Klaara vappen

Klaara vappen kesäisin tuoksuineen ja kevään ensi kukkaloistoin! Katso kevään ensi kukkia krookuksia kotipihallamme fb.ssa

Pekka Ervasti Putinin erehdyksestä hyökätä Ukrainaan

Pommit putoavat Putinin syliin – terroripommitukset eivät ole murtaneet ukrainalaisia Terroripommitukset eivät ole onnistuneet murentamaan siviiliväestön jaksamista historian sodissa, eikä niin näytä käyvän Ukrainassakaan, kirjoittaa Pekka Ervasti kolumnissaan. Tässä kuussa Vladimir Putinin ohjukset ja droonit ovat tappaneet siviilejä – lapsia, naisia, vanhuksia – ainakin Zaporizzjassa, Dniprossa, Tshernihivissä, Donetskissa ja Odessassa. Kolumni Pekka Ervasti Venäjän diktaattori Vladimir Putin liittyy pitkään listaan nerokkaita sotastrategeja, joiden mielestä pitkään jatkuvat, massiiviset siviilikohteiden pommitukset murtavat lopulta vihollisen henkisen selkärangan, ajavat väestön paniikkiin ja luhistavat yhteiskunnan. He ovat kaikki olleet väärässä. Pommit kylvävät karmeaa tuhoa, mutta näyttävät silti vain vahvistavan väestön yksimielisyyttä, solidaarisuutta ja taistelutahtoa. Loistavassa kirjassaan Hyvän historia (Human kind), hollantilainen kirjailija Rutger Bregman luettelee ilmiöstä useita esimerkkejä. Natsijohtaja Adolf Hitler uskoi terroripommitusten voimaan hyökätessään Englantiin 1940: ”Terrori onnistuu aina – jos vastassa ei ole samanlainen terrori”. Jopa Britannian johto pelkäsi maansa ajautuvan hirvittävään sekasortoon pommitusten vuoksi. Pääministeri Winston Churchill vertasi Lontoota puuhun sidottuun lihavaan lehmään, joka sortuu taatusti saksalaisten tulimyrskyssä. Toisin kävi. ”Keep calm and carry on”, britit rauhoittelivat ja auttoivat naapureitaan. Jopa huumori kukki raunioiden keskellä. Kun pommi hajotti katon lontoolaisesta kaupasta, omistaja jatkoi sitkeästi liiketoimintaa, pisti jopa oven eteen uuden kyltin: ”Olemme avoinna – jopa enemmän kuin ennen”. Natsijohtaja Adolf Hitler uskoi terroripommitusten voimaan hyökätessään Englantiin. Sama päti myös vastapuoleen. Kun liittoutuneiden mattopommitukset toisen maailmansodan lopulla tuhosivat Saksasta kokonaisia kaupunkeja, kansalaiset eivät suinkaan lamaantuneet. Asetuotanto jopa moninkertaistui kaupungeissa, jotka oli liittoutuneiden tilannekartoilla merkitty jo tuhotuiksi. Kaikki tiedämme, ettei Pohjois-Vietnam luhistunut, vaikka amerikkalaiskenraalit uhosivat pommittavansa sen takaisin kivikauteen. Vastaava ilmiö nähtiin tietysti myös Suomessa, kun siviilit joutuivat punailmavoimien raskaiden pommitusten kohteeksi. Tässä kuussa Putinin ohjukset ja droonit ovat tappaneet siviilejä – lapsia, naisia, vanhuksia – ainakin Zaporizzjassa, Dniprossa, Tshernihivissä, Donetskissa ja Odessassa. Ukrainalaisten kunniaksi on luettava, että he ovat vastaiskuissaan enimmäkseen keskittyneet Venäjän sotaponnistusten kannalta tärkeisiin kohteisiin, öljynjalostamoihin ja infraan. Avoimessa yhteiskunnassa on vaikea perustella siviilien tappamista. Venäjällä omista hirmuteoista ei tietenkään kansalaisille edes kerrota. Sodan väsyttämien ukrainalaisten taistelutahtoa terroripommitukset eivät ole murtaneet. Yhdysvaltojen tuore 60 miljardin dollarin apupaketti – ja koko lännen tuki vahvistavat sitä entisestään. Putinin ansiota kaikki. Kolumnin kirjoittaja on pitkän linjan politiikantoimittaja.

Veteraanien perintö turvataan

Tervetulotoivotukseni Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2024 juhlassa Kankaanpään seurakuntasalissa: Arvoisat kansallisen veteraanipäivän juhlavieraat, arvoisa veteraani, veteraanien lesket, muu kotirintamaväki, juhlapuhujaksi saamamme Kankaanpään oma poika valtakunnan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto ja kaikki vapaaehtoiset esiintyjämme Olette sydämellisesti tervetulleita juhlaamme tänne Kankaanpään Seurakuntasaliin. Kiitokset myös tarjoiluistamme huolehtineille Hakoniemen kesäkodin emännille! Ensimmäisen kerran tätä juhlapäivää vietettiin vuonna 1987, kun itsenäinen Suomi täytti 70 vuotta3. Nyt siitä on kulunut jo 37 vuotta ja näin juhlimme tätä sotiemme veteraanien juhlapäivää jo 37. kertaa. Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain Lapin sodan päättymispäivänä 27. huhtikuuta. Veteraaneja on jäljellä 2.000, puolisoita ja leskiä 6.000 ja veteraanien keski-ikä on jo korkea 99 vuotta. Pohjois-Satakunnassa on jäljellä 5 sotiemme veteraania, Jämijärvellä 3, Kankaanpäässä ja Karvialla 1, Siikaisissa ja Honkajoella ei ainoatakaan. Tänä vuonna juhlan teemana on "Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme". Tällä teemalla halutaan muistuttaa, että veteraanien perinnön säilyttäminen on erityisen tärkeää nyt, kun veteraanisukupolvi on poistumassa lopullisesti keskuudestamme ja veteraanijärjestöt ovat loppumassa ja perinnetyö on siirtymässä Tammenlehvän perinneliiton huolehdittavaksi ”Veteraanien perintö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta.” Näiden merkittävien arvojen lisäksi veteraanisukupolven perintöön ja perinteeseen kuuluu toki paljon muutakin. Vaikka veteraanipäivä ei ole voitonjuhla, sillä on rauhanomaisempi luonne, ja se on tärkeä tilaisuus muistaa ja kunnioittaa niitä, jotka ovat palvelleet maataan vaikeina aikoina Koko kansan syvästi kunnioittama kenraali Adolf Ehnrooth on lausunut sodatkin kokeneen syvän elämänkokemuksen tuomalla viisaudella nähneensä kansan kahtiajaon ja sen yhteenliittymisen itsenäisyyden puolesta talvi- ja jatkosodassa. Niinpä hän toivoi nuorempien sukupolvien jatkavan vanhempien viitoittamalla tiellä Suomen vapauden edestä, mutta ei vierasta vastaan. Ja tämä on edelleen tärkeää tänäkin päivänä. kun itäinen rajanaapurimme Venäjä käy jo kolmatta vuotta kaikki sotarikosten tunnusmerkit täyttävää räikeää hyökkäyssotaansa toista rajanaapuriansa Ukrainaa vastaan. Ja siksihän me myös olemme suurella yksimielisyydellä liittyneet vuosi sitten 4.4. myös läntisen puolustusliiton Naton jäseneksi yhdessä tärkeän yhteistyökumppanimme Ruotsin kanssa. Ja näin olemme myös turvaamassa kansallisen veteraanipäivämme tunnuksen mukaisesti meidän vaalittavaksemme annettua veteraanisukupolven arvokasta perintöä: itsenäisen kotimaamme Suomen vapautta ja itsenäisyyttä. Tämän kansallisen veteraanipäivän arvokasta pääjuhlaa vietetään tällä samalla hetkellä Vaasan Botniahallissa (jossa sivumennen sanoen olen juossut myös maratonin) ja siellä ovat edustettuina kaikkiaan kolme maamme johtajaa Tasavallan Presidentistä Aleksander Stubbista alkaen, lisäksi Puolustusvoimiemme komentaja Janne Jaakkola ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Sekin kuvastaa, miten me koko kansankuntana osaamme arvostaa sotiemme veteraanien ja sotasukupolvien meille jättämää perinnettä. Lopuksi pääjuhlan visuaalisesta ilmeestä vastaava Vaasan kaupungin graafikko kertoo taideluomuksestaan: Kulkiessamme pitkin metsiämme voimme nähdä, miten mustikanvarvut tuottavat uutta satoa ja miten vesistömme sulavat talven jälkeen yhä uuteen kesään. Poimiessamme mustikan mättäästä muistamme, miten sotiemme veteraanit ovat uhranneet sen puolesta, että voimme tänäkin päivänä seistä metsän hiljaisuudessa – itsenäisessä Suomessa. Ja vielä luin kirjailijamestarimme Aleksis Kiven runo Maa kunnasten ja laaksojen

