EU:ssa toimittava Suomen etu edellä

toukokuu 14, Purra: Ei enää lisää EU-yhteis­velkaa krii­sien varjolla Politiikka Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille. EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien – puolueesta riippumatta – tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle. – Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan – sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti. Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa. – Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa. Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia. – Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan. EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut. Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa. – EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua. Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Kankaanpää lämpimin paikkakunta tänään

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Eniten osallistunut · 1 t · Tänään oli lenkillä kevään ensimmäinen shortsikeli, eli varjossa + 24. Mukana olikin 13 kuntoilijaa vaikka lätkämatsi Suomi-Norja alkoi samaan aikaan. Taivallettiin ns Armaksen lenkki, Risen portaat ja vielä kunniakierros urheilukentällä ja matkaa kertyi tasan 6 km. Ensimmäisenä maaliviivan tänään ylitti Valtiopäiväneuvos Anssi , joka kävi viikonloppuna kisailemassa Helsingissä 17 000 muun kanssa.

Eräkävijälle sattuu, ainakin Pekka Ervastille

Eränkävijän vuodekumppani voi tehdä yöstä jatkuvaa taistelua – ”Yöllä heräsin painajaiseen, jossa jättiläisanakonda oli nielaissut minut” Makuupussin suunnittelijalle on helvetistä varattu aivan erityinen paikka, kirjoittaa Pekka Ervasti. Homerosta alkukielellä. Iltalukeminen rentouttaa ennen koettelemusten yötä makuupussissa. Kolumni Pekka Ervasti ”Ennen oli yksinkertaisempaa”, mietin, kun ängen itseäni makuupussiin eräkämpän laverilla. Sankarijätkä Nätti-Jussi tarvitsi levolle mennessään tyynyksi vain korvalehden kaksin kerroin ja tuppivyön hän asetteli peitokseen. Aamulla piti seinään jäätynyt tukka leikata puukolla irti hirrestä, mutta yöuni oli keskeytymätön. Makuupussin päätarkoitus on sama kuin Nätti-Jussin vyöllä: tarjota suojaisa mahdollisuus makoisiin ja virkistäviin yöuniin. Tämä on teoriaa. Käytännössä juuri makuupussi saattaa tehdä yöstä jatkuvaa taistelua erilaisia rakenteellisia vastoinkäymisiä vastaan. Makuupussi on kaupan hyllyssä pakattu napakkaan suojapussiin. ”Helppo käsitellä ja mahtuu pieneen tilaan. Ei paina paljon rinkassa”, myyjä kehuu. Kun pussin ensimmäisen kerran kaivaa esille pakkauksesta, se ponnahtaa ilmoille kuin vieteriukko paisuen suhteettomiin mittasuhteisiin. Et enää ikinä saa sitä tungetuksi takaisin alkuperäiseen koteloonsa. Unohda koko juttu. Hommaa reilusti isompi, vesitiivis kuljetuspussi, johon majoitteen voi tunkea ilman verta, hikeä ja kyyneleitä. Mielenrauha on eräreissulla tärkeä säilyttää. Pussin kylkeen on painettu erilaisia lämpötilamerkintöjä. Olen jo kauan sitten päättänyt olla yrittämättä tulkita näitä kryptisiä hieroglyfejä. Ostin sellaisen pussin, joka toimii kaikissa olosuhteissa Etelänavalta Saharaan. Kerran kokeilin kiinnittää lisäpeitteen vuoristokiipeilijän lukkohakasella makuupussin vetoketjun kahvaan. Big mistake! Jos yöllä tulee liian kuuma, aina voi avata vetoketjun ja lisätä ventilaatiota sen mukaan, mikä lämpötila kämpässä, teltassa tai laavussa vallitsee. Jos siis löytää vetoketjun. Yleensä se on nukkuessa kiertynyt selkäpuolelle ja sen paikantamiseksi joutuu pussin uumenissa tekemään kehollaan liikeratoja, jotka saisivat pitkälle edistyneen joogaharrastajankin kateelliseksi. Kun varttitunnin kiemurtelun jälkeen saa näppinsä vetoketjun kahvaan, alkaa vaivalloinen avaamisyritys. Yleensä kahva jumittuu jo alkusenteillä. Pussin löysä päällysnailon on takertunut vetoketjun ja kahvan väliin niin, että aukaisuyritys jämähtää kuin Tesla pakkaseen. Turha riuhtoa. Vetoketjun aukaisu ei ole voima- vaan tekniikkalaji. Yritä toisella kädellä repiä irti kahvan ja ketjun väliin juuttunut nailon. Tämä vaatii kokemusta ja lehmän hermoja, sillä toimenpide on yleensä suoritettava pimeässä ja äänettömästi, jotta kaverit eivät herää. Kylminä vuodenaikoina kuljetan mukanani kevyttä, untuvaista torkkupeittoa, jonka levitän makuupussin päälle lisälämpöä luomaan. Pulmaksi sukeutuu, että peitto tietysti liukuu jossakin vaiheessa yötä pois pussin päältä ja herään hampaiden kalinaan. Kadonnut lisäpeitto pitää hamuilla käsikopelolla jostakin lähistöltä. Kun tämä toistuu useamman kerran yössä, olet aamulla äreä kuin marjaskarhu. Kerran kokeilin kiinnittää lisäpeitteen vuoristokiipeilijän lukkohakasella makuupussin vetoketjun kahvaan. Big mistake! Yöllä heräsin painajaiseen, jossa jättiläisanakonda oli nielaissut minut ja olin tukehtumassa ihmissyöjämatelijan ruoansulatuselimistöön. Tosiasiassa torkkupeitto oli kiertynyt minun ja makuupussin ympärille moninkertaiseksi puristavaksi korsetiksi, koska lukkohaka esti peittoa liukumasta sivulle. Tukehtumiskuoleman hädässä minun oli pakko kiljua kaverit apuun. Asiaa on sittemmin muisteltu useampaankin kertaan, vaikka minä en ole nostanut sitä puheenaiheeksi. Kirjoittaja on MT Metsän kolumnisti.

