Joutsenlahti kuvasi joutsenia vielä Talvisodan alkamispäivänä 30.11.

Päivän kuva Haarantien varrelta Verttuun ja Vihteljärven välimaastossa joutsenia lepäämässä pellolle nousseessa vedessä. Kaikki joutsenet eivät vielä ehtineet muuttaa, vaikka lunta oli jo reippaastikin, vai tiesivätkö, että kaikki kuitenkin sulaa niin kuin kävikin!

Seppeleen lasku sotaan lähdön muistokivellä

Tänään laskettiin perinteinen seppele Talvisodan alkamisen merkeissä Niinisalon varuskunnan sotaanlähdön muistokivelle, vaikka varsinainen alkamispäivä onkin huomenna marraskuun 30. päivänä. Tilaisuus jatkui kahvituksella sotilaskodissa ja eversti Olavi Rajalan perusteellisella esityksellä Pohjois-Satakunnan miesten voitollisesta torjuntataistelusta Talvisodassa Vuoksen ja Suvannon rantamilla Joulupäivänä venäläisten aloittamaa suurhyökkäystä vastaan!

Sääkin suosi sateiden jälkeen

Anssi Joutsenlahti Perussuomalaisten Hyvinvointialueen valtuustoryhmästä olimme Niina Immonen , Soile Ojala-Seppä , Tapio Laurila ja mä apulaisten kanssa jakamassa tänään torilla makkaraa ja PerusPesässä pullakakkukahveja ja kiitollisia kävijöitä riitti runsain määrin.

Jari kolumni budjettikäsittelyistä

Täyttä asiaa, Satakunta hyvin esillä jakovaraa jaettaessa hallituspuolueiden kansanedustajien toimesta! Kansanedustaja Jari Koskela Kolumni Satakunnan Viikossa Politiikan vuosi huipentuu budjettikäsittelyissä Loppuvuosi on politiikassa kiireisintä aikaa, kun sekä valtuustoissa että eduskunnassa tehdään isoja päätöksiä tulevan vuoden talousarvioiden parissa. Nyt päätetään tulevan vuoden veroprosentit sekä siitä, mihin kaikkeen yhteisiä verovarojamme tässä julkisen talouden haastavassa tilanteessa käytetään. Kuntataloudessa on vielä paljon kysymysmerkkejä nykyhallitukselle perinnöiksi jätettyjen sote- sekä TE-uudistusten vuoksi. Eduskunnassa olen ollut alusta lähtien valtiovarainvaliokunnan jäsen, joten budjettikäsittelyt ovat tulleet tutuiksi. Valiokunta jakautuu pienempiin alajaostoihin, jotka ovat vastuussa talousarvioesitysten eri osa-alueista. Olen jäsenenä maatalousjaostossa sekä kunta- ja hyvinvointijaostossa. Etenkin jälkimmäinen on isotöinen, sillä sote-palvelut kattavat suurimman yksittäisen osan valtion rahankäytöstä. Maatalousjaoston tärkeys puolestaan on korostunut nyt, kun huoltovarmuus ja ruokaturva on tärkeämpää kuin aikoihin. Talousarviokäsittelyn aikana eduskunnalla on mahdollisuuksia tehdä hallituksen esitykseen pieniä muutoksia niin sanotun jakovaran kautta. Tänä vuonna jakovara on 50 miljoonaa, josta jaetaan rahoitusta erilaisiin liikennehankkeisiin, luontokohteisiin ja esimerkiksi museoille. Viime vuonna onnistuimme neuvottelemaan Satakunnalle varsin suuren osuuden jakovarasta. Satakunnan hallituspuolueiden edustajat ovat yleensä yhdessä pohtineet maakunnan kannalta oleellisia kohteita. Tämän vuoden neuvottelut ovat vielä kesken, mutta pyrimme hallituspuolueiden neuvottelijoiden kanssa löytämään parhaan mahdollisen kokonaisuuden. Vuoden 2025 talousarviota käsitellään eduskunnassa joulua edeltävällä viikolla. Käsittelyyn sisältyy joka vuosi satoja äänestyksiä, kun oppositiolla on omat muutosesityksensä. Niillä ei tietysti ole menestymismahdollisuuksia, mutta ne ovat tärkeä oppositiopolitiikan väline. Itsekin tein oppositiokautena useita muutosesityksiä, jotka luonnollisesti kaikki kaatuivat silloisten hallituspuolueiden äänillä. Kyllä se silloin tietysti harmitti, mutta politiikan pelisääntöjen mukaan toimitaan. Näillä kuulumisilla haluan toivottaa rauhallista loppuvuotta kaikille Satakunnan viikon lukijoille! Jari Koskela Kansanedustaja (ps)

Näin se vaan on!!!

