matkavarusteiden vähäisyys painottaa sitä, että evankeliumin julistamisen on elätettävä tekijänsä. Varsinaiset työntekijät eivät ole itsenäisiä yrittäjiä vaan Jeesuksen palkkaamia, vaikka kaikki me hänen seuraajansa olemme myös kutsutut levittämään evankeliumin ilosanomaa.
Nykyisen varapuhemiehen työhuoneeni seinällä on suuri kultakehyksinen arkkipiispa Gustaf Johanssonin muotokuva viime vuosisadan alusta, jolloin hän toimi pappissäädyn puhemiehenä. Lapuan khra Wilhelmi Malmivaara kertoo Johanssonin piispantarkastusmatkasta miten piispan tultua huoneeseen ikään kuin rauha olisi tullut hänen kauttaan. Näinhän juuri tekstissämme Jeesus kehottaa sanomaan: Rauha tälle kodille. Ja jos siellä ollaan sen arvoisia, he saavat toivotetun rauhan. Siksi me tarvitsemme Jeesuksen meille hankkimaa rauhaa - syntiemme sovitusta ja anteeksiantamusta, vain siten meistä tulee rauhan lapsia ja niin voimme myös levittää Jumalan rauhaa rauhattomiin sydämiin.
Joskus voi tuntua , että tehtävämme on liian suuri. Mutta meidän ei tarvitsekaan toimia omien kykyjemme varassa, vaan Jumala toimii lähettiläittensä kautta. Näin Jeesuksen lähettiläinä tärkein tehtävämme onkin antautua Jumalan käyttöön, toimia hänen äänenään, käsinään ja jalkoinaan maailmassa. Näin saamme voimaa ja rohkeutta siitä, että Vapahtajamme on luvannut olla kanssamme, seisoa vierellämme ja pitää kädestämme kiinni joka päivä , maailman loppuun asti. Näin Hän toimii meidän kanssamme ja kauttamme, jotta Jumalan rakkauden tuoma rauha vallitsisi.
lauantai 5. marraskuuta 2011
Pyhäinpäivä vakavoittaa mielet
Olen taas näinä päivinä saanut olla saattamassa kahtakin vainajaa iäisyyden tuolle puolelle iankaikkiseen elämään taivaan kotiin. Näin pyhäinpäivän tunnot ovat tulleet kuin itsestään. Ja aina yhtä vavahduttava on pyhäinpäivän pimeässä illassa lukemattomien kynttilöiden valaisema hautausmaa, jossa rakkaittemme haudoille on sytytetty rakkauden ja lämpimien muistojen kiitollisuuden kynttilät.
Pidän jo kolmatta vuotta tätä blogia. Huomasin toissavuonna kirjoittaneeni silloisena Noormarkun kappalaisena pyhäinpäivästä, mutta vuosi sitten en. Tässä iässä myös vuoden aikana nukkuu pois monia läheisiä ihmisiä tutuista ja ystävistä puhumattakaan. Näille viimeisen vuoden kuluessa poispäässeillehän aina pyhäinpäivänä kirkoissamme sytytetään kynttilät. Tänäänkin kynttilä on syttynyt vaimon kotikylän Lapuan Kauhajärven kyläkirkossa hänen Ida-tädilleen. Kankaanpäässä ja Jämijärvellä näin on tehty lukuisille tuttaville, mainitsen vain juuri kansanedustajaksi päästyäni poisnukkuneen hyvin vaatimattoman kansanihmisen Maila Katajiston, jonka siunaamisen sai tehdä siis kansanedustaja, joka oli juuri hänen arvoisensa kunnianosoitus tälle nöyrälle sydämen ihmiselle.
Pyhäinpäivän virret ovat mitä puhuttelevimpiä ja hyvin koskettavia: Rauhan saivat pyhät Herran, jotka kerran taistelivat päällä maan. Kun me heitä muistelemme, kaipailemme sinne taivaan kunniaan. Tämä virsi laulettiinkin tyttären toivomuksesta 89-vuotiaan äidin muistohetkessä: Ei he enää itkse siellä, niin kuin tiellä itkivät he kulkeissaan. Täällä painoi synnin taakka maahan saakka, taivaassa ei milloinkaan.
Toinen selkäytimeen asti menevä on yhdeksän säkeistöinen virsi Oi Jeesus, kiitos nimellesi sun, kun pyhilles soit levon siunatun ja rauhan jälkeen tuskan, taistelun. Se päättyy joka säkeistössä kolmeen hallelujaan. Se on suurta ylistystä, mutta myös rukousta niin kuin hoosiannakin: oi auta, oi pelasta!
