HS-gallup

HS-gallup: SDP ylivoimainen – Hallituspuolueiden kannatus nousussa Helsingin Sanomien tammikuun gallupissa muutokset ovat pieniä. Suurimmat muutokset tapahtuivat keskustalla ja vasemmistoliitolla. Pääministeri Petteri Orpon kokoomus toipui hieman joulukuun pohjanoteerauksesta. Roosa Bröijer Mikael Kaivanto SDP jatkaa ylivoimaisesti suosituimpana puolueena, käy ilmi Helsingin Sanomien gallupista. Puolueen kannatus on 25 prosenttia. Pääministeri Petteri Orpon kokoomus kävi joulukuussa pohjalukemissa 18 prosentissa. Nyt kannatus on 18,4 prosenttia. Myös hallituspuolue perussuomalaisten kannatus nousi 0,3 prosenttiyksikköä 13,4:ään prosenttiin. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on tällä hetkellä 38,8 prosenttia. Se nousi 0,7 prosenttiyksiköllä joulukuusta. Kokoomuksen ja perussuomalaisten väliin mahtuu keskusta, jonka kannatus laski 0,5 prosenttiyksikköä. Keskusta on kannatuksessa 4,1 prosenttiyksikköä kokoomusta perässä ja 0,9 prosenttiyksikköä perussuomalaisia edellä. Viidenneksi eniten kannatus on vasemmistoliitolla tasan kymmenen prosenttia. Sen kannatus nousi joulukuusta 0,5 prosenttiyksikköä. Ylipäätään koko puoluekentällä muutokset joulukuusta olivat hyvin pieniä ja mahtuvat tutkimuksen 1,5 prosentin virhemarginaaliin suurimpien puolueiden kohdalla. Mielipidetutkimuksen teki HS:n toimeksiannosta Verian. Tutkimukseen vastasi 4 050 henkilöä internetpaneelissa 15.12.2025–19.1.2026. Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. HS-gallup SDP 25,0 % (-0,3 %) Kokoomus 18,4 % (+0,4 %) Keskusta 14,3 % (-0,5 %) Perussuomalaiset 13,4 % (+0,3 %) Vasemmistoliitto 10,0 % (+0,5 %) Vihreät 8,3 % (-0,3 %) RKP 4,0 % (+0,0 %) KD 3,0 % (+0,0 %) Muut 2,1 % (+0,1 %) Liike Nyt 1,5 % (-0,2 %)

MM-hallirajan alittajat Hurske ja Keskitalo

Yleisurheilu Reetta Hurske juoksi maailman kärkiajan Reetta Hurske loisti kotikaupungissaan. Reetta Hurske oli hyvässä vauhdissa Tampereen hallikisoissa. Jan Vilén, Topias Mikkonen Pika-aituri Reetta Hurske juoksi 60 metrin aidoissa huippuajan 7,92 Tampereella järjestetyissä hallikisoissa keskiviikkona. Aika on kauden kärkitulos maailmassa ja alittaa MM-hallikisojen tulosrajan 0,1 sekunnilla. Hurskeen sisäratojen ennätys on 7,79. Alkuerässä hän juoksi ajan 8,02. – Kotikisat eivät ole koskaan myöskään kauhean helppoja. En ole täällä koskaan oikeastaan mitään erikoista tuloista saanut kuin treeneissä aikaiseksi, Hurske pohti kisan jälkeen. – Alkuerä oli jo tosi huojentava. Ei ollut taaskaan kauhean helppoa, mutta ei se varmaan 30-vuotiailla enää tule oikein olemaankaan. Hurske kertoi, että vasen takareisi vaivaa erityisesti aitomisessa, mikä on vaikeuttanut harjoittelua. Täysin varmaa tietoa kivun aiheuttajasta ei ole. – Mikään ei ole rikki, mutta eihän se ole kivaa, kun sattuu. – Ei ollut tänään mitään ongelmaa, se oli todella hyvä juttu. Hurske kertoo harjoituskauden olleen joulukuun puolivälissä ilmenneitä takareisivaivoja lukuun ottamatta onnistunut. – Olen saanut tehtyä nousujohteisen treenikauden, ja kaikki on sinällään hyvällä mallilla. Lotta Harala juoksi finaalissa toiseksi ajalla 8,04 ja jäi ennätyksestään 0,07 sekuntia. Saara Keskitalo juoksi 8,08 ja jäi tuoreesta ennätyksestään 0,06 sekuntia. Reetta Hurske (vas.) voitti kotikisassaan.