Jari Satakunnan Viikossa

Kansanedustaja Jari Koskela 1 pv · Kehysriihen päätösten satoa Hallitus sai viime viikolla sovittua uusista kolmen miljardin sopeutustoimista. Noin puolet tehdään menoleikkauksilla ja puolet veronkorotuksilla. Lisäsopeutuksista piti päättää, koska kävi selväksi, että hallitusohjelmassa sovittu kuuden miljardin sopeutus ei riitä velkasuhteen tasapainottamiseen. Syitä riittämättömyydelle on niin hyvinvointialueiden odotettua suuremmat alijäämät kuin paljon odotettua heikompi taloudellinen kasvukin. Lisäsopeutusten tekemättä jättäminen ajaisi Suomen EU:n alijäämämenettelyyn, jossa sopeutustoimet saneltaisiin ulkoapäin, kuten Kreikassa tapahtui. Sopeutustoimien lisäksi hallitus sopi myös merkittävistä kasvutoimista. Veronkorotukset ja sopeutukset yksinään eivät riitä, ellemme onnistu samalla saamaan kasvua aikaan. Kasvulla kykenemme myös välttämään sopeutustarpeet tulevaisuudessa. Suomesta on tehtävä houkutteleva investointikohde, jotta saamme tänne uusia yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. Hallitus tekee sinivalkoista teollisuuspolitiikkaa, jolla vauhditetaan investointeja ja vivutetaan yksityistä rahaa. Tärkeä kilpailukykyä vahvistava toimi on ammattidiesel, joka viimein saadaan voimaan vuonna 2027. Tämä hallitus on autoilijamyönteisin hallitus Suomen historiassa, sillä samaan aikaan alennamme polttoaineveroa, madallamme jakeluvelvoitetta ja vähensimme ajoneuvoveroa vanhimmilta autoilta. Arvonlisäveron nousu tuo pienen valitettavan särön kokonaisuuteen, mutta kaikki puolueet joutuivat riihessä jonkin verran pettymään. Maatalous säästyi niin ikään säästötalkoilta. Hallitus on linjannut, että omilla kansallisilla toimillamme emme lisää maatalouden kustannuksia. Tästä on pidettävä kiinni. Kehysriihessä on myönnetty 10 miljoonan euron panostus huoltovarmuuteen. Tässä on mukana myös turveala. Turvealalle tuo helpotusta myös hallituksen norminpurkuryhmän kirjaus siitä, että jo luvitettuja turpeennostoalueita pitää ottaa pikaisesti käyttöön. Tämän uskon hyödyttävän Satakunnan turvetuottajia sekä kasvu- ja kuiviketurvetta käyttäviä maatalousyrittäjiä. Vaikeista lisätoimista huolimatta pieni- ja keskituloisten ostovoima on edelleen parantumassa ja työnteosta tehdään kannattavampaa. Samaan aikaan lukuisilla hallituksen helpotetaan yritysten mahdollisuuksia palkata uusia työntekijöitä. Tämä on politiikassa kaikkein tärkeintä. Mitä enemmän saamme ihmisiä kiinni työnsyrjään, sitä vähemmän tarvitsemme sosiaaliturvaa. Ruotsissa ja Tanskassa tehdään ylijäämäisiä budjetteja ja tähän tilanteeseen meidänkin pitää kaikin tavoin pyrkiä. Uskon, että nyt tehdyillä politiikkavalinnoilla siihen on kaikki edellytykset.

T E R V E T U L O A VETERAANIJUHLAAN

T E R V E T U L O A 37. kerta järjestettävään veteraanipäivän juhlaan! Juhlapuhujana valtakunnan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto. Tervehdykset: Porin Prikaati evl Paavo Kärnä Seurakunta khra Mika Kyytinen Veteraaniyhdistys Tapio Kamppi Tervetulotoivotus Anssi Joutsenlahti Musiikkiesityksiä Karvian soittokunta, Kankaanpään veteraanikuoro ja Kankaanpään musiikkiopisto. Kankaanpään kaupunki Kutsu kansallisen veteraanipäivän juhlaan la 27.4.2024 Kankaanpään Seurakuntasalissa (Keskuskatu 51 B). 🔹 Seppeleenlasku klo 10 sankarihaudoilla Kankaanpäässä ja Honkajoella 🔹 Kahvitus Seurakuntasalissa klo 11 alkaen 🔹 Juhla Seurakuntasalissa klo 12 🔹 Kunniamerkit Vapaa pääsy, tervetuloa! Järj. Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta #veteraanipäivä #kankaanpää #älytaidehyvinvointi

Porin Siioninvirsiseuroissa

Tänään saatiin tarjota neuvoskahvit Porin Siioninvirsiseuroissa. Sain myös käyttää puheenvuoron, jonka aloitin tarkastellen elämämme kokonaisuutta lainaten Fredrik Wislöffin ajatuksia, sitten jatkoi: Ja nyt kirkkovuoden kulun myötä elämme Pääsiäisen jälkeistä aikaa ja sunnuntaiden aiheina on ollut miten Herra on minun Hyvä paimeneni, viime pyhänä oli aiheena Jumalan kansan koti-ikävä ja ensi sunnuntaina taivaan kansalaisena maailmassa. Näin Pääsiäisen, Kristuksen kuoleman kukistaneen ylösnousemuksen jälkeen pyhä pyhältä saamme vakuutuksen siitä turvallisuudesta ja suuresta lahjasta, jonka vain Jeesus voi seuraajilleen antaa. Viime sunnuntain tuttuakin tutummassa evankeliumissa, jonka aina siunaustilaisuuksissa luen: Jeesuksen jäähyväispuheessa Hän itse heti alussa sanoo: Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa monta huonetta ja sitten kertoo menevänsä pois, mutta palaavansa ja noutava seuraajansa luokseen. Näin meidänkin ajallinen elämämme on lyhyt, vaikkemme aina sitä ymmärräkään, ja vaikka Psalmin 103 sanatkin ovat meille tuttuakin tutummat: Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. - Kahden päivän päästä vietetään 37.kerran kansallista veteraanipäivää ja sotiemme päättymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Mutta nämäkin vuodet ovat kuluneet nopeasti ja sotiemme veteraanitkin valtaosaltaan on jo kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Niinpä Psalminkirjoittajan kynä kertoo osuvasti, miten vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus ja miten meidän elinpäivämme ovat 70 v taikka enintään 80 v ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse niin kuin me lentäisimme pois. Ja siksi psalmista pyytääkin: Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen. Tämän ajan kulumisen näemme myös omassa elämässämme, aika voi joskus tuntua pitkältäkin, mutta sittenkin sitä on vähän esim. rakkauden osoittamiseen: vuodenajat vaihtuvat ja elinvuotemme lisääntyvät. Vaikka kevääntulo onkin myöhästynyt alkuviikon lumisateiden viivästyttämänä, niin sittenkin kevät on koittamassa luonnon heräämisineen ja lintujen kevätpuuhineen ja äänineen. Vuosi tuntuu kuluvan lähes huomaamatta. Jatkuvasti tulee myös tuttujen ja omaistenkin kuolinsanomia ja näin ajallinen yhteydenpito on näin auttamattomasti ohitse. Sunnuntain lehdestä luen aina kuolinilmoitukset ja aina on myös monta itseäni nuorempaa. Jeesuksen opetuslasten oli vaikeaa ymmärtää Mestarinsa jäähyväispuhetta ja niinpä Tuomas kysyi, kuinka tuntisimme tien sinne, minne sinä menet: sillä heillä Golgatan ja Pääsiäisen tyhjä hauta olivat vielä kokematta. Meidän sen sijaan on paljon helpompi ymmärtää Jeesuksen puheen tarkoitus, koska elämme hänen ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa jälkeistä aikaa. Ja saamme Jeesuksen puheesta saman lohdutuksen kuin opetuslapsetkin: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ja näin tulee aikamme lyhyyden ja rakkautemme riittämättömyyden keskelle varma vakuutus Vapahtajamme meille tuomasta armosta ja syntiemme anteeksiantamuksesta. Saamme elää synnin ja armon tuntemisessa samanaikaisesti vanhurskaine ja syntisinä Jumalan lapsina. Luen vielä Aaro Hellaakosken runon: Olit likellä, Vapahtaja./ Nyt kauempana liet/ ja herkimmästäni jotain/ sinä mukanas veit ja viet.// Veit. Minne? Talteesi veitkö/ etten sitä halventais?/ Olen joskus hiljaa ja varron/ jos askeles kuulla sais,// jos olisit liki ja katsein/ läpi luitteni tunkisit/ ja, ellet löytäisi mitään,/ edes jotakin kylväisit.

