Vastatessani Valtaa vanhuus vaalikonekysykseen, toin esiin yhden puutteen, joka vaatii korjausta ja on hyvä tuoda näin vaalien alla esille:
Kankaanpäässä tarvitaan kaikkia jo nykyisin järjestettyjä monipuolisia vanhuspalveluita. Uutena mahdollisuutena on toivottu itsenäisen omistusasumisen turvaavaa vanhushotellia, josta olisi halutessa saatavissa eri palveluita kuten ruokailua, saunomista, siivousta, yhdessäoloa eri harrastusten muodossa jne. Taustayhteisönä kunnan lisäksi voisi olisi paikallisia järjestöjä ja yrittäjiä, monikansalliset voiton maksimoivat ja veroja maksamattomat yritysryppäät älkööt vaivautuko
Monipuolisia vahvuuksiamme on hyödynnettävä täysitehoisesti:
Puhdas, rauhallinen, asumaton erinomainen kangasmaasto Hämeenkankaalla tarjoaa jokaiselle jotakin. Kaikenkaikkiaan monipuoliset liikkumismahdollisuudet
Suomen ykkösluokan karavaanarialue Kuninkaanlähteellä, jonka hotellipalvelut ja historiallinen Kuninkaanlähde kukoistukseen.
Monipuoliset koulutusmahdollisuudet taidekoulusta kyläkouluihin hyödynnettävä entisestään ja käytettävä myös edistämään paikkakunnalle ja kyliin muuttamista.
Säilymään saatua varuskuntaa kehitettävä uusien joukko-osastojen saamiseksi hyödyntäen nyt lakkautettavista varuskunnista muuttavia yksiköitä.
Oman paikkakunnan yrittäjät huomioitava ja käytettävä etusijassa heidän palveluitaan ja muodostettava yritysystävällinen ilmapiiri lisätyöpaikkojen saamiseksi.
Terveyspalveluissa säilytettävä lähipalvelut, muistettava lähiruoka ja lähimmäisyys.
Näillä edellytyksillä pystymme säilyttämään Kankaanpään Pohjois-Satakunnan kehittyvänä ja kokoavana keskuksena, jossa monipuoliset palvelut ja kaupan leskittymä säilyvät!
sunnuntai 30. syyskuuta 2012
lauantai 29. syyskuuta 2012
Ei ollut läpihuutojuttu
Tohtorinväitöstilaisuudet eivät ole koskaan kovin helppoja ja näin ei ollut Jari Koskelankaan väitös aiheesta Avioero suomalaisen miehen kokemana. Ei siitäkään huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi, että vastaväittäjä oli saman koulun Kankaanpään Yhteislyseon kasvatteja.
Matti Rimpelä on kokenut väitöstilaisuuksien vetäjä ohjattuaan itse 50 väitöskirjaa ja oltuaan lukuisia kertoja vastaväittäjänä. Vaikka hän itse onkin jo eläkkeellä, on hän edelleen suosittu moniin eri tehtäviin, viimeksi esimerkiksi peruspalveluministeri nimesi hänet lastensuojelun toimivuutta, lastensuojelun toimintakäytäntöjä ja mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarpeita selvittelevään neljän hengen työryhmään. Vastaväittäjäjä oli siis korkeinta mahdollista tasoa ja sen hän myös osoitti johdatellessan kaksituntista väitösprosessia.
Väitöskirjatyö opettaa koko ajan tekijäänsä. Niinpä Rimpelä kysyikin väittelijän työn kestäessä saamista uusista näköaloista, joista yhdeksi jopa päätulokseksi paljastui lasten tärkeä osuus isien selviytymistyössä. Avioeroista 85 prosentissa lapset määrätään äidille myös huoltajuusriidoissa, joskin hivenen isien huoltajuusosuus on kasvamassa.
Miesten roolia ja syrjäytymistä avioeroissa ollaan myös vähitellen tunnustamassa ratkaisua vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi.
Vastaväittäjä kiitteli tutkijan otetta tutkimuskohteina olleen kahdeksan miehen syvähaastatteluissa. Analyysikehikko oli kohdallaan ja haastattelut hyvin pohjustettuja ja toteutettuja.
Keskeiseksi kysymykseksi haastateltavien tilanteissa nousi, mitä olisi pitänyt aiemmin tehdä toisin ennen eron kypsymistä. Todettiin etteivät tunteet ja vuorovaikutussuhteet toimineet, vaikka miehistä kaikki oli ihan hyvin. Ja eron jälkeen juuri naisilla on kykyä kuunnella, sosiaalista osaamista ja siksi he selviävät miehiä paremmin erosta. Ammattiauttaminenkin on sukupuolittunut naisten hyväksi.
Parannuskeinoja etsittäessä painotettiin perhekasvatuksen merkitystä kaikenmaailman seksuaali- ja individuaalikasvatusten sijalle. Huoltajuuskiistoissa pitäisi tunnustaa myös isien oikeus isyyteen.
Kaiken kaikkiaan vastaväittäjä totesi voivansa täysin oikeutetusti suositella läpikäydyn keskustelun jälkeen kahden esilukijan jo aiemmin hyväksymää opinäytetyötä tohtorintutkinnon arvoiseksi.
Matti Rimpelä on kokenut väitöstilaisuuksien vetäjä ohjattuaan itse 50 väitöskirjaa ja oltuaan lukuisia kertoja vastaväittäjänä. Vaikka hän itse onkin jo eläkkeellä, on hän edelleen suosittu moniin eri tehtäviin, viimeksi esimerkiksi peruspalveluministeri nimesi hänet lastensuojelun toimivuutta, lastensuojelun toimintakäytäntöjä ja mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarpeita selvittelevään neljän hengen työryhmään. Vastaväittäjäjä oli siis korkeinta mahdollista tasoa ja sen hän myös osoitti johdatellessan kaksituntista väitösprosessia.
Väitöskirjatyö opettaa koko ajan tekijäänsä. Niinpä Rimpelä kysyikin väittelijän työn kestäessä saamista uusista näköaloista, joista yhdeksi jopa päätulokseksi paljastui lasten tärkeä osuus isien selviytymistyössä. Avioeroista 85 prosentissa lapset määrätään äidille myös huoltajuusriidoissa, joskin hivenen isien huoltajuusosuus on kasvamassa.
Miesten roolia ja syrjäytymistä avioeroissa ollaan myös vähitellen tunnustamassa ratkaisua vaativaksi sosiaaliseksi ongelmaksi.
Vastaväittäjä kiitteli tutkijan otetta tutkimuskohteina olleen kahdeksan miehen syvähaastatteluissa. Analyysikehikko oli kohdallaan ja haastattelut hyvin pohjustettuja ja toteutettuja.
Keskeiseksi kysymykseksi haastateltavien tilanteissa nousi, mitä olisi pitänyt aiemmin tehdä toisin ennen eron kypsymistä. Todettiin etteivät tunteet ja vuorovaikutussuhteet toimineet, vaikka miehistä kaikki oli ihan hyvin. Ja eron jälkeen juuri naisilla on kykyä kuunnella, sosiaalista osaamista ja siksi he selviävät miehiä paremmin erosta. Ammattiauttaminenkin on sukupuolittunut naisten hyväksi.
Parannuskeinoja etsittäessä painotettiin perhekasvatuksen merkitystä kaikenmaailman seksuaali- ja individuaalikasvatusten sijalle. Huoltajuuskiistoissa pitäisi tunnustaa myös isien oikeus isyyteen.
Kaiken kaikkiaan vastaväittäjä totesi voivansa täysin oikeutetusti suositella läpikäydyn keskustelun jälkeen kahden esilukijan jo aiemmin hyväksymää opinäytetyötä tohtorintutkinnon arvoiseksi.
Tohtorinväittäjäiset
Tohtorinväittäjistä Kuopiosta tultiin ja väittelijä Jari Koskelasta tehtiin yhteiskuntatieteiden tohtori. Vastaväittäjäkin oli Kankaanpään Yhteislyseon poikia, ansioitunut professori Matti Rimpelä.
Aikamoinen saavutus Jarille. Hän on ennestään Uppsalan ekonomi ja Helsingin yliopiston teologian kandidaatti ja Lapuan tuomiokapitulissa vihitty pappi. Toimiessani silloin Jurvan kirkkoherrana yritimme Jarin kanssa saada häntä Jurvan papiksi, mutta hänet määrättiin Kauhajoelle, jossa hänen tyttärensi Heini on naimisissa ja toimii opettajana muuten juuri siinä koulussa, missä tapahtui järkyttävä Kauhajoen kouluampuminen.
On ollut todella mielenkiintoista ja innostavaa elää yhteistyössä Jarin kanssaan monissa yhteisissä riennoissa. Nuoruudesta asti jatkunut urheiluharrastus ja terveet elämäntavat ovat tuoneet hänelle myös SM-mitaleita ja jopa suomenmestaruuksia seuramme Kankaanpään Urheilijoiden veteraaniurheilijoiden joukossa.
Väitöskirjassa kerrotaan nimettöminä ja tunnistamattomina kahdeksasta avioeron kokeneesta miehestä, joiden eron on ottanut aviovaimo ja pohditaan heidän ja lasten selviytymistapahtumia. Kaikki miehet ovat sikäli ehkä jopa vähemmistössä avioeron kokeneiden miehiesten joukossa, että he eivät ole sortuneet viinaan ja sitä tietä työttömiksi, vaan kaikki ovat työssä, mutta jatkavat elämäänsä naimattomina ja kantavat huolta lapsistaan. Tavallaan siis tutkitaan sittenkin hyvin selviytyneitä miehiä.
Kankaanpään kunnallisvaaleja ajatellen on aika mielenkiintoista ajatella, että nyt ensimmäisen kerran on näissä vaaleissa ehdokaana oikein tohtori ja vieläpä syntyperäinen sellainen. Mitenkä hän menestyy valleissa, kun jo seurakuntavaaleissakin oli ääniharava. Voipi odottaa melkoista tulosta.
Nyt saamme iloita Jarin ja hänen perheensä kanssa tohtorinväitöksestä, mutta pian joudumme palaamaan arkeen, kokoukset odottavat ja vaalityö on alkamassa todenteolla.
ONNEA, MENESTYSTÄ ja SIUNAUSTA!
Aikamoinen saavutus Jarille. Hän on ennestään Uppsalan ekonomi ja Helsingin yliopiston teologian kandidaatti ja Lapuan tuomiokapitulissa vihitty pappi. Toimiessani silloin Jurvan kirkkoherrana yritimme Jarin kanssa saada häntä Jurvan papiksi, mutta hänet määrättiin Kauhajoelle, jossa hänen tyttärensi Heini on naimisissa ja toimii opettajana muuten juuri siinä koulussa, missä tapahtui järkyttävä Kauhajoen kouluampuminen.
On ollut todella mielenkiintoista ja innostavaa elää yhteistyössä Jarin kanssaan monissa yhteisissä riennoissa. Nuoruudesta asti jatkunut urheiluharrastus ja terveet elämäntavat ovat tuoneet hänelle myös SM-mitaleita ja jopa suomenmestaruuksia seuramme Kankaanpään Urheilijoiden veteraaniurheilijoiden joukossa.
Väitöskirjassa kerrotaan nimettöminä ja tunnistamattomina kahdeksasta avioeron kokeneesta miehestä, joiden eron on ottanut aviovaimo ja pohditaan heidän ja lasten selviytymistapahtumia. Kaikki miehet ovat sikäli ehkä jopa vähemmistössä avioeron kokeneiden miehiesten joukossa, että he eivät ole sortuneet viinaan ja sitä tietä työttömiksi, vaan kaikki ovat työssä, mutta jatkavat elämäänsä naimattomina ja kantavat huolta lapsistaan. Tavallaan siis tutkitaan sittenkin hyvin selviytyneitä miehiä.
Kankaanpään kunnallisvaaleja ajatellen on aika mielenkiintoista ajatella, että nyt ensimmäisen kerran on näissä vaaleissa ehdokaana oikein tohtori ja vieläpä syntyperäinen sellainen. Mitenkä hän menestyy valleissa, kun jo seurakuntavaaleissakin oli ääniharava. Voipi odottaa melkoista tulosta.
Nyt saamme iloita Jarin ja hänen perheensä kanssa tohtorinväitöksestä, mutta pian joudumme palaamaan arkeen, kokoukset odottavat ja vaalityö on alkamassa todenteolla.
ONNEA, MENESTYSTÄ ja SIUNAUSTA!
torstai 27. syyskuuta 2012
Torstai oli keskusteluiden päivä
Kyselytunnilla viivyttiin kolme neljäsosaa eli 45 minuuttia Kimmo Kivelän tekemän ajankohtaisen kysymyksen parissa. Hänen kysymyksensä:
Parituntinen hyvä keskustelu käytiin kyselytunnin jälkeen syksyn ainoana ajankohtaiskeskusteluna lastensuojelun nykytilan arvioinnista ja puutteiden korjaamisesta edustaja Aila Paloniemen ensimmäisenä allekirjoittajana tekemän keskustelualoitteen pohjalta. Johdin suurimaksi osaksi puhetta.
Kimmo Kivelä /ps: Arvoisa
herra puhemies!
Useat talouden ennustuslaitokset ovat viime päivinä
alentaneet ennusteitaan Suomen ensi vuoden
talouskasvusta. Ennusteissa myös arvioidaan,
että talouskasvu on lähes kokonaan kotimaisen
kysynnän varassa. Tästä huolimatta hallitus
aikoo nostaa arvonlisäveroa ja korottaa ansiotuloverotusta
jättämällä tuloveron inflaatiotarkistuksen
tekemättä, mikä heikentää
merkittävästi kansalaistemme ostovoimaa. Lisäksi
hallitus aikoo jättää lapsilisien indeksikorotukset
tekemättä aiheuttaen 38 miljoonan euron
loven lapsiperheiden tulonsiirtoihin.