Timo Vihavainen Leijona pöydälle Mikko Hautala, Sotaa ja rauhaa. Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella. Otava 2024, 264 s. Mikko Hautalaa voisi nimittää suomalaisen diplomatian komeetaksi. Hän on ollut aktiivisesti vaikuttamassa maamme suurvaltasuhteiden hoitamiseen kohtalokkaina viime vuosina niiden tärkeimmillä ilmansuunnilla. Paradoksaalisesti Hautala on juuri sellainen hahmo, jota edesmennyt Matti Klinge luultavasti olisi epäröinyt päästää diplomaatin uralle. Hän on ensimmäisen polven sivistyneistöä ja vieläpä maalaisylioppilas Pohjanmaalta. Tällaiset ennakkoluulot voisi mennen sukupolven edustajalle kaikin mokomin antaa anteeksikin. Diplomatia oli joskus jotakin aivan muuta kuin nykyään. En tiedä, ansaitsiko se koskaan niitä madonlukuja, joita Egon Friedell sille luki (vrt. Vihavainen: Haun totuus ulkopolitiikassa tulokset), mutta joka tapauksessa edustaminen oli vielä sukupolvi- pari sitten jotakin ajan muuta kuin se nykyään on tai sen ainakin pitäisi olla. Menneestä kiinnostunut voi tutustua vaikkapa Robert Bruce Lockhartin kirjaan ”Britanniaa edustamassa”. Huikeaa menoa veronmaksajien rahoilla… Diplomatian merkitys on nykyään vain kasvamassa, toteaa Hautala. Mikään uusi tiedonantokanava ei korvaa lobbaustoimistoja, joita edustustot ovat. Niissä toimijoilta kuitenkin kysytään diplomaattista kykyä, ei pelkkää passiivista itsensä näyttelemistä ja reagointia tapahtuvaan. Hautalan valmiudet diplomaattiuralleen olivat erinomaiset ja itse hankitut. Poliittisen historian ja Venäjän tutkimuksen ohella hän suoritti myös maisterintutkinnon kielissä. Pääaine oli puola. Hautala saavutti erinomaisen taidon myös venäjässä ja ukrainassa ja oppi muitakin slaavilaisia kieliä. Erinomainen englanti oli tietenkin välttämättömyys ja Kavaku-kurssilaisten oli opittava myös ranskaa. Ja viimeiseksi, mutta ei vähäisimpänä: suomalaisen on osattava myös hyvää suomea ja lisäisinpä tähän: sekä ruotsia ja saksaa. Jouduin lukemaan erinäisiä Mikon (opiskelijaa nyt tässä sinuttelen) tenttivastauksia, jotka herättivät heti huomiota: itse asiassa en olisi osannut kirjoittaa yhtä hyviä. Tätä kirjaa lukiessa tulee niin sanottu déjà-vu-elämys. Tässä on monta asiaa, joista olen aivan samaa mieltä ja joita olen itsekin pohtinut. Tässä ne nyt on nostettu pöydälle räväkkään pohjalaiseen tapaan, ilman hyssyttelyjä ja venkoiluja. En toki ole kaikesta samaa mieltä, mutta en hetkeäkään epäröisi antaa suorituksesta täysiä pisteitä. Moniin asioihin voi kuitenkin perustellusti suhtautua myös toisin ja painottaa muita malleja. Sitä paitsi olen savolainen. Hautala toimi suurlähetystöissä niin Kiovassa, Moskovassa kuin Washingtonissa ja oli sitä paitsi aikoinaan myös presidentti Niinistön neuvonantajana. Työkokemus on siis ollut hyvin monipuolinen ja avannut perspektiiviä sekä maailmanpolitiikan, että kotimaisen hallinnon käytäntöihin. Puoluepolitiikkaanhan kelpo virkamies ei osallistunut. Jätän tässä nyt syrjään suurimman osan kirjaa eli muistelmat työtehtävistä, vaikka ne varmasti monen mielestä ovat kirjan kiintoisinta antia. Totean vain lyhyesti, että kelpo diplomaattina Hautala piti yllä suhteita myös Trumpiin ja kemiat ilmeisesti kohtasivat. ”What’s up, Mikko?” kysyi opposition päämies suurlähettiläältä ja kuunteli hänen viestiään ilmeisellä kiinnostuksella. Toistan vielä, että diplomaattinen kyvykkyys on varmastikin tärkeä käsite. Eivät mitkään organisaatiot ja ulkoisesti edustavat hahmot tai edes oman maan suoritukset ja kunnianhimoiset tavoitteet saa maan tavoitteita toteutumaan, ellei ole sellaisia henkilöitä, jotka panevat toimeksi ja osaavat puhua sellaista kieltä, jota vastaanottaja ymmärtää. Hautala uskoo Amerikan kykyihin ja pelkää sen konfliktia Kiinan kanssa. Se on asia, joka voisi muuttaa radikaalisti myös tilannetta Euroopassa. Kammottavin vaihtoehto on niin sanottu Thukydideen ansa, ajatus preventiivisestä iskusta, joka saattaisi johtaa uuteen maailmansotaan. Siitähän John Mearsheimer rupesi puhumaan jo kaksikymmentä vuotta sitten, eikä vaara ole suinkaan ohi. Venäjä on nyt Suomelle uhka, eikä muutosta asiaan ole näkyvissä. Keskusteluyhteyttä sen kanssa on kuitenkin pidettävä ja myös osattava täällä maan kieltä ja tunnettava sen kulttuuria. Emme me voi ymmärrystä ostaa muualta. Hautala toteaa nämä asiat, mutta on perustellusti sitä mieltä, että uusi ja sangen valitettava vastakkainasettelu on pysyvää laatua. Toki meikäläisten pykäläfundamentalistien pyrkimys äärimmäiseen eristymiseen on järjetöntä. Lisäisin siihen vielä, että se on myös vaarallista ja sivistymätöntä. Joskus tuntuu siltä, että olemme päättömän paperiuskovaisuuden tyhmentämien byrokraattien armoilla. Kyllä tilannetta pitäisi aktiivisesti yrittää parantaa. Ei pelkkä odottelu tässäkään mitään muutosta tuo. Aikoinaan opiskelin keskikoulussa oppiainetta nimeltä maatilatalous. Sen opettaja oli evp. majuri, joka kerran luennoi meille metsäpalon sammuttamisesta: ”Jos joku tappelija hyökkää päälle, ei sitä kannata ruveta taputtelemaan sieltä ja täältä, ei se mitään vaikuta. Jos sen sijaan keskitetään kaikki voimat yhteen iskuun, joka annetaan suoraan silmien väliin, niin se vaikuttaa varmasti!” Viimeisiä kahta sanaa tehostettiin murahduksella, joka suuresti lisäsi niiden vakuuttavuutta. Tuossahan esitettiin sotilaallisen toiminnan eräs perusperiaate sellaisena kuin se oli kokeiltu ja hyväksi havaittu jo Napoleonista lähtien ja toki ennen häntäkin. Tuntuu siltä, että siinä on myös Hautalan doktriinin ydin niin sodan kuin rauhankin töissä. Hallinnossa on lopetettava tyhjän jauhaminen, muotoiltava tavoitteet ja keskitettävä aktiiviset ponnistelut olennaiseen. Määrätietoisuus on tärkeää kaikkialla, niin maahanmuutossa kuin valtiontaloudessa. On vähennettävä sitä, mikä on turhaa ja vahingollista ja edistettävä sitä, mikä edesauttaa maan suurstrategian toteutumista. Strategian on oltava olemassa ja toki sen pitäisi myös olla kaikkien tunnustama. Nato-maan asema ei anna aihetta euforiaan. Se merkitsee suuria kustannuksia ja vaaroja. Sotilaallisesti Suomi on helppo nakki häikäilemättömälle viholliselle, joka ei jää kohteliaasti odottelemaan liikekannallepanoa ja teiden sulkemista. Ati Puheloinen pyrki kehittämään Suomen armeijasta ”soivan pelin”, mikä varmasti oli oikea idea (ks. Vihavainen: Haun puheloinen tulokset), mutta onko Suomella rauhan aikana edes armeijaa? Eivät asevelvolliset, tai edes pari tuhatta kantapeikkoa mitään pelotetta muodosta. Ollakseen uskottava, Suomen puolustuksen on oltava melko korkeassa valmiudessa, mihin tarvitaan ehkäpä noin 50000 miehen voimat. Ne on saatava tarvittaessa heti käyttöön ja mahdollisen hyökkääjän toimintaa on vaikeutettava linnoitteilla. Peitteinen maasto ei nykypäivänä enää ketään pelasta ja puolustaja tarvitsee myös runsaasti uusinta teknologiaa ja valmiutta köyttää sitä Tämä merkitsee pitkää askelta maan militarisointiin, mikä mielestäni on hyvin valitettavaa ja jälleen yksi askel kohti barbariaa. USA:ssa kansalliskaarti ei ilmeisesti kuitenkaan ole päässyt pilaamaan ilmapiiriä. Patriotismi kuuluu siellä perushyveisiin, meillä sinä on kuitenkin aina ollut tiettyjen piirien mielestä epäilyttävä haju, joka on tarttunut jopa puolustusteollisuuteen. Rahaa tarvitaan nyt siis entistä enemmän myös puolustukseen. Sitä edellyttää jo uskottavuus myös Naton suuntaan. Rahaa ei kuitenkaan ole. Suomi on jo hyvän aikaa sitten menettänyt dynaamisuutensa ja muodostunut erilaisten tyhjän jauhajien, kaiken vaatijoiden, paperiuskovaisten, sananselittäjien ja tyhjän juristerian viljelijöiden kisakentäksi. Tulkitsen tässä kirjan sanomaa omin sanoin. Maa olisi saatava toimimaan ja omaksumaan suurstrategia, jota kaikki noudattavat. Näinhän on joskus ollutkin, lisäisin. Eiköhän tämänkin pelin vielä voi saada soimaan? Mutta mitä tarvittaisiin, jotta esimerkiksi ne röyhkeät lakkoilijat, jotka taas uhkaavat pysäyttää Suomen, alkaisivat puhaltaa yhteen hiileen? Sitä Hautala ei rupea arvioimaan. Ehkäpä pitää todella käydä niin syvällä pohjalla, että vitsit alkavat loppua? Vallitevalla tilanteelle tunnusomainen typeryys on juustohöylämentaliteetti, joka sokeasti ottaa sieltä, mistä ei pitäisi, eikä anna sinne, minne pitäisi. Mutta meidän resurssimme eivät enää riitä kaikkeen, vaikka kuinka valittaisimme ja olisimme oikeassa ja hyvällä asialla. On tehtävä valintoja ja palattava toissijaisten menojen, kuten kehitysavun maksamiseen vasta sitten, kun siihen on varaa. Kaikessa on ajateltava pitkäjänteisesti: millaisen Suomen me haluamme vuonna 2050 ja myöhemmin? Mitä kieltä siellä puhutaan? Mitä töitä siellä tehdään? Miten turvataan oman kansan hyvinvointi? Siitä ei kukaan toinen huolta kanna, ellemme tee sitä itse.