2.325 k i i t o s t a

😘😍🥰😊Lämpimät kiitokset kaikille muistamisista ja huomionosoituksista osakseni tulleen Tasavallan Presidentin perjantaina myöntämän valtiopäiväneuvoksen arvonimen johdosta, ja kun vielä sunnuntaiksi osui nimipäivänikin. Monilla eri sivuilla tykkäyksiä on tullut noin 1.340 kpl ja onnittelukommentointeja 985 kpl. K i i t o s vielä kerran Fredrik Wislöffin viisain sanoin: Ystävä on se johon voi a i n a luottaa! 💞💖💞💓❤️✝️

Jubilate - Riemuitkaa

3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Jumalan kansan koti-ikävä Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Jumala, taivaallinen Isämme, valaise meitä totuutesi valolla, kun harhailemme pimeässä. Kuljeta meidät tietäsi perille ikuiseen elämään, jonka olet luvannut omillesi. Täytä meidät ilolla, jota maailma ei voi antaa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä, sinä annoit oman Poikasi kulkea tuskan ja kuoleman kautta ja valmistit hänelle kolmantena päivänä suuren voiton. Me kiitämme ja ylistämme sinua siitä, ettei mikään pimeys voi voittaa hänen valoaan eikä mikään tappio voi riistää meiltä hänen voittoaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herra, kaiken Luoja, sinä herätät joka kevät luonnon uuteen kasvuun. Sinä tahdot uudistaa myös meidät ihmiset, jotka olemme joutuneet kuoleman valtaan. Iloitsemme uudistavasta työstäsi ja rukoilemme: Anna meidän löytää Pojassasi todellinen elämän lähde. Tee meidät hänessä osallisiksi uuden luomisen voimasta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Kristus, Herramme. Usko sinuun on matka ja tie, jota kulkiessa eteen avautuu yhä uusia näköaloja. Kiitos, että tämän matkan aikana opimme tuntemaan yhä paremmin sinua. Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes kerran näemme sinut taivaan kodissa. Me emme vielä voi aavistaa, mitä kaikkea sinä olet meitä varten valmistanut. Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen. Ylistys sinulle ikuisesti.

Kankaapään Seutu nimityksestä

nimitys Anssi Joutsenlahdelle korkea arvonimi – ”Ei tämä silti arkea muuta” Anssi Joutsenlahti aloitti poliittisen uransa vuonna 1968. Tuore valtiopäiväneuvos Anssi Joutsenlahti ei anna titteleiden ylpistää mieltä. Arki jatkuu, oli millainen arvonimi tahansa. Pekka Söderlund 19.4. 20:13 POLITIIKASSA lähes kaiken nähnyt ja kokenut kankaanpääläinen Anssi Joutsenlahti (ps.) sai perjantaina Tasavallan presidentin myöntämän valtiopäiväneuvos-arvonimen. Vaikka Kankaanpäästä on vuosikymmenien aikana tullut lukuisia poliitikkoja valtakunnan huipulle asti, Joutsenlahti on ensimmäinen kankaanpääläinen valtiopäiväneuvos. Valtiopäiväneuvos on kuitenkin verrattain harvinainen arvonimi. Historian saatossa valtiopäiväneuvos-arvonimi on myönnetty kaikkiaan 28:lle henkilölle. Heistä yhdeksän on jo edesmennyt. Elossa olevia valtiopäiväneuvoksia on siis tällä hetkellä yhteensä 19. ”En tiedä pitäisikö olla huolissaan. Yleensä tämmöiset arvonimet annetaan siinä vaiheessa, kun elämä lähestyy loppuaan”, nauraa Joutsenlahti perjantai iltana. Vitsailun jälkeen muun muassa eduskunnan toisena varapuhemiehenä toiminut Joutsenlahti vakavoituu. ”Tottakai tämmöinen arvonimi tuntuu hyvältä. Se on kunnianosoitus elämäntyötäni kohtaan.” Joutsenlahti aloitti politiikassa vuonna 1968. Tuolloin Joutsenlahden veli pääsi Kankaanpään valtuustoon ja hän seurasi veljeään politiikkaan. ”Silloin aloitin lautakuntatyöskentelyn. Eli poliittista uraa on nyt takana reippaasti yli 50 vuotta.” Joutsenlahden mukaan tasavallan presidentin myöntämällä arvonimellä ei sinänsä ole merkitystä. Normaali arki jatkuu, oli takataskussa millainen arvonimi tahansa. ”Edelleen jatkan liikunnallista elämäntapaani.” Politiikasta mies ei ole luopumassa, vaikka elämäntyöpalkinto juuri tulikin. ”Tässähän on mielenkiintoiset ajat edessä. Vuoden päästä on taas kuntavaalit ja aluevaalit.” Tällä hetkellä Satakunnassa on kolme valtiopäiväneuvosta, juuri nimetyn Joutsenlahden lisäksi arvonimen ovat aiemmin saaneet Timo Kalli (kesk.) ja Mikko Elo (sd.).

Valtiopäiväneuvos-nimitys

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki 4 t · Tänään lenkkeiltiin koleassa poutasäässä ja ensimmäistä kertaa tänä vuonna mentiin jo osittain maastossakin. Lenkin jälkeen olikin sitten juhlahetki, koska tasavallan presidentti Stubb oli tänään nimittänyt Anssin Valtiopäiväneuvokseksi. Nimityksen kunniaksi Anssi tarjosi lenkkiporukalle Sport Cafessa leivoskahvit. Onnittelut vielä tuoreelle valtiopäiväneuvokselle!🫡

Kolmikon youtube

PS:n nuorisotrio Sebastian Tynkkynen, Mikko Bergbom ja Joakin Vegelius julkaisi neljännen suuren suosion saavuttaneen youtubensa, kuultavana esim. fb-sivullani. Jakson kuvaus Sisäministeri Mari Rantanen tuli tänään ulos uusilla historiallisen tiukoilla kiristyksillä suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Iran iski Israeliin - eskalaatioriski kasvaa. Helsingin Sanomat kirjoitti 33-vuotiaasta kokoomustähdestä, jonka elämä päättyi liian varhain. Käsittelyssä myös suomalaisten rasismi, keskustan puheenjohtajakisa sekä erikoinen vihakirje, joka pursusi palautetta podcast-juontajille.

Lopultakin puututaan byrokratian vähentämiseen

Riikka Purra nostaa esiin julkisen sektorin pienennystoimet, joilla kerätään merkittävät säästöt. Orpon hallitus päätti kehysriihessään merkittävistä säästöistä valtionhallintoon. Hallitus päätti vähentää valtionhallinnon tehtäviä ja velvoitteita. ”Hallinnonalat käyvät läpi eri toimijoiden tehtävät osana jo valmistelussa olevia hallitusohjelman mukaisia tuottavuusohjelmia ja vähentävät sekä tehostavat toimijoiden tehtäviä”, hallitus päätti. ”Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä”, hallitus kertoi tiedotteessaan. Näin toteaa myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). ”Tämä tulee tarkoittamaan yt-neuvotteluita ja muita laaja-alaisia tuottavuutta lisääviä toimia”, Purra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä. Katso upotus täältä Päätös tulee voimaan ensi vuoden alussa ja sillä säästetään noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Säästösummaa voi kuvata merkittäväksi, vaikkei se suurimmasta päästä kehysriihipäätöksissä olekaan. Kehysriihen suurin yksittäinen toimi on yleisen arvonlisäveron kiristys, jolla valtio kerää lisätuloja yli miljardi euroa vuodessa. Kun otetaan mukaan hallitusohjelmassa jo sovitut säästöt, leikkaus on Purran mukaan yhteensä yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Purra kuvailee säästösummia varsin merkittäviksi. ”Paisunut julkisen sektorin hallinto on jonkinlainen tabu. Ja ei, nämä säästöt eivät kohdistu esim. poliiseihin, rajavartijoihin tai tuomareihin”, hän kirjoittaa. Hallitusohjelmassaan hallitus linjasi käynnistävänsä valtionhallinnossa tuottavuusohjelman, jonka ”toimeenpanossa hyödynnetään erityisesti digitalisaation mahdollisuuksia tehostaa julkisen sektorin toimintaa”. Samalla hallitus linjasi, että julkisen sektorin tilakustannuksia tulee tehostaa merkittävästi. Hallitus kertoi ohjelmassaan myös mahdollistavansa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset.

Kankaanpäätä palkittiin

Kankaanpäässä oli juhlatilaisuus, kun kaupunki sai koko maata koskevan palkinnon vuoden liikuntapaikkarakentamisesta, jollaisen palkinnon on saanut esim. Helsinki Olympiastadionin korjausrakentamisesta. Meillähän on kolmessa jaksossa korjattu Liikuntakeskuksemme niin uimahalli kuin palloiluhalliosakin.

