Halla-ahon vappupuhe

Halla-aho sivaltaa: ”Lapsilta on helppo ryöstää” Jussi Halla-aho kyseenalaisti vappupuheessaan hallitukseen kohdistetun kritiikin ja sen perustelut. ”Lapsilta on helppo ryöstää” – Katso tästä Jussi Halla-ahon vappupuhe kokonaisuudessaan PERUSSUOMALAISET Hanna Gråsten-Lahtinen Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi vappupuheessaan Helsingin Snellmaninaukiolla hallitukseen kohdistettua kritiikkiä. – Sopeutustoimet ovat tuoneet esille sen, että vaikka kaikki ovat yksimielisiä menojen karsimisen tarpeesta, ei ole yksittäistä menoerää, josta saisi leikata, eikä yhtäkään yksittäistä väestöryhmää, jolta saisi leikata, Halla-aho sanoi. Halla-aho totesi olevan totta, että leikkaaminen mistä hyvänsä on aina joltakulta pois. – Mutta jos keneltäkään ei saa ottaa mistään pois, herää kysymys, mitä sitten pitäisi tehdä julkisen talouden ongelmien suhteen, Halla-aho sanoi. Halla-ahon mukaan sellainen ajattelu, että mitään ei tehtäisi ja velanotto jatkuisi, ”on hyvin itsekästä ja vastuutonta, koska meidän jälkeemme tulee uusia sukupolvia”. Halla-aho mainitsi, että Suomessa on perinteisesti voitettu vaalit lupaamalla ihmisille lisää etuja. – Milloin vappusatasia eläkeläisille, milloin maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen, hän sanoi. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) kommentoi vappupuheessaan Helsingin Snellmanin aukiolla hallitukseen kohdistettua kritiikkiä. JUSSI ESKOLA ”Lapsilta on helppo ryöstää” Halla-aho nosti puheessaan esille ammattiyhdistysliikkeen ja opposition kritiikin siitä, että hallitus on ajanut työmarkkinat kriisiin, ja tähän saakka Suomessa on pystytty sopimaan asioista. – Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko se sopimisen kulttuuri tuottanut kovin hyviä tuloksia, jos velka-aste on kaksikertainen muihin Pohjoismaihin nähden, eikä talous ole kasvanut 2008 romahduksen jälkeen. Onko pikemminkin niin, että välttämättömät uudistukset on jätetty tekemättä, jotta ei suututettaisi ketään, ja kaikki ongelmat on ratkaistu lainaamalla lisää rahaa, Halla-aho sanoi. – Lapsilta on helppo ryöstää, koska heillä ei ole äänioikeutta, hän jatkoi. Halla-aho nosti esiin myös opposition kritiikin siitä, että hallitus ”hyysää” hyvätuloisia. – Valitettava tosiasia on, että parhaiten tienaaville on aivan yksi lysti, mikä on verotuksen taso. Heille jää aina riittävästi käsiin. Korkea kokonaisveroaste osuu ankarimmin pieni- ja keskituloisiin työssä käyviin ihmisiin, Halla-aho sanoi. – Jos työstä ei jää mitään käteen, ihminen alkaa aivan oikeutetusti kysellä, mitä järkeä on tehdä töitä, hän jatkoi. Jussi Halla-aho saapui polkupyörällä pitämään vappupuhetta. JUSSI ESKOLA ”Tyydyttävä vähempään” Halla-ahon mukaan julkisen talouden tilanteen vuoksi ”meidän on tyydyttävä hiukan vähempään ja tehtävä yrittämisestä, työllistämisestä ja työllistymisestä nykyistä kannattavampaa”. Halla-ahon mukaan ensin on leikattava ”kaikkein turhimmista menoista”. Hän mainitsi hallituksen maahanmuuttouudistukset, joilla pyritään Halla-ahon mukaan tekemään Suomesta ”vähemmän houkutteleva kohde sosiaaliturvaperäiselle maahanmuutolle”. – Ei ole oikein, että Suomi toimii globaalina sosiaalitoimistona, jonne kuka tahansa voi lampsia elämään veronmaksajien rahoilla ja esittämään röyhkeitä vaatimuksia, Halla-aho sanoi puheessaan.

