Vappuaatto

Vappuaatto on tänään sunnuntaina Jumalan kansan koti-ikävän ollessa aiheena! a 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) Jumalan kansan koti-ikävä Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Jumala, taivaallinen Isämme, valaise meitä totuutesi valolla, kun harhailemme pimeässä. Kuljeta meidät tietäsi perille ikuiseen elämään, jonka olet luvannut omillesi. Täytä meidät ilolla, jota maailma ei voi antaa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä, sinä annoit oman Poikasi kulkea tuskan ja kuoleman kautta ja valmistit hänelle kolmantena päivänä suuren voiton. Me kiitämme ja ylistämme sinua siitä, ettei mikään pimeys voi voittaa hänen valoaan eikä mikään tappio voi riistää meiltä hänen voittoaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Herra, kaiken Luoja, sinä herätät joka kevät luonnon uuteen kasvuun. Sinä tahdot uudistaa myös meidät ihmiset, jotka olemme joutuneet kuoleman valtaan. Iloitsemme uudistavasta työstäsi ja rukoilemme: Anna meidän löytää Pojassasi todellinen elämän lähde. Tee meidät hänessä osallisiksi uuden luomisen voimasta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Kristus, Herramme. Usko sinuun on matka ja tie, jota kulkiessa eteen avautuu yhä uusia näköaloja. Kiitos, että tämän matkan aikana opimme tuntemaan yhä paremmin sinua. Kiitos salaisuudesta, joka säilyy, kunnes kerran näemme sinut taivaan kodissa. Me emme vielä voi aavistaa, mitä kaikkea sinä olet meitä varten valmistanut. Pidä meidät tällä tiellä ja vie meidät kaikki perille taivaaseen. Ylistys sinulle ikuisesti.

Kokoustamassa

Tänään oli vuorossa Israelin Ystävien hallituksen Shalon lehden hallituksen kokoukset toimistolla Tampereella.Lenkki Kuninkaanlähteellä ja sitten loppu iltaa sadetta!

Vaikeeta

Kun keskiviikkona yritin päästä kirjoittamaan tänne blogiin, meni kännykkä vallan toppiin, kolme kertaa olisi saanut laittaa sim-kortin tunnuksen, mutta en tiennyt lukua. Sitten kysyttiin PUK-koodia, mistä olisi sellaisen tiennyt. Vasta tänään perjantaina, kun on Pasi Junnilan pitämä digi-koulutus, hän löysi tarvittavat tiedot ja niin pääsin taas puhelimen avulla tänne blogiin. Keskiviikkona siis jatkoin PS-lehden jakoa, vuorossa oli 32 kerrostaloa sen jälkeen kun ensin klo 10 oli Kankaanpäässä 15.6. järjestettävän seutukunnallisen kirkkopäivän valmisteluneuvottelu, joka pidettiin muuten torin varrella PerusPesässä. Torstaina sitten olikin kansallinen veteraanipäivä ja juhlassa pidin tervetuliaispuheen. Juhlapuhujana oli oikein kenraalimajuri Markku Myllykangas. Ja tänään klo 18 pidettiin sotiemme Pohjois-Satakunnan perinneyhdistyksen ensimmäinen vuosikokous veteraanitalolla!

Jakoa

Kevätkauden viimeinen äijäjumppa oli tänään. Samoin etänä hyvinvointialueen hallituksen iltakoulu, jossa kosketeltiin nimenomaan kaikkein tärkeintä eli terveyspalveluiden tilannekuvaa, joka kattaa tosin kustannuksista vain 10%, mutta imagosta 80%. Kaiken jälkeen eilen tulleen PS-lehden jakoa koko Myllymäki, eilen vähän siellä aloitin. Yhteensä 22 kerrostaloa, eli kaikki Myllymäen ja täältä Ruokojärvenkadulta kolme!

Kenraali Myllykangas juhlapuhujana

Nyt sitten kaikki mukaan veteraanipäivän to 27.4. juhlaan Hakoniemeen, kun juhlapuhujaksikin olemme saaneet kenraalimajuri Markku Myllykankaan, Kankaanpään oman pojan!😊😍🥰😘 Markku Myllykangas KANKAANPÄÄ tänään 56 min · Kansallisen veteraanipäivän juhla Kankaanpäässä 27.4.2023. Veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään vuonna 2023 Suomen Turussa teemalla ”Sotiemme opetukset – Tulevaisuutemme turvaksi”. Päivän keskeisenä tavoitteena on veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville. Järjestettävillä tilaisuuksilla ja kaikella näihin liittyvällä näkyvyydellä osoitetaan kunnioitusta viime sotiemme veteraaneille, sotien sukupolvelle ja heidän läheisilleen.

Hyvän Paimenen sunnuntai

‹SUNNUNTAI 23.4.2023› sikerta 2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33:5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Jumalamme, sinä olet herättänyt kuolleista Herran Jeesuksen, hyvän paimenemme. Lahjoita meille Pyhä Henkesi, että seuraamme hänen kutsuvaa ääntään. Opeta meitä hänen esikuvansa mukaan pitämään huolta toinen toisestamme. Anna kaikkien kuulla hänen äänensä, jotta olisi yksi lauma ja yksi paimen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Me koetamme ottaa elämämme omiin käsiimme. Luotamme vääriin herroihin ja vääriin paimeniin ja petymme yhä uudelleen. Sinä olet oikea Herra ja oikea Paimen. Johdata meitä tietäsi ja pidä meidät aina yhteydessäsi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Jumala, me emme hallitse elämäämme, vaikka niin kuvittelemme. Emme kestä omassa varassamme. Väärät mielikuvat, itsekkyys ja pahan henkivallat pyrkivät pitämään meitä otteessaan. Auta meitä seuraamaan hyvää paimentamme, noudattamaan sanaasi ja rukoilemaan joka hetki Hengen antamin voimin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 4 Me kiitämme sinua, rakas taivaallinen Isä, Jeesuksesta Kristuksesta, hyvästä paimenesta, joka aina näkee koko laumansa eikä koskaan kadota silmistään yhtään ainoaa lammasta. Me rukoilemme sinua: Suo meidänkin kuulua hänelle, kun hän kutsuu meitä missä olemmekin, etsii meitä kun olemme eksyneet ja pelastaa meidät. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme nimessä. 5 Jeesus, hyvä paimenemme. Tänään tahdomme kiittää sinua hyvyydestäsi ja huolenpidostasi. Sinä olet pienten ja suurten paimen. Sinä johdatat meitä koko elämämme ajan. Me emme itse tunne tietä emmekä vaaroja, jotka meitä uhkaavat. Älä anna meidän joutua kauas luotasi. Opeta meitä erottamaan sinun äänesi kaikkien muiden äänten joukosta ja sinun kutsusi niistä kutsuista, jotka ovat viemässä meitä harhaan. Jos lähdemme omille teillemme, vedä meidät takaisin luoksesi. Kiitos rakkaudestasi ja huolenpidostasi.

Viisi kultamerkkiä

Sain olla Jämijärven Sotaveteraanien ensimmäisessä lopettajaiskokouksessa, kokouksia tarvitaan sääntöjen mukaan kaksi lopettamisen onnistumiseksi, koska veteraanit rupeavat loppumaan ja tilalle koko Pohjois-Satakuntaan perustetaan yhteinen perinneyhdistys. Sain olla piirin puolesta tuomassa Sotaveteraanien Satakunnan piirin myöntämät viisi kultaista ansiomerkkiä kunniakirjoineen ja näin tilaisuudessa Jämijärven seurakuntakodilla oli juhlan tuntua oikein myös täytekakkukahvien myötä! Ja sain olla kuskaamassa myös yhden merkin saajan puolisonsa kanssa takaisin Kankaanpäähän, kun ovat nyt täällä asumassa Koivurinteen palvelukodissa!

Kahvia

Pansian lenkki vedettiin 11 miehen voimin 6 km ja kolme minuuttia jäi auki tunnista eikä huomattu kiertää juoksurataa, joka näytti täisin sulalta. Nimipäiväkahvit kutistui pelkiksi kahveiksi, vaikka aamupäivällä kävin tilaamassa pullakahvit. Ne tilattiin nyt sitten ensi maanantaiksi!😊🥰😘

Makkaraa

Tänään torstaitorilla jaettiin PS:n kiitosmakkarat Kankaanpään torilla. Pari kuvaa on fb-sivullani!

Maastossa

Kolmatta kertaa olin tänä keväänä juoksulenkillä maastossa. Ensin yritin Kuninkaanlähteellä entisellä 2,5 km reitillä, sitten ampumaradan monttujen sulan puoleisilla rinteillä ja tänään kaverin opastamana rohkaistuin kokeilemaan viidentienristeyksen 5 km reittiä, joka latupohjana oli tietysti lähes luminen, mutta reunassa sulaakin, mutta kyllä tossut sain kastumaan eikä oikein vielä ole maastolenkkien aika, ennen kuin lumia sulaa vielä enemmän! Oli muuten sotapoikia reitin varrella leiriytyneinä omissa maastoharjoituksissaan!