Kehysriihi pakon edessä

Suomen Uutiset Suomessa on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja velka kasvaa, varoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra. Hallitus kokoontuu ensi viikon alussa, 15.–16. huhtikuuta kehysbudjettiriiheen päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista. – Tilanne on poikkeuksellinen, sillä kehysriihestä on tulossa varsinainen säästöriihi. Tulevat sopeuttamistoimet vievät suurimman päähuomion niin riiheen valmistautumisessa, julkisessa keskustelussa kuin varsinaisissa päätöksissä ja toimenpiteissä sen jälkeen, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra kolumnissaan. Hallitusohjelman sisällöstä neuvoteltaessa julkisen talouden ankea tilanne oli hyvin tiedossa. Hallituspuolueet päättivät tarttua toimeen. – Valitettavasti tilanne edelleen heikkeni, ja ennusteet näyttivät yhä huolestuttavammilta, kunnianhimoisen hallitusohjelman toimista ja kirjauksista huolimatta. Se, mistä kahdeksan viikon aikana sovimme, ei riittäisikään. ”Tämä hallitus ei välttele vastuuta” Purra kirjoittaa, että Säätytalolla sovittu ei riitä hallituksen omiin tavoitteisiin, ei velkasuhteen vakauttamisen eikä alijäämätavoitteen suhteen. – Sovittu ei riitä pitämään meitä EU:n alijäämämenettelyn ulkopuolella. Ja erityisesti koska hyvinvointialueiden alijäämät ovat paisuneet huomattavasti, sovittu ei myöskään riittäisi pitämään valtiontalouden kehyksiä rikkumattomina. Niinpä tarvitsemme lisää toimenpiteitä. Siksi hallituksessa on neuvoteltu uusista sopeutustoimista jälleen kahdeksan viikon ajan, ministeriön virkavalmisteluna toteutetun valmistelun pohjalta. – Ei ole lainkaan itsestään selvää, että toimimme näin. Paljon todennäköisempää olisi, että vaikka luvut näyttävät selvästi, että tavoitteisiin ei päästä, hallitus sivuuttaisi ne ja toteaisi ykskantaan, että tilanne on muuttunut, muutetaan tavoitteetkin ja jatketaan, Purra kertoo ja jatkaa: – Tämä hallitus kuitenkin ottaa tilanteen vakavasti eikä suinkaan tyhjiä selittele ja väistele vastuutaan. Yhä heikkenevät madonluvut Valtio velkaantuu tällä hetkellä melkein 13 miljardia vuodessa. Julkinen velka hätyyttelee pian 80 prosenttia BKT:sta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa puhutaan noin 30 prosentista – ja jopa ylijäämäisistä budjeteista. – Suomessa velan kasvu on aivan poikkeuksellista. Tulot ja menot ovat rakenteellisesti täysin kestämättömässä epätasapainossa. Asiaa ei korjaa sen paremmin pienet viilaukset budjettiin kuin kasvuihmeistä puhuminenkaan. – Suomessa on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme, ja velka kasvaa. Koska nollakoron maailma on taaksejäänyt hetki, ovat korkomenommekin edelleen voimakkaassa kasvussa ja tällä hetkellä reippaasti yli kolme miljardia vuodessa, Purra kirjoittaa. Hyvinvointialueiden talous huterassa kunnossa Tilanteen heikkenemiselle on muutamia keskeisiä syitä. Ensinnäkin verotuloja kertyy valtion kassaan ennalta arvioitua vähemmän ja hitaammin. Valtion taloutta rasittaa raskaasti edellisen hallituksen luoma sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, jonka myötä palvelujen järjestämisvastuu on uusilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee kuitenkin valtiolta. – Hyvinvointialueiden talous on huterassa kunnossa. Alijäämän paisumisen taustalla on muun muassa viime vuosien inflaatiokehitys sekä useiden alueiden käyttämät kalliit ostopalvelut. Vaikka joillakin alueilla talous on muita paremmassa kunnossa, vasta tulevaisuus tulee lopulta näyttämään, miten ne pärjäävät. Joka tapauksessa hyvinvointialueiden alijäämät tulevat aiheuttamaan ensi vuonna huomattavan menoerän valtiolle. Kestävä talous tuo turvaa kansalaiselle Kehysriihessä hallitus päättää useista erilaisista toimista. Ei ole yhtä yksittäistä veroa tai leikkausta, joka ratkaisisi kokonaisuuden. – Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta, Purra toteaa. – Tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto, koska tekemättömyys suistaisi tilanteen vaikeammaksi. Meidän on katsottava talouden isoa kuvaa myös luottoluokittajien silmin, sillä riskinä on velan hinnan eli korkokulujen paisuminen entisestään. Kun velkaa on paljon, valtiontalouden kehyksissä pysymisen merkitys korostuu entisestään. Sopeutuksia vastustetaan aina Purra sanoo tietävänsä hyvin, että uusia sopeutuksia tullaan vastustamaan, kuten on vastustettu jo päätettyjäkin. – Pidämme kuitenkin kirkkaana mielessä, että perimmäinen tavoitteemme on isänmaan paremman tulevaisuuden turvaaminen. Haluamme varmistaa, että meillä on jatkossakin varaa huolehtia vanhuksista ja niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Että meillä on hyvinvointijärjestelmä, koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisen turva. – Jo valmiiksi epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa talouden kestävyyden vahvistaminen on myös olennainen osa kokonaisturvallisuutta, Purra muistuttaa. SUOMEN UUTISET

Hyvän Paimenen sunnuntai

‹SUNNUNTAI 14.4.2024› 3. vuosikerta 2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Näytä virsisuositukset Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumalamme, sinä olet herättänyt kuolleista Herran Jeesuksen, hyvän paimenemme. Lahjoita meille Pyhä Henkesi, että seuraamme hänen kutsuvaa ääntään. Opeta meitä hänen esikuvansa mukaan pitämään huolta toinen toisestamme. Anna kaikkien kuulla hänen äänensä, jotta olisi yksi lauma ja yksi paimen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Me koetamme ottaa elämämme omiin käsiimme. Luotamme vääriin herroihin ja vääriin paimeniin ja petymme yhä uudelleen. Sinä olet oikea Herra ja oikea Paimen. Johdata meitä tietäsi ja pidä meidät aina yhteydessäsi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Jumala, me emme hallitse elämäämme, vaikka niin kuvittelemme. Emme kestä omassa varassamme. Väärät mielikuvat, itsekkyys ja pahan henkivallat pyrkivät pitämään meitä otteessaan. Auta meitä seuraamaan hyvää paimentamme, noudattamaan sanaasi ja rukoilemaan joka hetki Hengen antamin voimin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Me kiitämme sinua, rakas taivaallinen Isä, Jeesuksesta Kristuksesta, hyvästä paimenesta, joka aina näkee koko laumansa eikä koskaan kadota silmistään yhtään ainoaa lammasta. Me rukoilemme sinua: Suo meidänkin kuulua hänelle, kun hän kutsuu meitä missä olemmekin, etsii meitä kun olemme eksyneet ja pelastaa meidät. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme nimessä. 5 Jeesus, hyvä paimenemme. Tänään tahdomme kiittää sinua hyvyydestäsi ja huolenpidostasi. Sinä olet pienten ja suurten paimen. Sinä johdatat meitä koko elämämme ajan. Me emme itse tunne tietä emmekä vaaroja, jotka meitä uhkaavat. Älä anna meidän joutua kauas luotasi. Opeta meitä erottamaan sinun äänesi kaikkien muiden äänten joukosta ja sinun kutsusi niistä kutsuista, jotka ovat viemässä meitä harhaan. Jos lähdemme omille teillemme, vedä meidät takaisin luoksesi. Kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi.