Hallitus on siis omalla harkitsemattomalla veropolitiikallaan
heikentämässä kansalaisten ostovoimaa
ja sysäämässä maatamme syvemmälle
taantumaan. Kysyn: kuinka hallitus voi nykyisessä
taloudellisessa tilanteessa harjoittaa näin
vastuutonta veropolitiikkaa, ja miten se aikoo
turvata kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman
säilymisen?
Toinen Kivelän kysymys:
Toinen Kivelän kysymys:
valitettavasti
viime aikoina saaneet kuulla päivittäin.
Muutama päivä sitten Tilastokeskus raportoi
työttömyyden kääntyneen nousuun, minkä lisäksi
tiedetään, että uudet avoimet työpaikat ovat
vähentyneet ja lomautusten määrät kasvaneet.
Onkin oletettavaa, että valtiovarainministeriön
ennuste työttömien määrästä tulevana vuonna on
selvästi liian pieni, ja näin ollen on myös täysin
selvää, että budjetoidut työllisyysmäärärahat eivät
tule riittämään. Vaikuttaa huolestuttavasti
myös siltä, että yhteiskuntamme on jakautumassa
työttömiin ja ylityöllistettyihin. Toisille ei riitä
työtä, ja toiset joutuvat raatamaan jaksamisensa
äärirajoilla. Kysyn asianomaiselta ministeriltä:
miten hallitus aikoo parantaa työllisyystilannetta,
ja miten hallitus aikoo edistää tasapuolisempaa
työnjakoa?
Parituntinen hyvä keskustelu käytiin kyselytunnin jälkeen syksyn ainoana ajankohtaiskeskusteluna lastensuojelun nykytilan arvioinnista ja puutteiden korjaamisesta edustaja Aila Paloniemen ensimmäisenä allekirjoittajana tekemän keskustelualoitteen pohjalta. Johdin suurimaksi osaksi puhetta.
keskiviikko 26. syyskuuta 2012
Hesarikin asialinjalla - pakosta
Helsingin Sanomatkin on joutunut tulemaan PerusSuomalaisten kannatuksen todistajaksi. Sen se tekeekin oikein olan takaa peräti kolmella etumaisella sivulla lähes sivun otsakkeillakin!
Uutisetusivulla ylinnä kuudella palstalla on otsake Perussuomalaiset harppasivat. Varsinainen uutinen selitetään heti sivulla neljä samoin kuuden palstan otsakkeella Perussuomalaiset nousussa. Alateksteiss, heti otsakkeen alla pikkuotsakkeessa kerrotaan puolueen kuntavaalikannatuksen harpanneen kuukaudessa 1,9 prosenttiyksikköä. HS-gallupin lukema kuntavaaleissa on nyt 15,7%, kun edellisissä kunnallisvaaleissaneljä vuotta sitten tulos oli 5,4%. Aivan samanlaiseen tulokseen päätyi myös viikon vaihteen Iltasanomat Tietoyksiköllä teettämässään tutkimuksessa, kuukaudessa Perussuomalaisten kuntavaalikannatus nousi 2,2%, se oli elokuussa 12,6% ja syyskuussa 14,8%. Ylen syyskuussa saama PS:n kuntavaalikannatus on vielä korkeampi: 17,2%. Kaikki näyttävän samansuuntaista kolminkertaista kannatusnousua edellisistä kuntavaaleista. Eipä turhaan Iltasanomat otsakoi ensimmäisen aukeamansa täyttävää kyselytulostaan: Tulossa: Kuntajytky.
Kerrankin jopa Timo Soini antaa kiitokset Helsingin Sanomien uutisoinnille, kun vielä kuukausi sitten hän joutui melkoisesti arvostelemaan ko. lehteä.
Lainaankin HS:n pääkirjoituksen Kuntavaaleissakin "jytky" tulossa eka kappaletta: Perussuomalaisten kannatus näyttää kasvavan kohisten myös kuntavaaleissa. Se on tuorreen HS-gallupin merkittävin tulos. Perussuomalaisten kannatus on jo lähes yhtä suuri kuin keskustan. Viime kuntavaaleista puolueen kannatus on kasvanut jo noin kolminkertaiseksi. Myös muut tuorreet kannatusmittaukset ovat antaneet samansuuntaisia lukemia perussuomalaisille. Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä Timo Soinin puole oli noussut ohi keskustan, kolmanneksi.
Voiko sen sen paremmin sanoa. Pääkirjoitusta voisi lainata vaikka loppuun asti. Eduskuntavaalikannatuksessa meille on saatu jopa viime vaaleista 0,1% nousu eli 19,2% kannatus.
Nyt ei enää tarvita kuin innokasta työtä vaaleihin asti, ja tämä kaikki tietysti lisää tarmoa, ja kannatuksen nousu puolestaan lisää aina samansuuntaista käyttäytymistä eli kannatuksen kasvua.
Uutisetusivulla ylinnä kuudella palstalla on otsake Perussuomalaiset harppasivat. Varsinainen uutinen selitetään heti sivulla neljä samoin kuuden palstan otsakkeella Perussuomalaiset nousussa. Alateksteiss, heti otsakkeen alla pikkuotsakkeessa kerrotaan puolueen kuntavaalikannatuksen harpanneen kuukaudessa 1,9 prosenttiyksikköä. HS-gallupin lukema kuntavaaleissa on nyt 15,7%, kun edellisissä kunnallisvaaleissaneljä vuotta sitten tulos oli 5,4%. Aivan samanlaiseen tulokseen päätyi myös viikon vaihteen Iltasanomat Tietoyksiköllä teettämässään tutkimuksessa, kuukaudessa Perussuomalaisten kuntavaalikannatus nousi 2,2%, se oli elokuussa 12,6% ja syyskuussa 14,8%. Ylen syyskuussa saama PS:n kuntavaalikannatus on vielä korkeampi: 17,2%. Kaikki näyttävän samansuuntaista kolminkertaista kannatusnousua edellisistä kuntavaaleista. Eipä turhaan Iltasanomat otsakoi ensimmäisen aukeamansa täyttävää kyselytulostaan: Tulossa: Kuntajytky.
Kerrankin jopa Timo Soini antaa kiitokset Helsingin Sanomien uutisoinnille, kun vielä kuukausi sitten hän joutui melkoisesti arvostelemaan ko. lehteä.
Lainaankin HS:n pääkirjoituksen Kuntavaaleissakin "jytky" tulossa eka kappaletta: Perussuomalaisten kannatus näyttää kasvavan kohisten myös kuntavaaleissa. Se on tuorreen HS-gallupin merkittävin tulos. Perussuomalaisten kannatus on jo lähes yhtä suuri kuin keskustan. Viime kuntavaaleista puolueen kannatus on kasvanut jo noin kolminkertaiseksi. Myös muut tuorreet kannatusmittaukset ovat antaneet samansuuntaisia lukemia perussuomalaisille. Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä Timo Soinin puole oli noussut ohi keskustan, kolmanneksi.
Voiko sen sen paremmin sanoa. Pääkirjoitusta voisi lainata vaikka loppuun asti. Eduskuntavaalikannatuksessa meille on saatu jopa viime vaaleista 0,1% nousu eli 19,2% kannatus.
Nyt ei enää tarvita kuin innokasta työtä vaaleihin asti, ja tämä kaikki tietysti lisää tarmoa, ja kannatuksen nousu puolestaan lisää aina samansuuntaista käyttäytymistä eli kannatuksen kasvua.
tiistai 25. syyskuuta 2012
Välikysymys vanhuuden turvaamisesta
Äänin 97-57 sai hallitus taas kerran luottamuksen välikysymysäänestyksessä. Välikymys koski keskustapuolueen tekemänä ikäihmisten hyvää hoivaa, monimuotoisia palveluita ja omaishoitoa. Yllättävän vähän tälläkin kerrallla oli edustajia paikalla, lähes neljännes poissa.
Myös perussuomalaiset esittivät epäluottamusta ryhmäpuhujamme Arja Juvosen ehdotuksella: Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut vanhusten hyvinvoinnin turvaamisessa eikä ole kyennyt toimillaan parantamaan vanhuspalveluiden laatua. Näin ollen eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eddduskunann luottamusta.
Juvosen epäluottamusehdotus oli ensin keskustan ehdotusta vastaan voittaen, mutta lopullisessa äänestyksessä se siis tyrmättiin kuuden hallituspuolueen edustajien voimin.
PerusSuomalaisten puolesta ryhmäpuheen pitänyt Arja JUvonen toi puheessaan esiin, miten
hallitus toisensa jälkeenon epäonnistunut inhimillisen vanhuuden turvaamisessa.
Näinollen välikysymys vanhuspalveluista on ajankohtainen. Hyvä vanhustenhoito, laadukkaat ja riittävät palvelut sekä omaishoidon kehittäminen ovat myös meille perussuomalaisille ensisijaisen tärkeitä. Täytyy kuitenkin ihmetellä sitä, miksi keskusta ei tehnyt asialle mitään ollessaan vuosikausia hallituksessa ja vieläpä pääministeripuolueena. Huoli vanhusten ja omaishoitajien asemasta näyttää heränneen vasta oppositiossa.
Perussuomalaiset vaativat hyvin toimivia ja laadukkaita vanhuspalveluja koko maahan. On häpeä, ettei koko elämänsä yhteiskuntaa rakentaneiden hyvinvoinnista huolehdita kun he tulevat siihen ikään, että eivät enää pysty itsestään huolehtimaan. Kuka tässä uskaltaa enää vanhentua ilman suurperheen tuomaa turvaa? Me kaikki ansaitsemme inhimillisen vanhuuden ja siksi kotihoitoon, laitoshoitoon ja omaishoitoon on panostettava. Ja niinpä täydellä syyllä voitiin kysyä: Onko hallitus samaa mieltä? Ja siksi myös epäluottamuslause oli aiheellinen!
Myös perussuomalaiset esittivät epäluottamusta ryhmäpuhujamme Arja Juvosen ehdotuksella: Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut vanhusten hyvinvoinnin turvaamisessa eikä ole kyennyt toimillaan parantamaan vanhuspalveluiden laatua. Näin ollen eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eddduskunann luottamusta.
Juvosen epäluottamusehdotus oli ensin keskustan ehdotusta vastaan voittaen, mutta lopullisessa äänestyksessä se siis tyrmättiin kuuden hallituspuolueen edustajien voimin.
PerusSuomalaisten puolesta ryhmäpuheen pitänyt Arja JUvonen toi puheessaan esiin, miten
hallitus toisensa jälkeenon epäonnistunut inhimillisen vanhuuden turvaamisessa.
Näinollen välikysymys vanhuspalveluista on ajankohtainen. Hyvä vanhustenhoito, laadukkaat ja riittävät palvelut sekä omaishoidon kehittäminen ovat myös meille perussuomalaisille ensisijaisen tärkeitä. Täytyy kuitenkin ihmetellä sitä, miksi keskusta ei tehnyt asialle mitään ollessaan vuosikausia hallituksessa ja vieläpä pääministeripuolueena. Huoli vanhusten ja omaishoitajien asemasta näyttää heränneen vasta oppositiossa.
Perussuomalaiset vaativat hyvin toimivia ja laadukkaita vanhuspalveluja koko maahan. On häpeä, ettei koko elämänsä yhteiskuntaa rakentaneiden hyvinvoinnista huolehdita kun he tulevat siihen ikään, että eivät enää pysty itsestään huolehtimaan. Kuka tässä uskaltaa enää vanhentua ilman suurperheen tuomaa turvaa? Me kaikki ansaitsemme inhimillisen vanhuuden ja siksi kotihoitoon, laitoshoitoon ja omaishoitoon on panostettava. Ja niinpä täydellä syyllä voitiin kysyä: Onko hallitus samaa mieltä? Ja siksi myös epäluottamuslause oli aiheellinen!
maanantai 24. syyskuuta 2012
Julma se jaksaa, jaksaa
Vuoden 1971 EM-kisoissa Helsingissä Julma-Juha Väätäinen kiersi rataa yleisön huutaessa hurmiossa kaksinkertaiseksi euroopanmestariksi sekä 5000 että 10000 metrin juoksuissa. Samaa hurjaa kiertämistä Julma on jatkanut elokuusta lähtien vieraillen tähän mennessä 110 paikkakunnalla Perussuomalaisten ilosanomaa kuljettaen.
Lauantaina ja maanantaina oli vuorossa Satakunta ja kuusi paikkakuntaa. Sunnuntai jäi pois hänen ollessaan täyttämässä presidentiltä tyhjäksi jäänyttä paikkaa veteraanijuhlassa, presidentti on tärkeällä YK-vierailulla.
Lauantaina Kankaanpään vaalikahvilan avaus oli menestys. Aamu alkoi Karviassa ja päivä päättyi Siikaisiin, joissa kummassakin paikassa oli paikalla ehdokkaita ja muita perussuomalaisesti ajattelevia.
Maanantain vierailukohteet Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki olivat myös tärkeitä paikkakuntia, sillä niistä kahdessa ei ollut edelliskerralla edes ehdokkaita ja nyt Nakkilassa on yhdeksän, Harjavallassa viisi ja Kokemäellä kuusi tuliterää ehdokasta. Jokaisessanäissä Sydän-Satakunnan kunnassa ollaan näin avaamassa ennestään suljettuna ollut valtuuston ovi.
Ilmapiiri oli todella toiveikas, jota nousevat gallupitkin ovat ruokkimassa jatkuvasti. Myös toivotettiin meidät aina lämpimästi tervetulleiksi ja moni toivoi muutoksen aikaansaamista, etteivät vanhan luutuneet puolueet enää yksin olisi tekemässä päätöksiä.
