Uusi vuosi alkaa

Hyvää Onnellista Uutta Vuotta 2022!

Lintulaudalla

Lintuja vuoronperään aterialla, pari kolme kuvaa fb-sivulla, kun kävijöitä riittää punatulkkuja, varpusia monen lajin tiaisia!

Lupauksia antavaa olympialaisiakin ajatellen

MTV Ensin voitti Kerttu, sitten jymäytti Iivo Niskanen: Tour de Skillä historiallista suomalaisjuhlaa! Tuomas Hämäläinen 1 tunti sitten | 2 Iivo Niskanen hallitsi 15 kilometrin kilpailua jo ensikilometreiltä.© KIMMO BRANDT Iivo Niskanen hallitsi 15 kilometrin kilpailua jo ensikilometreiltä. Tour de Skillä hiihdettiin keskiviikkona kaksi kilpailua, ja kumpikin päättyi Niskasen voittoon. Iivo Niskanen jätti muut vaille mahdollisuuksia miesten 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa Sveitsin Lenzerheidessa. LUE MYÖS: Alta pois: Kerttu Niskanen johtaa Tour de Skitä suvereenisti – tässä kokonaistilanne Kerttu Niskanen löi päivälle voittoisat suomalaiset alkutahdit oltuaan ylivoimainen ykkönen naisten 10 kilometrillä. Velipoika Iivo Niskanen dominoi perään miesten kilpailua. Ensimmäistä kertaa Tour de Skillä nähtiin sisarukset samana päivänä voittajina naisissa ja miehissä. Iivo Niskanen otti lumisateisen kisan ohjat jo toisessa väliaikapisteessä 2,4 kilometrissä. Seuraavilla kilometreillä Niskanen kasvatti johtoaan yli 10 sekuntiin, ja matkan kuluessa vahvavoimainen suomalainen sai puristettua kaulaa vielä lisää. Venäjän Aleksandr Bolshunov oli kisan selkeä kakkonen. Hän taipui Niskaselle 19,3 sekuntia. Norjan Pål Golberg sivakoi kolmanneksi 25,2 sekuntia Niskasta hitaampana. Niskanen on antanut bravuurimatkallaan muille rajun myrskyvaroituksen Pekingin olympialaisiakin silmällä pitäen. Hän voitti myös maailmancup-kauden ensimmäisen 15 kilometrin perinteisen väliaikalähtökilpailun, joka käytiin marraskuun lopussa Rukalla.