Samalla Äitienpäivä ja suomalaisuudenkin päivä

6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Sunnuntain latinalainen nimi exaudi (= kuule, Herra) on päivän antifonin alusta (Ps. 27:7). Seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa. Ennen taivaaseenastumistaan Kristus lupasi omilleen Pyhän Hengen ja kehotti heitä odottamaan tämän lupauksen täyttymistä. Kristuksen lupaama Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen astuneen Herran ja opetuslasten (seurakunnan) välille, karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja hänen lahjoittamastaan pelastuksesta. Pyhä Henki vakuuttaa kristityille, että he ovat Jumalan lapsia ja saavat Jeesuksen tavoin kutsua Jumalaa nimellä Abba, Isä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet heikoissa väkevä. Tyhjennä meidät omasta voimastamme ja täytä meidät Hengelläsi. Toteuta tahtosi elämässämme, anna valtakuntasi tavoittaa kaikki kansat. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Voiman ja lohdutuksen Jumala. Tulemme luoksesi väsyneinä ja uutta elämää janoavina. Täytä meidät Henkesi voimalla, niin että meistä tulee pieniä ja sinä yksin olet suuri. Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Kaikkivaltias Herra Jeesus Kristus, joka istut Isän oikealla puolella ja olet kaiken Herra. Me rukoilemme sinua: Lähetä meille Pyhä Henkesi. Anna kirkollesi uskollisia palvelijoita, valvo itse sanasi kylvöä. Varjele valtakuntaasi maan päällä. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Pyhä Jumala, sinä annat raikkaan veden virrata ja ylläpitää kaikkea elämää, sinä lähetät tuulet uudistamaan maata. Virvoita myös meidän sisäistä ihmistämme. Suo Pyhän Henkesi, Jeesuksen lupaaman auttajan, olla joka päivä luonamme, niin että näemme huolenpitosi meistä ja opimme ymmärtämään sinun tahtosi. Abba, Isä. Tapahtukoon näin Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Perussuomalaisten EU-ehdokkaat numeroineen

Perussuomalaiset r.p., Sannfinländarna r.p. 42 Antikainen, Sanna, sairaanhoitaja, kansanedustaja, Outokumpu 43 Ekman, Johanna, vastuullisuusneuvonantaja, yrittäjä, Orimattila 44 Garedew, Kaisa, kansanedustaja, Jyväskylä 45 Grönroos, Simo, filosofian tohtori, toiminnanjohtaja, Espoo 46 Heltimoinen, Ilpo, tuotantotekniikan mekaanikko, Lappeenranta 47 Junnila, Vilhelm, kansanedustaja, Naantali 48 Juvonen, Arja, kansanedustaja, geronomi (YAMK), Espoo 49 Kiviranta, Joonas, tekniikan lisensiaatti, Tampere 50 Koponen, Ari, kansanedustaja, Ypäjä 51 Laitinen, Lauri, Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja, ensihoitajaopiskelija, Lappeenranta 52 Luukkanen, Arto, yliopistolehtori, Järvenpää 53 Makkonen, Teija, valtiosihteeri, sotatieteiden maisteri, Helsinki 54 Niikko, Mika, yrittäjä, Vantaa 55 Peltokangas, Mauri, kansanedustaja, Kokkola 56 Polvinen, Mikko, kansanedustaja, insinööri (YAMK), Kuhmo 57 Ruohonen-Lerner, Pirkko, Euroopan parlamentin jäsen, Helsinki 58 Seppänen, Sara, kansanedustaja, kasvatustieteiden maisteri, Rovaniemi 59 Tynkkynen, Sebastian, kansanedustaja, Oulu 60 Vallin, Veikko, yrittäjä, Tampere 61 Väätäinen, Nanna, lähihoitaja, ensihoitajaopiskelija, Kuopio

Ihme ja kumma, ei tulosluettelossa

Anssi Joutsenlahti Mukana City Marathonilla alusta alkaen eli vuodesta 1981, ensin 34 kertaa koko maratonin, sitten 3 puolikasta ja tämän 2020-luvun 5 km paitsi coronavuosia, tänä vuonna mukana, mitali kaulaan maalissa, mutta ihme ja kumma, ei löydy tulosluettelossa. Parhaita saavutuksia: yleinen 45. m40 10. m50 17. m55 3. m60 7. m65 11. m70 14. Helsinki City Running Day on paikassa Helsinki Olympic Stadium. HCRD:lle on ilmoittautunut jälleen ennätysmäärä osallistujia. Juoksijoita ja kävelijöitä on lähdössä reiteille yhteensä huikeat 17 000!! 🥳🙌🏼 Seuraavana päivänä eli sunnuntaina löytyi nimi jo tulosluettelostakin.