Julma se vain jaksaa, väsymyksen merkkiäkään ei näkynyt, päinvastoin. Monilla paikoilla kuten nytkin Karviassa ja Harjavallassa Juhan pakeilla kävi myös hänen vanhoja urheilututtujaan: Sinikka Keskitalon leskimies, Antti Lähteenmäki. Kierroksesta on vielä jäljellä vaaleihin asti eteläinen Suomi.
Lauantaina ja maanantaina oli vuorossa Satakunta ja kuusi paikkakuntaa. Sunnuntai jäi pois hänen ollessaan täyttämässä presidentiltä tyhjäksi jäänyttä paikkaa veteraanijuhlassa, presidentti on tärkeällä YK-vierailulla.
Lauantaina Kankaanpään vaalikahvilan avaus oli menestys. Aamu alkoi Karviassa ja päivä päättyi Siikaisiin, joissa kummassakin paikassa oli paikalla ehdokkaita ja muita perussuomalaisesti ajattelevia.
Maanantain vierailukohteet Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki olivat myös tärkeitä paikkakuntia, sillä niistä kahdessa ei ollut edelliskerralla edes ehdokkaita ja nyt Nakkilassa on yhdeksän, Harjavallassa viisi ja Kokemäellä kuusi tuliterää ehdokasta. Jokaisessanäissä Sydän-Satakunnan kunnassa ollaan näin avaamassa ennestään suljettuna ollut valtuuston ovi.
Ilmapiiri oli todella toiveikas, jota nousevat gallupitkin ovat ruokkimassa jatkuvasti. Myös toivotettiin meidät aina lämpimästi tervetulleiksi ja moni toivoi muutoksen aikaansaamista, etteivät vanhan luutuneet puolueet enää yksin olisi tekemässä päätöksiä.
Julma se vain jaksaa, väsymyksen merkkiäkään ei näkynyt, päinvastoin. Monilla paikoilla kuten nytkin Karviassa ja Harjavallassa Juhan pakeilla kävi myös hänen vanhoja urheilututtujaan: Sinikka Keskitalon leskimies, Antti Lähteenmäki. Kierroksesta on vielä jäljellä vaaleihin asti eteläinen Suomi.
sunnuntai 23. syyskuuta 2012
Antreasta Jämijärvelle - 93-vuotiaan elämänkaari
Evakon tie-laulu kertoi sydämiin käyvästi ja kyyneleen silmäkulmaan puristaen Karjalan heimon tien sotiemme kurimuksessa. Laulun esittivät 93-vuotiaan isomummunsa muistotilaisuudessa lapsenlapsenlapset kuvaten näin osuvasti rakkaansa elämänkulkua.
Hilja Vähätalo omaa sukua Litja oli syntyjään Antreasta, rautatieristeyspaikkakunnalta, joka koki suuria pommituksia. Hän ehti olla siellä palvelutehtävissä ennen perheensä mukana tekemiään kahta evakkomatkaa, joista toinen välirauhan aikaisen kotiinpaluun jälkeen suuntautui Jämijärven Kuusijoen kylään. Siellä hän avioitui ja toimi maanviljelys- ja karjatilan emäntänä ja perheen äitinä aina miehensä kuolemaan asti, jolloin muutti omasta tahdostaan keskustaan Hopearinteelle 1970-luvun alussa. Hän oli tammenlehvän saanut sotiemmme veteraani.
Näin hän sopeutui hyvin uuteen kotiinsa kuten evakkona oli saanut jo aiemmin Karjalan siirtolaisena tottua muuttamisiin. Sydämellisenä ihmisenä ja jokasunnuntaisena kirkonkävijänä ensin jo Kuusijoenkylältä polkupyöräillen ja sitten keskustasta kirkon läheltäkävellen hän sai laajan ystäväpiirin. Itsekin saan muistaa hänet ystävällisenä kanssaeläjänä, pappinsa hyvänä kannustajana ja esirukoilijana.
Eipä näin ollen ollut ihme, että Veerun-Hiljaa - niin kuin häntä sanottiin puolisonsa mukaan - oli saattamassa kirkontäyteinen sukulais-ja ystäväjoukko laskien lukuisia kukkalaitteita. Myös monin muistoadressein häntä muistettiin. Ja läheistä ystävää muisteltiin kiitollisena ja kaipauksella.
Hiljankin muistotilaisuuteen sopi hyvin kankaanpääläisen hiitolanpojan runoilema Pyhiinvaelluslaulu: Sain laulettavakseni pyhiinvaelluslaulun ja kuljettavakseni kirkastuvan tien. Sain kirjoitettavakseni sydämen mustan taulun ja hengen herkän, jonka mukanain vien. Ei polku vienyt ylös vuorille Siionin, vaan saloille, pitkospuille, erämaahan kaipausten - mutta kerran lauluni kuullaan päällä maan sekä taivasten.
Hilja Vähätalo omaa sukua Litja oli syntyjään Antreasta, rautatieristeyspaikkakunnalta, joka koki suuria pommituksia. Hän ehti olla siellä palvelutehtävissä ennen perheensä mukana tekemiään kahta evakkomatkaa, joista toinen välirauhan aikaisen kotiinpaluun jälkeen suuntautui Jämijärven Kuusijoen kylään. Siellä hän avioitui ja toimi maanviljelys- ja karjatilan emäntänä ja perheen äitinä aina miehensä kuolemaan asti, jolloin muutti omasta tahdostaan keskustaan Hopearinteelle 1970-luvun alussa. Hän oli tammenlehvän saanut sotiemmme veteraani.
Näin hän sopeutui hyvin uuteen kotiinsa kuten evakkona oli saanut jo aiemmin Karjalan siirtolaisena tottua muuttamisiin. Sydämellisenä ihmisenä ja jokasunnuntaisena kirkonkävijänä ensin jo Kuusijoenkylältä polkupyöräillen ja sitten keskustasta kirkon läheltäkävellen hän sai laajan ystäväpiirin. Itsekin saan muistaa hänet ystävällisenä kanssaeläjänä, pappinsa hyvänä kannustajana ja esirukoilijana.
Eipä näin ollen ollut ihme, että Veerun-Hiljaa - niin kuin häntä sanottiin puolisonsa mukaan - oli saattamassa kirkontäyteinen sukulais-ja ystäväjoukko laskien lukuisia kukkalaitteita. Myös monin muistoadressein häntä muistettiin. Ja läheistä ystävää muisteltiin kiitollisena ja kaipauksella.
Hiljankin muistotilaisuuteen sopi hyvin kankaanpääläisen hiitolanpojan runoilema Pyhiinvaelluslaulu: Sain laulettavakseni pyhiinvaelluslaulun ja kuljettavakseni kirkastuvan tien. Sain kirjoitettavakseni sydämen mustan taulun ja hengen herkän, jonka mukanain vien. Ei polku vienyt ylös vuorille Siionin, vaan saloille, pitkospuille, erämaahan kaipausten - mutta kerran lauluni kuullaan päällä maan sekä taivasten.
Julma-Juha aloitti vierailunsa
Kaksinkertainen euroopanmestari Julma-Juha Väätäinen on melkomoinen tekijä myös politiikan saralla. Hän otti oma-aloitteisesti urakakseen kiertää koko Suomenmaan kuntavaalien merkeissä.
Hän aloitti jo elokuussa kansanedustajien loma-aikana ylhäältä Lapista ja tulee koko ajan etelämmäksi. Nyt eduskunnan työkaudella on kiertoaikaa lauantaista maanantaihin ja tämän viikonlopun hän on omistanut Satakunnalle. Vahinko vain, että presidentti Niinistö on sunnuntaina YK:n vieraana ja silloin Juha joutuu tuuraamaan presidenttiä veteraanijuhlassa, joten Juhan kiertäminen maakunnassamme rajoittuu vain lauantaihin ja maanantaihin.
Lauantaina aloitimme Karviasta sateen ropistessa, mutta hiljalleen vähetessä Lastulan K-kaupan edustalla pikkuserkkuni ja ehdokkaan Kaija Hautaluoman tarjoillessa kahvia ja meidän jutustellessa itsetuntoisten karvialaisten kanssa. Heillä on siihen täysi syykin, koska kunnalla menee paljon paremmin kuin millään muulla Pohjois-Satakunnan kunnalla. Oman puolueväen lisäksi paikalla piipahti jopa Karvian kunnanjohtajakin ja demarien vahva mies Voitto "Votsi" Raita-aho. Ilmo Törmän johdolla on kokoon saatu 11 ehdokasta ja vaalivoittoa ollaan tekemässä vahvoin perustein.
Kankaanpäässä totuttuun tapaan oli taattu menestys. Uusi tilava aivan torin reunalla sijaitsevan vaalikahvilamme avajaiset onnistui mitä parhaiten väen täyttäessä uudet tilat Taina Roskalan tarjoillessa kahvia ja Tapion leipomon lonkapullaa. Sääkin oli kääntynyt jo täysin aurinkoiseksi. Ainakin sata henkeä sai ensituntuman vaalikahvilaamme ja kuntavaalikamppanjaamme esiteltiinhän yleisölle paikalla olleet parikymmentä kolmestakymmenestäkuudesta ehdokastamme.
Julma esitteli kuntavaaliteemojamme ja kertoi kiertueensa aikana jo 110 paikkakunnalla saamistaan kokemuksista mm. Eero Mäntyrannan aatoksista Pellossa. Juhan autonkuljettajakaan ei ole mikään turha mies, vaan hän on toiminut passarina Suomen lentopallomaajoukkueessa ja ammattipelaajana monessa Euroopan maassa. Itsekin sain korostaa pyrkimystämme hoitaa kunnan asioita tasapuolisesti kaikkien osapuolten kanssa yhdessä ja pyrkimystämme päästä eroon vain joitakin suosivasta hyvä veli-järjestelmästä. Ajamme lähipalveluiden, lähiruuan ja lähimmäisen huomioimista.
Hyvän ystävän 80-vuotispäivien tähden en enää päässyt seuraavaan Väätäisen etappiin Siikaisiin, jossa muuten olen käynyt kyllä melko tiheään, joten tiedän seilläkin vastaanoton olleen lämpimän ja Siikaisissakin mennään eteenpäin nykyisestä yhdestä valtuutetusta, onhan sielläkin ehdokasmääräkin kolminkertaistunut.
Hän aloitti jo elokuussa kansanedustajien loma-aikana ylhäältä Lapista ja tulee koko ajan etelämmäksi. Nyt eduskunnan työkaudella on kiertoaikaa lauantaista maanantaihin ja tämän viikonlopun hän on omistanut Satakunnalle. Vahinko vain, että presidentti Niinistö on sunnuntaina YK:n vieraana ja silloin Juha joutuu tuuraamaan presidenttiä veteraanijuhlassa, joten Juhan kiertäminen maakunnassamme rajoittuu vain lauantaihin ja maanantaihin.
Lauantaina aloitimme Karviasta sateen ropistessa, mutta hiljalleen vähetessä Lastulan K-kaupan edustalla pikkuserkkuni ja ehdokkaan Kaija Hautaluoman tarjoillessa kahvia ja meidän jutustellessa itsetuntoisten karvialaisten kanssa. Heillä on siihen täysi syykin, koska kunnalla menee paljon paremmin kuin millään muulla Pohjois-Satakunnan kunnalla. Oman puolueväen lisäksi paikalla piipahti jopa Karvian kunnanjohtajakin ja demarien vahva mies Voitto "Votsi" Raita-aho. Ilmo Törmän johdolla on kokoon saatu 11 ehdokasta ja vaalivoittoa ollaan tekemässä vahvoin perustein.
Kankaanpäässä totuttuun tapaan oli taattu menestys. Uusi tilava aivan torin reunalla sijaitsevan vaalikahvilamme avajaiset onnistui mitä parhaiten väen täyttäessä uudet tilat Taina Roskalan tarjoillessa kahvia ja Tapion leipomon lonkapullaa. Sääkin oli kääntynyt jo täysin aurinkoiseksi. Ainakin sata henkeä sai ensituntuman vaalikahvilaamme ja kuntavaalikamppanjaamme esiteltiinhän yleisölle paikalla olleet parikymmentä kolmestakymmenestäkuudesta ehdokastamme.
Julma esitteli kuntavaaliteemojamme ja kertoi kiertueensa aikana jo 110 paikkakunnalla saamistaan kokemuksista mm. Eero Mäntyrannan aatoksista Pellossa. Juhan autonkuljettajakaan ei ole mikään turha mies, vaan hän on toiminut passarina Suomen lentopallomaajoukkueessa ja ammattipelaajana monessa Euroopan maassa. Itsekin sain korostaa pyrkimystämme hoitaa kunnan asioita tasapuolisesti kaikkien osapuolten kanssa yhdessä ja pyrkimystämme päästä eroon vain joitakin suosivasta hyvä veli-järjestelmästä. Ajamme lähipalveluiden, lähiruuan ja lähimmäisen huomioimista.
Hyvän ystävän 80-vuotispäivien tähden en enää päässyt seuraavaan Väätäisen etappiin Siikaisiin, jossa muuten olen käynyt kyllä melko tiheään, joten tiedän seilläkin vastaanoton olleen lämpimän ja Siikaisissakin mennään eteenpäin nykyisestä yhdestä valtuutetusta, onhan sielläkin ehdokasmääräkin kolminkertaistunut.
lauantai 22. syyskuuta 2012
Viikonloppu taas matalalentoa
Välikysymyskin jätettiin epätietoisuuden hämärässä olevasta hallituksen ajamasta kuntauudistuksesta. Hallitus haluaa ikvän asian nopeasti pois silmistä ja vastaa siihen jo keskiviikkona.