Vaalit sitten näyttää miten käy

Puolueiden kannatus Ylen aluevaalikannatusmittaus: Kokoomus kirkkaasti kärjessä, vihreät jäämässä pienemmäksi kuin vasemmistoliitto Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä ja se näkyy vihreiden ja keskustan kannatuksessa. Tilanne hyödyttää maakuntapuolue keskustaa ja rokottaa pääkaupunkiseudulla suosittuja vihreitä. Aluevaalien puoluekannatusmittaus. KRISTIINA TOLKKI 28.12. 12:00 Oppositiopuolue kokoomus nousee Ylen ensimmäisessä aluevaalikannatusmittauksessa kirkkaasti ykköspaikalle. Edellisten kuntavaalien voittajapuolue saa 21,8 prosentin kannatuksen. Kokoomuksen tulos on piirun verran parempi kuin viime kesän kuntavaaleissa. Silloin kokoomus ponnisti 21,4 prosentin kannatukseen. Kuntavaalien tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia aluevaaleihin, koska kuntavaaleissa myös helsinkiläiset saivat äänestää. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja arvioi, että kokoomuksella on tammikuun vaaleihin hyvät lähtöasemat. – Tässä mittauksessa puolue on selkeä ykkönen ja sillä on uskolliset äänestäjät. Kokoomus voi varmaan luottaa siihen, että tämänsuuruinen kannatus myös tulee vaaleissa, mitä ei voi sanoa kaikista muista puolueista. Aluevaalit järjestetään tammikuussa ensimmäistä kertaa. Ylen mittauksen perusteella vahvat maakuntapuolueet näyttäisivät pärjäävän vaaleissa. SDP mittauksessa vahvana kakkosena Myös pääministeripuolue SDP:n kannatus näyttää vahvalta. Puheenjohtaja Sanna Marinin johdolla puolue nousee kannatuskyselyssä kakkoseksi 18,9 prosentin kannatuksella. SDP on jo etukäteen kertonut, että sen ehdokaslistoilla on paljon hoitoalan henkilökuntaa. Aluevaaleissa päätökset sosiaali- ja terveydenhuollossa siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Hallintouudistus on valtava, mutta kansalaisten silmissä se saattaa tuntua vielä etäiseltä. – Nämä ovat uudet vaalit ja ollaan jossain määrin kartoittamattomilla vesillä. SDP on vahva kuntapuolue ja reilun 18 prosentin kannatus ei ole mitenkään yllättävä. Puolueella on vahva kannatus alueilla, Taloustutkimuksen Turja sanoo. Saako perussuomalaiset kannattajansa liikkeelle? Perussuomalaiset on lähdössä vaaleihin ensimmäistä kertaa uuden puheenjohtajan Riikka Purran voimin. Puolue saa kannatusmittauksessa 17,6 suosion ja kolmannen sijan. Kuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus oli 14,5 prosenttia. Oppositiopuolue perussuomalaisten ongelma oli, että äänestäjät eivät lähteneet liikkeelle vaalipäivänä. Nyt puolue on saanut listoilleen yli 1 500 ehdokasta ja aloittanut aluevaalikierroksen jo ennen joulua. – Perussuomalaisille on hyvin olennaista, että he saavat kannattajansa liikkeelle. Kannatus on hyvä, mutta realisoituuko se, on sitten toinen asia, Turja sanoo. Vaaliasetelma näkyy keskustan kannatuksessa Aluevaaleissa valitaan päättäjät 21 hyvinvointialueelle. Aluevaltuustot vastaavat sosiaalihuollosta, terveydenhoidosta ja pelastustoimesta. Helsingissä palveluista vastaa tulevaisuudessakin kaupunki, eivätkä helsinkiläiset äänestä vaaleissa. Tämä heikentää pääkaupungissa suosittujen vihreiden asemaa ja vahvistaa pienillä paikkakunnillla vahvan keskustan mahdollisuuksia. Keskusta saa Ylen ensimmäisessä aluekannatusmittauksessa 15,3 prosentin suosion. Kesän kuntavaaleissa keskustan kannatus oli 14,9 prosenttia. Eduskuntavaaleissa keskusta keräsi 13,8 prosenttia äänistä. Vasemmistoliitto kiilasi vihreiden ohi Vaaleista on siis tulossa vaikeat etenkin vihreille. Tämä näkyy kannatusmittauksessa: vasemmistoliitto on kiilannut vihreiden ohi 8,1 prosentin suosiolla. Vihreille mitattiin 7,6 prosentin kannatus. Viime kesän kuntavaaleissa vihreät sai 10,6 prosentin kannatuksen. – Se, että Helsinki ei ole mukana aluevaaleissa heijastuu varmasti tulokseen, arvioi Tuomo Turja. Aluevaalit ovat monelle kansalaiselle vielä varsin tuntemattomat. Valintoja tehdään pitkälti sillä perusteella, millainen vaikutelma puolueista on syntynyt valtakunnan politiikassa. – Kansalaisilla on vielä hieman hämärän peitossa, mistä oikeastaan päätetään ja kampanjointikaan ei juuri vielä näy. Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta. Yle julkaisee sitä ennen vielä yhden aluevaalikannatusmittauksen.

Tunnin lenkillä - pakkasesta huolimatta

Roktähti Juissi Läskinen kertoi eilen käyneensä katsomassa tunnin lenkin lähtöpaikalla ja nähneensä kaksi tuttua autoa, vastasin: Tutut autot kuuluvat Markulle ja mulle, kielto kiellon päälle, vai viimeisiä mohikaaneja, mutta niin vaan kierrettiin täysi tunti -16 pakkasta-säässä Tehtaankatua ja Asemakatua Laviantien ali, kiusallakin Vuohiniityntien yli heti valoissa punaista kävelijän liikennevalomerkkiä päin ja sitten metsäistä vieläkin vähälumista kuntoreittiä Vuohiniitynojan varrella käärmeenkin ohi Ilmarisenkatua Tapalankadulle ja taas Laviantien ali takaisin liikuntakeskuksen autoillemme. Vastaantulijoitakaan ei 5-6 enempää kertynyt. Tulipa kuin tulikin lenkki tehtyä!😘😊😟🥰