Paistoi se päivä Risellekin - risukasaankin

Suomen hiihtotähti romahti täysin – mielessä ehti käydä jo synkkä ajatus Uutinen, jonka tekijä on Toimitus • 11 h sitten Suomen miesten hiihdon kärkipään hiihtäjät eivät onnistuneet tällä kaudella toivotulla tavalla. Yksi epäonnistujista – ja epäonnisista – oli Ristomatti Hakola. Suomen hiihtotähti poseerasi armeijan vihreissä aseiden kanssa – tämä oli miehen viesti Hakola loukkaantui vuosi sitten kauden päätöskisassa. Kesällä alkoi koronapiina ja muut terveysmurheet. Sama sävel jatkuikin sitten oikeastaan melkein koko sesongin. Hakola pääsi toki kohtuulliseen iskuun Planican MM-kisoihin. Hän hoiti viestin avausosuuden kunnialla, kun Suomi nappasi hienosti MM-hopeaa. Jämin Jänteen suksimies on nyt laittanut kautensa pakettiin myös sosiaalisessa mediassa. – Tää kausi oli meikäläisen Via Dolorosa. Hurjasti ja hurjia vastoinkäymisiä, joita vastaan koitettiin sitäkin enemmän taistella, aloitti Hakola päivityksensä. – Harjoituskausi jäi meikäläiseltä käytännössä kokonaan väliin, ja normaalin harjottelun pystyin alottamaan lokakuussa. Viime vuoden lopulla ei vielä ollu mitään näkymää siihen, että meikäläisen kisapassia leimattais maailmancuppiin saatikka MM-Planicaan. – Olin kuitenkin jossain vaiheessa kautta hyvässäkin kunnossa, ja mahtu tälle kärsimysten tielle onneks yksittäisiä valopilkkujakin – päällimmäisenä tietysti pitkään janottu viestimitali Planicasta. Sanottakoon vielä kerran, että ylpee oon Ristomatti Hakolasta! päätti mies.

Purra Maaseudun Tulevaisuudessa

Riikka Purra: Toivon keskustan olevan mukana oikeistohallituksessa Mikäli keskusta olisi oikeistohallituksessa, se onnistuisi edistämään keskustalaisia kannattajia hyödyttävää politiikkaa. Se voisi ajaa tarkan euron politiikkaa, kuten puolueen perinteeseen kuuluu. Uutiset|Politiikka17.4.202307:00 Kolumni Riikka Purra On tahdikasta pidättäytyä muiden puolueiden sisäisten asioiden kommentoinnista, kuten puheenjohtajien tulemisista ja menemisistä. Sen sijaan muita puolueita koskevat hallitusspekulaatiot kiinnostavat itseänikin, suorasukaisuuteen asti. Kyse on maan tulevaisuudesta. Keskustan vaalitappio on tosiasia. Samoin neljän vuoden vasemmistohallitukseen osallistumisen traumat. Opposition toimintakaan ei varmasti tehnyt keskustan taivalta helpommaksi, mutta se on toisaalta opposition tehtävä. Keskustan tappio johtuu vääränlaisesta politiikasta, jota se hallituksessa hyväksyi ja takasi. Hallituksen tekemät päätökset ovat yleensä aina koalition jollekin osapuolelle karvaita. Niiden puolustaminen pystyssä päin ei ole helppoa. Mutta siihen, kuinka vaikeaa se lopulta on, vaikuttaa kyseisen koalition koostumus. Meistä moni ei olisi uskonut, että keskusta menee punavihreään hallitukseen, silloinkin tappion jälkeen. Ilmeisesti sitä ei uskonut moni keskustalainenkaan. En tätä kirjoittaessani tiedä, kuinka mahdollista on koota oikeistohallitus. Mutta toivon niin tapahtuvan. Ja toivon keskustan olevan siinä mukana. Puolue on voimakkaasti viestinyt, että oppositio kutsuu. Tällöin vaihtoehtoja olisi käytännössä kaksi: Joko keskusta tekee oppositiopolitiikkaa viime kauden hallituskumppaniensa, siis punavihreiden kanssa, oikeistopolitiikkaa vastaan. Tai se tekee oppositiopolitiikkaa perussuomalaisten takana sinipunahallitusta vastaan. Hallituksessa ei olisi vihreitä sotkemassa elintärkeitä intressejä metsäpolitiikassa tai napisemassa siitä, että kotimainen maatalous ei ole niin tärkeää. Kumpikaan ei lopulta liene kovin houkutteleva rooli – ainakaan jos pohditaan tappion aikaansaamaa akuuttia selkäydinreaktiota pidemmälle. Oppositioasema ei itsessään takaa kannatuksen nousua. Sen tekevät perustellut tavoitteet ja johdonmukainen linja – ja muista erottautuminen. Jos keskusta on oppositiossa SDP:n kanssa, se jää sen jalkoihin, koska asetelma on hallituksen oikeisto vastaan opposition vasemmisto. Jos keskusta on oppositiossa perussuomalaisten kanssa, tilanne on sen kannalta vielä huonompi. Sitä, mitä sinipunahallitus tarkoittaisi ylipäätänsä tälle maalle, en uskalla edes ajatella. RKP sulautunee mihin tahansa asetelmaan. Se ei ota kuvaansa sen paremmin kuraa kuin kunniaakaan. Tack och välkommen åter. Mikäli keskusta olisi oikeistohallituksessa, se onnistuisi edistämään keskustalaisia kannattajia hyödyttävää politiikkaa. Se voisi ajaa tarkan euron politiikkaa, kuten puolueen perinteeseen kuuluu. Hallituksessa ei olisi vihreitä sotkemassa elintärkeitä intressejä metsäpolitiikassa tai napisemassa siitä, että kotimainen maatalous ei ole niin tärkeää. Keskusta perusteli punavihreään hallitukseen osallistumista vastuunkantamisella. Millä nimellä kutsuttaisiin sitä, että vaikka maassa olisi erinomainen tilaisuus rakentaa laajapohjainen ja yhteiskuntaa oikeaan suuntaan uudistava, turvallisuutta, taloutta ja koko Suomea puolustava oikeistohallitus, keskusta haluaa oppositioon? Kirjoittaja on perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Jurvassa hyvässä turvassa

Jurvassa hyvässä turvassa yhteiskuva (fb-sivullani) siioninvirsiseurojen päätteeksi! Pitkästä aikaa entisessä kirkkoherraseurakunnassani kotoisa tunnelma. Mukana myös edeltäjäni kaksikymmentä vuotta toiminut Väinö Reinilä Marjatta puolisonsa kanssa ja tietysti monta muuta tuttua. Soili Anttila on järjestänyt tilaisuuden sukkaseuroiksi ja villasukkia kertyikin melkoinen määrä kesän Seinäjoen Herättäjä-juhlille myytäväksi!

Maastolenkki

Eka kertaa tänä keväänä hakeuduin maastolenkille Kuninkaalähteelle ja tunnin sain siellä kulutettua, osaksi vielä lunta, mutta sulaakin löytyi suurimmaksi osaksi perinteisellä 2,5 km lenkillä.