Rukoilevaisuudesta Kankaanpäässä

Rukoilevaisuudesta Kankaanpäässä Paljon on historiankirjoissa merkintöjä Kankaanpään vanhasta rukoilevaisuudesta, Voi mainita perusteellisempikatsaus on Yhteislyseomme historian opettajan Martta Sevion historianteoksessa Kpään srk:n vaiheita vuoteen 1970. Merkittävä yksittäistutkielma on teologian prof. Osmo Tiililän teos Frans Ulvaasta nimeltään Suomalaista kokemuskristillisyyttä. Toisessa Tiililän tutkielmassa Rukoilevaisten kertomaa Länsi-Suomen heräinäisyyden edustajia 1900-luvulla mainitaan monia kankaanpääläisiä rukoilevaisia, samoin Yrjö Hormian kahdessa kirjassa Halullisia sieluja ja hengellisiä isiä sekä Rukoilevaisen kansan hengellisiä äitejä. E.F. Juurmaan kokoelmakirjassa Elämän viittatie siivekkäitä sanoja ja elämänkuvia suomalaisesta kristillisyydestä on pari osuvaa Matti Pukanhaavan opetusta. Hänet mainitaan myös Jaakko Haavion toimittamassa laajassa elämäkerrastossa Mikael Agricolasta E.W.Pakkalaan nakkilalaisen Matti Paavolan (1786-1859) elämänkerran yhteydessä. Pukanhaava oli rohkaisemassa Paavolan tämän kerrottuaan huoliaan toisten rukoilevaisten osalta kokemastaan syrjimisestä. Pukanhaava lohdutti häntäi sanomalla, että syy on se, etteivät nämä vaella liki Jeesusta. Molemmat ovat saaneet muistopatsaansa omien kirkkojen kirkkotarhaan, Paavolan patsaassa lukee: Hänestä minä teen patsaan minun Jumalani temppeliin ja hän on jäänyt elämään rakkaan virren Jo joudu mun sieluni heräämähän tekijänä. Matti Pukanhaava (1751-1833) eli 82 vuotta kokien herätyksen jo nuorena ja ollen pidetty sielunhoitaja ja aikansa ehkä tunnetuin ja kunnioitetuin Satakunnan rukoilevaisuuden historiassa Matti Paavolan ohella. Kuollessaan hän nöyrästi lausui: Helvetti on ansaittu mutta lisäsi Autuus ja elämä on luvattu armosta. Kuolemansa satavuotismuistona 1933 paljastettiin granaattipatsas, jossa lukevat hänen rakkaat kehotussanansa Vaeltakaa liki Jeesusta. (Muuten tämän patsaan paikkaa on jo kolmasti siirretty kirkkomaalla) Ja sitten ne kaksi Pukanhaavalta Juurmaan Elämän viittatiehen otettua opetusta ss.465,485. 1700-luvun kansanhurskaudesta kertoessaan prof. Eino Murtorinne kertoo teoksensa Suomen Kirkon historia 3, miten Porin, Merikarvian alueella sai jalansijaa hurmoksellinen suunta unissasaarnaajineen, mutta toista suuntaa edusti juuri Matti Pukanhaava laittaen painoa Raamatun lukemiselle ja rukouselämälle. Juho Lund (1837-1917) Leppäruhasta oli pitkiin aikoihin ainoa maallikkopuhuja Kpäässä. Suuren talon poika Nikodeemus Teemu Kulhua (1839-1907) Vihteljärveltä talollinen oli tunnettu rukoilevainen ja häneltä mm. Oskari Rajakallio (1885-1969) myös Vihteljärveltä sai neuvoja pelastuksen asiassa Svebiliuksen katekismuksenkin pohjalta ja niin se oli Oskarillekin rakas koko elämän ajan. Oskari sai syviä vaikutuksia Severiina Santasalolta (1848-1933) herkältä rukoiljalta. (Kävin muuten hänen hautakivellään juuri tällä viikolla ja siinä olevat hänen tunnussanansa Herätkäät hurskaasti kuten nimikin olivat lähes menneet näkymättömiksi, aiheellista korjata tekstin ja muutenkin saada hauta srk:n hoitoon) Oskari Rajakallion puheista ja rukouksista poimittua: Ei sillä vielä ole asia valmis, kun meidät on armahdettu ja vanhurskautettu. Säilyy jatkuva huonouden ja hengen vaivaisuuden tunto, sillä meissä on Adamin perintöturmelus. Ja joka päivä on saatava rukouksella silmävoidetta, että pysytään vaivaisena syntisenä. Itsellänikin on muistoja Oskari Rajakalliosta Kankaanpään rukoilevaisten kesäjuhlista, hän liikkui hyvin lapsenmielisen tuntuisesti kirkossa, taisi nousta saarnatuolikin portaita, mutta puhe oli lämminhenkistä. Ja sitten ehkä vielä kaikkein tunnetuin Kankaanpään rukoilevaisista Taulunkylässä koko elämänsä elänyt Frans Ulvas (1887-halvaantui 1957, kuoli 1963). Tiililä sanoin Ulvasta voidaan pitää kokemuskristillisyyden tyypillisenä edustajana suomalaisessa luterilaisessa hurskaudessa. Hän yhdisti hallelaisen pietismin parannusvaatimuksen suomalaiseen kansahurskauteen niin ehjällä tavalla, että tulosta voidaan sanoa suorastaan pelkistetyksi. Elämänsä viimeiset vuodet hän eli Aaro Holman piharakennuksessa, ja sain kerran käydä siellä pastori Pentti Perttulan kanssa.

Eero Kavaston tervehdys eläketeologien kokoontumisesta

Eero Kavasto ke 8. toukok. 'klo' 19.04 (5 tuntia sitten) - Tervehdys piiriläiset! Aurinkoiset terveiset Kankaanpäästä! Porin Eläketeologit puolisoineen tekivät kevätretken Kankaanpään Kuntoutuskeskukseen onnittelemaan valtiopäiväneuvos Anssi ja Helli Joutsenlahtea. Piirimme korkeasta triumfiraatista Luvian rovasti Tapio Seppälä luovuttaa kuvassa Hellille ja Anssille kukka-amppelin. Kuvissa myös ryhmämme (17 henkeä) keskuksen kabinetissa kuuntelemassa Kankaanpään seurakunnan nykyisistä kehitysnäkymistä talouspäällikön alustusta ja myös Anssin katsausta Kankaanpään seudun rukoilevaisuuden rikkaasta, tosin nyt hiipuvasta historiasta. Kummastakin aiheesta syntyi vilkas keskustelu. Kiitos Anssi järjestelyistä!