Mutta siitä huolimatta viikonloppuun mahtuu kaksi päivää Juha Väätäisen maakuntakiertuetta, syntymäpäivät, messu, siunaus ja yli 1000 Perussuomalaisen jakaminen kerrostaloihin. Kaiken kaikkiaan Perussuomalainen lehteä leviää jakeluna viikonvaihteessa Kankaanpäähän 3.000 kappaletta. Ja niin on tapahtunut jo pitkän aikaa joka lehden kanssa, lehteä on muten jaettu vähintäin tuhat joka ilmestymiskerralla jo monta monituista vuotta. Osaltaan sekin on vaikuttamassa, että olemme nyt Kankaanpään eniten ehdokkaita saanut puolue.
Mutta siitä huolimatta viikonloppuun mahtuu kaksi päivää Juha Väätäisen maakuntakiertuetta, syntymäpäivät, messu, siunaus ja yli 1000 Perussuomalaisen jakaminen kerrostaloihin. Kaiken kaikkiaan Perussuomalainen lehteä leviää jakeluna viikonvaihteessa Kankaanpäähän 3.000 kappaletta. Ja niin on tapahtunut jo pitkän aikaa joka lehden kanssa, lehteä on muten jaettu vähintäin tuhat joka ilmestymiskerralla jo monta monituista vuotta. Osaltaan sekin on vaikuttamassa, että olemme nyt Kankaanpään eniten ehdokkaita saanut puolue.
perjantai 21. syyskuuta 2012
Puoluejohtajien tentit alkoivat
Yle ykkösen ensimmäinen puoluejohtajien vaalitentti oli siinä mielessä sekava, että mukana olivat myös eduskunnan ulkopuolella olevat puolueet, joista jollakin on vain muutama sata kannattajaa, esim. Köyhien asialla-nimisellä puolueella lienee kannattajia vähemmän, kuin esim. minulla yksin oli kunnallisvaaleissa äänestäjiä eli 560. Miksi tällaisella näennäispuolueella on edustus television vaalikeskustelussa?
Keskustelun aluksi julkaisi Yle suorittamansa uusimman gallup-tutkimuksen tulokset ja näin saatiin uutta säpinää. Varsinkin kun Perussuomalaiset oli taas saanut lisäkannatusta 17,2 prosenttiin keskustan saatua 15,9%. Tämä on sikäli merkittävää, että tämä oli kuntavaaligallup, jossa perussuomalaiset ovat olleet huomattavastikin keskustan jäljessä, mutta nyt siis kannatuksemme on tälläkin sarallla lähenemässä eduskuntavaalilukemia, jolloin saimme 19,1% yhdenkään gallupin yltämättä lähellekään näitä lukemia.
Suuren osanottojoukon tähden eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eivät päässeet varsinaiseen keskinäiseen keskusteluun. Eri lehdissä annettiin arvosteluja puoluejohtajista, osin varsin ristikkäisiäkin. Iltasanomissa Timo Soini sai parhaan arvolauseen 8-. Timo myös tiivisti, mistä kuntavaaleissa on kysymys: lähipalveluista, lähiruuasta, lähimmäisestä.
Keskustelun aluksi julkaisi Yle suorittamansa uusimman gallup-tutkimuksen tulokset ja näin saatiin uutta säpinää. Varsinkin kun Perussuomalaiset oli taas saanut lisäkannatusta 17,2 prosenttiin keskustan saatua 15,9%. Tämä on sikäli merkittävää, että tämä oli kuntavaaligallup, jossa perussuomalaiset ovat olleet huomattavastikin keskustan jäljessä, mutta nyt siis kannatuksemme on tälläkin sarallla lähenemässä eduskuntavaalilukemia, jolloin saimme 19,1% yhdenkään gallupin yltämättä lähellekään näitä lukemia.
Suuren osanottojoukon tähden eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eivät päässeet varsinaiseen keskinäiseen keskusteluun. Eri lehdissä annettiin arvosteluja puoluejohtajista, osin varsin ristikkäisiäkin. Iltasanomissa Timo Soini sai parhaan arvolauseen 8-. Timo myös tiivisti, mistä kuntavaaleissa on kysymys: lähipalveluista, lähiruuasta, lähimmäisestä.
keskiviikko 19. syyskuuta 2012
Budjettikeskustelua pukkaa
Koko viikko eduskunnassa käydään budjetin lähetekeskustelua, illasta aamuun. Ensin nyt tiistaina ja keskiviikkona kello 22 asti, torstaina ilmeisesti niin pitkään kuin puhujia riittäää. Molempana iltana olen istunut puhemiehenä viimeksi eli kello 20-22 ja sitten lopettanut istunnon.
Istunnot kestävät senkin vuoksi näin kauan, koska jokaisella ministerillä on oman hallinalansa esittely ja sitä seuaa tunnin debatti, eli kansanedustajat saavat kysellä minuutin puheenvuoroissa ministeriltä ja hän vuorollaan vastaa. Sitten kun aikaa jää, käytetään varsinaisia edustajien varaamia puheenvuoroja, joiden suositeltu pituus on viisi minuuttia, jotkut jopa ylittävät tämän sovitun ajan.
Torstaina kun puhemies Heinäluoma on matkoilla saan kunnian johtaa puhetta televisoitavalla kyselytunnilla, tämä huki taitaa langeta osakseni aina kerran niin syys- kuin kevätkaudellakin. Sitten muuten kahden viikon päästä torstaina tulee kutsuminani 50 henkeä Kankaanpäästä seuraamaan eduskunnan toimintoja ja tustumaan taloon ja perussuomalaisten kansanedustajiin. Sitten vielä marraskuun viimeisenä torstaina Kankaanpään työttömät tulevat linja-autonlastillisena joukkona puolestaan käymään eduskuntatalolla. Näitä matkojan olen järjestänyt jo aika monta ja perästä kuuluu sanoi pyssyntekijä. Eli eivät matkat näihin lopu!
Istunnot kestävät senkin vuoksi näin kauan, koska jokaisella ministerillä on oman hallinalansa esittely ja sitä seuaa tunnin debatti, eli kansanedustajat saavat kysellä minuutin puheenvuoroissa ministeriltä ja hän vuorollaan vastaa. Sitten kun aikaa jää, käytetään varsinaisia edustajien varaamia puheenvuoroja, joiden suositeltu pituus on viisi minuuttia, jotkut jopa ylittävät tämän sovitun ajan.
Torstaina kun puhemies Heinäluoma on matkoilla saan kunnian johtaa puhetta televisoitavalla kyselytunnilla, tämä huki taitaa langeta osakseni aina kerran niin syys- kuin kevätkaudellakin. Sitten muuten kahden viikon päästä torstaina tulee kutsuminani 50 henkeä Kankaanpäästä seuraamaan eduskunnan toimintoja ja tustumaan taloon ja perussuomalaisten kansanedustajiin. Sitten vielä marraskuun viimeisenä torstaina Kankaanpään työttömät tulevat linja-autonlastillisena joukkona puolestaan käymään eduskuntatalolla. Näitä matkojan olen järjestänyt jo aika monta ja perästä kuuluu sanoi pyssyntekijä. Eli eivät matkat näihin lopu!
tiistai 18. syyskuuta 2012
JYTKYN JYTKYÄ pukkaa
Kankaanpään vaalitilanne perussuomalaisittain on mitä herkullisin:
Ehdokasmäärät:
Perussuomalaiset 36
Keskusta 28
Demerit 27
Vasemminstoliitto 23
Vihreät 6
Kd 5
Pukkaako väkisinkin JYTKYN JYTKYÄ, semminkin kun ehdokkaamme ovat lisäksi erittäin hyviä, monipuolinen valikoima eri ikäisiä, eri alueilta, 7 naista ja 29 miestä, eri ammateista jne. Edelliskerralla oli 14 ehdokasta, joista naisia kaksi.
Ikäjakatumakin on tasapainoinen:
90-luvulla syntyneet 1
80-luvulla 6
70-luvulla 8
60-luvulla 9
50-luvulla 6
40-luvulla 6
Ja kuten Roskalan Teuvo on laskenut, meillä on yrittäjäehdokkaita yhtä paljon kuin muilla puolueilla yhteensä eli 13. Yrittäjäpuolueen maineessa olevalla kokoomuksella on vain kaksi yrittäjää Teuvon mukaan.
Ehdokasmäärät:
Perussuomalaiset 36
Keskusta 28
Demerit 27
Vasemminstoliitto 23
Vihreät 6
Kd 5
Pukkaako väkisinkin JYTKYN JYTKYÄ, semminkin kun ehdokkaamme ovat lisäksi erittäin hyviä, monipuolinen valikoima eri ikäisiä, eri alueilta, 7 naista ja 29 miestä, eri ammateista jne. Edelliskerralla oli 14 ehdokasta, joista naisia kaksi.
Ikäjakatumakin on tasapainoinen:
90-luvulla syntyneet 1
80-luvulla 6
70-luvulla 8
60-luvulla 9
50-luvulla 6
40-luvulla 6
Ja kuten Roskalan Teuvo on laskenut, meillä on yrittäjäehdokkaita yhtä paljon kuin muilla puolueilla yhteensä eli 13. Yrittäjäpuolueen maineessa olevalla kokoomuksella on vain kaksi yrittäjää Teuvon mukaan.
Loppukirin aika
Tusen tack kaikille onnittelijoilleni, syntymäpäivästäni huolimatta koko päivä on mennyt loppukirin ottamisessa ehdokashankinnassa, joka onnistui sittenkin erittäin hyvin, Kankaanpäässäkin 35 ehdokasta, joka on sama kuin valittavien valtuutettujen määrä ja todella yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin edelliskerralla!
Ehdokkaita sain olla hankkimassa myös muutamassa naapurikunnassa, vaikkei niissä suuriin lukumääriin päästykään, mutta kuitenkin viimekertaista paljonkin parempaan. Oikeastaan voi sanoa, että oli mukana Laviaa lukuunottamatta jokaisessa naapurikunnassa. Honkajoella ja Karviassa asi hoidettiin kyllä omin voimin, mutta Honkajoellekin olin mukana saamassa yhden ehdokkaan. Karviassa kierrettiin yksi ilta Törmän Ilmon kanssa, hän oli tehnyt hyvää työtä ja melkomoinen lopputulotkin siellä saatiin: 11 ehdokasta. Honkajoki on lähes samoissa lukemissa: 9 ehdokasta. Jämijärvellä ehdokasluku nousi kuuteen, Siikaisissa on viisi sekä Pomarkussa että Laviassa neljä.
Satakunnassa ollaankin mukana kaikissa kunnissa vähintäin neljällä ehdokkaalla, parhaan Pori 47 ehdokasta. Kankaanpää toisena viimeisenä päivänä saadun yhden uuden ehdokkaan ansiosta 36 ehdokasta ja Huittinen kolmantena 24 ehdokasta.
Kaiken kaikkiaan Satakunnan koko ehdokaiden lukumäärä on 229, kun neljä vuotta sitten ehdokkaita oli 75. Melkoista eteenpäin menoa ja kyllähän se väkisinkin näkyy myös tulevassa vaalituloksessa.
Sama suunta on ollut koko maassakin edellikertaisen 1800 ehdokkaan sijaan nyt noustiin 4.350 ehdokkaaseen samanaikaisesti kuin muiden puolueiden ehdokasmäärät laskivat tuntuvastikin!
Ehdokkaita sain olla hankkimassa myös muutamassa naapurikunnassa, vaikkei niissä suuriin lukumääriin päästykään, mutta kuitenkin viimekertaista paljonkin parempaan. Oikeastaan voi sanoa, että oli mukana Laviaa lukuunottamatta jokaisessa naapurikunnassa. Honkajoella ja Karviassa asi hoidettiin kyllä omin voimin, mutta Honkajoellekin olin mukana saamassa yhden ehdokkaan. Karviassa kierrettiin yksi ilta Törmän Ilmon kanssa, hän oli tehnyt hyvää työtä ja melkomoinen lopputulotkin siellä saatiin: 11 ehdokasta. Honkajoki on lähes samoissa lukemissa: 9 ehdokasta. Jämijärvellä ehdokasluku nousi kuuteen, Siikaisissa on viisi sekä Pomarkussa että Laviassa neljä.
Satakunnassa ollaankin mukana kaikissa kunnissa vähintäin neljällä ehdokkaalla, parhaan Pori 47 ehdokasta. Kankaanpää toisena viimeisenä päivänä saadun yhden uuden ehdokkaan ansiosta 36 ehdokasta ja Huittinen kolmantena 24 ehdokasta.
Kaiken kaikkiaan Satakunnan koko ehdokaiden lukumäärä on 229, kun neljä vuotta sitten ehdokkaita oli 75. Melkoista eteenpäin menoa ja kyllähän se väkisinkin näkyy myös tulevassa vaalituloksessa.
Sama suunta on ollut koko maassakin edellikertaisen 1800 ehdokkaan sijaan nyt noustiin 4.350 ehdokkaaseen samanaikaisesti kuin muiden puolueiden ehdokasmäärät laskivat tuntuvastikin!
maanantai 17. syyskuuta 2012
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Hyvä elämä
Arvoisat Kankaanpääpäivän juhlan osanottajat
Mitä on hyvä elämä, sitähän me jokainen haluaisimme elää. Ja
sitä ihmiskunta on aina alusta lähtien etsinyt.
Helsingin yliopiston huippuyksikön ja samoin myös Suomen
Akatemian huippuyksikön johtajana toiminut Heikki Räisänen tunnustaa elämäntapaansa
eetosta etsiessään kytköksensä kristilliseen perinteeseen, jonka keskeisiä
arvoja ovat vastuullisuus, rakkaus, empatia ja elämän kunnioitus. Niinpä hän
pitää Raamatun kirjoittajia paremminkin keskustelukumppaneina ja
joukkuetovereina kamppailussa paremman elämän puolesta kuin auktoriteetteina.