Ervasti uusista kansanedustajista

Helsinki +4101 Tilaa Etusivu MT Metsä MT Hevoset Maatalous Ruoka Uutiset Lehdet Hae Kirjaudu ulos AJ OSASTOT Etusivu MT Metsä MT Hevoset Koneet ja autot Lukemisto Maatalous Mielipide Pääkirjoitus Ruoka Uutiset LEHDET Maaseudun Tulevaisuus MT Metsä Kantri Suomalainen Maaseutu Aarre PALVELUT Uusi kansanedustaja, valtaa ei kukaan sinulle anna – se pitää ottaa Eduskuntatalon komeissa Carraran marmoriportaissa kävelee tällä viikolla messinkisestä kaiteesta tukea hamuillen alokasmainen hahmo, joka katselee ohi viilettäviä poliittisia voimahahmoja kuin yökkö aurinkoa. Kolumni Pekka Ervasti Tällä viikolla se alkaa, potentiaalinen häikäisevä parlamenttiura. Kuusikymmentäyksi uutta kansanedustajaa astuu sisään eduskunnan pääovesta ensimmäisen kerran kansalta saatu valtakirja mukanaan. Joukossa on tulevia yhden kauden kansanedustajia, mutta todennäköisesti myös ministeritasolle – ellei korkeammallekin – kohoavia poliittisia vaikuttajia. Tyypillisenä ”yhden kauden kansanedustajana” aloitti myös aikoinaan ”fakkijuristi” Sauli Niinistö (kok), jos lainaamme puoluetoveri Ilkka Kanervan (kok) silloista profilointia tulevasta presidentistä. Parlamentaarisen nyrkkisäännön mukaan noin kolmannes eduskunnasta vaihtuu joka vaalissa. Niin kävi nytkin. Eduskuntatalon komeissa Carraran marmoriportaissa kävelee tällä viikolla messinkisestä kaiteesta tukea hamuillen alokasmainen hahmo, joka katselee ohi viilettäviä poliittisia voimahahmoja kuin yökkö aurinkoa. ”Miten ihmeessä minä tulin valituksi”, tulokas ihmettelee nauttiessaan ensimmäistä euron hintaista kahvikupposta eduskunnan kuppilassa. Pari vaalikautta myöhemmin sama poliitikko katselee sen kertaisia uusia edustajia ja kummastelee: ”Miten ihmeessä tuokin tyyppi tänne pääsi?” Toisen nyrkkisäännön mukaan kolmannes uudesta eduskunnasta arvaa jo taloon tulleessaan palvelevansa kansakuntaa viimeisen vaalikauden. He ovat henkilöitä, jotka tietävät parlamentaarisen kuntohuippunsa jääneen jo taakse – tai sitä ei oikeastaan koskaan tullutkaan. Monen kohdalla luopumispäätös syntyy viimeistään hallitusratkaisun jälkeen, kun ministerisalkku ei tälläkään kerralla osunut kohdalle. Edessä aukeaa neljä vuotta rivikansanedustajan puuduttavaa duunia valiokuntakokouksineen, täysistuntoineen ja kyselytunteineen – vanhojen lakialoitteiden ja eduskuntakysymysten uudistamista. Tähän monotoniaan tuo vaihtelua vain satunnaiset valiokuntamatkat toivottavasti jonnekin hyvin kaukaiseen ja eksoottiseen kohteeseen, mutta todennäköisemmin sumuiseen Osloon. Viimeinen kolmannes kansanedustajista on se joukko, joka tosiasiallisesti pyörittää suomalaista edustuksellista demokratiaa merkittävimmillä poliittisilla luottamuspaikoilla. Heistä tulee ministereitä, puhemiehiä, eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja valiokuntien puheenjohtajia. Paikka voi irrota sukupuolen, vaalipiirin tai virkaiän perusteella, mutta ei johtopaikoille ihan ilman omia ansioita tai kovia kyynärpäitäkään nousta. Uusi edustaja on ehkä noussut eduskuntaan kansan tuella, mutta valtaa hänelle ei kukaan anna. Se pitää ihan itse ottaa.

Eduskunnan avajaisissa

Otin kuvia eduskunnan avajaisista, nähävissä fb-sivullani Liehuva sinisristinen valtiolippu toivotti valtiopäivien avajaisvieraat tervetulleiksi. Helsingissä todella oli melkoinen kylmä itätuuli (kuvastaen vaikka kaikkea sitä järkyttävää, mitä nyt koemme itänaapurin toimista)! Pätkäpuhemieheksi valittu Petteri Orpo ja pääsihteeri Maija-Leena Paavola odottavat Presidenttiä eduskunnan puhemieskorokkeella! Tasavallan Presidentti avaa valtiopäivät. Presidentti avajaisten jälkeisessä tiedotustilaisuudessa taustalla täpötäysi valtiopäiväsali. Kahvipöytäseuranani varapuhemieskauteni pääsihteeri Seppo Tiitinen ja toisen eduskuntakauden aloittava Veijo Niemi, joka kanssa olimme kolme vuotta PS:n hallituksessa! Kahvitarjoilua oli valtiopäiväsalin lisäksi myös eduskunnan kahvilassa eli kuppilassa!

Torstaina eduskunnan avajaiset

Mukana monen vuoden jälkeen veteraanikansanedustajien hallituksen jäsenenä: Eduskuntalähetykset Valtiopäivien avajaiset 2023 Tulossa to 13.4. klo 13.30 ajankohtaisohjelma Tasavallan presidentti avaa vuoden 2023 valtiopäivät ja eduskunnan puhemies vastaa avauspuheeseen. Tilaisuuden jälkeen haastattelussa tulevan kauden kansanedustajia. Suora lähetys eduskunnasta. Selostus Ari Hakahuhta.

Pääsiäisen jälkeistä aikaa

Kirkko Suomessa · Hyvää pääsiäisviikkoa! Pääsiäispäivää seuraavana kahdeksan päivän jaksona on jo 200–300-luvulta lähtien pidetty päivittäin jumalanpalvelus, jossa on luettu kertomuksia ylösnousseen Vapahtajan ilmestymisestä oppilailleen. Keskeisenä aiheena on vaeltaminen uudessa elämässä, valossa. Tämän päivän tekstit löytyvät täältä: https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kale…/tiistai-11-4-2023/

2. pääsiäispäivä

Tänään Kankaanpään kikrossa oli Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä! 2. pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme, me kiitämme sinua Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemisesta. Kiitos, että murhe on kääntynyt riemuksi, tappio voitoksi. Vakuuta meille Henkesi kautta, että ylösnoussut Vapahtaja kulkee kanssamme joka päivä, myös murheen ja epäilyn hetkinä. Liitä sydämemme ja ajatuksemme yhteiseen uskoon, toivoon ja ylistykseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Taivaallinen Isä. Sinä annoit kuolleista nousseen Poikasi ilmestyä oppilailleen. Avaa sydämemme tuntemaan hänet, jotta ilomme todistaisi hänen ylösnousemuksestaan. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Ylösnoussut Jeesus Kristus. Opetuslapsesi luulivat menettäneensä sinut kuoleman kalliohautaan. Heidän toivonsa valtakuntasi voitosta oli sammunut. Mutta sinä ilmestyit heille ja viritit heidän sydämiinsä ilon ja toivon liekin. Kirkasta itsesi meillekin sanassasi, kun uskomme tuli hiipuu ja toivon näköalat himmenevät. Kulje kanssamme ja jää luoksemme, jottei elämän tie katoaisi meiltä. Kuule meitä pyhän nimesi tähden.

Kristus nousi kuolleista

Pääsiäispäivä P Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Sinä olet Poikasi riemullisella ylösnousemisella kukistanut kuoleman ja avannut meille tien ikuiseen elämään. Auta meitä turvautumaan hänen kärsimisensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa tuomaan pelastukseen. Kunnia ja kirkkaus, voima ja valta sinulle, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. 2 Suuri Jumalamme ja Isämme, sinä annoit Poikasi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksessa koittaa uuden luomisen aamun. Herran päivä on tullut, pelastuksen lähde auennut. Pyhässä kasteessa olet liittänyt meidätkin Kristuksen voittosaattoon. Ylistämme sinua tänä pääsiäisaamuna ja iloitsemme pelastuksen lahjasta. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Ylösnoussut Kristus, alussa sinä olit kirkkaana Sanana Jumalan luona ja kaikki luotiin sinun kauttasi. Maailma sai valon ja elämän. Lankeemus toi tänne kuoleman varjon, mutta sinä voitit kuoleman. Pääsiäisaamu säteilee kirkkauttasi. Kukista synti ja kuolema sydämistämme, sytytä meihin pääsiäisen valo. Anna meissä puhjeta esiin uskon, toivon ja rakkauden ihmeen. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä. Me kiitämme sinua siitä, että muutit mustan yön autuaaksi aamuruskoksi. Sinä herätit ennen auringonnousua kuolleista hautaanlasketun Jeesuksen, veljemme. Sinä teit ihmisen kuoleman hetkestä hänen taivaallisen syntymäpäivänsä. Se minkä itkien kätkemme hautaan, on nouseva maasta ja laulava ikuisesti kiitostasi. Ylistämme sinua, joka yhdessä Pojan ja Pyhän Hengen kanssa elät ja hallitset iankaikkisesta iankaikkiseen. 5 Elävä Jumala, sinä veit profeettasi keskelle laaksoa, joka oli täynnä kuolleitten luita. Sinä teit uuden luomisen ihmeen: herätit eloon kuivuneet luut. Näin annoit toivottomuuden hautaan vaipuneelle kansallesi lupauksen, että viet sen maanpakolaisuudesta takaisin omaan maahan. Kiitos siitä, että tänäänkin saamme luottaa sinun mahdollisuuksiisi ja ihmeisiisi toivottomuuden ja kuoleman keskellä. Luo Hengelläsi elämää ja toivoa kaikissa, jotka tuntevat olevansa hukassa, hengettömiä ja riisuttuja. Anna valosi loistaa kaikille kuoleman kentille. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 6 Jeesus Kristus, meidän Herramme ja Vapahtajamme. Seurasimme tietäsi Getsemanen puutarhasta Golgatan ristille. Sinä jäit yksin. Kaikkein lähimmätkin ystäväsi väsyivät tukemaan sinua. Kiitos, että olit uskollinen. Kiitos, että annoit henkesi meidän vuoksemme. Tänä ihmeellisenä aamuna mekin iloitsemme yhdessä opetuslasten ja kaikkien ystäviesi kanssa. Hauta on tyhjä! Kuolema ei voinut pitää sinua vallassaan. Ylistämme sinua, joka elät nyt ja aina. 7 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua pääsiäisaamun salaisuudesta. Ihme on tapahtunut. Jeesuksen hauta on tyhjä. Se mitä on tapahtunut, on niin suurta, että meidän on vaikea sitä ymmärtää. Ylistämme voimaasi ja rakkauttasi, joka on kuolemaakin suurempi. Täytä meidät kaikki pääsiäisaamun toivolla ja ilolla. Ole ylistetty ikuisesti. 8 Vapahtajamme Jeesus. Pitkäperjantai on ohi. Kiitos, että johdatit meidät surusta pääsiäisaamun iloon. Me emme ymmärrä kuolemaa. Se tuntuu vieraalta ja pelottavalta. Kiitos, että sinä nousit kuolleista. Kiitos, että sinä elät ja olet luvannut olla kanssamme joka päivä. Kiitos, että eläessämme ja kuollessamme saamme olla sinun sylissäsi. Me ylistämme sinua nyt ja ikuisesti.