Pidän jo kolmatta vuotta tätä blogia. Huomasin toissavuonna kirjoittaneeni silloisena Noormarkun kappalaisena pyhäinpäivästä, mutta vuosi sitten en. Tässä iässä myös vuoden aikana nukkuu pois monia läheisiä ihmisiä tutuista ja ystävistä puhumattakaan. Näille viimeisen vuoden kuluessa poispäässeillehän aina pyhäinpäivänä kirkoissamme sytytetään kynttilät. Tänäänkin kynttilä on syttynyt vaimon kotikylän Lapuan Kauhajärven kyläkirkossa hänen Ida-tädilleen. Kankaanpäässä ja Jämijärvellä näin on tehty lukuisille tuttaville, mainitsen vain juuri kansanedustajaksi päästyäni poisnukkuneen hyvin vaatimattoman kansanihmisen Maila Katajiston, jonka siunaamisen sai tehdä siis kansanedustaja, joka oli juuri hänen arvoisensa kunnianosoitus tälle nöyrälle sydämen ihmiselle.
Pyhäinpäivän virret ovat mitä puhuttelevimpiä ja hyvin koskettavia: Rauhan saivat pyhät Herran, jotka kerran taistelivat päällä maan. Kun me heitä muistelemme, kaipailemme sinne taivaan kunniaan. Tämä virsi laulettiinkin tyttären toivomuksesta 89-vuotiaan äidin muistohetkessä: Ei he enää itkse siellä, niin kuin tiellä itkivät he kulkeissaan. Täällä painoi synnin taakka maahan saakka, taivaassa ei milloinkaan.
Toinen selkäytimeen asti menevä on yhdeksän säkeistöinen virsi Oi Jeesus, kiitos nimellesi sun, kun pyhilles soit levon siunatun ja rauhan jälkeen tuskan, taistelun. Se päättyy joka säkeistössä kolmeen hallelujaan. Se on suurta ylistystä, mutta myös rukousta niin kuin hoosiannakin: oi auta, oi pelasta!
perjantai 4. marraskuuta 2011
Sailas kantaa huolta
Sailas toimii unilukkarina!
Sailas haluaisi saattaa talouden taas tasapainoon!
Sailas näkee nykyisen menon tuhon tienä!
Miksei kukaan kanna vastuuta?
Meillä on vain huonoja uutisia!
Kestävyysvajetta piti kuroa umpeen, nyt sitä vain kasvatetaan!
Työikäinen väestö vähenee, samoin tuottavuuden kasvu!
Talouskasvu on taas kääntynyt laskuun toisella vuosineljänneksellä!
Budjetin pohja on jo pettänyt ennen kuin se on hyväksytty!
EU:n tilanne vain huonontunut toukokuussa 2010 alkaneesta taloustilanteen hoidosta huolimatta!
Nämä kaikki vakavat asiat tulivat esiin valtiosihteeri Raimo Sailaksen puhuessa maapuolustuskurssiyhdistyksen syyskokouksessa yliopiston juhlasalissa. Onko hän yksin huutavan äänenä korvessa? Niinpä keskustelussa ehdotettiin, etteivät virkamiehet saisi olla niin kilttejä, että suostuvat ottamaan lisävelkaa. Kieltäytymällä lainahanat sulkeutuisivat ja näin tulisi ruveta elämään tulojen mukaan, onhan ensi vuoden budjettikin rakennettu seitsemän tuhannen miljoonan euron vajauksen varaan, vaikka kestävyysvajetta päinvastoin olisi kurottava umpeen. Sailaksen mukaan ei tällä politiikalla sitä saada koskaan tukittua, vaan kuilu päinvastoin vain laajenee. Tää korutont´ on kertomaa, se vastaan ota synnyinmaa!
Sailas haluaisi saattaa talouden taas tasapainoon!
Sailas näkee nykyisen menon tuhon tienä!
Miksei kukaan kanna vastuuta?
Meillä on vain huonoja uutisia!
Kestävyysvajetta piti kuroa umpeen, nyt sitä vain kasvatetaan!
Työikäinen väestö vähenee, samoin tuottavuuden kasvu!
Talouskasvu on taas kääntynyt laskuun toisella vuosineljänneksellä!
Budjetin pohja on jo pettänyt ennen kuin se on hyväksytty!
EU:n tilanne vain huonontunut toukokuussa 2010 alkaneesta taloustilanteen hoidosta huolimatta!