Marttyyrienkin päivä

‹SUNNUNTAI 26.12.2021› Tapaninpäivä (2. joulupäivä) Joulujakso, jouluaika Kristuksen todistajat Toinen joulupäivä, ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä, muodostaa vastakohdan ensimmäiselle joulupäivälle. Jumalan pelastussanoma jakaa ihmiset sen vastaanottaviin ja sen hylkääviin, Kristuksen seuraajiin ja hänen vainoojiinsa. Jumala antaa Pyhän Hengen voimaksi jokaiselle, joka rohkeasti tunnustaa uskonsa Kristukseen. Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Herra, meidän Jumalamme. Sinä vahvistit Hengelläsi pyhiä marttyyreja todistamaan Kristuksesta sekä sanoillaan että verellään. Me rukoilemme: Vahvista meitäkin pysymään kestävinä kilvoituksessa ja olemaan uskollisia kuolemaan asti. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Jumala, taivaallinen Isämme. Me kiitämme sinua siitä, että saamme viettää Vapahtajamme syntymäjuhlaa. Sytytä sydämeemme rakkautesi, että myös me osaisimme marttyyrisi Stefanoksen tavoin rukoilla vihamiestemme puolesta ja antaa heille anteeksi. Vahvista meitä todistamaan sanoin ja teoin Pojastasi ja ylistämään armoasi silloinkin, kun kohtaamme vastarintaa ja vihaa hyvän sanomasi saattajina. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Rakas Vapahtaja, sinun tiesi kulki seimestä Golgatalle kärsimyksen varjossa. Ristisi julistaa rakkautesi voittoisaa sanomaa. Sinä lähetit opetuslapsesi kuin lampaat susien keskelle. Uskollinen todistajasi Stefanos kivitettiin. Lukemattomien marttyyrien veri on vuotanut hänen jälkeensä todistuksena uskollisuudesta sinua kohtaan. Pue meidätkin uskon taisteluvarustukseen, että jaksamme rohkeasti tunnustaa sinua. Ole rinnallamme, kun valhe ja viha nousevat meitä vastaan. Anna meidän saada voiton seppele kirkkaudessa kaikkien pyhiesi kanssa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herramme ja Vapahtajamme. Raivaa sydämeemme tilaa myös niille, jotka ovat meitä vastaan ja joita emme omin voimin kykene rakastamaan. Leppymättömyys on suuri synti: se särkee yhteyden ihmisten välillä. Herra, me tarvitsemme elämää sinussa, jotta voisimme antaa anteeksi. Anna meille se mieli, joka sinulla oli, jotta voisimme siunata vihamiehiämme ja pyytää heille anteeksiantoasi. Avarra mielemme, jotta näkisimme kaiken rikkinäisyytemme armosi valossa. Tätä rukoilemme sinun nimessäsi.

Nyt on J O U L U

Joulupäivä Liturginen väri: valkoinen Kuusi alttarikynttilää Sana tuli lihaksi Joulupäivän jumalanpalveluksessa (kansan messu) kiitämme Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, veljeksemme, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset Kaikkivaltias, ikuinen Jumala. Sinä annoit ainoan Poikasi syntyä ihmiseksi, kaltaiseksemme. Me rukoilemme sinua hänen syntymänsä päivänä: Nosta synnin taakka hartioiltamme, vapauta meidät orjuudestamme, tee meistä uusia ihmisiä. Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun kanssasi elää ja hallitsee Pyhän Hengen ykseydessä tosi Jumalana iankaikkisesta iankaikkiseen. 2 Taivaallinen Isä. Me kiitämme sinua siitä, että lähetit Poikasi pelastajaksemme kärsivään maailmaan. Hän on kirkkautesi säteily ja olemuksesi kuva. Avaa meille hänen syntymänsä salaisuus. Anna koko maailman nähdä, mitä olet Pojassasi sille lahjoittanut. Vahvista uskoamme ja anna meille voimaa elää valossasi. Vie meidät kuoleman ja pimeyden varjoista ikuiseen elämään, missä saamme katsella Poikasi kirkkautta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Vapahtajamme Jeesus Kristus, herrojen Herra. Sinä tulit veljeksemme, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia. Sinä, joka olit rikas, tulit köyhäksi, jotta me sinun köyhyydestäsi rikastuisimme. Synny nyt meidän sydämeemme, ja tee meistä seuraajiasi uskossa ja palvelevassa rakkaudessa. Lahjoita meille rauha sinun rauhastasi ja ilo sinun ilostasi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Taivaallinen Isä. Kiitämme sinua joulun lahjasta. Sinä annoit Poikasi Jeesuksen veljeksemme. Näin teet meistä lapsiasi. Sinulle olkoon kiitos nyt ja aina.