Riikka Purra alijäämämenettelystä

Kokous. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) osallistui Ecofin-kokoukseen. Arkistokuva. Valtiovarainministeri Purra järjesti tiedotustilaisuuden Brysselissä Ecofin-neuvoston kokouksen jälkeen. Hän kommentoi Donald Trumpin tulliuhkauksia sekä Suomen alijäämämenettelyn tilannetta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi tiistaina EU-maiden valtiovarainministeristä koostuvan talous- ja raha-asioiden neuvoston (Ecofin) kokouksen tuloksista. Tiedotustilaisuus alkoi kello 13.45 Suomen aikaa. EU-ministerit päättivät tiistaina liiallisen alijäämän menettelyn aloittamisesta Suomen kohdalla sekä suosituksista tilanteen korjaamiseksi. Euroopan komissio esitti marraskuussa Suomen asettamista alijäämämenettelyyn. Kokouksessa esiin nousi myös maanantain euroryhmän kokous, jossa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn hävisi nimityksen Euroopan keskuspankin varapääjohtajaksi. Myös maailmantalouden ja globaalin politiikan asiat puhuttivat ministereitä, Purra kertoi. Trumpin uhkaus Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut Suomea, Ruotsia, Norjaa, Tanskaa, Britanniaa, Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita kymmenen prosentin tulleilla helmikuun alusta. Kesäkuun alusta tullit nousisivat 25 prosenttiin. Syynä on maiden osoittama tuki Grönlannin kuulumiselle Tanskaan sekä sotilaiden lähettäminen Grönlantiin. Trumpin tariffeista Purra sanoi, että EU-keskusteluissa on korostunut yhteisen linjan pitäminen ja vankkumaton tuki Tanskan sekä Grönlannin kansalaisille. Purran mukaan keskustelu jatkuu ja ongelmia pyritään selvittämään. ”Keskusteluissa kävi myös selväksi, että Euroopalla pitää olla valmius käyttää välineitä, joita sillä on”, valtiovarainministeri sanoi. Purran mukaan tilanteessa pitäisi myös toimia ”kuten aikuiset” eikä uhkailla liittolaisia. EU:n vastatoimeksi kehitetty Anti-Coercion Instrument antaa sille mahdollisuuden rajoittaa esimerkiksi Yhdysvaltojen investointeja, julkisia hankintoja, tekijänoikeuksia ja pääsyä Euroopan markkinoille. Alijäämämenettely alkaa Neuvostossa hyväksyttiin myös päätös liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä Suomessa. Komissio julkaisi ehdotuksensa nettomenopolusta joulukuussa. ”Tämä päivä, kun tehtiin vain päätös, ei ole kovin dramaattinen tässä prosessissa”, Purra kuvaili. Vuosi 2028 on Suomelle annettu liiallisen alijäämän korjausvuosi. Jos Suomi noudattaa komission antamaa korjaavaa nettomenopolkua, tällöin alijäämä olisi painettu hyväksyttävälle tasolle. Vuoden 2026 poikkeama alijäämässä voitaneen perustella puolustusmenoista aiheutuvalla poikkeuksella, mutta toistaiseksi on epäselvää, tarvitaanko lisäsopeutuksia vuonna 2027. ”Mikäli komissio meiltä lisätoimia edellyttää, me teemme ne”, Purra sanoi. ”Samaa pitää jatkaa tulevalla hallituskaudella.” Purran mukaan kannattaa katsoa, mitä hallitus on sopeuttamisen osalta tehnyt. ”Suinkaan sen paremmin komission suunnalla kuin täällä kollegojen kesken Suomen toimintaa ei pidetä surkeana”, Purra sanoo. Purran mukaan lisätietoa mahdollisesti tarvittavista säästöistä saadaan keväällä ja silloin, kun komissio arvioi Suomen pysymistä korjaavalla nettomenopolulla. Rehn pääsi viimeiselle kierrokselle Euroryhmässä käsiteltiin maanantaina EKP:n varapääjohtajan valintaa. Valituksi tuli Kroatian keskuspankin pääjohtaja. ”Äänestyskierroksia oli useita ja meidän ehdokkaamme Olli Rehn selvisi viimeiselle kierrokselle, jossa sitten hävisi Kroatian ehdokkaalle”, Purra sanoo. ”Kilpailu oli kova. Ehdokkaita oli kuusi ja kaikki olivat varsin hyviä ja kokeneita. Voittajakandidaatilla on myös hyvin vankka keskuspankkikokemus.” Purran mukaan prosesseissa on kyse myös tulevista valinnoista ja paikoista, mikä vaikutti myös maanantain valintaan. Seuraavaksi asia etenee Eurooppa-neuvoston käsittelyyn. Asiassa kuullaan myös parlamenttia ja neuvostoa. Karut luvut Komissio ennusti Suomelle 4,5 prosentin alijäämää vuodelle 2025. Vuonna 2026 alijäämä laskisi neljään prosenttiin ja vuonna 2027 3,9 prosenttiin. EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia bkt:sta. Suomi rikkoo myös tätä kohtaa, koska komissio ennusti, että velkasuhde kasvaa 88,1 prosenttiin vuonna 2025, 90,9 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 92,3 prosenttiin vuonna 2027.