Nämä kaikki vakavat asiat tulivat esiin valtiosihteeri Raimo Sailaksen puhuessa maapuolustuskurssiyhdistyksen syyskokouksessa yliopiston juhlasalissa. Onko hän yksin huutavan äänenä korvessa? Niinpä keskustelussa ehdotettiin, etteivät virkamiehet saisi olla niin kilttejä, että suostuvat ottamaan lisävelkaa. Kieltäytymällä lainahanat sulkeutuisivat ja näin tulisi ruveta elämään tulojen mukaan, onhan ensi vuoden budjettikin rakennettu seitsemän tuhannen miljoonan euron vajauksen varaan, vaikka kestävyysvajetta päinvastoin olisi kurottava umpeen. Sailaksen mukaan ei tällä politiikalla sitä saada koskaan tukittua, vaan kuilu päinvastoin vain laajenee. Tää korutont´ on kertomaa, se vastaan ota synnyinmaa!
torstai 3. marraskuuta 2011
SuPeri vieraili ryhmässä
Aamutuimiin kello 8.30 oli ryhmässämme SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki, johtaja Raija Meriläinen ja kunta-asiantuntija Jussi Salo kertomassa järjestön ajankohtaisia kuulumisia ja tärkeinä pitämiään ajettavia asioita. Aamulenkki tuli onneksi tehtyä ennen sitä, joten hyvällä omallatunnolla voi olla kuuntelemassa tärkeitä vieraita.
Vierailla oli erityisesti kolme huolenaihetta: vanhuspalvelulain sisältö, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, lähihoitajien osaamisen hyödyntäminen.
Vanhuspalvelulakiin on saatava henkilöstömitoitus vanhuspalveluiden turvaamiseksi. Omassa ryhmässämmekin on hyviä asiantuntijoita, Laila Koskela nosti aikanaan julkisuuteen Tampereen Koukkuniemen henkilöstövajauksen, johon puututtiin, mutta monin keinotekoisin ratkaisuin asiaa on vesitetty. Myös Arja Juvonen kertoi työstään Helsingissä, jossa kotikäynnillä piti olla aikaa 20 minuuttia vanhusta kohti, mutta aika kutistuikin kolmeen minuuttiin. Kuka tällaista työtä jaksaa tehdä ja miten näin voidaa huolehtia vanhusten hyvinvoinnista.
SuPerilla on oma sotealuemallinsa julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyöllä saavutettevasta palveluiden keskittämisestä ja myös kuntaliitoksilla voidaan vähentää moninkertaista organisaatiota.
Lähihoitajaksi joudutaan käymään kolmen vuoden koulutus. Täten saavutettua osaamista tulee hyödyntää eikä tule turhaan rajoittaa lähi- ja perushoitajien työtä esim. lääkehoidon ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden osalta. Näin tuloksellisuutta parannetaan ja työssäviihtymistä lisätään ja turhia siirtymisiä pois hoitoalalta vältetään.
SuPeriin kuuluu yli 78 000 jäsentä sosiaali- ja terveysalalla sekä sivistystoimessa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Melkoinen voimavara yhä kasvavalla ja lisää hoitavia käsiä tarvitsevalla vanhuspalvelusektorillakin.
Vierailla oli erityisesti kolme huolenaihetta: vanhuspalvelulain sisältö, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, lähihoitajien osaamisen hyödyntäminen.
Vanhuspalvelulakiin on saatava henkilöstömitoitus vanhuspalveluiden turvaamiseksi. Omassa ryhmässämmekin on hyviä asiantuntijoita, Laila Koskela nosti aikanaan julkisuuteen Tampereen Koukkuniemen henkilöstövajauksen, johon puututtiin, mutta monin keinotekoisin ratkaisuin asiaa on vesitetty. Myös Arja Juvonen kertoi työstään Helsingissä, jossa kotikäynnillä piti olla aikaa 20 minuuttia vanhusta kohti, mutta aika kutistuikin kolmeen minuuttiin. Kuka tällaista työtä jaksaa tehdä ja miten näin voidaa huolehtia vanhusten hyvinvoinnista.
SuPerilla on oma sotealuemallinsa julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyöllä saavutettevasta palveluiden keskittämisestä ja myös kuntaliitoksilla voidaan vähentää moninkertaista organisaatiota.
Lähihoitajaksi joudutaan käymään kolmen vuoden koulutus. Täten saavutettua osaamista tulee hyödyntää eikä tule turhaan rajoittaa lähi- ja perushoitajien työtä esim. lääkehoidon ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden osalta. Näin tuloksellisuutta parannetaan ja työssäviihtymistä lisätään ja turhia siirtymisiä pois hoitoalalta vältetään.