Mieluisia vieraita

Oli vielä laskettelumäkeä lankalauantaina sisarentyttären kaksosille!

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’ (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ’hyvä perjantai’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’). Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ’pitkää’ on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday). Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herra Jumala, taivaallinen Isä. Sinä rakastit maailmaa niin paljon, ettet säästänyt ainoaa Poikaasi, vaan annoit hänen kärsiä ristinkuoleman meidän edestämme. Suo meidän ottaa uskossa vastaan hänen kärsimyksensä hedelmä. Auta meitä turvautumaan anteeksiantavaan rakkauteesi ja etsimään lohdutusta Poikasi rististä. Anna siitä voimaa kilvoitukseemme, kunnes saamme ikuisesti olla hänen kanssaan paratiisissa. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. 2 Rakas Vapahtaja, sinä voitit ristillä pahan vallan ja avasit meille taivaan. Sinä olet hyvä paimen, sinä annoit henkesi meidän edestämme. Me kiitämme sinua rakkaudestasi. Lahjoita meille armo, jonka olet ansainnut kärsimiselläsi ja kuolemallasi. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Herra, me kiitämme sinua siitä, että ristisi on pystytetty keskelle tätä maailmaa. Hiljennä meidät sen edessä, niin että voimme kuulla ja ottaa vastaan sen sanoman. Anna ristin todistaa läsnäolostasi ja rakkaudesta, joka voittaa kärsimällä. Paina pyhä kuvasi syvälle sydämeemme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Sinä olet kulkenut tiesi, Jumala, ihmisen tien: pienestä, ihanasta lapsesta ristin hylkiöksi. Sinä kärsijä asetut hiljaa meidän rinnallemme, sinä et hylkää. Toistemme torjumina, itsemme hylkääminä ja vihaamina janoamme sinua, Jumala, kuin lapsi rakkautta. Sinä et hylkää. Tästä lahjasta ja armosta me kiitämme ja ylistämme sinun nimeäsi.

Pekka Ervasti politiikan nykytilanteesta

Politiikan piinaviikot ”Tässä maassa näyttää pääsevän ministeriksi kuka tahansa”, tilitti Seppo Kääriäinen (kesk) kylppärin peilille ensimmäisenä ministeriaamuna. PEKKA ERVASTI VELIPEKKAERVASTI@GMAIL.COM Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Vaalilupaukset alkavat pian langeta maksuun: kuuden miljardin leikkaukset, terveydenhuollon pelastaminen, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, mitä niitä nyt olikaan. Kohta taas kansa jupisee, ettei kukaan ole niin epäluotettava kuin suomalainen poliitikko, mutta katsokoon peiliin. Kyllä se on pikemminkin toisinpäin. ”Kukaan ei ole niin epäluotettava kuin suomalainen äänestäjä”, totesi aikoinaan Aaro ”Mikan isä” Lintilä (kesk) eduskunnasta pudottuaan. Otetaan shille! Kääriäinen. Kuka tahansa. © Vesa Lehtimäki Vaalitaistelu on aina raskas ja haastava, mutta mikkihiiri hallitusneuvottelujen rinnalla. Siinä miestä ja naista kaatuu, kun ministerisalkuista taistellaan. Ja kuka kohta edes muistaa entisen hallituksen jäseniä? ”Kukaan ei ole niin entinen kuin entinen ministeri”, pohti aikoinaan Jan Vapaavuori (kok). Muistaako joku miehen? Kun hallitus on viimein koossa, se yllättää ainakin osan ministereistäkin. ”Tässä maassa näyttää pääsevän ministeriksi kuka tahansa”, tilitti Seppo Kääriäinenkin (kesk) kylppärin peilille ensimmäisenä ministeriaamuna. Vaikea väittää vastaan. Hallitusneuvotteluista veikataan aina pitkiä ja vaikeita. Kiireellä ei tärkeää asiaa pilata. Matti Vanhasella (kesk) oli kakkoshallitustaan varten realistinen pelisuunnitelma 2007: ”Tässä ryhdytään asettelemaan askelmerkkejä sisällön suhteen, vaikka ei ollakaan jäniksen s­elässä.” Ike Kanerva (kok) pistäisi paremmaksi: ”Askelmerkit on ylisummaan vedetty tartaniin.” Vanhan nyrkkisäännön mukaan kolmannes uudesta eduskunnasta on alokkaita. Kolmannes taas kuuluu jäähdyttelijöihin, jotka nauttivat Arkadianmäellä eräänlaista neljän vuoden valtion taiteilija-apurahaa. He panostavat erityisesti saunavaliokuntaan. Innokkain kolmannes täyttää sitten kansakunnan merkittävimmät johtopaikat valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Tätä kutsutaan parlamentaariseksi taakanjaoksi. Uusi eduskunta sovittautuu Naton alaisuuteen. Kahdenvälistä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa kannattaisi silti edelleen vaalia. Siitä on pelkkiä hyviä kokemuksia. Edellinen sotilaallinen yhteisprojekti päättyi H­aminan rauhaan.

PS:n eduskuntaryhmän johto

Perussuomalaisten uusi eduskuntaryhmä piti tänään järjestäytymiskokouksensa eduskunnassa. Kokouksessaan ryhmä valitsi uuden puheenjohtajiston viime kauden eduskuntaryhmää luotsanneen Ville Tavion luopuessa tehtävästä. Uudeksi eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Lulu Ranne Hämeenlinnasta. Viime kaudella Ranne toimi eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajana. Ranne on diplomi-insinööri ja toisen kauden kansanedustaja. Varapuheenjohtajiksi valittiin Vilhelm Junnila Naantalista ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Mari Rantanen Helsingistä. Kaikki valitut ovat toisen kauden kansanedustajia.