Maanantain toimia

Kyllä sitä vaan eläkeläisenkin päivään mahtuu asioita. Ruokailu lohikeittoa Tiilikaaressa. Kukkia 92-vuotta täyttäneelle. Grillimakkaroiden tilaus hyvissä ajoin, kun Perussuomalaisten puheenjohtaja valtiovarainministeri Riikka Purra saapuu kierroksellaan myös Kankaanpäähän lauantaina 14.2. Ilmoittauduin myös Parkanon asemalle tilausajoon eduskunnan avajaispäivänä 4.2. kun sovitin junavuorot tilausajon aikatauluihin sopiviksi! Palautin kirjastoon sieltä juuri lainaamani Seppo Keräsen Vallan leppymättömät, Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon taisteluiden vuoden, kun huomasin, että sama kirjahan löytyi myös omasta hyllystäni. Tosi mielenkiintoinen kirja, jota nyt vasta rupesin lukemaan, ja palautti mieliin omaankin muistiini liittyviä 60- ja varsinkin 70- ja 80-luvun alkuvuosien asioita. Olinhan esimerkiksi eka kerran puoluekokouksessa v.1969 Porissa armeijassa ollessani ja muistan hyvin, että olin kokouksessa ainoana sotilaspuvussa! Samalla hain pitkän odotusajan jälkeen saapuneeksi ilmoitetun mielenkiintoisen Vesa Kanniaisen Maahanmuuton kustannukset. Julkisen talouden vaje - pelastaako maahanmuutto. Sitten olikin jo vuorossa tunninlenkki osin hiekoitettujakin katuja pitkin seitsemän miehen voimin. Kaduin kyllä, etten ottanut piikkikenkiä, mutta varovainen täytyi olla, sillä pari kertaa oli luiskahtaminenkin lähellä. ☺️😍🥰😘😊 Ja kaiken kaikkiaan, joitakin asioita jäin vielä tekemättäkin, Kanniaisenkin kirjaa jo ehdin lueskella! Ja luin jopa kahdet Satakunnan Kansatkin, kun sunnuntaina ei lehteä tullut lainkaan ja vaimo tiedotti siitä heti aamulla ja niin vain ennen klo 10 oli postilaatikossa sekä sunnuntain, että maanatain lehdet, oli siellä tietenkin Kankaanpään Seutukin ja Maaseudun Tulevaisuus sekä keskiviikko ilmestyspäiväksi merkitty Lapuan Sanomat, joka tuli siis vasta nyt!