Lista EU-vaaleihin täynnä

Suomen Uutiset Perussuomalaiset on nimennyt viimeiset ehdokkaat eurovaaleihin. Valitut ehdokkaat ovat kansanedustaja Sara Seppänen Rovaniemeltä sekä Ilpo Heltimoinen Lappeenrannasta. Seppänen tuli valituksi Lapin vaalipiiristä kansanedustajaksi äänivyöryllä ja ollen näin alueensa äänikuningatar. Heltimoinen on koulutukseltaan tuotantotekniikkamekaanikko. Hän on myös EU:n alueiden komitean jäsen. – Olen todella tyytyväinen ehdokasasetteluumme. Meillä on laaja kattaus ehdokkaita ympäri Suomen. Myös molemmat sukupuolet ovat hyvin edustettuina ja ikähaarukka on laaja, puoluesihteeri Harri Vuorenpää kommentoi. Perussuomalaisten ehdokkaat ovat: Sanna Antikainen, Johanna Ekman, Kaisa Garedew, Simo Grönroos, Ilpo Heltimoinen, Vilhelm Junnila, Arja Juvonen, Joonas Kiviranta, Ari Koponen, Lauri Laitinen, Arto Luukkanen, Teija Makkonen, Mika Niikko, Mauri Peltokangas, Mikko Polvinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sara Seppänen, Sebastian Tynkkynen, Veikko Vallin ja Nanna Väätäinen.

Klaara vappen

Klaara vappen kesäisin tuoksuineen ja kevään ensi kukkaloistoin! Katso kevään ensi kukkia krookuksia kotipihallamme fb.ssa

Pekka Ervasti Putinin erehdyksestä hyökätä Ukrainaan

Pommit putoavat Putinin syliin – terroripommitukset eivät ole murtaneet ukrainalaisia Terroripommitukset eivät ole onnistuneet murentamaan siviiliväestön jaksamista historian sodissa, eikä niin näytä käyvän Ukrainassakaan, kirjoittaa Pekka Ervasti kolumnissaan. Tässä kuussa Vladimir Putinin ohjukset ja droonit ovat tappaneet siviilejä – lapsia, naisia, vanhuksia – ainakin Zaporizzjassa, Dniprossa, Tshernihivissä, Donetskissa ja Odessassa. Kolumni Pekka Ervasti Venäjän diktaattori Vladimir Putin liittyy pitkään listaan nerokkaita sotastrategeja, joiden mielestä pitkään jatkuvat, massiiviset siviilikohteiden pommitukset murtavat lopulta vihollisen henkisen selkärangan, ajavat väestön paniikkiin ja luhistavat yhteiskunnan. He ovat kaikki olleet väärässä. Pommit kylvävät karmeaa tuhoa, mutta näyttävät silti vain vahvistavan väestön yksimielisyyttä, solidaarisuutta ja taistelutahtoa. Loistavassa kirjassaan Hyvän historia (Human kind), hollantilainen kirjailija Rutger Bregman luettelee ilmiöstä useita esimerkkejä. Natsijohtaja Adolf Hitler uskoi terroripommitusten voimaan hyökätessään Englantiin 1940: ”Terrori onnistuu aina – jos vastassa ei ole samanlainen terrori”. Jopa Britannian johto pelkäsi maansa ajautuvan hirvittävään sekasortoon pommitusten vuoksi. Pääministeri Winston Churchill vertasi Lontoota puuhun sidottuun lihavaan lehmään, joka sortuu taatusti saksalaisten tulimyrskyssä. Toisin kävi. ”Keep calm and carry on”, britit rauhoittelivat ja auttoivat naapureitaan. Jopa huumori kukki raunioiden keskellä. Kun pommi hajotti katon lontoolaisesta kaupasta, omistaja jatkoi sitkeästi liiketoimintaa, pisti jopa oven eteen uuden kyltin: ”Olemme avoinna – jopa enemmän kuin ennen”. Natsijohtaja Adolf Hitler uskoi terroripommitusten voimaan hyökätessään Englantiin. Sama päti myös vastapuoleen. Kun liittoutuneiden mattopommitukset toisen maailmansodan lopulla tuhosivat Saksasta kokonaisia kaupunkeja, kansalaiset eivät suinkaan lamaantuneet. Asetuotanto jopa moninkertaistui kaupungeissa, jotka oli liittoutuneiden tilannekartoilla merkitty jo tuhotuiksi. Kaikki tiedämme, ettei Pohjois-Vietnam luhistunut, vaikka amerikkalaiskenraalit uhosivat pommittavansa sen takaisin kivikauteen. Vastaava ilmiö nähtiin tietysti myös Suomessa, kun siviilit joutuivat punailmavoimien raskaiden pommitusten kohteeksi. Tässä kuussa Putinin ohjukset ja droonit ovat tappaneet siviilejä – lapsia, naisia, vanhuksia – ainakin Zaporizzjassa, Dniprossa, Tshernihivissä, Donetskissa ja Odessassa. Ukrainalaisten kunniaksi on luettava, että he ovat vastaiskuissaan enimmäkseen keskittyneet Venäjän sotaponnistusten kannalta tärkeisiin kohteisiin, öljynjalostamoihin ja infraan. Avoimessa yhteiskunnassa on vaikea perustella siviilien tappamista. Venäjällä omista hirmuteoista ei tietenkään kansalaisille edes kerrota. Sodan väsyttämien ukrainalaisten taistelutahtoa terroripommitukset eivät ole murtaneet. Yhdysvaltojen tuore 60 miljardin dollarin apupaketti – ja koko lännen tuki vahvistavat sitä entisestään. Putinin ansiota kaikki. Kolumnin kirjoittaja on pitkän linjan politiikantoimittaja.