Jämin Jänteen hiihtäjät menestyksekkäitä

Jämin Jänteen maajoukkuemiesten kauteen mahtui raju kaatuminen, terveysmurheita mutta myös onnistumisia maailmancupissa – kotimaan latuvaltikka pysyi sitkeästi oranssipuvuilla Jämin Jänteen kova mieskolmikko edusti pohjoissatakuntalaisväriä vahvasti niin maailman kuin kotimaan laduilla. Jussi Valli 12.4. 17:00 HIIHTOKAUSI 2023-24 alkaa olla viimeistä silausta lukuun ottamatta taputeltuna. Sinnikkäimmät hiihtävät yhä Kankaanpään liikuntakeskuksen tykkilumiladuilla, kun taas pohjoisessa kilpailukausi jatkuu kansallisten kisojen osalta vielä muutaman viikon. Muonion alueelle kerääntyi jälleen perinteisesti hiihtokansaa menneen viikon aikana Lapponia-hiihdon pariin. Hiihtoviikon aikana kilpailtiin kolmena kilpailupäivänä. Jämin Jänteen kankaanpääläistaustainen kaksikko Ristomatti Hakola – Markus Vuorela nähtiin vielä kilpaladuilla keskiviikon toisessa osakilpailussa Himmelriikin hiihdossa. Hakola ja Vuorela sijoittuivat Lauri Vuorisen voittoon päättyneen 50 kilometrin vapaan kisassa toiseksi ja kolmanneksi. Ne olivat miesten viimeiset kilvanhiihtokilometrit tälle talvelle. Keväthankien kutsua kaksikko ei kuitenkaan jätä käyttämättä. Miehet viettivät jutuntekohetkellä keväisiä hetkiä Ylläksellä. YKSILÖTASOILLA hiihtotalvi tarjosi Jänteen hiihtäjille kansainvälisillä laduilla yksittäisiä menestyshetkiä. Sijoitusten taustalla talvi jää muistikirjoihin myös erilaisten haasteiden vuoksi. Ristomatti Hakolan talvikauteen valmistautumista haittasi jälleen vaivat. Nivuskivuille löytyi lopulta syy, häpyluun tulehdus. Vaiva piti miehen käytännössä sivussa vapaan hiihtotavan harjoittelusta. Vaivojen selvittyä Hakola pääsi myös vapaan hiihtoharjoittelun pariin ja kilpaladuille. Ristomatti Hakola nähtiin kauden aikana kilpaladuilla myös luistelutyylillä. Äänekosken SM-kisoissa Hakola otti 10 kilometrin vapaan väliaikalähtökilpailussa kolmossijan. Loppukaudesta miehen haasteena oli energian imeytymättömyys elimistöön. Kauden paras sijoitus maailmancup-tasolla syntyi Saksan Oberhofissa tammikuussa, missä Hakola sijoittui 20 kilometrin yhteislähtökilpailussa yhdeksänneksi. Parempikin sijoitus oli tyrkyllä, mutta loppusuoralla jaossa oli lopulta vain kakkosrivin paikkoja. ”Keskitalveen osui hyvä jakso. Oberhofin kisan lisäksi nappasin Otepään Scandinavia Cupin sprinttivoittokin. Sitten vire vaan kuihtui. Pääsin valmistautumaan hyvin loppukauden maailmancupeihin ja niistä odotin hyviä tuloksia, mutta lopulta ne jäi tulematta. Ihmiskeho on välillä haastava työkalu”, kiteyttää Hakola. JO lukuisat arvokisat käynyt Hakola syttyy ajatellessa ensi kautta ja Trondheimin MM-kisoja. Toiveissa on ehjä ja tasapainoinen harjoituskausi. Sellaisesta 33 vuotta maanantaina 15. huhtikuuta täyttävä Hakola ei ole päässyt toviin nauttimaan. ”Kisaladutkin näyttäisivät sopivan meikäläiselle hyvin. Kympin perinteisen kisa, pariviesti ja viesti ovat kiinnostavimmat matkat henkilökohtaisesti.” Kotimaan kisoissa Hakolalle henkilökohtaisia SM-mitaleja tuli yksi joka väriä. Plakkariin tarttui myös jo uran neljäs Suomen cupin kokonaiskilpailun voitto. MARKUS Vuorela otti kuluvan kauden aikana pienen napsun kohti korkeampia sijoituksia maailmancupladuilla. Mies oli alkukauden aikana kolmesti 20 parhaan joukossa 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisoissa. Joulukuun Trondheimin 13. sijaa voidaan pitää sijoitustakin kovempana suorituksena, sillä Norjassa hiihdettävissä MC-kilpailuissa vuonomaa saa marssittaa lähtöviivalle kansallisen ryhmän hiihtäjiä. Markus Vuorela otti päättyneellä hiihtokaudella pienen, mutta selkeän napsun kohti maailman kärkeä. Markus Vuorela otti päättyneellä hiihtokaudella pienen, mutta selkeän napsun kohti maailman kärkeä. KUVA: ASKO UURASJÄRVI Maan taso huomioiden ”kansallisen ryhmän” hiihtäjät olisivat lähes kaikissa muissa maissa maajoukkuemiehiä. ”Hyvä fiilis jäi kaudesta. Jäi tunne, että kehitys on mennyt oikeaan suuntaan, vaikkei mitään jättihyppäystä tuloksellisesti tullutkaan. Sen Trondheimin kisan arvostan kyllä hyvin korkealle”, kiteyttää Vuorela. Vuorela kilpaili säännöllisesti maailmancupladuilla aina tammikuun loppuun saakka. Sveitsin Gomsin yhteislähtökilpailussa tapahtunut raju kaatuminen jätti jälkeensä vasemman käden lihasrepeämän, jonka seurauksena mies joutui jäämään neljäksi viikoksi pois kilpaladuilta. Markus Vuorela antoi kaikkensa Rovaniemen Ounasvaaran 50 kilometrin SM-kilpailussa. Tuloksena tiukassa taistossa oli SM-hopea. Markus Vuorela antoi kaikkensa Rovaniemen Ounasvaaran 50 kilometrin SM-kilpailussa. Tuloksena tiukassa taistossa oli SM-hopea. KUVA: JOUNI PORSANGER / LEHTIKUVA ”Pari viikkoa meni, että en pystynyt hiihtämään sauvojen kanssa. Kyllähän se toki hetken vaikutti suorituksiin, kun kesken kilpailukauden ei kärsisi antaa kauheasti muille tasoitusta. Nyt vamma on kuitenkin täysin taakse jäänyttä elämää.”, kiteyttää Vuorela. Kotimaan laduilta tuloksena oli kaksi SM-hopeaa. Vuorela kuului menneenä kautena viime kesänä perustettuun suomalaiseen yksityistiimi Electrofitiin. Vuorela on hakenut tiimiin myös tulevaksi kaudeksi. ”Lyhyesti tiivistettynä ensimmäisestä vuodesta jäi erittäin hyvät fiilikset. Joukossa oli myös hyviä treenikavereita”, kertoo Vuorela. VIIME kaudella mukana oli Jänteen kärkikolmikon kolmas osapuoli Lauri Lepistö, joka on myös hakenut tiimin jäseneksi. Lepistön kauden kiistaton kruunu oli Holmenkollenin 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailu. Kilpailun kärjessäkin käväissyt Lepistö sijoittui 12:ksi, joka oli samalla hänen uransa paras MC-sijoitus. ”Siinä kisassa pääsin nauttimaan maailman kärjen vauhdista ja kokeilemaan, minkälaista siinä on hiihtää. Samanlaistahan se lopulta oli, toki ukot keulassa oli hieman kovempia”, kiteyttää Lepistö. Kauden kohokohta osui siis maaliskuulle. Kisakauden alkuviikoilta mies kuitenkin odotti enemmän. ”Marraskuu oli haasteellinen, siihen osui sairastelua ja haasteita rasituksen kanssa. Etenkään Rukan maailmancupissa en päässyt sellaisiin tuloksiin, mihin olisin voinut olla tyytyväinen.” Seuratasolla Jämin Jänteen kausi kotimaan laduilla oli vahva. Miesten henkilökohtaisella puolella Ristomatti Hakolan voittaman cupin jälkeen seuraavat sijat menivät Lepistölle ja Vuorelalle. Miesten viesticupin Jänne vei nimiinsä jo viidennen kerran. Tiukassa Äänekosken SM-viestissä seura joutui kuitenkin antautumaan Pohti Ski Teamille, jolle mestaruus oli historian ensimmäinen. Äänekosken SM-kisoissa Jänteen oranssit miehet nappasivat viestihopeaa järjestyksessä Niko Husu - Ristomatti Hakola - Markus Vuorela - Lauri Lepistö. Äänekosken SM-kisoissa Jänteen oranssit miehet nappasivat viestihopeaa järjestyksessä Niko Husu - Ristomatti Hakola - Markus Vuorela - Lauri Lepistö. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA NAISTEN puolella ainoa henkilökohtaisilla matkoilla nähty hiihtäjä oli Josefiina Böök, jonka rikkonaisen kauden parhaaksi sijoitukseksi normaalimatkoilla jäi Kuopion Suomen cupin 12 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun viides sija. Ja jos kausi kokonaisuudessaan oli oranssipukuiselle Jänteelle vahva, niin oli myös Muonion hangilla hiihdetty Lapponia-hiihto. Kolmen kilpailua sisältäneen kokonaiskilpailun voitot kirjattiin Lauri Lepistölle ja Josefiina Böökille. Josefiina Böökin kausi oli rikkoinainen. Kausi päättyi kuitenkin iloisiin tunnelmiin, kun Böök näytti kuka oli perjantaina päättyneen Lapponia-hiihdon latujen emäntä. Josefiina Böökin kausi oli rikkoinainen. Kausi päättyi kuitenkin iloisiin tunnelmiin, kun Böök näytti kuka oli perjantaina päättyneen Lapponia-hiihdon latujen emäntä. KUVA: SAKARI KEKKI / ARKISTO Päivitetty 12.4 kello 20.10: Lisätty Lauri Lepistön mietteitä kisakaudesta.