Purra tänään Maaseudun Tulevaisuudessa

Purra: Tervemenoa wokelle – miksi kaikki on niin hullua? Valitettavasti ylisensitiivisyyden ja tunnevouhkaamisen sekä oikeamieliseksi teeskennellyn vihanpidon ja erottelun aika ei todellakaan ole ohitse, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan. Ei ole sattumaa, että sosiaalisen median ja yleiskaistapäisyyden aikakaudella masennus ja ahdistuneisuus lisääntyvät, kirjoittaa Riikka Purra. Kolumni Riikka Purra Julkisessa keskustelussa kohisee jatkuvasti. Sosiaalinen media tuottaa outouksiaan, jotka yhä useammin nousevat myös perinteisen median puolelle klikkejä keräämään. Suuri osa näistä on juuri sitä, kohinaa, ja jää unohduksiin yhtä nopeasti kuin on esiin tullutkin. Mutta osa jää kehittymään, toistumaan, valtaamaan alaa. Pahin woken aikakausi on kuulemma päättynyt. Elinympäristö on tuonut turvallisuuden ja monien muiden uhkien osalta vakavampaa ajateltavaa. Yhdysvalloissakin vaalitulos näyttää siltä, että monille riitti. Yksi syy demokraattien häviölle jokaisella vaalitasolla on varmasti puolueen äärilaidan radikaalistuminen ja woketus, vaikka etenkin presidentinvaaleissa äänestäjiä ajoivat paljon konkreettisemmat mikrotason huolet. Wokelle lämpimästi tervemenoa. Valitettavasti ylisensitiivisyyden ja tunnevouhkaamisen sekä oikeamieliseksi teeskennellyn vihanpidon ja erottelun aika ei todellakaan ole ohitse. Eikä se ole vain kohinaa. Kun tätä eri muodoissaan tapahtuu ja annetaan tapahtua perinteisesti pragmaattisessa ja järkeväksi määritellyssä Suomessakin, sillä todella on vaikutusta. Etenkin lapsiin ja nuoriin, tulevaisuuden aikuisiin. Miksi kaikki on niin hullua, moni saattaa kysyä, kun samaan aikaan lehdessä kerrotaan tällaisia asioita: Yliopiston luennoitsija esitteli opiskelijoille kotipornoa, jossa työnsi – apurahan avittamana tietenkin – anukseensa asioita. Kyse oli tieteestä ja aktivismista. Koulussa laulaja lauloi kohu-Jeesuksesta kohusanoin, ja kunta päätyi ensin maksamaan uskonnottomalle vanhemmalle korvauksia lapsen kärsimyksestä. Toisessa koulussa peruttiin koko musiikkiesitys, jottei vastaavaa vahinkoa lasten altistumisesta kristinuskolle pääsisi tapahtumaan. Pahoinvointia ja avuttomuutta ei selitä ensi vuonna voimaantuleva leikkaus johonkin veronmaksajan kustantamaan palveluun tai etuuteen. Aikuinen voi naurahdella kahvihuoneessa, kun klikkiotsikko huutaa, että mies on synnyttänyt ja joku kertoi, että sukupuolia on 120 ja muun väittäminen on väkivaltaa. Järkevä ihminen voi huokaista, kun samaan aikaan toisesta tuutista kerrotaan, että julma hallitus tuhoaa koko maan – ainakin sen, mitä ilmastonmuutoksesta jää jäljelle. Mutta mitä tällaisen keskellä eläminen vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Päähän siinä menee sekaisin. Ei ole sattumaa, että sosiaalisen median ja yleiskaistapäisyyden aikakaudella masennus ja ahdistuneisuus lisääntyvät. Ei ole yllättävää, että kun ääliöliberaali yhteiskunta on nostanut yksilön tunteet kaiken keskiöön, niitä myös käytetään. Jos monista aikuisistakin on tullut kuin uudelleen pikkulapsia, jotka tarvitsevat tukea ikävien tunteiden kestämiseen ja valtiota kantamaan vastuuta, onko ihme, jos kouluissa on ongelmia? Pahoinvointia ja avuttomuutta ei selitä ensi vuonna voimaantuleva leikkaus johonkin veronmaksajan kustantamaan palveluun tai etuuteen. Vähitellen pitäisi myöntää, että ääliöliberalismi, joka halusi nostaa kaiken keskiöön yksilön ja tämän tunteet ja oikeudet ja antoi velvollisuuden taata nämä jollekin ”rakenteelle”, meni totaalisesti metsään. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Tuomiosunnuntai