Suurin runoilijamme Eino Leino Hymyilevässä Apollossaan
riimittelee: Ei paha ole kenkään ihminen,/ vaan toinen on heikompi toista,/
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,/ vaikk´ ei aina esille loista./ Kas, hymy jo
puoli on hyvettä/ ja itkeä ei voi ilkeä;/ miss´ ihmiset tuntevat tuntehin,/
siellä lähellä on Jumalakin.
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää,/ niin ette niin kovat
oisi!/ Mis emme me kaikki yhtyä vois?/ Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois./
Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa!/ Niin suuri, suuri on maa.
Ja Leino yltyy sitten ihmisenä olon ihanuuden ylistykseen:
Oi, kiitos sa Luojani armollinen/ joka hetkestä, jonka mä elin,/ kun annoit sa
ruumihin tervehen/ ja syömen mi sykähteli,/ kun annoit sa tervettä kättä kaks,/
kaks silmää sieluni ikkunaks,/ ja hengen herkän ja avoimen/ joka tuutia
tuulosen.
Suo kiitän mä Luojani armollinen,/ kun annoit sa kodin
hyvän,/ soit äidin niin hellän ja herttaisen/ ja taaton niin tarmoa syvän./ kun
annoit sa myös pari ystävää/ ja ne hyvää, en pyydä mä enempää,/ ja annoit sa
armahan isäinmaan,/ jota kyntää ja rakastaa.
Saman hyvän elämämme kaikinpuolisen lähtökohdan ja
määrittelyn olemme oppineet jo Martti Lutherin 1. uskonkappaleen selityksessä:
Minä uskon, että Jumala on minut ja kaikki olennot luonut, antanut minulle
ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki
jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän nämä vielä pitää voimassa; antaa
myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset,
pellot, karjan ja kaiken omaisuuden; lahjoittaa runsaasti ja joka päivä
ravinnon ja kaikki elämän tarpeet, suojelee kaikissa vaaroissa, varjelee ja
pelastaa kaikesta pahasta; ja että hän tekee tämän kaiken sulasta isällisestä,
jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan.
Teologisen tiedekunnan 1. vuoden teologisiin esikäsitteisiin
kuuluu filosofian historia, jonka kulussa käydään läpi Kiinan ja Intian filosofiasta
lähtien koko länsimainen filosofian kehitys aina Kreikan varhaisesta
filosofiasta suurten Sokrateen. Platonin ja Aristoteleen kautta kohden
nykyaikaa mm. Kantin ja Hegelin kautta. Oppikirjana käytettiin Aspelinin teosta
Ajatuksen tiet ja pyrkimyksenä on yrittää auttaa ymmärtämään olemassaoloamme ja
yleensäkin ihmisen asemaa maailmankokonaisuudessa.
195-vuotta sitten syntynyt amerikkalainen kirjailija Henry
Thoreau kuvaa nautittavassa ja täysipainoissa kirjassaan Elämää Metsässä
elämäänsä ja ajatteluaan: päästäkseen lähemmäksi luontoa ja osoittaakseen,
kuinka vähän ihmisen tarvitsee rasittaa itseään toimeentulohuolilla, mikä
haluaa tyytyä vain kaikkein välttämättömimpään, hän rakensi majan järven
rannalle asuen siellä 2 vuotta eläen yksin kättensä työllä. Eräs tutkija on
luonnehtinut teosta: Eteemme hahmottuu inhimillisen onnen filosofia
seuratessamme tekijän havaintoja lammen veden liikkeistä, haukan lennosta,
luminietoksista ja pöllöjen tavoista. Tekijä liittää loisteliaalla tavalla
ihmisen elämän luonnon elämään. Ja näihin metsäseutua kuvaaviin luonnoksiin
kätkeytyy hylkäystuomio ahneudelle ja vilpillisyydelle. – Mitä rauhattomammaksi
ja kuumeisimmaksi elämämme muuttuu, sitä arvokkaammaksi käy tekijän sanoma
yksinkertaisesta ja luonnonmukaisesta elämästä. Ennen toista maailmansotaa
kirjoitti puolestaan Ernst Wiechert Saksassa romaanissaan Yksinkert ainen elämä
julistuksen kaikkien aikojen ihmisille aidon runoilijan mestarillisin keinoin
rakkaudesta luontoon ja ihmisiin. Amerikkalainen aviopari Scott ja Helen
Nearning kertovat kirjassaan Hyvä tapa elää muutettuaan maatilalle
menestyksekkäästä kaupunkielämän monimutkaisuuden korvaamisesta yksinkertaisella elämäntavalla.
Kirjakauppiaan poikana ja muutenkin lukemattomia kirjoja
keränneenä hyllystäni löytyy myös suomalaisia klassikkoromaaneja maalaiselämän
ihannoinnista kuten esim. ainoan nobel-kirjailijamme F.E. Sillanpään Ihmiselon
ihanuus ja kurjuus, Ilmari Kiannon Ryysynrannan Jooseppi, Joel Lehtosen
Putkinotko, Lauri Leskisen Ehtoona sitten raukee turhaan joskaan nämä kuvaukset
eivät nyt aina niin auvoista kuvaa annakaan maaseudun elämästä.
Meidän ihmisten hyvästä elämänlaadusta puhuttaessa –
varsinkin näin kuntavaalien alla – eittämättä kiinnitetään huomio perusturva-
eli sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin.
Maamme sosiaalipolitiikan
grand old man Pekka Kuusi kirjoitti perusteoksessaan 60-luvun
sosiaalipolitiikka: Nyt 1960-luvulle ehdittyä voimme todeta, että ihmiskunnan
pitkällä vaellustiellä viime vuosikymmenet ovat olleet täysin poikkeukselliset.
Sosiaalisen tasoituksen tietä edetessään ihmiskunta on joutunut kokemaan
ihmeen: yleiseen kasvukehitykseen siirtymisen. Ensi kertaa on kansojen keskuudessa
virinnyt usko siihen, että köyhyys voidaan todella karkottaa. Kansanvalta,
sosiaalinen tasoitus ja taloudellinen kasvu näyttävät nyky-yhteiskunnassa
kytkeytyvän onnellisella tavalla toisiinsa. Sosiaalipolitiikka näyttää nousevan
vapaan ja kasvuhakuisen ihmisluonnon pohjalta. Tällaisen kehityksen maassamme
mahdollistivat esim. v. 1948 omaksuttu
lapsilisäjärjestelmä ja v.1956 voimaan astunut kansaneläkelaki. Tänä päivänähän
puhutaan vanhuspalvelulaista. Näin hyvinvoinnistamme pyritään yhteiskunnan
taholta huolehtimaan.
Sosiaalipolitiikan kehitykseen vaikuttaneina ajattelijoina
voisi Kuusen lisäksi mainita Erik Allart
(teos Hyvinvoinnin ulottuvuuksia) ja meille yliopistossa luennoinut Jouko Siipi,
jonka teos Ryysyrannasta hyvinvointivaltioon kuvaa sosiaalista kehitystämme
itsenäisessä Suomessa.
Terho Pursiainen, hyvä ystäväni niin opiskeluajoilta kuin
eduskunnastakin on kunnostautunut monipuolisena ajattelijana ja ahkerana
kirjojen tekijänä. Hän kehittelee mahdollisimman suuren hyvinvointimme
takaamiseksi ajatusta optimaalisesta verotuksesta, jota tietysti myös valtiovarainministeriömme
pyrkii toteuttamaan. Verojärjestelmässä pyritään siis parhaaseen mahdolliseen
ratkaisuun, jossa verot asetetaan sille tasolle, josssa veroasteen edelleen
korottaminen merkitsisikin vain sekä kansantalouden että julkisen talouden voimavarojen
kuihtumista ja näin myös verotulojen kuihtumista.
Terho puhuu myös paljon oppi-isäänsä Rawlsiin viitaten
oikeudenmukaisuuden periaatteesta. Tämän mukaisesti kaikki yhteiskunnan perusinstituutiot - kuten
omistus-, perimis- ja verotusjärjestelmä – olisi rakennettava kokonaisuudeksi,
joka muovaisi yhteiskunnan vähäosaisimman väestönosan tulevaisuudessa pitkällä tähtäimellä
d sosiaalisesti ja taloudellisesti mahdollisimman suotuisaksi. Näitä syntyjä
syviä hän pohtii ja kehittelee esim. kirjoissaan Tulevaisuus kriisissä ja
Omantunnon aika: Nousukauden etiikka ja vastuullinen yhteiskunta. Terhon
ajatuksia on julkaistu myös Kuntaliitto kirjasarjassaan.
Niin. miten osaisimme
elää onnellista hyvää elämää, niin yksityisinä ihmisinä, Kankaanpään kuntalaisina,
suomalaisina ja koko globaalin ihmiskunnan jäseninä.
Luther jo opetti, mitä jokapäiväiseen leipään kuuluu.
Tarvitsemme myös terveyttä edistäviä elämäntapoja. Oikean ruuan ja hyvän kunnon
ylläpitämisen ohjeita on saatavissa yllin kyllin. Ihminen on luotu liikkumaan
ja siksi tarvitsemme liikuntaa, johon meillä Kankaanpäässä on mitä
monipuolisimmat mahdollisuudet eri seurojen järjestämänä tai ihan yksin
liikkuessamme vaikkapa vain Kuninkaanlähteen ja Hämeenkankaan hienoissa
maastoissa niin talvella kuin kesälläkin. Terveellinen monipuolinen ruokavalio
on tärkeä. Mielenterveyttä ei myöskään tule unohtaa. Terve sielu terveessä
ruumiissa tuo tasapainoa elämäämme. Sosiaaliset kontaktit lisäävät myös
hyvinvointiamme. Kaiken kaikkiaan meillä kankaanpääläisillä tällaisen
maalaiskaupungin asukkaina on mitä parhaat edellytykset terveeseen, hyvään ja
onnelliseen elämään. Meillä on puhdas luonto juomavettä myöten, turvallinen
ympäristö kulkea jopa ilta-aikaan eikä
suurempia ongelmiakaan ole sittenkään olemassa.
Hyvää Kankaanpää-päivää meille tänään ja jokaisena päivänä!
lauantai 15. syyskuuta 2012
Kunta on kuntalaisia varten
KUNTA ON KUNTALAISIA VARTEN
Kunta ei ole itsetarkoitus vaan kuntalaisia varten
huolehtiakseen jokaisen kuntalaisen
perus- ja lähipalveluiden saamisesta. Sitä varten kunnilla pitää olla
riittävät voimavarat palveluiden tuottamiseen. Mutta miten on käymässä?
Kataisen-Urpilaisen hallitus supistaa nelivuotiskaudella huikeat
3399 miljoonaan euroa kuntien saamista valtionosuuksista, mikä merkitsee peräti
100 000 henkilötyövuoden vähentämistä peruspalveluista, lähinnä
perusturvasta, hoito- ja vanhuspalveluista sekä opetustoimesta. Ja kuitenkin
juuri nyt tarvittaisiin uusia käsipareja näihin tehtäviin, koska väestömme
vanhenee ja näin avuntarve lisääntyy.
Omaishoito on hoidettaville kaikkein läheisin ja pidetyin hoitomuoto, kun saa olla omassa kodissa rakkaiden omaisten keskellä. Samalla se on myös yhteiskunnalle kaikkein edullisinta esim. kalliiseen laitoshoitoon verrattuna. Siksi myös omaishoitajista olisi kannettava riittävästi vastuuta. Siksi omaishoito on kokonaisuudessaan siirrettävä Kelan maksettavaksi, jolloin palkkioita on korotettava ja ne maksetaan kaikille samanlaisina kuntien rahatilanteista riippumatta.
Oman paikkakuntani Kankaanpään kunnallisvaalinäkymät ovat erinomaiset. Olemme saaneet ehdokkaita kaksi ja puolikertaisesti edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna eli 35 ehdokasta, joka samalla on kaupunginvaltuuston paikkamäärä. Olemme kokoontuneet innokkaasti ja samalla ahkeruudella olemme tekemässä suurta muutosta paikkakuntamme kunnallispolitiikassa, jonka uskomme vaikutuksestamme tervehtyvän ja vallinneen pitkä-aikaisen hyvä-velijärjestelmän nyt lopultakin päättyvän.
Kunta on meilläkin kuntalaisten palvelemista varten eivätkä kuntalaiset ole sitä varten, että jotkut käytäisivät heitä hyväkseen omien etujensa ajamiseen. Nyt meillä on hyvät mahdollisuudet tämän kansanvaltaisen periaatteen toteutumiseen!
Omaishoito on hoidettaville kaikkein läheisin ja pidetyin hoitomuoto, kun saa olla omassa kodissa rakkaiden omaisten keskellä. Samalla se on myös yhteiskunnalle kaikkein edullisinta esim. kalliiseen laitoshoitoon verrattuna. Siksi myös omaishoitajista olisi kannettava riittävästi vastuuta. Siksi omaishoito on kokonaisuudessaan siirrettävä Kelan maksettavaksi, jolloin palkkioita on korotettava ja ne maksetaan kaikille samanlaisina kuntien rahatilanteista riippumatta.
Oman paikkakuntani Kankaanpään kunnallisvaalinäkymät ovat erinomaiset. Olemme saaneet ehdokkaita kaksi ja puolikertaisesti edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna eli 35 ehdokasta, joka samalla on kaupunginvaltuuston paikkamäärä. Olemme kokoontuneet innokkaasti ja samalla ahkeruudella olemme tekemässä suurta muutosta paikkakuntamme kunnallispolitiikassa, jonka uskomme vaikutuksestamme tervehtyvän ja vallinneen pitkä-aikaisen hyvä-velijärjestelmän nyt lopultakin päättyvän.