Aatto juhlista jaloin

Jouluaatonhartaudessa Jämijärven kirkossa väkeä sopivasti joka toisessa penkissä koronan takia. Tuttujakin näki, vaikka meillä kaikilla oli maskit. Loppulaulun esitti mummunsa muistolle omanakin Jämijärven aikanani toimineen seurakunnan monikymmenvuotiaan kanslistin Irja Koskela muistolle. Myös kynttilä meri viereisellä hautausmaalla sankarivainajien haudoista alkaen oli mieltä lämmittävä.- Samoin tietysti myöhemmin Kankaanpään hautausmaalla kynttilöitä sytytellessä (ei muuten kovin helppoa hommaa, kun tahtoo aina sammua ja pakkastakin on, mutta kyllä vaan niitä hyvin oli saatu palamaan!)

Hyvän Joulun toivotukset

Hyvää Rauhallista Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta kaikille kamuille❤😘🥰😍😊💖 Perussuomalaiset myös toivottaa: Hiljalleen rauhoitutaan joulun viettoon. Kiitokset kuluneesta vuodesta niin perussuomalaiselle kentälle kuin koko muullekin Suomelle. Rauhallista ja lempeää joulua!

Ervasti Venäjästä

Kolumni Pekka Ervasti Kremlissä on tehty oma Nato-gallup. Otanta oli suppea, mutta lopputulos selkeä. Nato-gallupit voi Suomessa lopettaa. Kremlissä on tehty pätevämpi mittaus. Sitä voi tulkita, että Suomen – tai kenenkään muun Venäjän naapurin – ei pidä liittyä Natoon. Kyselyn pätevyyttä ei voi kyseenalaistaa, vaikka otanta oli aika suppea, noin 167 cm. Tarkat prosenttiluvutkaan eivät ole tiedossa, mutta eiköhän näin tärkeän asian kohdalla mennä reilusti yli sadan. Noin 145 miljoonan asukkaan ja noin 17 miljoonan neliökilometrin (50 x Suomi) hampaisiin saakka aseistautuneelle itänaapurilla tulee turvaton olo, jos Suomi laillistaa suhteensa läntisen sotilasliiton kanssa. Salavuoteutta Naton kanssa Venäjä on katsonut läpi sormien vuosikausia, mutta pohja se on Moskovankin säkissä. Onneksi ehdittiin tehdä hävittäjäpäätös ennen kuin Kreml vaati, ettei uusia hyökkäysjärjestelmiäkään saa tuoda naapurimaihin. On pikkuisen epäselvää, täyttääkö F35 kriteerit, mutta sovitaanko niin, ettei käydä nimenomaisesti kysymässä? Siellä on nyt nimittäin muutakin mietittävää. Kalustoa ja miesvoimaa on kasattu Ukrainan vastaiselle rajalle niin paljon, että ihan jo liikunnallisista syistä porukan on välillä verryteltävä jalkojaan johonkin suuntaan. Tiukat vaatimukset Yhdysvalloille, Natolle ja EU:lle sekä sotilaalliset keskitykset ovat pitkän, vuosien mittaisen prosessin ja myyräntyön tulosta. Nyt on tultu rajalle – ihan konkreettisesti. Se, mitä optimistit Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen toivoivat ja herkkäuskoisimmat odottivat, ei ole toteutunut. Venäjästä ei tullut liberaalia demokratiaa, vaikka se hetken aikaa harjoitteli ns. ohjattua demokratiaa. Nyt Suomen itärajan takana leviää autoritaarinen, turvallisuuskoneiston kurissa pitämä Neuvostoliitto 2.0 – maajoukkuekin pelaa lätkää CCCP-logo rintamuksessa. EU ja Yhdysvallat aikoo vastata Venäjän öykkäröintiin lisäämällä pakotteita. Valitettavasti osa niistä osuu omaankin nilkkaan. Vaikutus Venäjän suuntaan voi olla sama kuin kasakkaa viiksistä vetäisi. Historia antaa esimerkkejä, mitä militaristinen ja autoritaarinen valtio voi tehdä maalattuaan itsensä taloudellisesti ja poliittisesti nurkkaan. Ulos tullaan ns. Tex Willer -menetelmällä. EU ja Yhdysvallat eivät ole yhtenäisyytensä ja päättäväisyytensä puolesta siinä kunnossa, että rähinän lopputulosta kannattaisi kovin varmasti veikata. Silti ylikypsän demokratiankin pitää itseensä uskoa ja olla valmis puolustautumaan. Suomella on pitkä, vuosisatainen kokemus itänaapurista. Se on sotien ja rähinöiden historiaa. Se, että täällä vielä ollaan omalla luvalla omalla tuvalla, ei ole pelkää sattumaa.