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 24.11.2024› 3. vuosikerta Tuomiosunnuntai (Kristuksen kuninkuuden sunnuntai) Kristus, kaikkeuden Herra Kirkkovuoden viimeisen sunnuntain nimi vaihtelee eri kirkoissa. Joissain kirkoissa puhutaan vain viimeisestä sunnuntaista ilman lisämääreitä. Suomessa otettiin vuoden 1958 evankeliumikirjaan Ruotsin esikuvan mukaisesti nimitys tuomiosunnuntai. Tästä päivästä käytetään myös nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Nämä kaksi erilaista aihetta muodostavat kuitenkin kokonaisuuden: kirkkotaiteessakin Kristus viimeisen tuomion toteuttajana on kuvattu maailmankaikkeuden valtiaaksi (Khristos Pantokrator). Päivän evankeliumitekstin mukaan Kristus tulee aikojen lopulla ”kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle” (Matt. 25:31). Näin kirkkovuoden viimeinen sunnuntai liittyy samalla seuraavaan sunnuntaihin, adventtiin. Kirkkovuoden alussa ja lopussa – tai lopussa ja alussa – kuuluu sama viesti: Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Ihminen on vastuussa teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Viimeisessä tuomiossa Jumalan vanhurskaus toteutuu lopullisesti. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Ikuinen Isä. Poikasi astui kirkkautensa valtaistuimelle ja hallitsee kaikkea Herrana ja Kuninkaana. Säilytä kirkkosi Hengen luomassa ykseydessä ja saata koko luomakunta palvoen kumartamaan häntä, joka elää ja hallitsee sinun ja Pyhän Hengen kanssa yhdessä jumaluudessa nyt ja ikuisesti. 2 Kaikkivaltias, ikiaikainen Jumala. Me katsomme tänään sitä päivää kohti, jolloin Kristus tuomitsee elävät ja kuolleet. Opeta meitä elämään tahtosi mukaan, jotta saisimme silloin kuulla vapauttavan sanan. Anna meidän nähdä kirkkautesi ja päästä luoksesi ikuiseen elämään. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Kristus, maailmankaikkeuden Herra. Sinulle on meidän kaikkien tehtävä tili siitä, mitä olemme tehneet ja jättäneet tekemättä. Sinun tuomiosi yllättää meidät, sillä sinä näet elämämme toisin kuin me itse. Varjele meitä sokeudelta, niin ettemme torjuisi sinua lähimmäisissämme. Vastaa kaipaukseemme ja anna meidän olla luonasi kirkkaudessa iankaikkisesti. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 4 Pyhä ja vanhurskas Jumala. Niin usein maailmassa poljetaan oikeus maahan ja vääryys saa vallan. Kiitos, että sinä olet oikeamielinen kaikissa teoissasi ja viet totuuden lopulta voittoon. Auta meitä elämään anteeksiantamuksesi varassa ja noudattamaan kaikessa sinun tahtoasi. Tätä pyydämme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Herramme Jeesus Kristus. Katsomme tänään kohti täyttymyksen päivää, jolloin olemme kirkkauden valtaistuimen edessä ja näemme sinut kasvoista kasvoihin. Jo nyt saamme opetella uutta laulua, johon tuona päivänä yhdymme kaikkien pyhien kanssa. Auta meitä luottamaan siihen, että sinun kuolemasi ja ylösnousemisesi on tie taivaalliseen valtakuntaasi. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 6 Pyhä Jumala. Tänään, tuomiosunnuntaina, ajattelemme sinun pyhyyttäsi. Sinussa ei ole mitään pimeyttä, syntiä eikä vääryyttä. Sinä näet, millaisia me olemme. Kiitos, että annat meille anteeksi. Kiitos, että Jeesus kantoi ristillä syntimme ja kärsi tuomiomme. Auta meitä koko elämämme ajan turvautumaan häneen. Johdata meidät tämän elämän jälkeen Jeesuksen luokse taivaaseen.

Tuomiosunnuntain alla

Huomenna on Tuomiosunnuntai, sitten alkaa adventti! Kirkko Suomessa Hyvää lauantaita! Tänään rukoilemme: Pyhä Jumala, rakas Taivaan Isä. Sinun käsissäsi on maailman tulevaisuus. Olet luvannut poistaa kaiken pahan. Olet luvannut poistaa kärsimyksen. Anna meille voimaa odottaa sitä aikaa, kun kaikki on tahtosi mukaista ja hyvää. Rukoilemme tätä Poikasi Jeesuksen kautta. Aamen. Sain olla tänään 95 v 10 kk ikäisen suuren perheen isän, jolla neljänteen polveen asti on yhteensä 49 jäkipolvien edustajaa, siunaustilaisuudessa saattamassa häntä perille taivaan kotiin, jonne koko sukua ovat jo rukouksin kantaneet niin poisnukkuneen kuin hänen vaimonsakin äidit eli siis nyt jo viidennessä polvessa!

Nyt jo neljäntenä torstaitoripäivänä peräkkäin oli kahvitus PerusPesällä, lumimyrskyn vuoksi ei nyt ollut kovin paljoa väkeä kaikenkaikkiaankaan liikenteessä. Porin viimeisissä tämän vuoden siioninvirsiseuroissa oli syyskauden ennätysmäärä seuravieraita, lumimyräkkäkin oli jo ohi, Seppälän Maija-Leena huolehti tarjoilusta ja Kopsan Kreeta järjesti arpajaiset. Kysessä oli tavallaan jo jouluseurat. Ja meillä kaikilla oli niin muukaavaa😘😊

Lunta tupruaa

Nyt se vaan alkoi iltapäivällä kolmen vuorokauden kestäväksi ennustettu lumipyry ja pitäisi huomenna torstaian ajelle Poriin lääkäriin ja siioninvirsiseuroihin, paluu pimeässä ja lumipyryssä voipi olla melkolailla vaikeaa. Mutta yrittänyttä ei laiteta!