SuPeriin kuuluu yli 78 000 jäsentä sosiaali- ja terveysalalla sekä sivistystoimessa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Melkoinen voimavara yhä kasvavalla ja lisää hoitavia käsiä tarvitsevalla vanhuspalvelusektorillakin.
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Historiaa eduskunnassa
Ensimmäisen kerran eduskunnan historiassa annettiin oikein oma istuntopäivä oppositioryhmien varjobudjettien keskusteluja varten. Innokkaasti tilaisuutta käytettiinkin hyväksi. Ja ihme kyllä, molemmat oppositiopuolueet kehuivat omaa ehdotustaa hallituspuolueiden edustajien ollessa taas päinvastaista mieltä kehuen varsinaista budjettiehdotusta.
Oppositiopuolueiden ryhmänjohtajat Pirkko Ruohonen-Lerner ja Kimmo Tiilikainen saivat käyttää esittelypuheenvuorot, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi ja sen jälkeen alkoi parituntinen depatti minuutin puheenvuoroineen, jonka jälkeen siirryttiin varsinaisiin varattuihin puheisiin, joille kestoajaksi suositeltiin viittä minuuttia.
Perussuomalsiten budjettiehdotus päätyy samaan 7 miljardin alijäämään mihin hallituskin. Keskusta yritti ratsastaa sillä, että heidän mukaansa lainamäärä vähenisi miljoonan päivässä eli 350 miljoonaa, mutta vastaväitteen mukaan siitä on vähennettävä ainakin 140 miljoonaa, silti valtion koko budjetin kokonaissummassa nämä vähennykset jäävät vain virhemarginaalin sisälle, joten samansuuntaisesti kaikki ehdotukset velkaa lisäävät nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa.
Sailas on tänään todennut kuntatalolla, että yleismaailmallinen taloustilanne ja Kreikka vetävät nykybudjetoinnilta pohjan pois. Niinpä ensi tiistaina pääministeri Jyrki Katainen antaa selostuksen EU:n huippukokouksessa sovituista talouden pelastuspaketeista ja muutenkin juuri päivänkohtaisesta taloudellisesta tilanteesta. Mielenkiintoista kuultavaa. Ja hyvin epävarmoja aikoja elämme.
Oppositiopuolueiden ryhmänjohtajat Pirkko Ruohonen-Lerner ja Kimmo Tiilikainen saivat käyttää esittelypuheenvuorot, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi ja sen jälkeen alkoi parituntinen depatti minuutin puheenvuoroineen, jonka jälkeen siirryttiin varsinaisiin varattuihin puheisiin, joille kestoajaksi suositeltiin viittä minuuttia.
Perussuomalsiten budjettiehdotus päätyy samaan 7 miljardin alijäämään mihin hallituskin. Keskusta yritti ratsastaa sillä, että heidän mukaansa lainamäärä vähenisi miljoonan päivässä eli 350 miljoonaa, mutta vastaväitteen mukaan siitä on vähennettävä ainakin 140 miljoonaa, silti valtion koko budjetin kokonaissummassa nämä vähennykset jäävät vain virhemarginaalin sisälle, joten samansuuntaisesti kaikki ehdotukset velkaa lisäävät nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa.
Sailas on tänään todennut kuntatalolla, että yleismaailmallinen taloustilanne ja Kreikka vetävät nykybudjetoinnilta pohjan pois. Niinpä ensi tiistaina pääministeri Jyrki Katainen antaa selostuksen EU:n huippukokouksessa sovituista talouden pelastuspaketeista ja muutenkin juuri päivänkohtaisesta taloudellisesta tilanteesta. Mielenkiintoista kuultavaa. Ja hyvin epävarmoja aikoja elämme.
tiistai 1. marraskuuta 2011
Jytkyjä lukuhetkiä
Täysistunnon päätyttyä näin eduskunnan kahviossa Suomen Kuvalehden poliittisen toimittajan Pekka Ervastin, jolle aiemmin jo olin sanonut, että täytyisi muistaa ottaa mukaan hänen ja Timo Haapalan yhdessä julkaiseman poliittisen satiiri-ja huumorikirjan KukaMitäHäh, Tasavallassa kaikki hyvin? 2011 nimikirjoituksen saamista varten, mutta että kirja jäi kotiin myös vaimon luettavaksi. Nyt taas jouduin pahoittelemaan kirjaan jäämistä kotiin.