Kunta on meilläkin kuntalaisten palvelemista varten eivätkä kuntalaiset ole sitä varten, että jotkut käytäisivät heitä hyväkseen omien etujensa ajamiseen. Nyt meillä on hyvät mahdollisuudet tämän kansanvaltaisen periaatteen toteutumiseen!
torstai 13. syyskuuta 2012
Rikkidirektiivistä kyselytunnilla
Torstain kyselytunnilla perussuomalaisten Jari Lindström nosti esille juuri EU:n parlamentissa hyväksytyn rikkidirektiivin, jolla rajoitetaan rikkipäästöjä Euroopan unionin merialueilla.
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
Liikunta-aamupäivä
Eduskunnan liikunta-aamupäivä aloitetaan aina perinteisellä köydenvetokilpailulla hallitus-oppositio.
Oppositio voitti taas köydenveden 2-0, viime vuonna voitto tuli 2-1.
Voittajajoukkueessa oli perussuomalaisista Maria Lohela, Teuvo Hakkarainen, Osmo Kokko, Jari Lindström ja Ville Vähämäki sekä keskustasta Eeva-Maria Maijala, Paula Lehtomäki ja Ari Torniainen. Viimevuotisessa voittajajoukkueessa oli pelkkiä perussuomalaisia.
Tuli ajatus haastaa perussuomalaisten joukkueella kaikki muut puolueet ainakin erikseen ja mikeipä vaikka yhdistetylläkin joukkueella, siksi kovia vetäjiä joukostamme oli poissa: Kike Elomaa, Pirkko Mattila, Reijo Hongisto, Tom Packalen, Ismo Soukola.
Maastojuoksuun osallistui kuusi kansanedustajaa, virkailijoita sitten jo vähän enemmän. Naisista oli mukaan uskaltautuneet voittaja Eeva-Maria Maijala ja toiseksi tullut Astrid Thors. Miesten alle 60-vuotiaiden sarjan voitti Kari Uotila tyrävaivastaan huolimatta, toisena oli Ari Torniainen. Yli 60-vuotiaissa ykkönen oli Kajaanin Raimo Piirainen ja minä toisena. Urheilussa on aina selityksen paikka, olen yhdeksän vuotta vanhempi eli ensi vuonna pääsen (jos elinpäiviä riittää) 70-vuotiaiden sarjaan ja lisäksi kipeä kantapää haittaa niin harjoittelua kuin nopeavauhtista juoksemistakin. Ensi vuonna siis kaikki visi olla toisin.
Mutta eipä silleen, hyvä se on toinen sijakin ja voisihan sen sanoa niinkin, kun Bresnev ja Kekkonen kiersivät kilpaa korttelin Kremlissä Kekkosen voittaessa, Pravda kirjoitti - aivan totuudenmukaisesti kaiken lisäksi - Bresnevin tulleen toiseksi mutta Kekkosen jääneen toiseksi viimeiseksi.
Oppositio voitti taas köydenveden 2-0, viime vuonna voitto tuli 2-1.
Voittajajoukkueessa oli perussuomalaisista Maria Lohela, Teuvo Hakkarainen, Osmo Kokko, Jari Lindström ja Ville Vähämäki sekä keskustasta Eeva-Maria Maijala, Paula Lehtomäki ja Ari Torniainen. Viimevuotisessa voittajajoukkueessa oli pelkkiä perussuomalaisia.
Tuli ajatus haastaa perussuomalaisten joukkueella kaikki muut puolueet ainakin erikseen ja mikeipä vaikka yhdistetylläkin joukkueella, siksi kovia vetäjiä joukostamme oli poissa: Kike Elomaa, Pirkko Mattila, Reijo Hongisto, Tom Packalen, Ismo Soukola.
Maastojuoksuun osallistui kuusi kansanedustajaa, virkailijoita sitten jo vähän enemmän. Naisista oli mukaan uskaltautuneet voittaja Eeva-Maria Maijala ja toiseksi tullut Astrid Thors. Miesten alle 60-vuotiaiden sarjan voitti Kari Uotila tyrävaivastaan huolimatta, toisena oli Ari Torniainen. Yli 60-vuotiaissa ykkönen oli Kajaanin Raimo Piirainen ja minä toisena. Urheilussa on aina selityksen paikka, olen yhdeksän vuotta vanhempi eli ensi vuonna pääsen (jos elinpäiviä riittää) 70-vuotiaiden sarjaan ja lisäksi kipeä kantapää haittaa niin harjoittelua kuin nopeavauhtista juoksemistakin. Ensi vuonna siis kaikki visi olla toisin.
Mutta eipä silleen, hyvä se on toinen sijakin ja voisihan sen sanoa niinkin, kun Bresnev ja Kekkonen kiersivät kilpaa korttelin Kremlissä Kekkosen voittaessa, Pravda kirjoitti - aivan totuudenmukaisesti kaiken lisäksi - Bresnevin tulleen toiseksi mutta Kekkosen jääneen toiseksi viimeiseksi.
tiistai 11. syyskuuta 2012
Illallisten isäntänä
Sain toimia eduskunnan puolesta järjestyksessään 202 maanpuolustuskurssin illallisisäntänä puhemiehen edustustilassa, ohessa isännän puheenvuoro:
Toivotan tervetulleeksi teidät maanpuolustuskurssin
osanottajat eduskunnan tarjoamilla illallisille ja kohotamme teidän kurssinne
kunniaksi maljan. TERVETULOA!
Arvoisat 202 maanpuolustuskurssin osanottajat
Meillä täällä eduskunnassa ollaan kesätauolta palattuamme
koolla toista viikkoa. Kesälläkin saimme tehdä historiaa kokoontumalla 50
vuoden jälkeen ensi kertaa myös kesällä Espanjan pankkien tukilainojen
myöntämiseksi. Myös syysistuntokausi tulee olemaan poikkeuksellisen
työntäyteinen, vaikka meillä onkin pari viikkoa enemmän aikaa budjetin lukkoon lyömiseen
kuin edellissyksynä, jolloin hallituksen muodostamisen pitkittymisen vuoksi
myös budjettiesitys tuli normaalia myöhemmin. Edelleen jo nyt on tiedossa
molempien oppositiopuolueiden välikysymykset, olemme päättäneet ottaa yhden
keskustelualoitteen lasten suojelusta käsiteltäväksi ja tietysti mahdollisesti
tulossa olevat EU-lainatuet: Kreikan 3. paketti ja Espanjan valtion lainat
työllistävät. Budjetissa on omat vaikeutensa niukkuuden jakamisessa eikä
tehtäväämme suinkaan helpota marraskuun 28. päivän kunnallisvaalit, olemmehan
me kansanedustajat valtaosalta myös ehdokkaina ja tietysti näin kuntauudistus
nostattaa tunteita.
Me eduskunnassa arvostamme suuresti näitä
maanpuolustuskurssien vierailuja ja teemme parhaamme vierailujen
kaikinpuoliseksi onnistumiseksi. Olemmehan yleensä kaikki kansanedustajat tämän
kurssin käyneitä, itsekin olen kurssin
76 osanottaja Ymmärrämme näiden kurssien tärkeyden yleisen
maanpuolustustietouden ja koko kansankin voimakkaasti osoittaman maanpuolustustahdon
ylläpitämiseksi.
Koko kansamme arvostaa siis maanpuolustuksen ylläpitämistä
turvallisuutemme takeena ja siksi on hyvä kuulla kurssinne avauspuheenvuorossa varuskuntapaikkakunnan
kansanedustajana puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen kommentti siitä,
ettei enää ole varaa lopettaa ainoatakaan varuskuntaa ja ettei liioin enää ole nyt
koettujen supistusten jälkeen mahdollisuutta vähentää puolustuslaitoksen määrärahoja
vaarantamatta esim. koko kansan kannattaman yleisen asevelvollisuuden säilymistä ja että pikemminkin vuoden 2015
jälkeen nykyisenkin tason ylläpitäminen pikemminkin vaatii määrärahojen
kääntämistä jälleen noususuuntaan.
Näillä sanoilla toivotan erinomaisen hyviä ja
menestyksekkäitä kurssipäiviä kurssillenne 202.
maanantai 10. syyskuuta 2012
Ministerivierailu Kankaanpäässä
Kankaanpäässä saimme iloita ministerivierailusta. Ja vieläpä tärkeästä sellaisesta, kun paljon vartijana oleva opetusministeri Jukka Gustafsson oli vierailulla käyden ennen kaikkea Taidekoulussa ja ala-asteella, joka odottaa korjausvuoroaan yläasteen jälkeen.
Ministeri sai näin aivan paikan päällä nähdä maamme ensimmäisen Helsingin ulkopuolelle perustetun kokopäiväisen taidekoulun ja todeta koulumme korkeatasoisuuden. Niinpä - vaikka ministerit eivät suuria lupauksia voikaan varsinkaan nykyisen taloustilanteen tähden tehdäkään - ministeri lupasikin pitävänsä ainakin oman ministerikautensa ajan huolta taidekoulun säilymisestä. Pitääkin toivottaa ministerille pitkää ministerikautta, joka eittämättä myös jatkuu toivottavasti jopa tämän vaalikauden ylikin.
Asianomaisten ministerien käynnit paikkakunnilla ovat aina tärkeitä ja näköaloja avartavia. Nytkin ministeri sai paikanpäällä todeta, minkälaisen hienon ja ainutlaatuisen taidekoulun jatkamisesta hän teki myönteisen päätöksen huolimatta virkamiesten valmistelusta ja suuresta taide. ja kulttuurihalinnon oppilaspaikkojen vähentämisestä. kaiken kaikkiaan ammattikorkeakouluista on jouduttu lopettamaan parisentuhatta paikkaa. Ei ole kadehdittavaa olla ministerin asemassa.
Ei siinäkään mielessä, että hän oli aamuyöstä saapunut Lontoosta parolympialaisista, kankaanpäässä oli minuttiohjelma eri taidekoullun luokissa käymisineen ja sitten jo seitsemäntoista jälkeen oli jälleen oltava tilaisuudessa kotikaupungissa Tampereella.
Ministeri sai näin aivan paikan päällä nähdä maamme ensimmäisen Helsingin ulkopuolelle perustetun kokopäiväisen taidekoulun ja todeta koulumme korkeatasoisuuden. Niinpä - vaikka ministerit eivät suuria lupauksia voikaan varsinkaan nykyisen taloustilanteen tähden tehdäkään - ministeri lupasikin pitävänsä ainakin oman ministerikautensa ajan huolta taidekoulun säilymisestä. Pitääkin toivottaa ministerille pitkää ministerikautta, joka eittämättä myös jatkuu toivottavasti jopa tämän vaalikauden ylikin.
Asianomaisten ministerien käynnit paikkakunnilla ovat aina tärkeitä ja näköaloja avartavia. Nytkin ministeri sai paikanpäällä todeta, minkälaisen hienon ja ainutlaatuisen taidekoulun jatkamisesta hän teki myönteisen päätöksen huolimatta virkamiesten valmistelusta ja suuresta taide. ja kulttuurihalinnon oppilaspaikkojen vähentämisestä. kaiken kaikkiaan ammattikorkeakouluista on jouduttu lopettamaan parisentuhatta paikkaa. Ei ole kadehdittavaa olla ministerin asemassa.
Ei siinäkään mielessä, että hän oli aamuyöstä saapunut Lontoosta parolympialaisista, kankaanpäässä oli minuttiohjelma eri taidekoullun luokissa käymisineen ja sitten jo seitsemäntoista jälkeen oli jälleen oltava tilaisuudessa kotikaupungissa Tampereella.
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Veteraanijuoksijat taas vauhdissa
Veteraanien SM-maantiejuoksuissa Eurassa me Kankaanpään Urheilijoden ikämiesjuoksijat saimme todella hyvän menestyksen. Mitalisade oli taas hyvä, kuudella KankU:n juoksijalla - kaikki 10 km matkalla -saimme neljä mitalia.
Henkilökohtaisessa kisassa M50 sarjassa Seppo Kykkänen otti kultaa, M70 Lauri Kiviniemi pronssia ja 50-vuotiaiden joukkue Sepen lisäksi Ilkka Vakkuri ja Reino Penttinen kultaa. Sepestä tuli näin kaksinkertainen kultamitalisti ja yhteensä hänellä on nyt 42 SM-kultamitalia. M60 sarjassa saimme hopeaa joukkueella Lauri Kiviniemi, Antti Pihlajamäki ja allekirjoittanut.
Euran Pirtillä oli perussuomalaisten tilaisuus, jossa oli paikalla paikkakuntalaisten lisäksi piirimme johtoa ja me kaksi kansanedustajaa. Hyvin on pullat uunissa Eurassakin: ehdokkaita on jo kymmenkunta, joukossa myös niitä kaivattuja nuoria ja naisiakin. Valtuutettumme Antti Nevala ja varavaltuutettu Vesa Suvanto ovat tehneet suuren kiitoksen ansaitsevaa tuloksellista työtä.
Kokouksessa saatiin ehdokkaaksi monen muun joukossa myös nuori tyttö. Tämän mainitsen senkin tähden, että illalla Kankaanpäässä saimme myös ensimmäisen 1990-luvulla syntyneen ehdokkaan ja hänkin on tyttö ja onpa tavallaan korvaamassa romaanivaltuutettumme Olavi Sjöbergin kuoleman jättämää aukkoa, sillä tämä nuori neitonen on kaikkien muidenkin hyvien ehdokasominaisuuksiensa lisäksi myös romaaniheimon jäsen.
Henkilökohtaisessa kisassa M50 sarjassa Seppo Kykkänen otti kultaa, M70 Lauri Kiviniemi pronssia ja 50-vuotiaiden joukkue Sepen lisäksi Ilkka Vakkuri ja Reino Penttinen kultaa. Sepestä tuli näin kaksinkertainen kultamitalisti ja yhteensä hänellä on nyt 42 SM-kultamitalia. M60 sarjassa saimme hopeaa joukkueella Lauri Kiviniemi, Antti Pihlajamäki ja allekirjoittanut.