Eduskunnassa Ukrainan asia on esillä

Tänään puhemies tarjosi meille veteraanikansanedustajien vuosikokousedustajille maittavan lounaan ja piti myös vaikuttavan puheen. Mekin pidimme kokouksessamme hiljaisen hetken ukranalaisille Venäjän hyökkäyssodassa kuolleiden muistolle onhan nyt sodan alusta kulunut 1.000 päivää! Perussuomalaiset 4 t · Jussi Halla-aho kommentoi tilannetta Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen päivänä tuhat. Ukrainaa on autettava tarpeeksi ja tarpeeksi pitkään. Venäläisille on osoitettava, että vaikka kello käy, kello ei käy heidän hyväkseen.

Jari veronkevennyksistä Satakunnan Kansassa

Kolumni Veropolitiikassa otetaan askeleita oikeaan suuntaan ”Vain pohjoismainen työllisyysaste turvaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion”, Jari Koskela kirjoittaa kolumnissaan. Jari Koskela Hallitusohjelman keskeisiä linjauksia ovat tavoite pysäyttää velkasuhteen kasvu ja välttää Suomen ennätyskorkean kokonaisveroasteen nousu. Kumpikin näistä tavoitteista näyttää tällä hetkellä toteutuvan, vaikka velkasuhteen kasvun pysäyttäminen saattaa vielä vaatia lisätoimia. Tässä kirjoituksessa haluan keskittyä veropolitiikkaan. Suomessa on äärimmäisen kireä verotus. OECD-maista olemme viiden eniten verottavan valtion joukossa. Korotusvaraa ei käytännössä ole, ja lisäkorotukset todennäköisesti vähentäisivät yhteiseen kirstuun tulevia veroeuroja, koska korkea verotus syö työn ja yrittäjyyden kannustimia. Toisaalta loputtomasti varaa veronalennuksillekaan ei ole, koska Suomen työllisyys laahaa, sillä meillä vasta nyt ollaan tekemässä työmarkkinoille muutoksia, joilla voimme saavuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen. Vain pohjoismainen työllisyysaste turvaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Hallitus on veropolitiikassaan linjannut, että työn ja yrittämisen suoraa verotusta lasketaan painottuen pieni- ja keskituloisiin. Koko vaalikauden aikana työn verotusta kevennetään yli 400 miljoonalla eurolla. Verotuksellisia painopisteitä tehdään siten, että se hyödyttää etenkin lapsiperheitä. Esimerkiksi ensi vuonna otetaan työtulovähennyksessä käyttöön lapsikorotus. Huomioitavaa on myös alkuvuonna voimaan tullut alle 3-vuotiaiden lapsilisien korotus sekä vaippatuotteiden arvonlisäverokannan laskeminen. Perussuomalaisille veropolitiikassa tärkeää on luonnollisesti historiallinen polttoaineveron lasku. Hallituskauden aikana polttoaineveroa lasketaan noin 270 miljoonalla. Lisäksi jakeluvelvoitteen suunniteltua maltillisempi nousu ehkäisee polttoaineen hinnannousupaineita. Suomi on pitkä maa, jossa autoilun kustannukset valuvat kaikkiin hintoihin. Esimerkiksi ensi vuonna otetaan työtulovähennyksessä käyttöön lapsikorotus. Arvonlisäverotukseen tehtävät korotukset ovat tietysti ikäviä, mutta ne ovat talouskasvulle vähiten haitallisia veromuotoja. Veropoliittisesti on järkevä suunnata verotusta pois työstä ja kohti kulutusta. Tärkeää on, että ruuan arvonlisäverotusta ei kuitenkaan korotettu. Suomen veroaste ei ole noussut yhdessä hetkessä maailman kärkeen. Korkeilta sijoilta ei myöskään tulla hetkessä alas. Nyt otetaan tärkeitä askelia oikeaan suuntaan. Jatkon kannalta ratkaisevaa on, onnistummeko julkisen talouden tasapainottamisessa ja saadaanko maahan 17 vuotta odotettua kasvua. Merkkejä paremmasta on onneksi ilmassa, eikä Suomen tilanne ole ollenkaan niin toivoton kuin toisinaan annetaan ymmärtää. Kirjoittaja on kankaanpääläinen kansanedustaja (ps.)

Kirkkovuosi lähenee loppuaan

‹Sunnuntai 17.11.2024› Valvomisen sunnuntai Valvokaa! Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13). Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Pyhä Jumala. Olet luvannut, että Kristus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Varjele meitä pahasta, niin että olemme silloin pyhät ja nuhteettomat. Auta meitä ankkuroitumaan yhä syvemmin sanasi lupauksiin ja kannustamaan toisiamme uskoon ja hyviin tekoihin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa myös lopun ajan tapahtumista. Vahvista meitä Hengelläsi, niin ettei Kristuksen tulon odotus herätä meissä pelkoa tai kahlitse toivottomuuteen. Lahjoita meille luja usko siihen, ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossasi ovat elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Anna kestävyyttä, ettemme lakkaisi odottamasta, vaan olisimme valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus saapuu kirkkaudessaan. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Sinä tulet, Herra Kristus, hetkenä, jota emme tiedä. Sinä olet jo läsnä, kun me vielä odotamme. Sinä tulet kerran – ja tulet joka päivä, Herra Kristus. Tulet kohti ja yllätät meidät, sinä köyhä, nälkäinen, sairas ja koditon. Anna meidän havahtua, Herra Kristus, anna havaita, että olet keskellämme ja että siksi jokainen päivä on tuomion päivä ja armon päivä. Tule, Herra Jeesus. 5 Pyhä Jumala. Sinä loit kerran tämän maailman. Sinun käsissäsi on myös maailman tulevaisuus. Auta meitä valvomaan ja elämään aina sinun lähelläsi. Kiitos, ettei meidän tarvitse pelätä mitään, kun sinä olet meidän kanssamme. Ohjaa meitä ymmärtämään oma paikkamme maailmassa, niin että voimme palvella sinua niin kauan kuin elämme. Kiitos, että olet valmistanut meille kodin, jossa saamme tämän elämän jälkeen elää luonasi ikuisesti.