Kansanedustajat vaihtuvat nopeaan

Suomen Uutiset Perus­suo­ma­lai­sille 16 uutta kansan­edus­tajaa – Sara Seppänen nousi Lapin ääni­ku­nin­gat­ta­reksi MATTI MATIKAINEN Politiikka Perussuomalaiset saavat eduskuntaan 16 uutta kansanedustajaa. Lapissa kovan tuloksen tehnyt Sara Seppänen nousi 11 145 äänellä vaalipiirinsä äänikuningattareksi. Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan on valittu uutena edustajana poliisitaustainen alue- ja kaupunginvaltuutettu Timo Vornanen Joensuusta 6 479 äänellä. Lähes 30 vuotta poliisina Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa toimineelle 53-vuotiaalle Vornaselle tärkeintä on Suomen ja suomalaisten hyvinvointi. Myös peruspalvelut ja turvallisuusasiat on Vornasen mielestä laitettava kuntoon. – Haluan Suomeen sinivalkoisen muutoksen, jossa suomalaisen ihmisen ja yritys- sekä elinkeinoelämän hyvinvointi ovat korostuneesti poliittisen päätöksentekomme tärkein asia. Me emme voi enää jatkaa koko maapallon sosiaalitoimistona ja maapallon pelastajana. Minulle suomalainen ihminen ja Suomi ovat aina päätöksenteon tärkein asia, Vornanen kertoo. Vastuuton velanotto lopettava Pirkanmaalta eduskuntaan nousee uutena ehdokkaana 27-vuotias kaupunginvaltuutettu Miko Bergbom Sastamalasta 10 519 äänellä. Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajana vuosina 2020-2022 toiminut Bergbom istuu tällä hetkellä myös Sastamalan kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana. Ennen eduskuntavaaleja pidetyissä Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n Nuorten vaaleissa Bergbom keräsi Pirkanmaalla enemmän ääniä kuin istuva pääministeri Sanna Marin. – Suomi ansaitsee päättäjiä, jotka ovat aidosti sitoutuneita asettamaan suomalaisten asiat etusijalle. Haluan antaa kaiken panokseni sille, että Suomen näivettäminen ilmastoposeerauksella ja vastuuttomalla velanotolla lopetetaan. On aika priorisoida, arvoja unohtamatta. Nyt on suomalaisten vuoro, Bergbom kertoo ehdokasesittelyssään. Suomi on suomalaisten turvapaikka Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan nousee myös 26-vuotias tamperelainen Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius 10 111 äänen potilla. Tampereen yliopistossa valtio-oppia opiskeleva Vigelius valittiin myös Pirkanmaan aluevaltuustoon perussuomalaisten listan toiseksi suurimmalla äänimäärällä vuonna 2022. Vigeliukselle politiikassa on tärkeintä edistää suomalaisten hyvinvointia ja Suomen kansallista etua. – Suomi on suomalaisten ainoa turvapaikka maailmassa, ja päättäjien tehtävänä on turvata sekä nykyisyytemme että tulevaisuutemme. Valtion ei tule olla äiti, joka kasvattaa kansalaisensa holhotuiksi ja valtiosta riippuvaisiksi. Valtion tehtävä on mahdollistaa kansalaistensa kasvu itsenäisiksi ja vastuunsa kantaviksi yksilöiksi. Yhteiskuntamme on siis turvattava suomalaisten perustavanlaatuiset oikeudet, vapaudet ja mahdollisuudet, Vigelius kirjoittaa kotisivuillaan. Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen Kaakkois-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana 50-vuotias kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Jaana Strandman Mikkelistä 5 168 äänellä. Muun muassa Mikkelin kaupunginvaltuutettuna, Etelä-Savon maakuntahallituksessa ja Etelä-Savon hyvinvointialueella vaikuttavalle Strandmanille suomalaisten pärjääminen arjessa on tärkeintä. – Turvallisen ja sujuvan arjen perusasiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen. Suomalaisissa kodeissa, perheissä, lapsissa ja nuorissa sekä maaseudussa on tämän maan tulevaisuus. Suomi on hyvinvointivaltiona ollut maailman kärkeä, mutta kuinka kauan tulemme tätä menoa olemaan siellä? Uskon, että Suomen haasteelliset ajat on selätettävissä, Strandman kertoo. Verovarat suomalaisten hyväksi Lapista eduskuntaan on valittu uutena edustajana 40-vuotias opettaja ja väitöskirjatutkija Sara Seppänen Rovaniemeltä 11 145 äänen saaliilla. Rovaniemen kaupunginhallituksessa vaikuttava Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja Seppänen haluaa vaikuttaa eduskunnassa Suomen ja Lapin parhaaksi. Seppänen tekisi työnteosta jälleen kannattavaa keventämällä verotusta pitkällä aikavälillä. – Suomalaisten verorahojen lahjoittaminen kehitysapuun ja tukipaketteihin on lopetettava. Haittamaahanmuutto tulee saada kuriin. Suomalaisen etu tulee asettaa etusijalle kaikessa päätöksenteossa. Suomen tulee olla omavarainen energian, elintarvikkeiden ja talouden suhteen. Velkaantuminen on lopetettava. Suomen kansallista päätäntävaltaa metsien käytön, varhaiskasvatuksen tai muunkaan kansallisen päätäntävallan osalta ei saa luovuttaa EU:lle, Seppänen kertoo ehdokasesittelyssään. Keskiluokan ostovoima syöty Uudeltamaalta eduskuntaan nousee uutena edustajana 30-vuotias lakimiestaustainen Onni Rostila 5 002 äänellä. Yrittäjänä toimiva hyvinkääläinen alue- ja kaupunginvaltuutettu Rostila laittaisi politiikassa Suomen ja suomalaisten edun etusijalle. Hän haluaa puolustaa myös sananvapautta ja demokratiaa. Rostila vastustaa alati paisuvaa EU- ja ilmastobyrokratiaa, jotka kaventavat suomalaisten päätösvaltaa omiin asioihinsa. – Ennen kuuli usein sanottavan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Oletko miettinyt, miksei enää kuule? Keskiluokka kurjistuu ennennäkemätöntä vauhtia ja ennustetaankin, että nuoret sukupolvet eivät saavuta samantasoista vaurautta kuin edeltäjänsä. Miksi esitämme voivamme korjata muiden maiden ongelmat, kun emme pysty huolehtimaan edes perusasioista kotona? Miksi omaa maata ei saisi laittaa etusijalle? Rostila kysyy. Hoitoon päästävä nopeasti Koko kansan ”Remontti-Reiskana” suomalaisten TV:stä tuntema rakennusalan yrittäjä Jorma Piisinen nousee Uudeltamaalta eduskuntaan uutena kansanedustajana 7 118 äänen potilla. Järvenpään kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana vaikuttava 62-vuotias Piisinen haluaa katkaista Suomen velkakierteen kääntämällä rahavirrat kotimaahan ja veropolitiikalla, joka nostaa työnteon ja yrittämisen kannattavaksi. – Tänä päivänä hoitoon ei pääse ja katuväkivalta lisääntyy jatkuvasti poliisin ja hoitoalan kärsiessä resurssipulasta. Etelä-Suomen kasvukeskuksissa aseet ovat ilmestyneet katukuvaan – koulusta palaavilta lapsilta ryöstetään jopa vaatteet päältä. Rahaa ei ole riittävästi näiden perusasioiden kuntoon saattamiseksi. Silti verotuksemme on maailman kireimpiä keskisuurissa ja ylemmissä palkkaluokissa, Piisinen kirjoittaa vaaliesittelysivullaan. EU ei saa päättää Suomen metsistä Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan nousee Suomen tunnetuin ja tuotteliain historioitsija Teemu Keskisarja 6 569 äänen potilla. 