Olemme toden edessä

Purra: Tämä hallitus kantaa vastuuta ja välittää tule­vista suku­pol­vista – ”Emme voi antaa velka­vuorta lapsil­lemme ja lapsen­lap­sil­lemme” Hallitus sopi äskettäin kehysriihessä mittavista kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista aiemmin sopimiensa kuuden miljardin euron sopeutusten päälle. Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että ilman kehysriihessä tehtyjä lisätoimia valtion velanotto ja koko julkinen talous olisi ollut kestämättömällä uralla. Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina 7. toukokuuta. Aiheena oli valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028. Hallitus sopi äskettäin kehysriihessä mittavista kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista aiemmin sopimiensa kuuden miljardin euron sopeutusten päälle. – Sopeutamme yhteensä yhdeksän miljardia euroa. Suoria ja pysyviä menoleikkauksia on uudesta kolmesta miljardista noin puolet. Hallitus piti kiinni tavoitteesta vakauttaa julkinen velka, välttää liiallisen alijäämän menettely sekä pysyä valtiontalouden menokehyksissä. Velkasuhde vakautuu vaalikauden lopulla noin 82 prosenttiin BKT:sta julkisen talouden suunnitelman luvuin. Toinen hallitus olisi saattanut nostaa kädet pystyyn Pitkään kehittynyt ja koko ajan heikkenevä taloudellinen tilanne ei ole mikään yllätys, vaan se on ollut jo edellistenkin hallitusten ja valtiovarainministerien tiedossa, mutta tarvittavat toimet ovat jääneet tekemättä. Uusien sopeutustoimien takana onkin pohjimmiltaan se, että hallitus kantaa vastuuta ja välittää tulevista sukupolvista, Purra sanoo. – Emme voi antaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Kyse on ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta. Moni toinen hallitus olisi saattanut todeta tilanteen ja nostaa kädet pystyyn. Me kuitenkin toimimme, koska se on velvollisuutemme. – Tällaiseen vastuunkantoon vaikeassa tilanteessa punavihreä oppositio ei olisi kyennyt ikinä. Mitään todellista ja konkreettista sopeutuspakettia ei olisi tullut. On moraalista itsepetosta kuvitella, että kaikkia hallituksen toimia voi yksi kerrallaan vastustaa ja että kasvu hoitaa velan. Varsinkin valtion käyttötalous pitää saada tasapainoon. Emme elä tulojemme mukaan. Epätasapaino on rakenteellinen, krooninen ja julmetun kokoinen. Uskottavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty Hallituksen päätöksiä saa toki vapaasti kritisoida, mutta valtiovarainministeri Purra sanoo kaipaavansa kritiikin kylkeen uskottavaa vaihtoehtoa, jota toistaiseksi ei ole esitetty. – En ole nähnyt tähän mennessä 9 miljardin sopeutusvaihtoehtoa oppositiolta. Jos puolueet eivät edes omista lähtökohdistaan kykene sellaista tuottamaan – oppositiossa siis – miten ne ikinä kykenisivät siihen osana koalitiohallitusta, jossa jokainen päätös on kompromissi ja neuvottelujen tulos? – Hauras Suomi-neito saataisiin lopullisesti polvilleen julkisuudessa olleilla vasemmiston 8 miljardin veronkorotuksilla. Lainanotto tuskin silti loppuisi, tämä viesti on tullut opposition taholta selväksi. Jättimäiset veronkorotukset ovat tässä himoverotuksen luvatussa maassa varma tapa saada rakas maamme näivettymisen kierteeseen. Purran eduskuntapuheenvuoro luettavissa kokonaisuudessaan täällä. SUOMEN UUTISET

Tunnin lenkillä

Aurinkoinen joskin tuulinen sää houkutteli mukaan 13 ja mentiin: kuntoreitti, portaat, ratakierros tasan tunti 6,3 km

Rukoilemaan, valvomaan soisin oppivani

5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate) Sydämen puhetta Jumalan kanssa Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar). Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siitä, mitä rukoileminen on ja mitä lupauksia siihen sisältyy. Teksteissä kerrotaan myös Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herramme Jeesus Kristus. Sinä opetit meitä rukoilemaan. Kuule kirkkosi rukoukset. Auta meitä luottamaan siihen, että taivaallinen Isämme antaa meille tahtonsa mukaan, mitä me sinun nimessäsi pyydämme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 2 Taivaallinen Isämme. Sinä olet kehottanut meitä rukoilemaan ja luvannut kuulla sitä, joka pyytää apuasi Jeesuksen nimessä. Uudista meidät rakkaudellasi ja anna meille voima elää. Varjele meitä lankeamasta epätoivoon, joka estää turvautumasta sinuun. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Taivaallinen Isämme, sinä olet luvannut kuulla rukouksemme. Anna meille rukouksen Henki, niin ettemme vain puhuisi vaan myös kuuntelisimme, mitä sinä tahdot meille sanoa. Tyhjennä meidät kaikesta omastamme, jotta voisimme ottaa vastaan anteeksiantamuksen ja uskaltaisimme elää rakkautesi varassa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Rakas Isä. Sinä tiedät, mitä me tarvitsemme, ennen kuin itse sen ymmärrämme. Sinä luet ajatuksemme, ennen kuin sydämemme on alkanut rukoilla. Kuitenkin sinä, taivaallinen Isä, haluat, että raivaamme tilan, missä saamme kaikessa rauhassa kohdata sinut. Siellä voimme aidosti ja teeskentelemättä puhua kanssasi omasta elämästämme ja niiden elämästä, jotka olet laskenut sydämellemme. Herra, opeta meitä rukoilemaan hengessä ja totuudessa Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. 5 Hyvä Jumalamme, rakas Isämme. Kiitämme sinua rukouksen lahjasta. Kiitos, että rukouksen tie on aina avoinna meille jokaiselle. Opeta meitä turvautumaan sinuun kaikessa ja jättämään rukouksessa elämämme pienet ja suuret asiat sinun hoitoosi. Kiitos, että sinä kuulet ja autat. Auta meitä lepäämään lähelläsi kuin lapsi äitinsä sylissä. Kuule meitä Jeesuksen, veljemme ja auttajamme tähden.