Vaihtelevaa säätilaa

Tänään vielä lämmin päivä, ja piti laittaa sotiemme veteraanien hautakivimerkkejäkin. Ensin oli kuitenkin Pohjankankaan Tykistökillan 60-vuotisjuhla alken seppeleenlaskulla sotaaan lähdön muistomerkillä Niinisalossa klo 11.45.Varuskunnan ruokalassa ruokailun jälkeen varsinainen juhla puheineen ja Kankaanpään Musiikkiopiston puhallinorkesterin musiikkeineen alkoi klo 13 kestäen puolitoista tuntia. Varsinaiseen hommaan päästiin vasta vähän ennen pimeän tuloa ja sadettakin tuli välillä oikein roppakaupalla, vaikka päivemmällä poutaakin oli. Saatiin kuitenkin viisi merkkiä laitettua, esim. kuudennen haudan sijaa ei löydetty, taisi olla väärät paikkatiedot.

Vielä sää suosii

Tunnin lenkillä 7 asteen säässä kymmenen miehen voimin kierrettiin vielä kuntoreitti ja ratakierros tasan 60 minuutissa. Mukana oli kaksi ensikertalaistakin Mauri ja Mikko!

KIrkon kuva

Järventakana jaellessani iltamyöhään PS-lehteä, otin kuvan Ruokojärven eli Kirkkojärven toisella puolen olevasta vuoden 1839 Engelin piirtämästä kirkosta, kuva nähtävissä fb-sivullani

Kaffeet PerusPesällä

Toripäivälle luvattu kaunista säästä, kelpaa sitten poiketa kahville Peruspesään! Tapio Laurila Kankaanpään Perussuomalaiset PERUSPESÄLLE KAHVILLE 14.11. klo 10-13 HEI! Poikkea PerusPesällä, Kauppatori 3 kahvilla ja keskustelemassa ajankohtaisista asioista sekä tulevista alue- ja kuntavaaleista. Myös ehdokkaaksi voi ilmoittautua! TERVETULOA!

Työllistäminen siirtyy kuntien vastuulle

Valtuustoseminaarissa oli Jouko Hautamäki Porin TE-keskuksesta kertomassa vuoden vaihteessa tapahtuvasta TE-uudistuksesta, jolloin työllistäminen siirtyy kuntien vastuulle yhdessä nykyisten TE-virkailijoiden kanssa, Kankaanpää kuuluun Porin johtamaan Satakunnan työllisyysalueeseen. Tärkeää on saada uusia työpaikkoja ensinnäkin uusia yrittäjiksi alkavilta, toiseksi toimivien yritysten avulla ja kolmanneksi etenkin vihreän siirtymän kautta, jonka nimissä myös ulkomaisia yrittäjiä on tulossa maahamme hyvien olosuhteittemme tähden.

Kirkkovuosi lähenee loppuaan

Vielä on kirkkovuodesta jäljellä Valvomisem sunnuntai ja Tuomiosunnuntai ennen uutta kirkkovuotta ja Adventtia! 25. sunnuntai helluntaista Kuolemasta elämään Kristitty saa luottaa siihen, ettei kuolemalla ole viimeistä sanaa hänen elämässään. Vaikka monet kysymykset jäävät täällä vastausta vaille, hän uskoo, että Jeesus on voittanut kuoleman vallan. Niin kuin Jeesus maallisen elämänsä aikana herätti kuolleita, samoin hän on herättävä meidät viimeisenä päivänä. Jumala, joka on antanut Jeesuksen nousta kuolleista, on elämän ja kuoleman Herra. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet voittanut pahan, kukistanut kuoleman ja lahjoittanut maailmalle elämän. Auta meitä kuoleman keskellä muistamaan päivää, jolloin puet meidät uuteen, taivaalliseen asuun. Kuule meitä Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden. 2 Jumala, iankaikkinen Isä. Sinun sanastasi on syntynyt elämä, sinun voimastasi on kukistunut kuolema. Sinun Poikasi tyhjä hauta todistaa ikuisen elämän toivosta. Auta meitä suostumaan tämän elämän rajoituksiin, kipuihin ja vaikeuksiin. Luo meissä joka päivä uutta. Virvoita Hengelläsi niin, että ruumiin ja sielun voimien vähetessäkin sydämemme kiinnittyisi entistä syvemmin sinuun. Kiitos, että herätät meidät kerran kuolleista, niin kuin herätit Jeesuksen, ja puet meidät uuteen, täydelliseen ruumiiseen. Kuule meitä Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden. 3 Rakas Vapahtaja. Monet sairaat sinä paransit, monet kuolleet herätit eloon. Sanasi ja tekosi olivat väkevämpiä kuin kuolema. Kiitos siitä, että sinä elät ja että kuolemakaan ei voi erottaa meitä sinun rakkaudestasi. Varjele meidät uskossa niin, että saamme olla turvallisella mielellä niin elämässä kuin kuolemankin hetkellä. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Ylösnoussut Jeesus Kristus. Me ihmiset olemme synnin ja kuoleman alaisia emmekä voi järjellämme käsittää kuolleitten ylösnousemusta, taivasta ja ikuista elämää. Kuitenkin sinä olet antanut meille siitä apostolisi todistuksen ja lahjoittanut uskon Jumalan lupauksiin. Kiitos, että saamme toivoa sitä elämää, jonka olet valmistanut meille. Ole kanssamme loppuun asti, niin että jaksamme valvoa ja odottaa sitä päivää, jolloin näemme sinut ja ymmärrämme kaiken. Tätä pyydämme sinun nimessäsi. 5 Sinä, Herra, kuljet täällä, kuoleman varjon maassa. Me hapuilemme lähellesi, kätemme kurkottuvat sinua kohti koskettamaan elämää, anomaan jatkoaikaa sinulta, kuolemankin käskijältä. Sinä annat elämän, tämän ja sen toisen, ikuisen. Ylistämme sinua, sinä valo kuoleman varjon maassa.