52-vuotias Keskisarja on tullut suurelle yleisölle tutuksi historiaa ja yhteiskuntaa koskeneilla huomiota herättävillä kommenteillaan. Politiikkaan Keskisarja lähti pysäyttääkseen Suomen perikadon historioitsijan työkaluilla. Keskisarjalle tärkeitä teemoja ovat suomen kielen vaaliminen ja EU:n ennallistamisluonnonsuojeluohjelman vastustaminen. – Suomen metsien suojelu ei luonnistu EU:n ylikansallisessa moraalipörssissä. Nyt on viimeinen hetki estää luonnonvaran luovutus Brysselin byrokratialle ja metsättömien jäsenmaiden leikkikaluksi. Suomen kieli on suomalaisuuden sydän. Se sykkii vain ja ainoastaan Suomessa. Mikään ulkomaa ei vaali meidän äidinkieltämme. Pakkoruotsi on pieni päänsärky, englannin kielen vyörytys on aivosyöpä, Keskisarja kirjoittaa. Jengirikollisuuteen tiukka linja Vaasan vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena edustajana poliisitaustainen Anne Rintamäki 5 492 äänellä. Poliisina ja yrittäjänä toimiva 59-vuotias Vantaan kaupungin 2. varapuheenjohtaja Rintamäki on huolissaan suomalaisten pärjäämisestä omassa arjessaan. Hän haluaa puolustaa suomalaisuutta ja perinteisiä arvoja. Myöskään Suomen sisäistä turvallisuutta ei Rintamäen mielestä pidä rapauttaa ”ovet auki” -politiikalla. – Meille ei saa päästää pesiytymään ulkomaalaistaustaista jengikulttuuria ja katujen turvattomuutta. Suomalainen työ takaa omavaraisuutemme. Kaikkea ei voida ostaa verkosta, emmekä voi rakentaa maamme tulevaisuutta ulkomaisen avun varaan. Suomalaisuus ja suomalaiset arvot ovat asioita, joiden puolesta kannattaa puhua. Maailmalta kotiin palattuaan huomaa, miten hienosti meillä on perusasiat kunnossa. Autetaan ensin itseämme, sitten vasta muita, Rintamäki kirjoittaa. Julkinen terveydenhuolto kuntoon Vaasan vaalipiiristä nousee eduskuntaan uutena kansanedustajana 44-vuotias kätilö ja yrittäjä Pia Sillanpää Kokkolasta 3 776 äänellä. 20 vuotta kätilönä toiminut Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuutettu Sillanpää pitää Suomen terveydenhuoltoa hyvinvointimme perustana. Sote-alan pelastamisen lisäksi Sillanpää turvaisi Suomen laadukkaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen ja palauttaisi ruuantuotannolle sen ansaitseman arvostuksen. – Sote-ala pitää tehdä kunnolla houkuttavaksi alaksi uudelleen, jotta julkinen terveydenhuoltomme pysyy pystyssä. Julkinen terveydenhuolto pitää hoitaa kuntoon ja kansalle asianmukaiset palvelut takaisin. Toimiva varhaiskasvatus ja laadukas perusopetus on sivistyksemme ja menestyksemme perusta. Suomalainen ruuantuotanto pitää nostaa arvoonsa ja tehdä kannattavaksi, jotta meillä on kriisitilanteissakin ruokaa, Sillanpää kertoo kotisivuillaan. Yrittäjyydelle tasapuoliset mahdollisuudet Oulun vaalipiiristä uudeksi kansanedustajaksi nousee 44-vuotias insinööri ja ammatillinen opettaja Mikko Polvinen 4 296 äänellä. Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimiva Polvinen aikoo eduskunnassa ajaa erityisen vahvasti Itä- ja Pohjois-Suomen etua. Polvinen haluaa pitää huolta myös Suomen turvallisuudesta laittamalla pisteen haittamaahanmuutolle ja jengiväkivallan kasvulle. – Lähdin mukaan politiikkaan, koska haluan vaikuttaa ja tulen vaikuttamaan tinkimättä Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden parhaaksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa on oltava tasapuoliset yrittäjyyden mahdollisuudet etelään verrattuna. Niin julkisen kuin yksityisen alan työntekijöillä pitää olla palkka, jolla tulee toimeen. Työllä pitää voida myös vaurastua. Työntekijää tulee arvostaa ja työntekoon kannustaa, Polvinen kirjoittaa. Oikeita investointeja ja työpaikkoja Oulun vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena edustajana 36-vuotias maatalousyrittäjä Antti Kangas 5 562 äänellä. MTK Sievin johtokunnassa istuva Kangas lähti ehdokkaaksi, koska kokee Suomen olevan kovaa vauhtia menossa kohti taloudellista tuhoa ja haluaa tehdä oman osuutensa katastrofin estämiseksi. Suomessa tällä hetkellä harjoitettu politiikka vie pohjan taloudelta, ja edellisten vuosikymmenten rakentama hyvinvointiyhteiskunta rapautuu vauhdilla. – Viime aikoina on tuntunut, että ne, jotka Suomea rakentavat, unohdetaan täysin ja keskitytään epäolennaiseen. Meidän on saatava yritykset uudelleen investoimaan tänne ja rakentamaan työpaikkoja. Vain sitä kautta saadaan talous hiljalleen tasapainoon ja samalla tarvittavia vientituloja valtiolle. Meidän on viimein otettava aidosti huomioon Suomen huoltovarmuus, niin maatalouden kuin energiatuotannonkin kannalta. Emme voi luottaa siihen, että joku muu huolehtii meille ruokaa tai sähköä, Kangas kertoo esittelysivullaan. Tolkkua vihreään siirtymään Keski-Suomesta Arkadianmäelle nousee uutena kansanedustajana everstiluutnantti (evp) Tomi Immonen Laukaalta 5 285 äänellä. Yrittäjänä toimivalla Immosella on takanaan 30 vuoden ura upseerina Suomen maa- ja ilmavoimissa. Myös Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana vaikuttava Immonen haluaa, että suomalaiset yritykset olisivat kannattavia ja että suomalaiset duunarit tulisivat palkallaan toimeen. – Nykyisen hallituksen ajama vihreä siirtymä nostaa energia-, kuljetus- ja välillisesti kaikkia tavallisen kansalaisen kustannuksia. Totta kai se näkyy myös ruuan hinnassa. Kielitaidotonta maahanmuuttajaa hintojen nousu ei kosketa. Hän ei sitä itse maksa, jos ei käy töissäkään. Silloin hän on osa negatiivisen huoltosuhteen kuormaa, Immonen kirjoittaa ehdokasesittelyssään. Palkalla on tultava toimeen Keski-Suomesta eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen Kaisa Garedew 5 112 äänen potilla. Useita vuosia lähihoitajana vanhusten parissa työskennellyt vuonna 1978 syntynyt Garedew opiskelee tällä hetkellä tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Perinteisiä perhearvoja puolustava perheenäiti Garedew on tehnyt myös vapaaehtoistyötä nuorten ja päihdeongelmaisten parissa. – Valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten etua ensin. Työstä saatavalla palkalla on tultava toimeen. Verovarojen lahjoittaminen Eurooppaan sekä ilmastohulluuteen on loputtava. Perheitä on tuettava, ja lapsille on taattava turvallinen kasvuympäristö. Lapsia on suojeltava sateenkaaripropagandalta, Garedew kertoo perussuomalaisten ehdokasesittelysivulla. Omavaraisuus ja huoltovarmuus retuperällä Hämeen vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana 47-vuotias rikoskomisario ja hallintotieteiden maisteri Mira Nieminen Lahdesta 5 389 äänellä. Yli kaksikymmentä vuotta kokemusta poliisityöstä kartuttanut Nieminen on nähnyt yhteiskunnan muutokset ja niiden vaikutukset läheltä. Nieminen on huolestunut hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, jota ravistellaan nyt joka nurkalta. – Peruspalveluiden saatavuus omalle kansalle on priorisoitava. Kotona ja kadulla ei saa olla turvatonta. Lasten ja nuorten tulee voida luottaa tulevaisuuteen, ja työtä tekevän täytyy kokea olevansa arvokas muussakin merkityksessä kuin veronmaksajana. Liikkumisen ja arjen kulujen nousu koettelevat lapsiperheitä, keskituloisia sekä monia pientalouksia kohtuuttomasti. Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus on päästetty retuperälle, ja niistä tulee huolehtia kriisit huomioiden, Nieminen kertoo. Suomi on Ruotsin tiellä Yli 20 vuotta kenttäpoliisina toiminut vanhempi konstaapeli ja yrittäjä Rami Lehtinen Hämeen vaalipiiristä nousee eduskuntaan uutena ehdokkaana 5 629 äänellä. 47-vuotias Lehtinen on saanut ruotsalaisilta poliisikollegoiltaan tärkeän viestin: ”Tehkää jotain vielä kun voitte!” Lehtisen päätavoite eduskunnassa tulee olemaan Suomen turvallisuuden parantaminen muun muassa estämällä järjestäytyneen rikollisuuden sekä hallitsemattoman maahanmuuton lisääntyminen. – Olen työni kautta havainnut, miten yhteiskunnan rajut muutokset ja jatkuvasti lisääntynyt byrokratia ovat vaikuttaneet negatiivisesti ihmisten elämiin sekä heidän mahdollisuuksiinsa tehdä töitä. Suomen suunnan on muututtava ja se vaatii jokaisen kansalaisen panosta yhteisen hyvän eteen! Yhteiskunnan pitää arvostaa työn tekemistä ja osoittaa se myös päätöksenteossa. Suomi on hyvä maa ja paras meille suomalaisille, mutta vapaamatkustajia se ei enää kestä, Lehtinen kirjoittaa.