Euran Pirtillä oli perussuomalaisten tilaisuus, jossa oli paikalla paikkakuntalaisten lisäksi piirimme johtoa ja me kaksi kansanedustajaa. Hyvin on pullat uunissa Eurassakin: ehdokkaita on jo kymmenkunta, joukossa myös niitä kaivattuja nuoria ja naisiakin. Valtuutettumme Antti Nevala ja varavaltuutettu Vesa Suvanto ovat tehneet suuren kiitoksen ansaitsevaa tuloksellista työtä.
Kokouksessa saatiin ehdokkaaksi monen muun joukossa myös nuori tyttö. Tämän mainitsen senkin tähden, että illalla Kankaanpäässä saimme myös ensimmäisen 1990-luvulla syntyneen ehdokkaan ja hänkin on tyttö ja onpa tavallaan korvaamassa romaanivaltuutettumme Olavi Sjöbergin kuoleman jättämää aukkoa, sillä tämä nuori neitonen on kaikkien muidenkin hyvien ehdokasominaisuuksiensa lisäksi myös romaaniheimon jäsen.
lauantai 8. syyskuuta 2012
torstai 6. syyskuuta 2012
Kyselytunnit alkoivat
Lähes neljäsosa eli 46 kansanedustajaa loistivat poissaolollaan syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla, joskin myös ministereistä moni oli tehnyt saman tempun, jopa molemmat sosiaaliministerit olivat poissa, vaikka toisena pääkeskutseluaiheena oli järkyttävän ajankohtainen lastensuojelu.
Perussuomalaisten poliisi Ton Packalenin esittämä kysymys koski liikkuvan poliisin ja 60 poliisitoimipisteen lakkauttamista. Eikö tällä tavalla hallitus tee Suomesta turvatonta ja jakautunutta maata? Vaikka Suomessa on väkilukuun verrattuna vähemmän poliiseja kuin muualla Euroopassa, niin miksi poliisitoimesta säästetään kerta toisensa jälkeen.
Mikä merkitys on liikkuvasta poliisista saatavalla 6 miljoonan säästöllä eurokriisiin syydettävän 36 tuhannen miljoonan rinnalla, kun samanaikaisesti harmaa talous, liikenneonnettomuudet ja koko maahan levittäytyvät rikollisjengit kasvavat sekä raskaan liikenteen lainmukaisuuden valvominen heikkenee?
Ministeri Räsänen yritti vakuutella huonolla menestyksellä Packalenin kovistellessa, miksi lakkautuslistat pimitetään näin vaalien alla, ettei mitään listoja ole vielä tehty, nyt puhutaan vasta työryhmän esityksestä. Ja liikkuvan poliisin väki ja tehtävät mukamas siisrtyvät paikallispoliiseihin ja poliiseille. Miten he lisääntyvän työpaljoutensa ahdistamina pystyvät lisäpanostamaan liikenteen valvontaan?
Näin ei oikeastaan saatu selviä vastauksia kipeisiin turvallisuuteemme kipeästi koskeviin kysymyksiin. Jopa hallituspuolueiden riveistä löytyi liikkuvan poliisin kannattajia.
Perussuomalaisten poliisi Ton Packalenin esittämä kysymys koski liikkuvan poliisin ja 60 poliisitoimipisteen lakkauttamista. Eikö tällä tavalla hallitus tee Suomesta turvatonta ja jakautunutta maata? Vaikka Suomessa on väkilukuun verrattuna vähemmän poliiseja kuin muualla Euroopassa, niin miksi poliisitoimesta säästetään kerta toisensa jälkeen.
Mikä merkitys on liikkuvasta poliisista saatavalla 6 miljoonan säästöllä eurokriisiin syydettävän 36 tuhannen miljoonan rinnalla, kun samanaikaisesti harmaa talous, liikenneonnettomuudet ja koko maahan levittäytyvät rikollisjengit kasvavat sekä raskaan liikenteen lainmukaisuuden valvominen heikkenee?
Ministeri Räsänen yritti vakuutella huonolla menestyksellä Packalenin kovistellessa, miksi lakkautuslistat pimitetään näin vaalien alla, ettei mitään listoja ole vielä tehty, nyt puhutaan vasta työryhmän esityksestä. Ja liikkuvan poliisin väki ja tehtävät mukamas siisrtyvät paikallispoliiseihin ja poliiseille. Miten he lisääntyvän työpaljoutensa ahdistamina pystyvät lisäpanostamaan liikenteen valvontaan?
Näin ei oikeastaan saatu selviä vastauksia kipeisiin turvallisuuteemme kipeästi koskeviin kysymyksiin. Jopa hallituspuolueiden riveistä löytyi liikkuvan poliisin kannattajia.
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Syysistuntokausi alkoi
Aika kova työrupeama on alkamassa kestäen aina joulukuun perjantaihin 21. päivään asti. Tämä käy ilmi tänään alkaneen syysistuntokauden täysistuntosuunnitelmasta. Asioita - enimmäkseen ikäviä - tulee riittämään, hallitukselta on tulossa ensi vuoden budjettiehdotus 7 miljardin lisävelanottoineen ja kaiken kaikkiaan 167 uutta lakiesitystä, osa niistä budjettilakeja.
Opposition molemmat puolueet ovat jo ilmoittaneet välikysymyksen, perussuomalaiset tekevät sen suunnitellusta kuntauudistuksesta, keskusta kiistellystä vanhustenpalvelulaista. Monien jätettyjen keskustelualoitteiden joukosta ollaan työntäyteisen syksyn ohjelmaan ottamassa vain ajankohtainen lastensuojelun turvallisuuteen liittyvä keskustelualoite.
Ja edelleen - tietysti - hallitsevaan asemaan nousevat taas EU:n maille annettavat lisälainat, Kreikka on pyytämässä kolmatta pakettia ja Espanja pankkituen jatkeeksi lainoja itse valtiovallalle. Seuraavaksi povataan pientä Kyprosta avunpyytäjäksi eikä velkapiikille näy loppua.
Lokakuun 28. päivän kunnallisvaalit lyövät tietysti myös syksyyn vaikuttavan leimansa. Valitettavasi me kansaneudustajat emme pääse vaalityöhön kuin pelkästään viikonloppuina. Syyskauden istuntovapaakin on vasta juuri vaalin jälkeisenä viikkona johtuen eduskunnassa silloin pidettävästä Pojoismaiden Neuvoston kokouksesta. Ehkä se on hyväkin, jotta vaalitappion kärsineet saavat sulatella haavojaan. Me perussuomalaiset sen sijaan kansan vahvalla tuella saamme nauttia toisenlaisista tunnoista, nyt vaan vielä on saatava lisää ehdokkaita, vaikka hyviä sanomia kuuluu ehdokashankinnankin suhteen eri puolilta Suomea. JYTKYÄ PUKKAA!
Opposition molemmat puolueet ovat jo ilmoittaneet välikysymyksen, perussuomalaiset tekevät sen suunnitellusta kuntauudistuksesta, keskusta kiistellystä vanhustenpalvelulaista. Monien jätettyjen keskustelualoitteiden joukosta ollaan työntäyteisen syksyn ohjelmaan ottamassa vain ajankohtainen lastensuojelun turvallisuuteen liittyvä keskustelualoite.
Ja edelleen - tietysti - hallitsevaan asemaan nousevat taas EU:n maille annettavat lisälainat, Kreikka on pyytämässä kolmatta pakettia ja Espanja pankkituen jatkeeksi lainoja itse valtiovallalle. Seuraavaksi povataan pientä Kyprosta avunpyytäjäksi eikä velkapiikille näy loppua.
Lokakuun 28. päivän kunnallisvaalit lyövät tietysti myös syksyyn vaikuttavan leimansa. Valitettavasi me kansaneudustajat emme pääse vaalityöhön kuin pelkästään viikonloppuina. Syyskauden istuntovapaakin on vasta juuri vaalin jälkeisenä viikkona johtuen eduskunnassa silloin pidettävästä Pojoismaiden Neuvoston kokouksesta. Ehkä se on hyväkin, jotta vaalitappion kärsineet saavat sulatella haavojaan. Me perussuomalaiset sen sijaan kansan vahvalla tuella saamme nauttia toisenlaisista tunnoista, nyt vaan vielä on saatava lisää ehdokkaita, vaikka hyviä sanomia kuuluu ehdokashankinnankin suhteen eri puolilta Suomea. JYTKYÄ PUKKAA!
tiistai 4. syyskuuta 2012
Sodan päättymisen päivä
Tänään olin kaupunginvaltuustoryhmätoverimme Olavi Sjöbergin siunaustilaisuudessa ja sodan päättymisen johdosta sotilassoittokunnan esittämässä hartaiden kuulijoiden sotilaskodin täyttäneessä muistokonsertissa. Tätä päivää ei mitenkään muisteta, vaikka tervehdyspuheen pitänyt 99-vuotias Vihtori Siivo kertoi eläviä muistoja päivästä ja totesi tämän päivän olevan hänen mielestään yhtä arvokkaan kuin itsenäisyyspäivänkin, koska juuri tänään sinetöitiin itsenäisen Suomen säilyminen.
Tätä päivää voisi sanoa myös Olavin ja hänen Jari-veljensä sodan päättymisen päiväksi. Jari koki tasan vuosi sitten järkyttävän kohtalonsa ja juuri siksi Olavin siunaamispäivä sijoitettiin tälle samalle päivälle.
Todella monin tavoin osoitettiin Olavin elämänpanoksen kunnioittamista, hänen hautakumpunsa peittyi kauniiseen kukkamereen. Satakunta henkeä oli muistanut lähettää surunvalittelunsa adressein. Saattajiakin oli toista sataa. Kaikki tunsimme syvää kaipausta ja otimme osaa vanhempien Viljon ja Hellin sekä sisarusten Tanjan, Mertsin, Reginan, Sarin, Kirstin ja Veijon suruun. Kiitollisina olemme ottaneet vastaan Olavin monien raskaiden elämänvaiheitensakin keskellä osoittamaa palvelumieltä ja aurinkoista ystävävyyttä. Jouduimme kuitenkin tunnustamaan olleemme liian huonoja lähimmäisiä osataksemme olla riittävästi tukemassa Olavia kaikkien hänen vaikeuksiensa keskellä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmänä saimme laskea oman kukkavihkomme kymmenien muiden kukkalaitteiden joukkoon kiitollisuuden osoituksena läheiselle ryhmätoverillemme. Meitä oli paikalla neljä: Kauko Kerola, Erkki Lilja, Kristiina Peltomaa, allekirjoittanut.
Voimme jopa elämäämme verrata sotimiseen. Niinpä emme turhaan veisaa virressä: Tääl´ on sota, kilvoitus, vaiva ja työ, vaan siellä on päiväksi muuttunut yö, kun nähdä saa kirkkaita kasvoja Herran ja veisati iäti kiitostasi. Tämä osa on nyt langennut Olaville, hän on vapaana kaikista maallisen elämän kahleista siellä perillä.
Me jälkeenjääneet sen sijaan saamme veisailla Jaakko Haavion sanoin: Vie meidät, Herra, taisteluun ja rohkeutta anna, niin että sydämen ja suun käyttöösi voimme panna. Sinua aina tunnustaa ja käydä sotaa oikeaa ylhäältä anna voima.
Tätä päivää voisi sanoa myös Olavin ja hänen Jari-veljensä sodan päättymisen päiväksi. Jari koki tasan vuosi sitten järkyttävän kohtalonsa ja juuri siksi Olavin siunaamispäivä sijoitettiin tälle samalle päivälle.
Todella monin tavoin osoitettiin Olavin elämänpanoksen kunnioittamista, hänen hautakumpunsa peittyi kauniiseen kukkamereen. Satakunta henkeä oli muistanut lähettää surunvalittelunsa adressein. Saattajiakin oli toista sataa. Kaikki tunsimme syvää kaipausta ja otimme osaa vanhempien Viljon ja Hellin sekä sisarusten Tanjan, Mertsin, Reginan, Sarin, Kirstin ja Veijon suruun. Kiitollisina olemme ottaneet vastaan Olavin monien raskaiden elämänvaiheitensakin keskellä osoittamaa palvelumieltä ja aurinkoista ystävävyyttä. Jouduimme kuitenkin tunnustamaan olleemme liian huonoja lähimmäisiä osataksemme olla riittävästi tukemassa Olavia kaikkien hänen vaikeuksiensa keskellä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmänä saimme laskea oman kukkavihkomme kymmenien muiden kukkalaitteiden joukkoon kiitollisuuden osoituksena läheiselle ryhmätoverillemme. Meitä oli paikalla neljä: Kauko Kerola, Erkki Lilja, Kristiina Peltomaa, allekirjoittanut.
Voimme jopa elämäämme verrata sotimiseen. Niinpä emme turhaan veisaa virressä: Tääl´ on sota, kilvoitus, vaiva ja työ, vaan siellä on päiväksi muuttunut yö, kun nähdä saa kirkkaita kasvoja Herran ja veisati iäti kiitostasi. Tämä osa on nyt langennut Olaville, hän on vapaana kaikista maallisen elämän kahleista siellä perillä.
Me jälkeenjääneet sen sijaan saamme veisailla Jaakko Haavion sanoin: Vie meidät, Herra, taisteluun ja rohkeutta anna, niin että sydämen ja suun käyttöösi voimme panna. Sinua aina tunnustaa ja käydä sotaa oikeaa ylhäältä anna voima.
10 .000 ehdokasta
Vielä kahta viikkoa ennen ehdokaslistojen jättämistä on puolueilla hakusessa yhteensä 10 .000 ehdokasta ja kuitenkin kuntaliiton tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen olisi kiinnostunut kunnnallisen luottamustoimen hoitamisesta. Voiko suurempaa 0-tutkimusta olla olemassakaan.