EU-vaalien tärkeä teema myös Suomessa

Suomen Uutiset toukokuu 04, 202410:03 Pako­lais­po­li­tii­kasta on tulossa saksa­lai­sille euro­vaa­lien tärkein teema – isla­mis­tien vaatimus Saksan muut­ta­mi­sesta isla­mi­lai­seksi valtioksi kuumentaa vaali­kam­panjaa Politiikka Pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta on tulossa eurovaalien tärkein teema. Keskustelua kuumentaa saksalais-nigerialainen mies, joka järjesti oleskeluluvat lähes sadalle afrikkalaiselle tunnustautumalla kymmenien eri äitien synnyttämien 24 lapsen isäksi. Tunteita nostattaa myös muslimien vaatimus tehdä Saksasta islamilainen kalifaatti. Saksan yleisradion DeutschlandTrend-kyselyn tulos, jonka mukaan pakolaispolitiikka on nousemassa eurovaalien ykkösteemaksi, vastaa keväistä Bertelsmann-säätiön tutkimusta, jonka mukaan 60 prosenttia saksalaisista ei halua maahan lisää pakolaisia. Saksalaisista 78 prosenttia on sitä mieltä, että maalla ei ole enää varaa maksaa maahantulosta syntyviä lisäkustannuksia. Lähes yhtä moni pelkää konflikteja maahantulijoiden ja kanta-asukkaiden välillä. Useammalle kuin joka toiselle saksalaiselle on Saksan yleisradion kyselyn mukaa tärkeää, että EU sopii myös Libanonin kanssa Eurooppaan tulevien pakolaisten määrä rajoittamisesta. Vastaavia sopimuksia on solmittu aikaisemmin Turkin, Egyptin ja Tunisian kanssa. EU maksaa näille maille talousapuna siitä, ettei siirtolaisia päästetä suoraan Eurooppaan. Rahat eivät riitä Merkelin politiikan jatkamiseen Kesäkuussa pidettävät eurovaalit sekä monet syksyllä järjestettävät osavaltiovaalit pakottavat Saksan politiikan ottamaan maahantulo-, siirtolais- ja pakolaisasioihin aikaisempaa selkeämpää kantaa. Ne ovat pääteemoja myös osin äärioikeistolaisella Vaihtoehto Saksalle -puolueella, jolle ennustetaan hyvää menestystä niin kansallisissa kuin Eurooppa-vaalissa. Pakolaisteemoja nostavat esille myös kristillisdemokraatit sekä uusi Sahra Wagenknecht -vasemmistopuolue. Liitokansleri Angela Merkelin (CDU) ajoilta periytynyttä avokätistä pakolais- ja siirtolaispolitiikkaa ei pystytä Saksassa jatkamaan taloudellisistakaan syistä. Rahat alkavat olla vähissä. Uutta julkista velkaa entisen 2500 miljardin euron lisäksi ei voida kuitenkaan ottaa rikkomatta perustuslaissa säädettyä velkaantumisrajaa. Nigerialaismiehen perhe kasvoi lähes sadalla hengellä Saksalaisten voimistuvaa kritiikkiä nykyisenlaista maahantulopolitiikkaa kohtaan eivät vahvista pelkästään epäonnistumiset tulijoiden kotouttamisessa, kuntien rahapula, vähentyneet voimavarat ja kasvava ulkomaalaisrikollisuus, jossa merkittävä osa on nuorilla siirtolaisilla, vaan myös viimeaikaiset tapahtumat, joissa monet saksalaiset tuntevat itsensä hyväksikäytetyiksi. Runsaasti huomiota on herättänyt muun muassa tapaus, jossa eräs Dortmundissa asuva saksalais-nigerialainen mies tunnusti omakseen 24 eri afrikkalaisten naisten synnyttämää lasta. Isyyden tunnustamisella mies sai lapsille, heidän äideilleen ja lasten kaikille sisaruksille, yhteensä 94 ihmiselle, oleskeluoikeuden Saksassa. Sosiaaliapua yli miljoonalla eurolla Tulijat pääsivät saksalaisen sosiaaliturvan piiriin. Se maksaa heille sosiaaliavun lisäksi terveydenhoidon, asumisen ja lapsilisät. Heidän saamansa edut ovat samat kuin saksalaisella työttömyysavustuksen ja sosiaaliavun saajalla. Afrikkalaisille äideille ja heidän lapsilleen annettava sosiaaliapu maksaa saksalaisille veronmaksajille yli 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Parhaillaan yritetään selvittää, mikä osuus tästä virtaa mahdollisena bonuksena järjestelyt hoitaneelle ja lapset omikseen tunnustaneelle nigerialaismiehelle. Valeisäksi kelpaa kadulla asuva koditon Saksan viranomaiset tuntevat vastaavia tapauksia myös länsibalkanilaisten ja vietnamilaisten kohdalla, joissa isyyden ja valeavioliittojen taustalla operoivat usein