Istuimme sitten kahvia juoden edustajatoverien Osmo Kokon ja Martti Mölsän kanssa. Joimme vähän niin kuin harjakaiskahveja, kun he ostivat kankaanpääläiset kengät, Martti ympäristövaliokunnan Japanin matkaa varten. Pöydässä oli myös erityisavustajani Pekka Nikkola ja Kiken lähdettyä hänen kanssaan istunut Lea Mäkipää.
Pekka Ervasti tulikin yllättäen pöydän luo ja antoi minulle kirjansa todeten hänellä olleen yhden kirjan laukussaan ja voivansa antaa sen nimikirjoituksellaan varustettuna, niin ei sitten tarvitse tuoda kirjaa maakunnasta. Pekka kirjoitti omistuskirjoituksessaan: Varapuhemies Anssi Joutsenlahdelle jytkyjä lukuhetkiä pitkästyttävien iltaistuntojen ratoksi! 1.11.2011 Pekka Ervasti.
Tosin puhetta johdettaessa ei nykyään enää lueta mitään ylimääräistä kuten esim. aikanaan puhemies Johannes Virolaisella oli aina Iltasanomat käsissään. Nyt tarkataan puhujien pysymistä asiassa ja puheenvuorojen pituutta ja mennään tiiviisti esityslistan ja ns. nuottien mukaan. Uutta ovat myös ns. debatit ja aivan historiaa teemme huomenna, kun ensimmäistä kertaa on oppositiopuolueiden varjobudjettien esittelyt ja keskustelu niiden pohjalta.
KukaMikäHäh julkaistiin nyt toista kertaa. Siinä kerrotaan kuukausittain eniten kohua nostattaneita poliittisia asioita tai juoruja. PerusSuomalaiset ovat myös hyvin kuvassa mukana, niin Timo Soini, Teuvo Hakkarainen kuin Jussi Halla-ahokin. Minutkin mainitaan kahdessa kohdassa, toinen on Pertti Paasion kertomana vitsissä kun tulin talvihuurteisena lenkiltä eduskunnan saunaan, niin Pepe lohkaisi: Mitä pitempi matka, sitä tyhmempi jätkä! Ja minä muka vastasin: Anteeksi, nyt en ymmärrä!
Istuimme sitten kahvia juoden edustajatoverien Osmo Kokon ja Martti Mölsän kanssa. Joimme vähän niin kuin harjakaiskahveja, kun he ostivat kankaanpääläiset kengät, Martti ympäristövaliokunnan Japanin matkaa varten. Pöydässä oli myös erityisavustajani Pekka Nikkola ja Kiken lähdettyä hänen kanssaan istunut Lea Mäkipää.
Pekka Ervasti tulikin yllättäen pöydän luo ja antoi minulle kirjansa todeten hänellä olleen yhden kirjan laukussaan ja voivansa antaa sen nimikirjoituksellaan varustettuna, niin ei sitten tarvitse tuoda kirjaa maakunnasta. Pekka kirjoitti omistuskirjoituksessaan: Varapuhemies Anssi Joutsenlahdelle jytkyjä lukuhetkiä pitkästyttävien iltaistuntojen ratoksi! 1.11.2011 Pekka Ervasti.
Tosin puhetta johdettaessa ei nykyään enää lueta mitään ylimääräistä kuten esim. aikanaan puhemies Johannes Virolaisella oli aina Iltasanomat käsissään. Nyt tarkataan puhujien pysymistä asiassa ja puheenvuorojen pituutta ja mennään tiiviisti esityslistan ja ns. nuottien mukaan. Uutta ovat myös ns. debatit ja aivan historiaa teemme huomenna, kun ensimmäistä kertaa on oppositiopuolueiden varjobudjettien esittelyt ja keskustelu niiden pohjalta.
KukaMikäHäh julkaistiin nyt toista kertaa. Siinä kerrotaan kuukausittain eniten kohua nostattaneita poliittisia asioita tai juoruja. PerusSuomalaiset ovat myös hyvin kuvassa mukana, niin Timo Soini, Teuvo Hakkarainen kuin Jussi Halla-ahokin. Minutkin mainitaan kahdessa kohdassa, toinen on Pertti Paasion kertomana vitsissä kun tulin talvihuurteisena lenkiltä eduskunnan saunaan, niin Pepe lohkaisi: Mitä pitempi matka, sitä tyhmempi jätkä! Ja minä muka vastasin: Anteeksi, nyt en ymmärrä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)