Kahvit lenkin päätteeksi

Tunnin lenkin päätteeksi Unski tarjosi yhdeksälle hengelle maittavat synttärikahvit Uimahallin kahviossa. Pitkästä aikaa tuli päivään kaksi lenkkiä, kun aamupäivällä vein auton Taulunkylää Valkiajärven rantaan Anteron paikattavaksi ja tulin sieltä 2 tunnin jalkapatikassa 5-tienristeyksen kautta ja lopun matkaa aika haastavassakin maastossa lumen, jään ja sulamisveden haittaamana.

Presidentille pitäisi kuulua myös EU-politiikka ulkopolitiikan johtajana

. Näin presidentti Stubb ennätti jo tallata pääministeri Orpon varpaille Hallituksen ja pääministerin pitäisi hoidella suhteet EU:hun, mutta niinpä vain tuore presidentti Alexander Stubb ampaisi jo kolmannella ulkomaanmatkallaan suoraan EU:n ytimiin Brysseliin. Tuore presidentti Alexander Stubb kiirehti heti kolmannella ulkomaanmatkallaan Brysseliin. Kolumni Pekka Ervasti Auts! Kuuluiko älähdys jostakin pääministerin virkahuoneen suunnasta? Ylimmän valtiojohdon työnjaon mukaan hallitus ja pääministeri hoitelevat suhteet EU:hun, mutta niinpä vain näytti tuore presidentti Alexander Stubb ampaisevan jo kolmannella ulkomaanmatkallaan suoraan EU:n ytimiin Brysseliin. Siinä taisi hieman tulla tallotuksi pääministeri Petteri Orpon varpaille. Auts, auts! Viikunanlehtenä Brysselin-matkalle Stubbilla oli toki tapaaminen Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kiistattomasti presidentin tonttia – yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Presidentin asema puolustusvoimien ylipäällikkönä korostaa, että hän on aivan oikea juttukaveri Naton korkeimman poliittisen johtajan kanssa. Sen sijaan tapaamiset EU-parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan ja komission varapuheenjohtajan Josep Borrellin kanssa menevät jo harmaalle alueelle. Kun Suomen presidentti on aivan virkakautensa alussa, saattaa tietysti olla kohteliasta ja luontevaa, että hän käy moikkaamassa EU-johtoa. Stubb siellä jo tunnetaan henkilönä, mutta nyt hän matkustikin paikalle instituutiona. Siinä ero. Stubbin reviirin laajennus sattuu hetkeen, jolloin Suomessa on muutenkin alettu keskustella, miten presidentti – ja muutkin valtioelimet – asemoivat itsensä Nato-Suomen olosuhteissa. Vaalien alla keskusteltiin jonkin verran, pitäisikö jopa perustuslakia tarkentaa, jotta johtosuhteet ja tiedonkulku varmistetaan uudessa ulkopoliittisessa tilanteessa. Presidenttiehdokkaat eivät ottaneet asiaan fiksattua kantaa. Nyt kun uusi presidentti on valittu, joltakin laidalta poliittista kenttää saattaa kohta kuulua vaatimuksia toimivaltasuhteiden tarkemmaksi määrittelemiseksi. Entinen suurlähettiläs Hannu Himanen ehdotti tuoreessa kirjassaan presidentin aseman muuttamista edustukselliseksi hahmoksi. Hän haluaisi vahvistaa Suomen valtiomuodon parlamentaarista ulottuvuutta ja pääministerin asemaa. Selvää on, että jonkinlaisia uusia käytäntöjä tarvitaan. Kirjataanko ne säädöksiin, on eri asia. Jo edellisen perustuslain aikana presidentillä oli velvollisuus informoida eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa ulkopoliittisista liikkeistään. Sauli Niinistö laajensi informoitujen rinkiä muun muassa puolustusvaliokuntaan ja eduskuntaryhmien puheenjohtajiin. Tämä käytäntö on kuitenkin epävirallinen ja täysin presidentin omasta, hyvästä tahdosta riippuvaa. Stubbin Brysselin-rynnäkkö osoittaa, että Linnassa saattaa ollakin enemmän innostusta oman reviirin laajentamiseen kuin jakamiseen.

Pekka Ervasti pilkillä

Paikka auringossa – pilkkijän korvissa soi kevätjään sihinä Huhtikuu voi olla kuukausista julmin, mutta pohjoisessa se on parasta pilkkiaikaa, kirjoittaa Pekka Ervasti kolumnissaan. MT Metsä|Erä9.4.202420:30 Kolumni Pekka Ervasti Pilkkijä on tottunut järvellä kaikenlaisiin ääniin, mutta harvoin kuulee jään sihisevän. Istun pilkkirepun päällä rintamasuunta oikeaoppisesti taivaalta porottavaan kevätaurinkoon ja suljen silmäni Istanbulista ostettujen feikki-RayBanien takana. Juuri silloin kiinnitän sihinään huomioita. Aivan kuin istuisin ison pesusienen päällä, joka imee nestettä joka huokosellaan. Vettä onkin jään päällä paikka paikoin pieninä lammikoina. Aamuvarhaisella, kun teeret kujersivat järven selällä, lätäköt olivat vielä umpijäässä. Puolilta päivin ne ovat alkaneet sulaa. Jään pinta lammikoiden ympärillä on rosoista ja huokoista. Vettä imeytyy sihisten jonnekin pinnanalaisiin mikroluolastoihin. Kun katsoo kauemmaksi selälle, ilma ikään kuin väreilee horisontissa. Kaipa sitä vettä myös haihtuu, sillä auringon kilo alkaa nipistellä nokkavartta. Kaivan taskusta Nivea-purkin ja vilkaisen samalla pientä avaimenperämallista lämpömittaria, joka roikkuu repun auringonpuoleisella sivulla: Hihkaisen lukemat kaverille, joka pilkkii huutomatkan päässä. Hän ryhtyy heti riisumaan t-paitaansa. Toppatakki lensi pulkkaan jo hiihtomatkan aikana. En tiedä kummasta nautin enemmän, toistakiloisesta körmystä vai kaverini umpikateellisesta katseesta. ”Huhtikuu on kuukausista julmin”, kaveri lausuu teatraalisesti hieroessaan aurinkorasvaa täkkäänsä. ”Kuka niin väittää?” ”T.S. Elliot, yksi viime vuosisadan merkittävimmistä runoilijoita”, kaverini ei ohita tilaisuutta brassailla sivistyneisyydellään. ”No, Elliotin poika ei vissiin koskaan käynyt pilkillä Särkiluomalla”, lopetan kirjallisuusmatinean lyhyeen. Koska yöllä lämpötila romahtaa vielä pakkaselle, hanget kantaisivat aamulla vaikka Leopard-tankin – jos joku sellaisella päättäisi pilkille lähteä. Järvikin kantaa hyvin. Sen päällä on vielä kymmenien senttien kansi. Näillä Koillismaan kulmilla jääkausi saattaa päättyä vasta kesäkuussa. Vanha kansa väittää, että juhannuskirkkoonkin on joskus ajettu hevospelillä jäitä myöten. Joka kavion iskulla tuli hatun mentävä reikä, mutta yli mentiin niin että heilahti! Nämä ovat meille tuttuja Iijoen latvavesiä. Mihin tahansa katseen suuntaa – niemeen, notkoon tai saarelmaan – se osuu maastonkohtaan, johon liittyy jonkinlainen erämuisto. Tuo joen suu, jossa telkkä jo uiskentelee, imaisi kerran hyperaktiivisen mäyräkoiran. Pääsiäisen aikaa silloinkin elettiin. Virta oli haperruttanut sulan reunan siihen malliin, että Hannibal sortui veden varaan. Uroskoira ei päässyt takaisin jäälle, koska kardaani hinnasi vastaan. Isännän oli pakko hypätä sekaan ja heittää koireli niskanahasta komeassa kaaressa takaisin jäälle. Mäyris selvisi ilman kriisiterapiaa, mutta isännän nahkatakki kuivui muodottomaksi koppuraksi – ja pipoa etsitään edelleen. Vaihdamme paikkaa. Korkeasti sivistynyt ystäväni machoilee edelleen ilman paitaa, vaikka tuuli alkaa viritä pohjan puolelta. Kairaamme uudet reiät Kukka-Jussin vanhan madepadon paikkeille. Vaihdan pystypilkkiin kärpäsentoukan tilalle ison, lihavan kastemadon. Seuraan katseella joutsenparin äänekästä ylilentoa, kun joku tempaisee siimasta niin, että vapa on singota kädestä. Epäilen haukea, mutta kun kala ei mahdu avannosta ja joudun repimään sen ylös kourillani, huomaan saaneeni elämäni ahvenen. En tiedä kummasta nautin enemmän, toistakiloisesta körmystä vai kaverini umpikateellisesta katseesta. Kirjoittaja on MT Metsän kolumnisti.