Purra PS:n puoluevaltuustossa

PURRA VALOI USKOA HALLITUKSEN TALOUSLINJAAN JA HAUKKUI OPPOSITION KASVUTOIMET SUMUTUKSEKSI Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA © Lehtikuva Iiro-Matti Nieminen Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo olevansa vakuuttunut, että äänestäjät antavat tukensa hallituksen talouslinjalle, kun suhdannetilanne kääntyy parempaan. - Olen vakuuttunut, että kun toimemme kantavat hedelmää ja pääsemme tästä nihkeästä, nahkeasta ja epävarmasta talouden tilanteesta vähän myötäisemmille vesille, äänestäjätkin palkitsevat, Purra sanoi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä. Ylen tuoreessa mittauksessa perussuomalaisten kannatus heikkeni 15,7 prosenttiin ja hallituspuolueiden yhteenlaskettu suosio 42 prosenttiin. Samalla oppositiopuolue SDP repii eroa muihin ja nosti kannatuksensa jo yli 24 prosenttiin. Lisäksi Helsingin Sanomien kyselyn mukaan vain joka neljäs suomalainen ajattelee, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt tai tekemässä Suomea paremmaksi paikaksi elää. Enemmistö eli 56 prosenttia on päinvastaista mieltä ja katsoo, että hallitus on tehnyt tai tekemässä Suomea huonommaksi paikaksi elää. Purran mukaan hallituksessa ei saa mennä paniikkiin opposition eikä myöskään oman poliittisen viiteryhmän kritiikin edessä. Hän vakuutti hallituksen seisovan oman ohjelmansa takana. - Me emme säntäile emmekä jonglööraamalla tai silmänkääntötempuilla ratkaise pitkään kasaantuneita ongelmia, Purra sanoi puheessaan. Huoneistot - Dobra Voda - Täysin hyvitettäviä hotelleja ebookers.fi Huoneistot - Dobra Voda - Täysin hyvitettäviä hotelleja Mainos - Nyt ei olla sirkuksessa, vaan ratkotaan kansakunnan kaikkein suurimpia haasteita. Sosialistien tanssiinkutsuun ei saa lähteä. "Budjettia ei pienennetä moottorisahalla" Purra luonnehti hallituksen saaman kritiikin kuulostavan välillä siltä kuin budjettia pienennettäisiin moottorisahalla Argentiinan presidentin Javier Milein tapaan. Milei esiintyi vaalikampanjassaan moottorisahaa heilutellen ja on presidenttinä ryhtynyt karsimaan julkisia menoja kovalla kädellä. Purran mukaan moottorisaha voisikin olla tarpeen, jotta tuloksia saisi aikaan nopeammin ja tehokkaammin. - Mutta hyvät ihmiset, budjettia ei pienennetä tässä maassa moottorisahalla, ei edes saksilla vaan koalitiohallituksen hiukan kuivahtaneella punakynällä. Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan suomalaiset arvostavat vastuunkantoa ja suoraa puhetta. - Mistään en itse saa enempää kannustusta ja tsemppiä kuin siitä, että nyt pysytte kovina, ette luovuta, oikeaan suuntaan olette matkalla, ei saa pelästyä. Ja näin me toimimme, Purra valoi uskoa omiinsa. Keskittämällä säästät aina - Ei määräaikaisuutta telia.fi Keskittämällä säästät aina - Ei määräaikaisuutta Mainos Yksityiselle sektorille kasvua Purran mukaan hallitus pyrkii päätöksillään parantamaan aidon yksityisen talouskasvun mahdollisuuksia. - Yksityiselle me sitä kasvua erityisesti haluamme, emme julkiselle. Samalla Purra haukkui oppositiopuolueiden tarjoamat kasvutoimet sumutukseksi. Purran mukaan sellaista menokohdetta ei olekaan, josta oppositio ei saisi kasvutoimea aikaan. - Samaan aikaan he vastustavat juuri niitä toimia, joilla Suomen kasvun esteitä pyritään poistamaan. Tämä on silkkaa sumutusta, poliittista pisteiden kalastelua ja retoriikkaa. Sote-alueiden kehitys huolettaa Talouskasvun toteutumisen ohella eniten epävarmuutta liittyy Purran mukaan hyvinvointialueisiin. Hän sanoi, että edelleenkään ei ole nähtävissä oikeaan suuntaan menevää kehitystä. Vaikka jotkin hyvinvointialueet ovat pystyneet tekemään vaadittuja toimia, niin Purran mukaan kokonaiskuva on hyvin huolestuttava. Jos alueiden heikko kehitys jatkuu, se voi Purran mukaan johtaa siihen, että hallituksen pitää sopeuttaa jostain muualta pitääkseen kiinni taloustavoitteistaan. Puolustusmenoissa Purran mukaan kasvutarvetta Purran mukaan on aivan selvää, että Suomen puolustusmenoissa on voimakasta kasvutarvetta. Sotilasliitto Naton sisällä puhutaan Purran mukaan puolustusmenoja koskevan tavoitteen nostamisesta. Lisäksi jännitteet eri puolilla maailmaa ja Suomen lähialueilla ovat hänen mukaansa selviä. - Ei puolustusmenoilla ainakaan ole minkäänlaista laskupainetta. Päinvastoin, nousupaine on selvää, Purra sanoi. - Se, miten tällaisiin tarpeisiin Suomen taloudessa vastataan, se on sitten aivan toinen kysymys. Hän kommentoi asiaa toimittajille puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.. Ilta-Sanomien haastatteleman presidentti Alexander Stubbin mukaan suomalaisten tulee varautua siihen, että puolustusmenoja on nostettava. - On hyvinkin todennäköistä, että paine kasvaa sille, että puolustusmenoja on nostettava kahdesta prosentista, Stubb kommentoi IS:lle. Purra sanoi, että Yhdysvaltojen vaalien jälkeen kaikille on toivottavasti selvää, että Euroopan pitää huolehtia omasta puolustuksestaan. Samalla Purra muistutti, että Suomi on jo lisännyt puolustukseen ja ylipäätään turvallisuuteen liittyviä menoja. - Meillä on sekä omaan puolustukseemme että Natoon liittyviä selkeitä menokasvuja.