Rukouspäiväjulistus 18.1.2026

Tasavallan presidentti Stubbin antama rukouspäiväjulistus tälle sunnuntaille 18.1.2026 Presidentti Stubb: ”Haastavina aikoina tarvitsemme uskoa ja toivoa” Presidentti Alexander Stubb painottaa kristittyjen ykseyden rukouspäiväjulistuksessa vaikeuksien voittamista, uskon ja toivon merkitystä sekä yhteisöllisyyttä. ”Onneksi tukea on tarjolla niin läheisiltä, seurakunnilta kuin järjestöiltä”, Stubb sanoo. Kristittyjen ykseyden rukouspäivää vietetään 18. tammikuuta, jolloin presidentin rukouspäiväjulistus luetaan kirkoissa ympäri Suomea. Kansainvälinen kristittyjen ykseyden rukousviikko alkaa kristittyjen ykseyden rukouspäivänä, jota vietetään ensi sunnuntaina 18.1. ja rukousviikko jatkuu 25. tammikuuta saakka. Kristittyjen ykseyden rukousviikko on osa kansainvälistä ekumeenista rukousliikettä, jota vietetään noin 120 maassa. Rukousviikko on kutsu ekumeeniseen kristittyjen yhteyteen ja yhteiseen rukoukseen yli kirkkokuntarajojen. Tasavallan presidentin Alexander Stubbin rukouspäiväjulistus vuodelle 2026 luetaan lähes kaikissa kristillisissä seurakunnissa ja rukoushetkissä kristittyjen ykseyden rukouspäivänä 18. tammikuuta. Rukouspäiväjulistus on Suomen hallitsijan vanhimpia virkatehtäviä: kyse on yli 400 vuotta jatkuneesta ainutlaatuisesta perinteestä. ”Haastavina aikoina tarvitsemme uskoa ja toivoa. Onneksi tukea on tarjolla niin läheisiltä, seurakunnilta kuin järjestöiltä. Kun tunnemme olevamme osa jotakin suurempaa, meissä herää voimaa kohdata vaikeudet yhdessä”, Stubb sanoo rukouspäiväjulistuksessaan. Tämän vuoden julistuksessa presidentti painottaa myös yhteisöllisyyden, kuuntelemisen ja vastavuoroisen läsnäolon merkitystä. ”Kun vastakkainasettelut voimistuvat maailmassa, meidän on entistäkin tärkeämpää vaalia kykyämme kuunnella, ymmärtää ja olla läsnä toisillemme. Parhaimmillaan yhteisö antaa meille suunnan, tarjoaa tukea ja luo uskoa tulevaan.” Presidentin julistus tuo esiin, että rauhan, oikeudenmukaisuuden ja yhdessä kulkemisen arvot eivät ole vain teoreettisia käsitteitä, vaan ne ovat arjen rakentavia voimavaroja niin työpaikoilla, kouluissa kuin kodeissakin. Suomessa rukousviikon vietossa käytetään Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisemaa aineistoa, joka sisältää rukouksia, mietiskelyjä ja raamatuntekstejä kahdeksalle päivälle. Aineisto soveltuu käytettäväksi seurakunnissa myös vuoden ympäri, kun halutaan pohtia Raamatun valossa sitä, mikä kristittyjä yhdistää ja miten rakentaa yhteyksiä yli kirkkokuntarajojen. ”On hienoa, että kristittyjen ykseyden rukousviikkoa vietetään Suomessa aktiivisesti lähes kaikissa kirkkokunnissa ja kristillisissä yhteisöissä. Näinä aikoina eri taustoista tulevien ja eri tavalla ajattelevien kristittyjen ykseyden edistäminen ja vahvistaminen tuntuu erityisen tärkeältä”, sanoo Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Laura Häkli. Rukousviikon 2026 kansainvälinen aineisto perustuu yhden maailman vanhimman kristillisen kirkon, Armenian apostolisen kirkon, rukousperinteisiin ja se kutsuu tutkimaan sitä perintöä, joka yhdistää kristittyjä kaikkialla maailmassa. Viikon teema on ”Yksi ruumis, yksi Henki, yksi toivo” (Ef. 4:1-13).

Ukrainaa auttamaan

Anssi Joutsenlahti Ukraina tarvitsee kaiken apumme, Minäkin laitoin avustussumman! Kari Jokisalo Tule mukaan auttamaan, siitä saa hyvän mielen! Tätä saa jakaa. Haimme Kati Mansikkamäen ja Ilkka Pönkänen kanssa kolmestaan pienkeräysluvan. Kati hoitaa tilin ja kirjanpidon. Kohteena seuraavalla avustuskuormalla on LVIV:n synnytyssairaala. Pienkeräysnumero: RA/2026/43. Keräystili: Kati Mansikkamäki FI5047260010223167 MobilePay: Kati Mansikkamäki +358 50 0932712 Me viemme perille, ei tarvitse pelätä että avustus jää välikäsille. Kommenteissa tarkempaa infoa asiasta. Kari Jokisalo Mietittiin pitkään tätä pienkeräysluvan hakua, onneksi saatiin ammattikirjanpitäjä mukaan; Kati hoitaa tiliasiat ja tekee vaadittavat selvitykset viranomaisille keräysvarojen käytöstä. Jännä nähdä miten tällainen keräys toimii, ainakin alku oli positiivinen sillä saimme tänään lahjoituksena yhden maastoauton toimitettavaksi Ukrainaan. Siitä lisää myöhemmin.

Viimassa, mutta nollakelissä

Anssi Joutsenlahti Nyt ei enää ollut menemistä metsäisille kuntoreiteille, kuten tähän asti, siksi paljon on viime päivinä lunta sadellut. Vaikka viimaa oli, niin melko vähän se osui metsäiselle katureitillemme. Tunnin Lenkki Roktähti Juissi Läskinen Tänään oli ensimmäinen + kelin päivä tänä vuonna, tosin viima oli edelleen kova. Käytiin Niinisalon pyörätien 3 km "paalulla" kääntymässä', kun se oli vähän tuulelta suojaisempi reitti. Tänään mentiin jo vähän "konttausvauhtia" reippaammin ja mukana oli seitsemän kuntoilijaa.