ihmissalakuljetuksia organisoivat rikollisliigat. ”Valeisäksi” ja ”valeaviomieheksi” roistokoplat ovat värvänneet muun muassa kadulla asuvia kodittomia saksalaisia muutaman sadan euron korvausta vastaan. Viranomaisten tietoon on tullut Berliinin ja Brandenburgin yleisradion mukaan vuosina 2018-2021 noin 1 800 järjestelyä, joista lähes 300 puhtaasti rikollisessa mielessä. Todellisuudessa tapauksia arvellaan olevan paljon tätä enemmän. Päinvastoin kuin rikollisliigat, 24 lasta omakseen tunnustanut nigerialaismies ei ole toiminut laittomasti. Jos joku Saksassa tunnustaa isyyden, niin voimassa olevan lainsäädännön mukaan kukaan ei tutki, pitääkö tieto todellisuudessa paikkansa. Esteenä on myös tiukka tietosuoja. Tapauksen julkitulo on tuonut entisestään sytykettä käynnissä olevaan siirtolais- ja pakolaiskeskusteluun. Saksan oikeus- ja sisäministeriöt valmistelevat parhaillaan tiukennusta isyyden tunnustamiseen. Islamistien ääriryhmä syyttää Saksaa rasismista Ruutia euro- ja osavaltiovaalikampanjoihin tuo myös Hampurissa huhtikuun viimeisellä viikolla pidetty mielenosoitus, jossa yli tuhat islamistia vaati kadulla ”Allahu Akbar” -huutoa toistaen Saksasta islamilaista kalifaattia. Mielenosoituksen järjestäjänä oli Hampurin islamilaisen keskuksen piirissä toimiva ”Muslim Interaktiv” -ryhmä, jota muun muassa Nordrhein-Westafelenin osavaltion sisäministeri Herbert Reul (CDU) on vaatinut syksystä lähtien kiellettäväksi. Hampurin osavaltion hallituspuolueet demarit ja vihreät ovat kuitenkin torjuneet kristillisdemokraattien vaatimuksen, vaikka islamistiryhmän agitaattoreina ja johtohenkilöinä toimii Saksan kotimaantiedustelun varmennetusti ääriradikaaleiksi luokittelemia henkilöitä. Islamistiryhmä syyttää saksalaista politiikkaa ja mediaa muslimeihin kohdistuvasta rasismista. Kritiikin itseään kohtaan se torjuu vetoamalla Saksan lain takaamaan uskonnonvapauteen. Muslimiyhteisö vaikenee Mediassa esiintyneen globaalia islamismia tutkivan laitoksen johtajan, professori Susanne Schröterin mukaan mielenosoittajien vaatima kalifaatti on islamilainen diktatuuri, jossa noudatetaan sharia-lakia. – Mikä huuto olisikaan syntynyt, jos yli tuhat oikeistoradikaalia olisi vaatinut mielenosoituksessaan fasismia, hän totesi. Professori Schröter sanoi turhaan odottaneensa saksalaisten muslimiyhteisöjen irtaantumista islamistien vaatimuksista. Yhteisöjen hengestä kertoo, että monet sharia-ajattelua kritisoineet liberaalit muslimit voivat elää Saksassa murhauhkausten takia vain poliisien ympärivuorokautisessa suojeluksessa. Suurinta osaa Saksan muslimeista hän pitää kuienkin kunnon ihmisinä. Nuorissa muslimeissa samaa kiihkoa Kuvat keskellä Hampuria pidetystä islamilaisesta mielenosoituksesta, jossa mustiin kaapuihin sonnustautuneet musliminaiset seisovat uskonnon vaatimalla tavalla omissa rivistöissään herättivät pelkoa monissa saksalaisissa. Tuoreessa muistissa oli vastikään julkistettu Ala-Saksin kriminologisen tutkimuslaitoksen tutkimus, jonka mukaan valtaosa Saksan koulujen 15-vuotiaista muslimikoululaisista pitää Koraania Saksan lakeja tärkeämpänä. Vain islam kykenee ratkaisemaan monen muslimikoululaisen mielestä maailman ongelmat. Saksassa asuu noin kuusi miljoonaa muslimia. Kalifaatista haaveilevien on poistuttava Islaminuskoisten määrä on Saksassa jatkuvassa kasvussa katolisen ja evankelisen kirkon menettäessä kiihtyvällä vauhdilla jäseniään. Suurin osa Saksaan tulevista siirtolaisista on muslimeja. Hampurilasislamistien vaatimusten rajuus pakotti lopulta myös tähän asti helläkätisesti islamisteihin suhtutuneen sisäministeri Nancy Faeserin (SDP) ottamaan poikkeuksellisen vahvasti kantaa asiaan. – Jos joku haluaa Saksasta kalifaatin, niin hänellä ei ole täällä tulevaisuutta eikä mitään tekemistä, tarjoili ministeri lähtöpasseja. PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI

Tasavallan Presidentin virallinen kuva

Miksi presidentti Stubb halusi erottua joukosta tuoreessa kuvassaan? Asiantuntijan mukaan syy on selvä Kehonkielen asiantuntija Niko Visuri arvioi, että presidentti Alexander Stubbin virallinen valokuva on selkeää jatkumoa hänen persoonalliselle tyylilleen presidenttinä. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin on ikuistanut valokuvaaja Jussi Ratilainen. Elina Karjalainen TASAVALLAN presidentti Alexander Stubbin virallinen valokuva on julkaistu. Suomen presidenttien mustavalkoisten valokuvien rivi on tuttu näky julkisissa tiloissa, kuten valtion virastoissa tai koulujen seinillä. Presidentti Stubbin kuva eroaa aikaisempien presidenttien kuvista. Kuvat ovat tähän asti olleet ilmeiltään hillittyjä. Varsinkaan vanhemmissa kuvissa presidentit eivät juuri hymyile. Presidentti Urho Kekkosen ilme on virallisessa valokuvassa vakava. Sen sijaan Stubb hymyilee virallisessa kuvassaan leveää hammashymyä. Hänen kuvansa on otettu suoraan edestä päin, kun useimmissa aiemmissa virallisissa kuvissa presidenttien rintamalinja on hieman sivuun. Lue lisää: Tällainen on presidentti Stubbin virallinen valokuva PRESIDENTTIEN aiemmat viralliset kuvat ovat kuin passikuvia, kehonkielen asiantuntija Niko Visuri arvioi. – Molemmat korvat näkyvillä ja ei saa hymyillä. Tosin Tarja Halosella ja Sauli Niinistöllä on virallisissa kuvissa pieni, vieno hymy. Stubbin lisäksi vain Tarja Halonen ja Sauli Niinistö hymyilevät virallisessa valokuvassaan. Pasi Heiskasen ottamassa kuvassa Sauli Niinistöllä on kasvoillaan pieni hymy. Pasi Heiskasen ottamassa kuvassa Sauli Niinistöllä on kasvoillaan pieni hymy. KUVA: PASI HEISKANEN / TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA Presidentti Stubbin virallinen valokuva on Visurin mukaan selvä osoitus siitä, että Stubb haluaa erottua joukosta. – Hän on persoonallinen. Se on osa hänen tyyliään presidenttinä, mikä on ollut näkyvissä presidenttikampanjasta asti. Stubb haluaa olla rento ja näyttää, ettei hän jäykistele tai kangistu vanhoihin kaavoihin, Visuri kuvailee. Kuvassa nähtävä leveä hymy kielii Visurin mukaan siitä, että Stubb haluaa kertoa olevansa helposti lähestyttävä. Kuvassa persoonaa tuodaan esiin samalla tavoin, kuin jos kohtaisi ihmisen ensimmäistä kertaa. – Yksinkertainen kaava lähestyessä uusia ihmisiä on katsekontakti ja hymy. Samat asiat toistuvat kuvassa. Stubbin hymy on sellainen, että koko naama ja silmät ovat avoinna, Visuri sanoo. – Sanoisin, että tämä on amerikkalainen pepsodent-hymy, jolla halutaan ojentaa kättä. Stubbin leveä hymy herättää huomion uudessa virallisessa valokuvassa. JOS Stubbin tyyli olisi yhtäkkiä dramaattisesti muuttunut, se olisi heikentänyt hänen uskottavuuttaan, Visuri katsoo. – Tämän tyyppisellä kuvalla on jatkumoa verrattuna siihen, että olisi otettu samanlainen kuva kuin Niinistöstä, Halosesta tai Martti Ahtisaaresta. Persoonallisuus korostuu kuvassa konkreettisemmin. Presidentti Martti Ahtisaari katsoo virallisessa kuvassa suoraan kameraan. Hän ei hymyile kuvassa. Vaikka presidentti-instituutiossa on tiettyjä kaavoja, Stubb haluaa kertoa olevansa oma itsensä. – Vahva arvaukseni on, että jos presidentistä olisi yritetty ottaa muunlaista kuvaa, se olisi tuskin mennyt läpi. On vanha sanonta, että kun on oma itsensä, se on helppo muistaa. Visuri uskoo, että presidentti Stubb haluaa jatkossakin pitää yllä rentoa kuvaa eri kohtaamisissa. – Jo Ruotsin valtiovierailulla nähtiin, että Stubb meni tapaamaan lapsia ja nuoria. Hän haluaa olla rento, avoin ja lähestyttävä, Visuri kiteyttää. PRESIDENTIN virallisen valokuvan on ottanut Jussi Ratilainen. Ratilainen on helsinkiläinen valokuvaaja, jonka aiempiin asiakkaisiin lukeutuvat esimerkiksi Finnair ja Fazer. Presidentin kuvan julkistaminen ei sujunut täysin ongelmitta. Ylen mukaan presidentin kanslia julkaisi Stubbista aluksi kuvan, jonka ei pitänyt päätyä julkisuuteen. Virheellisessä kuvassa presidentti Stubbin solmiota oli suoristettu kuvankäsittelyohjelmalla. Tasavallan presidentin kansliasta kerrotaan Ylelle, että kuva oli välivaihe, joka päätyi julki inhimillisen virheen seurauksena. Kuva ehti olla esillä muutamia minuutteja, kunnes se poistettiin ja korvattiin virallisella kuvalla presidentistä. Presidentti Stubbin virallisen valokuvan voi ladata tasavallan presidentin verkkosivuilta. Kuvasta on myös painokäyttöön tarkoitettu versio, jossa on mukana presidentin allekirjoitus.

EU-vaalit 9.6.

Eurovaaleihin on aikaa vähän päälle kuukausi. On tärkeää käydä äänestämässä, sillä EU vaikuttaa merkittävästi kansalliseen lainsäädäntöön. Perussuomalaiset haluaa, että EU keskittyy vähemmän ylikireään sääntelyyn ja enemmän suuriin asioihin, jotka vahvistavat koko maanosamme kokonaisturvallisuutta. EU:ssa nyt harjoitettu politiikka on tehnyt maanosasta eripuraisen tulonsiirtounionin. Se on ollut väärää kehitystä.