Liputuspäivä - ei kyllä ollut yhtään tuulenviriä

Uskonpuhdistaja Mikael Agricolan päivänä kansikuva hänen aapisestaan ja vaikkapa hänen kirjoittamansa tosi runo: Oi, sinä surkia lokasäkki, etkös näitä mielessä äkkää, haiseva raato olevas ja matoin eväs kuoltua.

Jari taloutemme välttämättömästä korjausliikkeestä

Mielipiteet|tänään Satakunnan Kansassa Kolumni Julkisen talouden ryhtiliike on välttämätön Vaikka hallitus tekeekin isoja säästötoimia, otetaan velkaa edelleen hirmuisia määriä, kirjoittaa Jari Koskela. Jari Koskela JULKINEN taloutemme on karmeassa tilassa. Vielä vuosi sitten yleinen käsitys oli, että julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan yhdeksän miljardin sopeutus kahden vaalikauden aikana. Hallitusohjelma perustuu tähän tilannekuvaan. Hallitus on ohjelmassaan sopinut neljän miljardin menosäästöistä ja kaksi miljardia taloutta tasapainottavista rakenteellisista toimista. Tilannekuva on kuitenkin heikentynyt huomattavasti vuoden aikana. Hyvinvointialueet ovat tehneet odotettua suurempia alijäämiä ja talouskasvu ei ole toteutunut ennakoidusti. Vuoden 2024 verotuloarvio on tämänhetkisten tietojen valossa jopa 1,4 miljardia odotettua pienempi. Erityisesti arvonlisäverokertymä on romahtanut. Uuden tilannekuvan vuoksi hallitus valmistelee lisää sopeutustoimia. Pääpaino on menosäästöissä, mutta kokonaisuus tulee sisältämään myös veronkorotuksia. Työn verotusta ei kuitenkaan nosteta. Palkasta jo nyt aivan liian suuri osuus menee verottajalle. Työn tekeminen on välttämätöntä saada nykyistä palkitsevammaksi. VAIKKA hallitus tekeekin isoja säästötoimia, otetaan velkaa edelleen hirmuisia määriä. Merkittävinä syinä on korkokulujen lisäksi väestön ikääntyminen, joka vääjäämättä kasvattaa sote-menoja, vaikka kulujen nousua jonkin verran hillitäänkin. Julkisen talouden tasapainottamisesta puhuessa liikutaan usein ylätasolla. Me poliitikot emme ole ehkä riittävästi osanneet sanoittaa sitä, miksi tämä tasapainottaminen on välttämätöntä. Miksi emme voisi jatkaa entiseen malliin, jossa valtio elää yli varojensa ja velkaa otetaan ilman huolta huomisesta? Velka ei ole ilmaista. Siltä saattoi ehkä tuntua nollakorkojen aikana. Nyt pelkästään korkokuluihin menee miljardeja vuodessa. Jatkuva velkaantuminen ja joustamattomat työmarkkinat vähentävät maamme houkuttelevuutta investointikohteena. Näin emme saa maahamme investointeja ja sitä kautta työpaikkoja, jotka puolestaan tuovat niitä verotuloja, joilla hyvinvointivaltiomme palvelut lopulta rahoitetaan. Tällä hetkellä työmarkkinoiltaan ja taloudeltaan vahvempi Ruotsi on vienyt lukuisia investointeja nenämme edestä. Velka ei ole ilmaista. Siltä saattoi ehkä tuntua nollakorkojen aikana. HUOLTA aiheuttaa myös EU:n alijäämämenettely. Suomi on tällä hetkellä ainoana EU-maana matkalla kohti tätä menettelyä. Jos siihen joudumme, me emme enää itse saa päättää tarvittavista politiikkatoimista. Silloin meille sanellaan tarvittavat työelämäuudistukset ja leikkaukset. Ja ne tulisivat olemaan monta kertaa ikävämpiä kuin nämä, joita hallitus on ohjelmassaan linjannut. Hallituksen toimet tähtäävät Suomen palaamiseen takaisin pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon. Siihen meillä on kaikki mahdollisuudet, kun vain toimimme yhteistyöllä emmekä repien. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.).

Viikko pääsiäisestä

1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) Ylösnousseen todistajia Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala, me kiitämme sinua, että olemme saaneet viettää pääsiäistä ja tulla osallisiksi ylösnousemuksen lahjasta. Säilytä tämä ilosanoma sydämissämme. Lahjoita meille voimasi, että kuolisimme joka päivä pois synnistä ja saisimme nousta uuteen elämään. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä herätit Poikasi kuolleista ja annoit monen todistajan julistaa hänen ylösnousemistaan. Auta meitä ottamaan uskossa vastaan heidän todistuksensa. Avaa silmämme näkemään, kuinka Vapahtaja vieläkin tulee luoksemme sanassa ja sakramenteissa ja julistaa rauhansa. Karkota epäilyksemme ja vahvista uskomme, niin että tunnustamme hänet Herraksemme ja Jumalaksemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Ihmisten iskemistä haavoista, kärsimyksesi lähtemättömistä merkeistä Tuomas ja muut oppilaasi tunnistivat sinut, Ylösnoussut. Auta meitäkin yhä uudestaan tunnistamaan sinut, sinä vammainen, haavoille lyöty, hylätty ja tosi. Sinä lähetät meidät sanomaan puolestasi lyöjille ja lyödyille: »Saat anteeksi.» Hämmästyneinä ylistämme ja kumarramme sinua, Herramme ja Jumalamme.

Kahden 88-vuotiaan perheenäidin siunaukset

Tänään aurinkoisena päivänä kahden sadepäivän välissä sain olla kahden lähes saman ikäisen perheenäidin, toinen puoli vuotta yli ja toinen kuukautta vaille 88-vuotiaiden siunauksessa. Toiselle Hiitolassa syntyneelle kanttori lauloi Karjalan kunnailla ja toisella 11-lapsien sisarussarjan toiseksi viimeiselle elossa olleelle Olen kuullun on kaupunki tuolla. Kuvassa siunauskappelin vieressä olevalle muistokivelle tuotiin toisen muistokukat, kun molemmatkin viedään poltettaviksi Porin hautausmaan uuteen krematorioon. Kolmas kuvan auringonlaskusta.

Tunnin lenkillä

Ei sääkään voinut meitä lannistaa, vaikka taka-talvea pukkasi koko päivän lunta oikein viiman kanssa, niin silti meitä Esan, Hannun, Heikin, Jorman, Jukan ja Timon kanssa eli seitsemän veljestä taivalsi Jyränkylään ja pätkän Niinisalon pyöräilytietäkin normaalille kääntöpaikalle mäen päälle ja aikaakin saatiin kulumaan pari-kolme minuuttia yli tunnin. Ja oli meistä yksi mukana tosi pitkän tauon jälkeenkin. Sillälailla sanoi jo Tarvajärvikin!👨‍👨‍👧‍👦👨‍👨‍👧