Veteraanien perintö turvataan

Tervetulotoivotukseni Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2024 juhlassa Kankaanpään seurakuntasalissa: Arvoisat kansallisen veteraanipäivän juhlavieraat, arvoisa veteraani, veteraanien lesket, muu kotirintamaväki, juhlapuhujaksi saamamme Kankaanpään oma poika valtakunnan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto ja kaikki vapaaehtoiset esiintyjämme Olette sydämellisesti tervetulleita juhlaamme tänne Kankaanpään Seurakuntasaliin. Kiitokset myös tarjoiluistamme huolehtineille Hakoniemen kesäkodin emännille! Ensimmäisen kerran tätä juhlapäivää vietettiin vuonna 1987, kun itsenäinen Suomi täytti 70 vuotta3. Nyt siitä on kulunut jo 37 vuotta ja näin juhlimme tätä sotiemme veteraanien juhlapäivää jo 37. kertaa. Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain Lapin sodan päättymispäivänä 27. huhtikuuta. Veteraaneja on jäljellä 2.000, puolisoita ja leskiä 6.000 ja veteraanien keski-ikä on jo korkea 99 vuotta. Pohjois-Satakunnassa on jäljellä 5 sotiemme veteraania, Jämijärvellä 3, Kankaanpäässä ja Karvialla 1, Siikaisissa ja Honkajoella ei ainoatakaan. Tänä vuonna juhlan teemana on "Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme". Tällä teemalla halutaan muistuttaa, että veteraanien perinnön säilyttäminen on erityisen tärkeää nyt, kun veteraanisukupolvi on poistumassa lopullisesti keskuudestamme ja veteraanijärjestöt ovat loppumassa ja perinnetyö on siirtymässä Tammenlehvän perinneliiton huolehdittavaksi ”Veteraanien perintö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta.” Näiden merkittävien arvojen lisäksi veteraanisukupolven perintöön ja perinteeseen kuuluu toki paljon muutakin. Vaikka veteraanipäivä ei ole voitonjuhla, sillä on rauhanomaisempi luonne, ja se on tärkeä tilaisuus muistaa ja kunnioittaa niitä, jotka ovat palvelleet maataan vaikeina aikoina Koko kansan syvästi kunnioittama kenraali Adolf Ehnrooth on lausunut sodatkin kokeneen syvän elämänkokemuksen tuomalla viisaudella nähneensä kansan kahtiajaon ja sen yhteenliittymisen itsenäisyyden puolesta talvi- ja jatkosodassa. Niinpä hän toivoi nuorempien sukupolvien jatkavan vanhempien viitoittamalla tiellä Suomen vapauden edestä, mutta ei vierasta vastaan. Ja tämä on edelleen tärkeää tänäkin päivänä. kun itäinen rajanaapurimme Venäjä käy jo kolmatta vuotta kaikki sotarikosten tunnusmerkit täyttävää räikeää hyökkäyssotaansa toista rajanaapuriansa Ukrainaa vastaan. Ja siksihän me myös olemme suurella yksimielisyydellä liittyneet vuosi sitten 4.4. myös läntisen puolustusliiton Naton jäseneksi yhdessä tärkeän yhteistyökumppanimme Ruotsin kanssa. Ja näin olemme myös turvaamassa kansallisen veteraanipäivämme tunnuksen mukaisesti meidän vaalittavaksemme annettua veteraanisukupolven arvokasta perintöä: itsenäisen kotimaamme Suomen vapautta ja itsenäisyyttä. Tämän kansallisen veteraanipäivän arvokasta pääjuhlaa vietetään tällä samalla hetkellä Vaasan Botniahallissa (jossa sivumennen sanoen olen juossut myös maratonin) ja siellä ovat edustettuina kaikkiaan kolme maamme johtajaa Tasavallan Presidentistä Aleksander Stubbista alkaen, lisäksi Puolustusvoimiemme komentaja Janne Jaakkola ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Sekin kuvastaa, miten me koko kansankuntana osaamme arvostaa sotiemme veteraanien ja sotasukupolvien meille jättämää perinnettä. Lopuksi pääjuhlan visuaalisesta ilmeestä vastaava Vaasan kaupungin graafikko kertoo taideluomuksestaan: Kulkiessamme pitkin metsiämme voimme nähdä, miten mustikanvarvut tuottavat uutta satoa ja miten vesistömme sulavat talven jälkeen yhä uuteen kesään. Poimiessamme mustikan mättäästä muistamme, miten sotiemme veteraanit ovat uhranneet sen puolesta, että voimme tänäkin päivänä seistä metsän hiljaisuudessa – itsenäisessä Suomessa. Ja vielä luin kirjailijamestarimme Aleksis Kiven runo Maa kunnasten ja laaksojen