Antti Ronkaisen pohdintaa vaalituloksesta

Punavihreät syyttävät vaalitappiostaan demareita, vaikka kansa tahtoi muutosta punavihreään politiikkaan 4.4.2023 Antti Ronkainen on poliittisen talouden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla. Eduskuntavaalit on käyty ja oikeisto voitti. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus nousi 6,4 prosenttiyksikköä, ja vaikka keskusta, Rkp ja kristillisdemokraatit laskettaisiin mukaan, nousua on edelleen neljä prosenttiyksikköä. Sdp kasvatti kannatustaan pääministeripuolueena ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ja sai kolme kansanedustajaa lisää samalla kun vihreät ja vasemmistoliitto menettivät 12 kansanedustajaa. Ilman taktista äänestämistä punavihreiden tappio olisi ollut muutaman kansanedustajapaikan pienempi, mutta kokonaisuudessaan vasemmistoblokki hävisi vaalit: Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus putosi 3,4 prosenttiyksikköä. Pulinat pois. Punavihreiden tappiota tulee etsiä taktisen äänestyksen sijaan kampanjoinnista. Sdp asettui kulttuurisodissa vastavoimaksi perussuomalaisille, eivätkä punavihreät voineet kuin seurata perässä. Talouspolitiikassa Sdp hyökkäsi kokoomusta vastaan ja meni pääministeripuolueena vasemmalta ohi vasemmistoliitosta. Vihreille ja vasemmistoliitolle jäi statistin rooli Sanna Marinin vetämässä kampanjassa kokoomusta ja perussuomalaisia vastaan, vaikka niiden olisi tullut esiintyä demareitakin radikaalimpina vaihtoehtoina, jotka kirittävät demarien talous- ja ilmastopolitiikkaa. Lisäksi vihreiden alamäki oli alkanut jo kuntavaaleista, eikä se oikein koskaan löytänyt paikkaansa hallituksessa. Vihreiden olisi tullut jo hallitusneuvotteluissa valita elinkeinoministerin salkku, jos se olisi halunnut tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Vihreiden ainoa hyötyjä taitaakin olla ensi vuoden presidentinvaaleihin valmistautuva Pekka Haavisto. Vasemmisto hävisi vaalit myös sisällöllisesti. Vaalien melkeinpä ainoa vaaliteema oli valtiovarainministeriön (VM) kehystämä kuuden miljardin sopeutustarve. Vaikka leikkauksista ja veronkorotuksista väiteltiin, sopeutustarvetta eivät lopulta kyseenalaistaneet sen enempää puolueet kuin mediakaan. Debatti ei yltänyt VM:n asettamiin talouspolitiikan ongelmiin (julkinen velka) ja päämääriin (budjettitasapaino), mikä ilmentää, että talouskurin paradigma elää ja voi edelleen hyvin Suomessa. Lisäksi asennetutkimusten perusteella kansalaisia huolestutti ennen kaikkea julkisvelka, eivätkä esimerkiksi ilmastonmuutos, energiakriisi, EU:n asema suurvaltapelissä, Ukrainan sota tai ylipäätään geopoliittinen myllerrys nousseet oikeastaan mitenkään vaaliagendalle. Huomioiden, että jo edellisessä eduskunnassa oli oikeiston enemmistö (jos keskusta lasketaan porvaripuolueeksi), koronapandemian jälkeen saattoikin muodostua illuusio vasemmiston kokoaan suuremmasta vallasta ja talouskurin murtumisesta. Näissä asetelmissa kokoomuksen ja perussuomalaisten esittämä kritiikki Marinin hallituksen velkaantumisesta oli lopulta helppo ja toimiva strategia. Vaalitulos ilmentääkin vastalausetta edellisen hallituksen harjoittamalle politiikalle. Viimeinen naula vasemmistoblokin arkkuun oli keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon ilmoitus, ettei se jatka enää Marinin hallituksessa. Tämä löi entisestään kiilaa punavihreän blokin sisään ja lisäsi kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuvan porvarihallituksen todennäköisyyttä. Vaalien poliittisesti merkittävimpiä tuloksia kuitenkin oli, että perusporvarihallitus on mahdollinen myös ilman keskustaa. Näin kuninkaantekijäksi muodostuukin Suomen ruotsalainen kansanpuolue Rkp, joka voi vapaasti ulosmitata Petteri Orpon ja Riikka Purran vaalivoittoja. Hauskimman heiton on toistaiseksi esittänyt HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari, jonka mukaan Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson voisi vaatia itselleen porvarihallituksen pääministeriyttä. Leikki sikseen – talouspolitiikasta tuskin tulee porvariblokissa ongelmaa, mutta ainakin perussuomalaisten on löysennettävä maahanmuuttolinjaansa, koska Rkp ei mene hallitukseen, joka tekee ”perussuomalaista politiikkaa”. Lisäksi kokoomuksen on arvioitava, voiko perussuomalaisten kanssa harjoittaa sellaista ilmastopolitiikkaa, jolla päästään uskottavasti kohti vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta, josta kiinnipitämisen kokoomus on ilmoittanut kynnyskysymyksekseen. Myös työmarkkinapomot ovat ilmaisseet huolensa perussuomalaisten nihkeästä suhtautumisesta työperäiseen maahanmuuttoon ja ilmastotoimiin. Jos alkaa näyttää, että EU-, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikka alkavat mennä liian hulinaksi perussuomalaisten kanssa, kokoomus voi edelleen katsoa sinipunaiseen hallitukseen sillä edellytyksellä, että se on valmis tulemaan demareita vastaan julkisen talouden sopeutustarpeessa. Jos Suomeen tulisi vaalituloksen mukainen kokoomuksen, perussuomalaisten, Rkp:n ja kristillisdemokraattien hallitus, mielenkiintoista olisikin, minkälaisena Marinin hallituksen vasemmistoblokin yhteistyö jatkuisi oppositiossa. Marin voisi hyvin jatkaa oppositiojohtajana perussuomalaisten ja kokoomusten arvostelua. Suosio olisi taattu, jos hallitus alkaisi hakea julkisen talouden tasapainoa leikkauspainotteisesti eläkkeistä, terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta tai varsinkin jos se puuttuisi yleissitoviin työehtosopimuksiin, lakko-oikeuksiin ja laittaisi ay-liikkeen verolle. Sdp voi kuitenkin olla ongelmissa, jos Marin jättäisi puheenjohtajuuden. Toinen kysymys on, millä tavoin vasemmistoliitto ja Sdp ylipäätään eroavat toisistaan, kun demarit ovat Marinin johdolla menneet vasemmalle. Mikä on ylipäätään vasemmistoliiton tarkoitus Nato-Suomessa? Vasemmistoliitto näyttäisi edustavan koko ajan selvemmin korkeastikoulutettua keskiluokkaa ja kulttuuriväkeä, joka ajaa vähemmistön asioita. Perussuomalaiset on esimerkiksi jo paljon vasemmistoliittoa suositumpi puolue Teollisuusliiton jäsenten keskuudessa. Vaalitulos osoitti, kuinka brutaalisti vaalitapa kohtelee alle kahdeksan prosentin puolueita, joten vasemmistossa olisi pohdittava, keitä puolue ylipäätään haluaa puhutella ja vaatiiko se duunareilta liikaa. Vihreiden ongelma alkaa olla, että heidän on vaikeaa löytää paikkaansa alituisesti ”ei vasemmalla eikä oikealla vaan edellä” olevana ympäristöpuolueena. Ensimmäisten itseruoskintojen perusteella puolue olisi suuntaamassa vasemmistohallituksen jälkeen Osmo Soininvaaran jalanjäljissä oikeistoliberaalimpaan pro market -suuntaan, esimerkiksi Atte Harjanteen vetämänä. Ja jos Suomeen tulisi perusporvarihallitus ilman keskustaa, puolue päätyisi Marinin hallituksesta oppositioon vihaamansa vasemmistoblokin kanssa, johon se koetti tehdä pesäeroa koko hallituskauden ajan. Kuinka hyvin oikeistohallituksen kritisointi oppositiossa yhdessä punavihreiden kanssa edistäisi puolueen kadonneen identiteetin löytymistä? Oletettavaa onkin, että kepu näkisi mieluummin kokoomuksen ja demarien varaan rakentuvan ”vihan hallituksen” kuin ideologisesti yhtenäisemmän perusporvarihallituksen. Presidentti Sauli Niinistö vetosi ed

Kankaanpään vaalitulos

Honkajoella peräti 48 prosenttia äänioikeutetuista äänesti perussuomalaisia. Kankaanpäässä äänestysprosentti oli 73,1. Pekka Söderlund 3.4. 11:31 Eduskuntavaalit kiinnostivat kankaanpääläisiä, ainakin mikäli on äänestysprosenttia uskominen. Äänensä kävi antamassa 7 333 henkilöä, eli äänestysprosentti kipusi 73,1 prosenttiin. Viime vaaleissa Kankaanpään äänestysaktiivisuus oli 72,8 prosenttia. Perussuomalaisten vahva ote jatkui viime eduskuntavaalien jälkeen. Puolue säilytti asemansa ja onnistui kasvattamaan kannatuksensa 39,5 prosenttiin. Kasvua viime eduskuntavaaleista tuli kuitenkin maltilliset 0,3 prosenttia. Toiseksi suurimman kannatuksen keräsi keskusta, 25,5 prosenttia. Puolue onnistui kasvattamaan kannatustaan viime eduskuntavaaleista 1,2 prosenttia. Kolmanneksi suosituin puolue oli SDP 18,6 prosentin kannatuksella. Demareiden kannatus kasvoi viime vaaleista 0,2 prosenttia. Kankaanpään vaalituloksessa silmiinpistävää on pohjoisen äänestysalueen vaalitulos. Honkajoella lähes puolet äänestäjistä, 48 prosenttia, äänesti perussuomalaisia. Viime eduskuntavaaleissa silloinen Honkajoen kunta oli Suomen perussuomalaisin kunta. Tuolloin perussuomalaiset keräsivät 42,7 prosentin kannatuksen. Kankaanpäässä eniten ääniä keränneiden lista pysyi samana kuin viime vaaleissa. Ääniharavana oli viime vaalien tapaan kansanedustaja Jari Koskela (ps.), joka keräsi 2 249 ääntä. Kakkoseksi tuli viime vaalien tapaan varakansanedustaja Mikko Uusitalo, jonka kotipitäjän äänisaaliiksi tuli 1 723 ääntä. Kolmospaikan piti viime vaalien tapaan kansanedustaja Heidi Viljanen (sd.) 1 265 äänellä. Kolmen kärjen jälkeen äänimäärät tippuivat. Neljänneksi eniten ääniä keräsi europralamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) 319 ääntä ja neljänneksi suurimman äänisaaliin kansanedustaja Petri Huru (ps.) 134 ääntä. Muut kymmenen kärkeen yltäneet ehdokkaat olivat Janne Koivisto (vas. ) 120 ääntä, Maarit Rantanen (kd.) 119 ääntä, Matias Marttinen (kok.) 109 ääntä, Mikko Korpela (kok.) 103 ääntä ja Raisa Ranta (vas.) 88 ääntä.