Ehdokashankinnan vaikeuden tietää jokainen ehdokkaita kysellyt. Tänäänkin Kankaanpään kaupunginvaltuuston syyskauden eka istunnossa jutellessa eräskin toveri totesi kysyneensä kymmentä ehdokasta, yksi oli suostunut. Itse sain kyllä myös yhden ehdokassuostumuksen, mutta asia oli sovittu jo aiemmin. Sen sijaan kukaan neljästä kysymästäni ei ainakaan vielä suostunut, yksi tosin pyysi harkinta-aikaa.
Näin siis meillä perussuomalaisillakin, vaikka kaikki tuutit lupaavat vaalimenestystä galluppien sojottaessa suoraaan ylöspäin ja näin JYTKY myös kuntatasolla näyttää varmistuvan päivä päivältä.
Kuntaliiton kyselyn tulos voidaankin ymmärtää monella tavalla, kun sen mukaan lähes 70 prosenttia vastanneista ilmoitti voivansa edes harkita luottamustehtävään ryhtymistä. Siitä onkin vielä pitkä matka ehdokkaksi alkamiseen. Olisikin pitänyt kysyä, moniko todella on valmis kunnallisvaaliehdokkaaksi. Halukkaita ei ole edes yhtä kymmenestä. Kaiken lisäksi perin harva ilmottautuu itse ehdokkaksi, vasta kyselyn jälkeen niitä ehdokkaita löytyy, jos löytyy.
Vaikka eipä silleen, kyllä meilläkin on jo yli kaksinkertainen määrä ehdokkaita edelliskertaan verratuna eli kolmekymmentä, mutta kaikenkaikkiaan heitä saisi Kankaanpäässäkin olla 52, ennen kuin olisi täysi lista. Ja kuten tunnettua kuntavaleissa aina uusi ehdokas tuo mukanaan sellaisia ääniä, joita muut listalla olevat eivät saisi! Siksi Timo Soinikin vetoaa ehdokashankinnan puolesta, sillä ehdokkaiden määrä on ratkaisevaa. Onhan toki meillä edelliskertaan nähden sekin hyvä puoli, että nyt jokaisessa suomenkielisessä kunnassa on puolueemme ehdokkaita, kun niitä edellisvaaleissa puuttui lähes sadasta kunnasta.
Ehdokashankinnan vaikeuden tietää jokainen ehdokkaita kysellyt. Tänäänkin Kankaanpään kaupunginvaltuuston syyskauden eka istunnossa jutellessa eräskin toveri totesi kysyneensä kymmentä ehdokasta, yksi oli suostunut. Itse sain kyllä myös yhden ehdokassuostumuksen, mutta asia oli sovittu jo aiemmin. Sen sijaan kukaan neljästä kysymästäni ei ainakaan vielä suostunut, yksi tosin pyysi harkinta-aikaa.
Näin siis meillä perussuomalaisillakin, vaikka kaikki tuutit lupaavat vaalimenestystä galluppien sojottaessa suoraaan ylöspäin ja näin JYTKY myös kuntatasolla näyttää varmistuvan päivä päivältä.
Kuntaliiton kyselyn tulos voidaankin ymmärtää monella tavalla, kun sen mukaan lähes 70 prosenttia vastanneista ilmoitti voivansa edes harkita luottamustehtävään ryhtymistä. Siitä onkin vielä pitkä matka ehdokkaksi alkamiseen. Olisikin pitänyt kysyä, moniko todella on valmis kunnallisvaaliehdokkaaksi. Halukkaita ei ole edes yhtä kymmenestä. Kaiken lisäksi perin harva ilmottautuu itse ehdokkaksi, vasta kyselyn jälkeen niitä ehdokkaita löytyy, jos löytyy.
Vaikka eipä silleen, kyllä meilläkin on jo yli kaksinkertainen määrä ehdokkaita edelliskertaan verratuna eli kolmekymmentä, mutta kaikenkaikkiaan heitä saisi Kankaanpäässäkin olla 52, ennen kuin olisi täysi lista. Ja kuten tunnettua kuntavaleissa aina uusi ehdokas tuo mukanaan sellaisia ääniä, joita muut listalla olevat eivät saisi! Siksi Timo Soinikin vetoaa ehdokashankinnan puolesta, sillä ehdokkaiden määrä on ratkaisevaa. Onhan toki meillä edelliskertaan nähden sekin hyvä puoli, että nyt jokaisessa suomenkielisessä kunnassa on puolueemme ehdokkaita, kun niitä edellisvaaleissa puuttui lähes sadasta kunnasta.
sunnuntai 2. syyskuuta 2012
Jurvassa hyvässä turvassa
On niin ihmeen hyvä tulla kotiin jälleen, sain vierailla saarnaajana entisessä kirkkoherraseurakunnassani Jurvassa tai pitäisikö sanoa nykyisen Kurikan kappeliseurakunnassa Jurvassa. Sai nähdä paljon vanhoja tuttuja, sai paljon onnitteluja ja menestyksen toivotuksia nykyisen asemani johdosta ja sai muistella vanhoja hyviä aikoja, jolloin kaikki oli toisin eli paremmin kuin nykyisin.
Sakastissa oli kirkkoherrojen kuvarivistö, jossa yksi oli jo jälkeeninkin, joka sitten jäi viimeiseksi, koska kappeliseurakunnassa on vain kappalaisia. Jurvan kirkko on erikoinen, siellä on paljon raamatunlauseita eri ristejä yhdistävissä jykevissä yläpalkeissa. Saarnatuoli on tunnettua jurvalaista koristehuonekalutyyliä kullan ja hopean värein maalattuna. Tässä vanhassa kirkossa on jopa hissi vaikeavammaisten avuksi, koska pääovelle johtavat korkeat raput. Nytkin hissiä käytti mm. hyvä ystäväni Pentti, joka itse oli aiemmin saman hissin kuljettajana.
Herättäjänpäivän seuroissa oli mukana myös laulu-, lausunta- ja säestysryhmä Seinäjoelta, joka esitti puoli tusinaa koskettavia runoja ja vastaavan määrän lauluja. Seuroissa puhui kanssani kappalainen Jarkko Silvola. Siioninvirisäkin veisattiin.
Hyvän ystäväni kehitysvammaisen Ullan isä oli siunattu juuri lauantaina ja hänet kiitettiin kuolleksi messussamme. Ulla kutsui mukaan kehitysvammaisten kirkkopyhään. Hän kuulemma haluaa aina äänestää minua, vaikka onkin eri vaalipiirissä ja eri kunnassa. Yleensäkin nämä kehitysvammaiset ovat sydämellisiä ja ystävällisiä, välittömiä ihmisiä. Sen olemme voineet nähdä myös parast´aikaa käytävissä paraolympialaisissakin.
Yleiset sanonnat valitukset Jurvan kuntaan ja Jurvassa, hyvässä turvassa, kuvaavat hyvin jurvalaista elämäntyyliä. Jurva on myös kuuluisa tyylihuonekaluistaan, joita edelleen tehdään esim. Laitalan ja Hiipakan tehtaissa. Lasse Laitala on heränneiden johtohenkilöitä omistaen oikein körttipuvunkin. Hänen ja seinäjokisten kanssa ruokailimme Sällillä eli Säläisjärven rannalla olevan caravaanarialueen ruokalassa. Botniaringilläkin näytti olevan täysi moottoriajoneuvojen tohina päällä. Näin eletään Jurvassa.
Sakastissa oli kirkkoherrojen kuvarivistö, jossa yksi oli jo jälkeeninkin, joka sitten jäi viimeiseksi, koska kappeliseurakunnassa on vain kappalaisia. Jurvan kirkko on erikoinen, siellä on paljon raamatunlauseita eri ristejä yhdistävissä jykevissä yläpalkeissa. Saarnatuoli on tunnettua jurvalaista koristehuonekalutyyliä kullan ja hopean värein maalattuna. Tässä vanhassa kirkossa on jopa hissi vaikeavammaisten avuksi, koska pääovelle johtavat korkeat raput. Nytkin hissiä käytti mm. hyvä ystäväni Pentti, joka itse oli aiemmin saman hissin kuljettajana.
Herättäjänpäivän seuroissa oli mukana myös laulu-, lausunta- ja säestysryhmä Seinäjoelta, joka esitti puoli tusinaa koskettavia runoja ja vastaavan määrän lauluja. Seuroissa puhui kanssani kappalainen Jarkko Silvola. Siioninvirisäkin veisattiin.
Hyvän ystäväni kehitysvammaisen Ullan isä oli siunattu juuri lauantaina ja hänet kiitettiin kuolleksi messussamme. Ulla kutsui mukaan kehitysvammaisten kirkkopyhään. Hän kuulemma haluaa aina äänestää minua, vaikka onkin eri vaalipiirissä ja eri kunnassa. Yleensäkin nämä kehitysvammaiset ovat sydämellisiä ja ystävällisiä, välittömiä ihmisiä. Sen olemme voineet nähdä myös parast´aikaa käytävissä paraolympialaisissakin.
Yleiset sanonnat valitukset Jurvan kuntaan ja Jurvassa, hyvässä turvassa, kuvaavat hyvin jurvalaista elämäntyyliä. Jurva on myös kuuluisa tyylihuonekaluistaan, joita edelleen tehdään esim. Laitalan ja Hiipakan tehtaissa. Lasse Laitala on heränneiden johtohenkilöitä omistaen oikein körttipuvunkin. Hänen ja seinäjokisten kanssa ruokailimme Sällillä eli Säläisjärven rannalla olevan caravaanarialueen ruokalassa. Botniaringilläkin näytti olevan täysi moottoriajoneuvojen tohina päällä. Näin eletään Jurvassa.
lauantai 1. syyskuuta 2012
Tesoman kirkolla
Tampereen Tesomalla vihkimässä ja sitten kastamassa pariskunnan toisen lapsen Miki Rafaelin, kolmivuotiaan Miiko-pojan pikkuveljen.
Me eduskunta-avustajani Jari Koskelan kanssa olemme kohta liian työn ylirasittamia, joka viikonloppu on eri kirkollisia tehtäviä, jotka eivät aina rajoitu edes kotipaikkakunnalle eikä edes kotiseudulle. Nytkin siis olin Tampereella, aiemmin kesällä Helsingissä. Huomenna sunnuntaina saan mennä entiseen kirkkoherraseurakuntaani Jurvaan pitämään saarnaa ja olemaan mukana Herättäjän-päivässä.
Toisaalta on hienoa, kun pyydetään eri tilaisuuksiin ja pappihan on aina pappi koko elämänsä ajan. Joten mielellämme teemme näitä toimituksia, vaikka todella nyt eduskunnan kesätauon loputtua tuleekin huomanneeksi, ettei sitä lomaa olekaan juuri pidetty.
Tietysti myös syksyn kunnallisvaalit ovat työllistäneet koko kesän ajan. Ehdokashankinta ei ole niitä halpoimpia tehtäviä, mutta kyllä sitten on antoisaa saada aina uusia ehdokaita. Meillähän Kankaanpäässä on uusi ennätys kolmekymmentä ehdokasta koossa edelliskertaisen neljäntoista sijalla. Kuntamenestystä olemme tekemässä oikein hartiavoimin niin täällä Kankaanpäässä kuin koko maassa. Äänestäjät ratkaisevat.
Muuten siellä Tesoman kirkolla oli mukana myös paljon satakuntalaisia, morsian on euralainen ja sulhanenkin on asunut paikkakunnalla, ja nuoripari on seurustellut 14-vuotiaista lähtien. On mieltä lämmittävää nähdä joskus myös nuoruuden ensirakkauden kestävän jopa vaikeiden murrosvuosienkin ylitse seesteisempään aikuisuusikään asti. Onnea ja siunausta sinne Tesoman maisemiin nuorelle parille ja heidän pojilleen!
Me eduskunta-avustajani Jari Koskelan kanssa olemme kohta liian työn ylirasittamia, joka viikonloppu on eri kirkollisia tehtäviä, jotka eivät aina rajoitu edes kotipaikkakunnalle eikä edes kotiseudulle. Nytkin siis olin Tampereella, aiemmin kesällä Helsingissä. Huomenna sunnuntaina saan mennä entiseen kirkkoherraseurakuntaani Jurvaan pitämään saarnaa ja olemaan mukana Herättäjän-päivässä.
Toisaalta on hienoa, kun pyydetään eri tilaisuuksiin ja pappihan on aina pappi koko elämänsä ajan. Joten mielellämme teemme näitä toimituksia, vaikka todella nyt eduskunnan kesätauon loputtua tuleekin huomanneeksi, ettei sitä lomaa olekaan juuri pidetty.
Tietysti myös syksyn kunnallisvaalit ovat työllistäneet koko kesän ajan. Ehdokashankinta ei ole niitä halpoimpia tehtäviä, mutta kyllä sitten on antoisaa saada aina uusia ehdokaita. Meillähän Kankaanpäässä on uusi ennätys kolmekymmentä ehdokasta koossa edelliskertaisen neljäntoista sijalla. Kuntamenestystä olemme tekemässä oikein hartiavoimin niin täällä Kankaanpäässä kuin koko maassa. Äänestäjät ratkaisevat.
Muuten siellä Tesoman kirkolla oli mukana myös paljon satakuntalaisia, morsian on euralainen ja sulhanenkin on asunut paikkakunnalla, ja nuoripari on seurustellut 14-vuotiaista lähtien. On mieltä lämmittävää nähdä joskus myös nuoruuden ensirakkauden kestävän jopa vaikeiden murrosvuosienkin ylitse seesteisempään aikuisuusikään asti. Onnea ja siunausta sinne Tesoman maisemiin nuorelle parille ja heidän pojilleen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)