Halla-ahon vappupuhe

Halla-aho sivaltaa: ”Lapsilta on helppo ryöstää” Jussi Halla-aho kyseenalaisti vappupuheessaan hallitukseen kohdistetun kritiikin ja sen perustelut. ”Lapsilta on helppo ryöstää” – Katso tästä Jussi Halla-ahon vappupuhe kokonaisuudessaan PERUSSUOMALAISET Hanna Gråsten-Lahtinen Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi vappupuheessaan Helsingin Snellmaninaukiolla hallitukseen kohdistettua kritiikkiä. – Sopeutustoimet ovat tuoneet esille sen, että vaikka kaikki ovat yksimielisiä menojen karsimisen tarpeesta, ei ole yksittäistä menoerää, josta saisi leikata, eikä yhtäkään yksittäistä väestöryhmää, jolta saisi leikata, Halla-aho sanoi. Halla-aho totesi olevan totta, että leikkaaminen mistä hyvänsä on aina joltakulta pois. – Mutta jos keneltäkään ei saa ottaa mistään pois, herää kysymys, mitä sitten pitäisi tehdä julkisen talouden ongelmien suhteen, Halla-aho sanoi. Halla-ahon mukaan sellainen ajattelu, että mitään ei tehtäisi ja velanotto jatkuisi, ”on hyvin itsekästä ja vastuutonta, koska meidän jälkeemme tulee uusia sukupolvia”. Halla-aho mainitsi, että Suomessa on perinteisesti voitettu vaalit lupaamalla ihmisille lisää etuja. – Milloin vappusatasia eläkeläisille, milloin maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen, hän sanoi. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) kommentoi vappupuheessaan Helsingin Snellmanin aukiolla hallitukseen kohdistettua kritiikkiä. JUSSI ESKOLA ”Lapsilta on helppo ryöstää” Halla-aho nosti puheessaan esille ammattiyhdistysliikkeen ja opposition kritiikin siitä, että hallitus on ajanut työmarkkinat kriisiin, ja tähän saakka Suomessa on pystytty sopimaan asioista. – Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko se sopimisen kulttuuri tuottanut kovin hyviä tuloksia, jos velka-aste on kaksikertainen muihin Pohjoismaihin nähden, eikä talous ole kasvanut 2008 romahduksen jälkeen. Onko pikemminkin niin, että välttämättömät uudistukset on jätetty tekemättä, jotta ei suututettaisi ketään, ja kaikki ongelmat on ratkaistu lainaamalla lisää rahaa, Halla-aho sanoi. – Lapsilta on helppo ryöstää, koska heillä ei ole äänioikeutta, hän jatkoi. Halla-aho nosti esiin myös opposition kritiikin siitä, että hallitus ”hyysää” hyvätuloisia. – Valitettava tosiasia on, että parhaiten tienaaville on aivan yksi lysti, mikä on verotuksen taso. Heille jää aina riittävästi käsiin. Korkea kokonaisveroaste osuu ankarimmin pieni- ja keskituloisiin työssä käyviin ihmisiin, Halla-aho sanoi. – Jos työstä ei jää mitään käteen, ihminen alkaa aivan oikeutetusti kysellä, mitä järkeä on tehdä töitä, hän jatkoi. Jussi Halla-aho saapui polkupyörällä pitämään vappupuhetta. JUSSI ESKOLA ”Tyydyttävä vähempään” Halla-ahon mukaan julkisen talouden tilanteen vuoksi ”meidän on tyydyttävä hiukan vähempään ja tehtävä yrittämisestä, työllistämisestä ja työllistymisestä nykyistä kannattavampaa”. Halla-ahon mukaan ensin on leikattava ”kaikkein turhimmista menoista”. Hän mainitsi hallituksen maahanmuuttouudistukset, joilla pyritään Halla-ahon mukaan tekemään Suomesta ”vähemmän houkutteleva kohde sosiaaliturvaperäiselle maahanmuutolle”. – Ei ole oikein, että Suomi toimii globaalina sosiaalitoimistona, jonne kuka tahansa voi lampsia elämään veronmaksajien rahoilla ja esittämään röyhkeitä vaatimuksia, Halla-aho sanoi puheessaan.

Lista EU-vaaleihin täynnä

Suomen Uutiset Perussuomalaiset on nimennyt viimeiset ehdokkaat eurovaaleihin. Valitut ehdokkaat ovat kansanedustaja Sara Seppänen Rovaniemeltä sekä Ilpo Heltimoinen Lappeenrannasta. Seppänen tuli valituksi Lapin vaalipiiristä kansanedustajaksi äänivyöryllä ja ollen näin alueensa äänikuningatar. Heltimoinen on koulutukseltaan tuotantotekniikkamekaanikko. Hän on myös EU:n alueiden komitean jäsen. – Olen todella tyytyväinen ehdokasasetteluumme. Meillä on laaja kattaus ehdokkaita ympäri Suomen. Myös molemmat sukupuolet ovat hyvin edustettuina ja ikähaarukka on laaja, puoluesihteeri Harri Vuorenpää kommentoi. Perussuomalaisten ehdokkaat ovat: Sanna Antikainen, Johanna Ekman, Kaisa Garedew, Simo Grönroos, Ilpo Heltimoinen, Vilhelm Junnila, Arja Juvonen, Joonas Kiviranta, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mika Niikko, Mauri Peltokangas, Mikko Polvinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sara Seppänen, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.