Kankaanpäässä PS:n kannatus 44,4%

Tässä ovat puolueiden vahvimmat kunnat – Perussuomalaisille kahdessa kunnassa yli 50 prosenttia äänistä Iltalehti listasi jokaisen eduskuntapuolueen viisi vahvinta kuntaa. Missä mahtaa sijaita Suomen perussuomalaisin, kokoomuslaisin tai demarein kunta? Se selviää tästä jutusta.Missä mahtaa sijaita Suomen perussuomalaisin, kokoomuslaisin tai demarein kunta? Se selviää tästä jutusta. Missä mahtaa sijaita Suomen perussuomalaisin, kokoomuslaisin tai demarein kunta? Se selviää tästä jutusta. Joonas Partanen joonas.partanen@iltalehti.fi Kuntakohtaisella kannatuksella ei ratkaista yhtään paikkaa, mutta kiinnostavaa dataa se on. Se antaa kuvaa siitä, missä kunnissa tai kaupungeissa puolueilla on suhteellisesti suurin kannatus. Suurimman puolueen kokoomuksen prosentuaalisesti vahvin kunta löytyy Varsinais-Suomen saaristosta. Kustavissa kokoomusta äänesti 40,7 prosenttia äänestäneistä. Yli 40 prosentin kannatuksen ruiskukkapuolue sai myös Taivassalossa, Varsinais-Suomessa sekin. Perussuomalaisilla oli kaksi kuntaa, joissa yli puolet annetuista äänistä meni heille. Molemmat löytyvät Länsi-Suomesta. Karijoella perussuomalaisia äänesti 53,1 prosenttia, Kihniössä 50,1 prosenttia. SDP:n vahvin kunta onkin sitten vähän isompi, nimittäin Imatra. Siellä demareiden äänisaalis oli muhkea 38,6 prosenttia. Katso kaikkien eduskuntapuolueiden vahvimmat vaalipiirit ja kunnat oheisesta listasta. FAKTAT Kokoomus Vahvin vaalipiiri: Helsingin vaalipiiri 26.5% (101271 kpl) Vahvimmat kunnat: Kustavi 40.7% (266 kpl) Taivassalo 40.2% (409 kpl) Kauniainen 39.2% (2611 kpl) Espoo 37.2% (50794 kpl) Naantali 34.7% (4371 kpl) Perussuomalaiset Vahvin vaalipiiri: Lapin vaalipiiri 26.8% (26187 kpl) Vahvimmat kunnat: Karijoki 53.1% (428 kpl) Kihniö 50.9% (570 kpl) Kankaanpää 44.4% (1097 kpl) Karvia 39.6% (558 kpl) Miehikkälä 39.4% (425 kpl) SDP Vahvin vaalipiiri: Pirkanmaan vaalipiiri 25.9% (79724 kpl) Vahvimmat kunnat: Imatra 38.6% (4809 kpl) Rautjärvi 38.0% (687 kpl) Varkaus 37.0% (3945 kpl) Mänttä-Vilppula 35.1% (1860 kpl) Rauma 34.3% (7150 kpl) Keskusta Vahvin vaalipiiri: Oulun vaalipiiri 25.0% (65095 kpl) Vahvimmat kunnat: Toholampi 56.1% (962 kpl) Lestijärvi 53.9% (228 kpl) Halsua 52.5% (316 kpl) Reisjärvi 51.7% (734 kpl) Kinnula 50.7% (457 kpl) Vihreät Vahvin vaalipiiri: Helsingin vaalipiiri 15.3% (59240 kpl) Vahvimmat kunnat: Helsinki 15.3% (59240 kpl) Jyväskylä 11.3% (9363 kpl) Tampere 11.1% (16494 kpl) Espoo 10.8% (17407 kpl) Kirkkonummi 10.3% (2324 kpl) Vasemmistoliitto Vahvin vaalipiiri: Helsingin vaalipiiri 11.8% (45358 kpl) Vahvimmat kunnat: Pello 28.9% (607 kpl) Pyhäjärvi 23.0% (593 kpl) Suomussalmi 19.6% (780 kpl) Karkkila 19.2% (854 kpl) Kemi 18.1% (1859 kpl) RKP Vahvin vaalipiiri: Vaasan vaalipiiri 19.3% (47502 kpl) Vahvimmat kunnat: Korsnäs 87.9% (1142 kpl) Närpiö 82.6% (4114 kpl) Maalahti 81.7% (2807 kpl) Vöyri 80.2% (3055 kpl) Uusikaarlepyy 71.4% (3060 kpl) Kristillisdemokraatit Vahvin vaalipiiri: Savo-Karjalan vaalipiiri 9.8% (22014 kpl) Vahvimmat kunnat: Luoto 51.4% (1614 kpl) Parkano 37.6% (1361 kpl) Pedersören kunta 31.4% (2072 kpl) Vieremä 25.4% (502 kpl) Lapinlahti 21.8% (1052 kpl)

Jari Koskelan kiitokset

Jari Koskela 5 t · Kiitos kaikille vaalikiertueelleni osallistuneille! Olen kiitollinen niistä sydäntä lämmittävistä halauksista, hymyistä ja kannustuksesta, joita olen kuluneen kuukauden aikana teiltä saanut. Eritoten kiitän siitä, että kiertäessämme tiimini kanssa ympäri Satakuntaa olette luottaneet minulle ajatuksianne muun muassa seuraavista aiheista: -toimeentulon ongelmat -peruskoulun ja ammattikoulun vaikeudet -varhaisen puuttumisen tarve ja tämän puutteen aiheuttamat pitkäkantoiset seuraukset -sosiaalityöntekijöiden akuutti työvoimapula -turvetuotannon alasajon suorat ja epäsuorat vaikutukset -suomalaisen maaseudun elinvoima -tuleva Nato-jäsenyys ja Satakunnan rooli Nato-Suomessa -julkisen sektorin esimiestason ja henkilöstöjohtamisen koulutuksen kipeä tarve -yrittäjyyden merkitys ja yrittäjien rooli hyvinvointivaltion selkärankana -yhden vanhemman perheiden riittämättömät (ja tukiverkon puuttumisen takia jopa välttämättömät) palvelut -lapsettomien oikeudet ja terveydenhuollon riittämättömyys vastata näihin tarpeisiin -Satakunnan yhtenäisenä pysyminen -autoilu kasvaneet kustannukset ja diesel-vero -omaishoitajien jaksaminen -hoitohenkilöstön kasvava työkuorma ja uupuminen -Rauman ja Porin satamien elinvoiman säilyttäminen ja kehittäminen -palkkauksen ja työpanoksen välinen oikeudenmukainen tasapaino erityisesti hoitoalalla, mutta myös muilla aloilla Kiertueen aikana olen vieraillut jokaisessa Satakunnan kunnassa. Monta kertaa on aika jäänyt kesken, kun on pitänyt jo kiirehtiä seuraavaan paikkaan. Olen toivonut tulevani tunnetuksi koko Satakunnan -en ainoastaan kotikaupunkini Kankaanpään - Jarina. Satakunnan elinvoima ja menestys on lopulta parhaaksi myös koko Suomelle. Onhan esimerkiksi osuutemme maan viennistä kaksinkertainen verrattuna osuutemme maan väkiluvusta. Maakuntamme rooli myös huoltovarmuutemme ja omavaraisuutemme turvaajana on aivan keskeinen. Suurimmat kiitokseni osoitan aivan jokaiselle, joka on tehnyt yhteisesti tätä työtämme sekä vaalipiirimme että koko rakkaan maamme eteen. Tämän työn on tehnyt samanarvoisesti aivan jokainen minulle äänensä antava. Ilman teitä ei ole sitä parhainta ja nimenomaan tarvitsemaamme Perus-Suomea. Käykää sankoin joukoin äänestämässä huomenna!