Jari Satakunnan Viikossa

Kansanedustaja Jari Koskela 1 pv · Kehysriihen päätösten satoa Hallitus sai viime viikolla sovittua uusista kolmen miljardin sopeutustoimista. Noin puolet tehdään menoleikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla. Lisäsopeutuksista piti päättää, koska kävi selväksi, että hallitusohjelmassa sovittu kuuden miljardin sopeutus ei riitä velkasuhteen tasapainottamiseen. Syitä riittämättömyydelle on niin hyvinvointialueiden odotettua suuremmat alijäämät kuin paljon odotettua heikompi taloudellinen kasvukin. Lisäsopeutusten tekemättä jättäminen ajaisi Suomen EU:n alijäämämenettelyyn, jossa sopeutustoimet saneltaisiin ulkoapäin, kuten Kreikassa tapahtui. Sopeutustoimien lisäksi hallitus sopi myös merkittävistä kasvutoimista. Veronkorotukset ja sopeutukset yksinään eivät riitä, ellemme onnistu samalla saamaan kasvua aikaan. Kasvulla kykenemme myös välttämään sopeutustarpeet tulevaisuudessa. Suomesta on tehtävä houkutteleva investointikohde, jotta saamme tänne uusia yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. Hallitus tekee sinivalkoista teollisuuspolitiikkaa, jolla vauhditetaan investointeja ja vivutetaan yksityistä rahaa. Tärkeä kilpailukykyä vahvistava toimi on ammattidiesel, joka viimein saadaan voimaan vuonna 2027. Tämä hallitus on autoilijamyönteisin hallitus Suomen historiassa, sillä samaan aikaan alennamme polttoaineveroa, madallamme jakeluvelvoitetta ja vähensimme ajoneuvoveroa vanhimmilta autoilta. Arvonlisäveron nousu tuo pienen valitettavan särön kokonaisuuteen, mutta kaikki puolueet joutuivat riihessä jonkin verran pettymään. Maatalous säästyi niin ikään säästötalkoilta. Hallitus on linjannut, että omilla kansallisilla toimillamme emme lisää maatalouden kustannuksia. Tästä on pidettävä kiinni. Kehysriihessä on myönnetty 10 miljoonan euron panostus huoltovarmuuteen. Tässä on mukana myös turveala. Turvealalle tuo helpotusta myös hallituksen norminpurkuryhmän kirjaus siitä, että jo luvitettuja turpeennostoalueita pitää ottaa pikaisesti käyttöön. Tämän uskon hyödyttävän Satakunnan turvetuottajia sekä kasvu- ja kuiviketurvetta käyttäviä maatalousyrittäjiä. Vaikeista lisätoimista huolimatta pieni- ja keskituloisten ostovoima on edelleen parantumassa ja työnteosta tehdään kannattavampaa. Samaan aikaan lukuisilla hallituksen helpotetaan yritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä. Tämä on politiikassa kaikkein tärkeintä. Mitä enemmän saamme ihmisiä kiinni työnsyrjään, sitä vähemmän tarvitsemme sosiaaliturvaa. Ruotsissa ja Tanskassa tehdään ylijäämäisiä budjetteja ja tähän tilanteeseen meidänkin pitää kaikin tavoin pyrkiä. Uskon, että nyt tehdyillä politiikkavalinnoilla siihen on kaikki edellytykset.

T E R V E T U L O A VETERAANIJUHLAAN

T E R V E T U L O A 37. kerta järjestettävään veteraanipäivän juhlaan! Juhlapuhujana valtakunnan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto. Tervehdykset: Porin Prikaati evl Paavo Kärnä Seurakunta khra Mika Kyytinen Veteraaniyhdistys Tapio Kamppi Tervetulotoivotus Anssi Joutsenlahti Musiikkiesityksiä Karvian soittokunta, Kankaanpään veteraanikuoro ja Kankaanpään musiikkiopisto. Kankaanpään kaupunki Kutsu kansallisen veteraanipäivän juhlaan la 27.4.2024 Kankaanpään Seurakuntasalissa (Keskuskatu 51 B). 🔹 Seppeleenlasku klo 10 sankarihaudoilla Kankaanpäässä ja Honkajoella 🔹 Kahvitus Seurakuntasalissa klo 11 alkaen 🔹 Juhla Seurakuntasalissa klo 12 🔹 Kunniamerkit Vapaa pääsy, tervetuloa! Järj. Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta #veteraanipäivä #kankaanpää #älytaidehyvinvointi