Tadzhikistan synnyttää terrorismia

Moskovan iskun tekijät kuuluvat Isis-K-terroristijärjestöön. Analyysi Moskovan liepeillä Crocus Cityn konsefttihallissa tehtiin maaliskuussa 144 ihmisen hengen vaatinut terrori-isku. Iskun tekijäksi ilmoittautui Isis-K, joka on nyt rahapulassaan todellinen uhka kaikkialla maailmassa, johon sen lonkerot ulottuvat. Isis-K näyttäisi parhaillaan pyrkivän levittäytymään Eurooppaan. Keski-Aasian köyhistä ja autoritäärisistä maista Tadzhikistan on ehkä kaikkein köyhin ja surkeimmassa jamassa. Kokonaista 97 prosenttia maan väestöstä on muslimeja. Ääri-islamistisilla järjestöillä on ollut jalansijaa maassa vuosikymmenet ja tadzhikkeja on taistellut muun muassa Isis-terroristijärjestön riveissä Syyriassa. Maata on johtanut vuodesta 1994 yksinvaltiaan elkein presidentti Emomali Rahman, jonka välit Venäjän nykyjohtoon ovat ilmeisen lämpimät. Tästä kertonee Venäjän suurin ulkomailla oleva tukikohta pääkaupunki Dushanben laitamilla. Vierastyöläisten kaltoinkohdeltu aikapommi Korruptiota ja nepotismia ei voi pitää maassa ongelmana, sillä ne ovat keskeinen osa systeemiä. Työttömyys on sekin Tadzhikistanin vitsaus ja siksi Venäjällä asuu virallisen tilastoinnin mukaan vierastöissä 350 000 tadzhikkia. Vierastyöläisten olot eivät ole Venäjällä hääppöiset. Dagens Nyheterin toimittaja Anna-Lena Laurénin mukaan Keski-Aasiasta tulleet työläiset elävät kädestä suuhun, palkat jäävät usein saamatta ja kasvava byrokratia vaatii vierastyöläisiltä yhä enemmän voitelua. Tadzhikkien ei ole sallittua järjestäytyä puolustaakseen oikeuksiaan ja niin kenttä on jätetty tavallaan vapaaksi ääri-islamistien houkutuksille. Terroristit tarvitsevat rahoittajia Moskovan konsertti-iskun nimiinsä ottanut terroristijärjestö Isis-K näki päivänvalon vuonna 2015. Kirjain K. eli Khorasan viittaa historialliseen alueeseen, joka sisältää nykyisen Afganistanin, Tadzhikistanin sekä osia muista Keski-Aasian tasavalloista. Isis-tutkija Hans-Jakob Schindler on Svenska Dagbladetissa sitä mieltä, että Moskovan terrori-isku kertoo Isis K:n rahojen olevan loppumassa. Turkki ja Saudi-Arabia ovat kiristäneet kukkaroiden nyörejä, joten näyttäviä iskuja tarvitaan uusien rahoittajien hankkimiseksi. Isis K:n terroristeja on otettu kiinni muun muassa Saksassa ja Hollannissa. Myös Ruotsin valtiopäiville on suunniteltu iskua. Mahdolliset tekijät jäivät kiinni Saksassa. Suomi ei ole lintukoto Venäjän keinot hybridivaikuttamisessa ovat monet ja siksi radikalisoituneita tadzhikkeja on mahdollisesti mukana myös Venäjältä Suomen rajalle pyöräilleiden ja afganistanilaisiksi ilmoittautuneiden henkilöiden joukossa. – Tadzhikit ja uzbekit ovat tärkeitä kansallisuuksia myös monikansallisessa Afganistanissa. Silmämääräisesti tai kielellisin perustein on mahdotonta sanoa, ovatko tällaiset henkilöt Afganistanista vai jostakin muualta, kirjoittaa Jussi Halla-aho viestipalvelu X:ssä. SUOMEN UUTISET

Ja kesäkuussa EU-vaalit

Eduskunta keskustelee tänään Suomen avaintavoitteista Euroopan unionissa. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä kiittää puheessaan hallitusta siitä, että se on tehnyt lupaamansa ryhtiliikkeen EU-vaikuttamisessa. – Suomen edun ajamista ei enää aristella. Esimerkiksi viime kuussa Suomi esitti ensimmäistä kertaa koko jäsenyyshistoriansa aikana epäluottamusta EU-komissiolle sen tilinpidosta. Suomi teki myös tärkeän aloitteen 13 muun EU-maan tukemana Euroopan investointipankin roolin vahvistamiseksi EU:n puolustuksen tukemiseksi, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä. Asiat ovat muuttumassa Ongelmana on Mäkelän mukaan ollut Suomen heikko ja linjaton ennakkovaikuttaminen EU:ssa. – Asia on kuitenkin muuttumassa. Nykyinen hallitus on siirtynyt jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan. Olemme tehostaneet hallitusohjelman mukaisesti ennakkovaikuttamista ja lisänneet yhteistyötä samanmielisten EU-maiden kanssa. – Lisäksi Suomi torppasi vastikään EU:n ennallistamisasetuksen yhdessä muiden kriittisten maiden kanssa, muistuttaa Mäkelä. – Ennallistamisaseuksesta olisi arvioiden mukaan koitunut Suomelle varovaisesti arvioiden 700 miljoonan euron vuosittaiset kulut, jotka arvioitiin unionimaiden suurimmiksi EU-maiden talouksien kokoon suhteutettuna. Näin ei voi eikä saa olla. EU:n tarkoitus on olla hyvä renki, ei huono isäntä. Suomi haluaa kädenjälkensä unioniin Ajatus siitä, että odotamme aina komission esityksiä, merkitsee Mäkelän mukaan sitä, että olemme vuosia myöhässä vaikuttamisessa. – Tällöin mahdollisuutemme muovata esityksiä toivomaamme suuntaan ovat jo lähes olemattomia. Keskeisintä on saada kädenjälki EU:n työsuunnitelmiin, joista tärkeimpiä ovat strateginen ohjelma ja komission viisivuotisohjelma. Mäkelän mukaan Suomen EU-prioriteeteissa lähdetään toimintakykyisestä EU:sta, joka parantaa erityisesti jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta. Suomi edistää EU-tason rahoituksen kohdentamista erityisesti kokonaisturvallisuutta ja EU:n ulkorajoja vahvistaviin toimiin. – Yksinkertaisesti sanottuna unionin ulkorajat on turvattava ja muuttoliikkeen välineellistäminen estettävä. Puolustussektoria vahvistettava Perussuomalaisten mukaan Euroopan tulee saada puolustustarviketuotantonsa ylös. – On hieman hämmentävää nähdä, ettei vielä kahden sotavuoden jälkeenkään tähän olla saatu toimivaa ratkaisua. Suomen olisi syytä etsiä muiden jäsenmaiden kanssa kustannustehokas tapa etsiä tuotantoon aivan uudet vaihteet. Lisäksi Euroopan investointipankin mahdollisuuksia lainoittaa eurooppalaista puolustussektoria nykyistä laajemmin on edistettävä nopeasti. EU:n uusi maahanmuuttopakti ei puolestaan Mäkelän mukaan sisällä tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua. Tästä syystä hallitus aikoo rakentavasti edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa. Talousvastuu jokaisella jäsenmaalla itsellään Talouden ja rahoituksen osalta on välttämätöntä, että kukin jäsenmaa kantaa vastuun julkisen taloutensa kestävyydestä. Hallitus ei suhtaudu myönteisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen, kertoo Mäkelä. – Pienelle vientivetoiselle maallemme tärkeää on puuttua sisämarkkinoiden kannalta ongelmalliseen tekijään, valtiontukiin. Suuret maat eivät voi loputtomiin jatkaa omien yritystensä tukemista yhteismarkkinalle haitallisilla tukimuodoilla. SUOMEN UUTISET

2. pääsiäispäivä

2. pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Pääsiäinen jatkuu 1 Herra, meidän Jumalamme, me kiitämme sinua Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemisesta. Kiitos, että murhe on kääntynyt riemuksi, tappio voitoksi. Vakuuta meille Henkesi kautta, että ylösnoussut Vapahtaja kulkee kanssamme joka päivä, myös murheen ja epäilyn hetkinä. Liitä sydämemme ja ajatuksemme yhteiseen uskoon, toivoon ja ylistykseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä. Sinä annoit kuolleista nousseen Poikasi ilmestyä oppilailleen. Avaa sydämemme tuntemaan hänet, jotta ilomme todistaisi hänen ylösnousemuksestaan. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Ylösnoussut Jeesus Kristus. Opetuslapsesi luulivat menettäneensä sinut kuoleman kalliohautaan. Heidän toivonsa valtakuntasi voitosta oli sammunut. Mutta sinä ilmestyit heille ja viritit heidän sydämiinsä ilon ja toivon liekin. Kirkasta itsesi meillekin sanassasi, kun uskomme tuli hiipuu ja toivon näköalat himmenevät. Kulje kanssamme ja jää luoksemme, jottei elämän tie katoaisi meiltä. Kuule meitä pyhän nimesi tähden.

12-vuotias ampui luokkatovereita, yksi kuoli

Järkyttävää, että 12-vuotiaat ovat asianosaisina, Virsi 493 tulee tarpeeseen: Jeesus, lasten auttaja, varjele mua vaaroissa. Sinä tunnet elämäni, kuljet aina vierelläni, parhain ystäväni. Rukoilen nyt sinua, auta, Jeesus, minua, lasta pientä, avutonta, jolla vaaraa ompi monta. Turvaa turvatonta. Kirkko Suomessa Syvä osanottomme tänään menehtyneen lapsen omaisille ja läheisille. Jumala, taivaallinen Isämme. Anna voimaa kaikille tänään pelkoa ja järkytystä kokeneille. Sinä tunnet surumme ja tuskamme. Anna meille turvasi ja lohdutuksesi. Kulje kanssamme.