Ylen gallup

Politiikka Ylen kannatusmittaus: SDP nousussa, kokoomus ja perussuomalaiset putoavat yhä Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut alimmilleen koko hallituskauden aikana. Grafiikka näyttää puoluekannatusmittauksen neljän kärjen: sdp 24,3 %, kokoomus 18,8 %, ps 15,7 % ja keskusta 13,1 %. Avaa kuvien katselu SDP:n kannatus on reippaassa nousussa. Kuva: Elene Paspatis / Yle, Silja Viitala / Yle ja Mimmi Nietula / Yle, grafiikka: Nanna Särkkä / Yle Linda Pelkonen 6:00 • Päivitetty 8:18 Kuuntele juttu 4:27 Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Oppositiopuolue SDP säilyttää paikkansa suosituimpana puolueena ja kasvatti kaulaansa toiseksi suosituimpaan kokoomukseen, paljastaa Ylen teettämä kannatusmittaus. Perussuomalaisten kannatus laski edelleen. SDP:n kannatus nousi 1,7 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen kannatusmittaukseen. Kokoomuksen kannatus laski 1,2 ja perussuomalaisten 1,0 prosenttiyksikköä. Tutkimusjohtaja Tuomo Turja Taloustutkimuksesta näkee tutkimuksen taustatiedoista miten äänestäjät ovat liikkuneet. – Perinteisesti SDP saa muilta punavihreiltä puolueilta äänestäjiä, mutta nyt näyttää, että kannatusta tulee perussuomalaisilta ja osittain kokoomukseltakin. Selvänä erona edelliseen kertaan näkyy, että nukkuvien puolueesta, eli niistä jotka eivät ole äänestäneet edellisissä eduskuntavaaleissa, tulee SDP:lle kannatusta selvästi enemmän kuin edellisessä mittauksessa, Turja kertoo. Hallitus historiansa syvimmässä kuopassa Hallituspuolueiden kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien yhteenlaskettu kannatus on alimmillaan koko pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikana. Kun verrataan Orpon hallituksen kannatusta edellisten Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) tai Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suosioon, huomataan, että Orpon hallitus on selvästi epäsuositumpi kuin kaksi edellistä hallitusta vastaavaan aikaan hallitustaivaltaan. Hallituspuolueet RKP ja kristillisdemokraatit pysyttelevät lähes samoissa lukemissa kuin edellisessä mittauksessa. Turja sanoo, että kokoomusta äänestäneistä selvä osa kertoo, ettei tiedä mitä puoluetta nyt äänestäisi. Heitä on siirtynyt niin sanotusti katsomoon, SDP:lle, vihreille ja keskustalle. – Kokoomus menettää naisäänestäjiä, varttunutta väkeä ja korkeasti koulutettuja äänestäjiä, hän sanoo. Perussuomalaisten kannatus on enää 15,7 prosenttia kun se eduskuntavaaleissa viime vuonna oli 20,1 prosenttia. Laskua edelliseen mittaukseen on yksi prosenttiyksikkö. – Perussuomalaisilla on perinteinen tilanne, että kun kannatus laskee, siirrytään katsomoon. Tässä on näkyvissä myös se, että perussuomalaisten kannatusta valuu SDP:hen sekä kokoomukseen ja keskustaan. Keskusta näyttää vakiinnuttaneen paikkansa 13 prosentin puolueena. Kannatus nousi aiemmin syksyllä ja pysyy nyt samoissa lukemissa. Vasemmistoliitto pitää 9,3 prosentin kannatuksensa samoissa lukemissa vaikka entinen puheenjohtaja Li Andersson väistyi ja tilanne nousi uusi puheenjohtaja Minja Koskela. Vihreiden kannatuksessa näkyy lievä 0,4 prosenttiyksikön nousu. Puolueiden kannatuksen kehitys viime vuosi­kymmeninä – vertaa puolueita itse Valitse näytettävät puolueet SDP KESK PS KOK VIHR VAS RKP KD LIIK MUUT Ei mitään Yllä oleva kuvio näyttää puolueiden kannatuksen kehityksen valitsemastasi vuodesta lähtien. Pisimmillään näet kehityksen vuodesta 1994 lähtien. Voit valita tarkasteluun myös vain osan puolueista.

Kahvitusta Peruspesässä

 Jo toisena torstaitoripäivänä peräkkäin Peruspesässä oli kahvitarjoilu Tapio Laurilan toimesta. Tänään oli myös Sinikka Aaltonen tarjoilemassa. Valitettavasti oli myös Tarkastuslautakunta ja pääsin vasta klo 12 jälkeen pistäytymään torille ja Peruspesään, ja sitten jo 13 oli parturi.

Illalla vielä pimeässä edestakaisin ajaen Porin Siioninvirsiseuroissa. Ei todellakaan pimeässä ole hauskaa ajaa, kun vastaantulijoitakin valoineen riittää!

Kaikki r

EI KAMALA

LEHTIKUVA

Donald Trumpille jättipotti – myös senaatti ja edustajainhuone menossa republikaaneille

PolitiikkaUlkomaat

06.11.2024|10:35

Donald Trump on Yhdysvaltain seuraava presidentti. Voitto varmistui, kun Trump sai tai on saamassa taakseen kaikki vaa’ankieliosavaltiot.

Donald Trump oli puoli kymmeneltä Suomen aikaa saanut lähes varmasti kokoon jo 275 valitsijamiestä, kun voittoon heitä tarvitaan 270. Ennusteen mukaan vaalien lopputulos tulee olemaan Trumpille 312 valitsijamiestä ja Kamala Harrisille 226.

Trumpin vaalivoitto ei ollut murskaava, mutta se oli selvä. Georgiassa ja Pohjois-Carolinassa Trump voitti parin prosenttiyksikön marginaalilla, mikä ei jälkiviisaiden mukaan heitä kovin paljon ennusteista.

Trumpille ”voimallinen mandaatti”

Floridan Palm Beachin vaalivalvojaisissa puhunut Yhdysvaltain seuraava presidentti Donald J. Trump sanoi vaalituloksen antaneen hänelle ”voimallisen mandaatin” ja ”suuren tunteen rakkaudesta”.

– Teemme tästä maasta paremman, kuin se koskaan on ollut, maltillisesti puhunut Trump lupasi.

Tuleva varapresidentti JD Vance puolestaan totesi valtakunnan ”todistaneen suurinta valtaan paluuta Amerikan Yhdysvaltain historiassa”.

Republikaanit ovat jo varmistaneet enemmistön senaatissa. Tilanne edustajainhuoneen osalta on tiukempi. Puoli kymmenen tienoissa republikaaneilla oli 189 paikkaa, kun enemmistöön tarvitaan 218.

SUOMEN UUTISET

KAMALA

 

Anssi Joutsenlahti

58 min  · 

Jaettu seuraaville: Julkinen

Valtiopäiväneuvos asialinjalla. Saimme valtiopäiväneuvostittelit samalla kertaa huhtikuussa!

Toimi Kankaanniemi

1 t  · 

Pitää valvoa ääntenlaskentaa. Kamala tulos, jos kukaan ei valvo. Ensi yönä ei saa nukkua!

Kaikki reaktiot:

12Hannu Juhola, Tapio Laurila ja 10 muuta

1 kommentti

Toimi Kankaanniemi

Näin tapahtui.

Paras päätös, minkä arvoisa herra Tasavallan Presidentti on 8 kk:n virassa oloaikanaan tehnyt! Kiitos siitä!

•