Haluammeko kuntakentän alasajoa

Kirjoittajan mukaan perussuomalaiset eivät kuntakentän alasajoa kannata. KUVA: HEIKKA WESTERGÅRD/ARKISTO Kuntatalous on syvässä kriisissä. Koronatukien ansiosta ennätysmäärä kuntia teki viime vuonna ylijäämäisen tilinpäätöksen ja tästäkin vuodesta vielä selvitään pää pinnan yläpuolella. Karu paluu todellisuuteen on vielä edessä. Kuntien tehtävistä valtaosa siirtyy alueille, mutta samalla katoaa iso osa tuloista. Jäljelle jäävistä tehtävistä selviytyminen ei tule olemaan helppoa. Eduskunnan budjettikeskustelussa kuntaministeri Sirpa Paatero nosti esiin kolme mallia, joilla kunnat voisivat jatkossa edetä. Ensimmäisessä jatkettaisiin nykyisellä pohjalla ja kuntien välisellä enenevällä yhteistyöllä. Toisessa luotaisiin kriteerit siitä, minkä kokoisilla väestöpohjilla palveluita on mahdollista tuottaa. Kolmannessa kuntia eriytetään reippaasti niin, että joillekin kunnille tulee toisia tehtäviä ja toisille ei. Nostin keskustelussa esiin, että on olemassa vielä neljäskin malli, jonka mahdollisuutta on muun muassa erään keskisuuren kunnan kunnanjohtaja väläytellytkin. Siinä nyt perustettaville hyvinvointialueille siirrettäisiin lopulta muitakin kuntien tehtäviä. Välivaiheessa talousvaikeuksissa olevia kuntia ehkä ajetaan kuntaliitoksiin ja vähintäänkin yhteistyötä lisättäisiin, mikä madaltaisi kynnystä kohti tehtävien siirtämistä kokonaan alueille. ”Karu paluu todellisuuteen on vielä edessä. Kuntien tehtävistä valtaosa siirtyy alueille, mutta samalla katoaa iso osa tuloista. Maakuntavero on monissa poliittisissa keskusteluissa kiistetty, mutta sitä on asiantuntijakuulemisissa kannatettu, koska se toimisi alueiden taloutta tehostavana porkkanana. Uusi verotusmuoto nostaisi väistämättä myös kokonaisveroprosenttia. Uskon, että tästä skenaariosta tullaan tulevaisuudessa puhumaan. Ministerin mielestä sellaista kuntaa ei ole olemassakaan, jolla ei ole sote- eikä sivistyspalveluita. Tämä on totta, mutta tällainen uhkakuva on otettava vakavasti. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun jokin asia ensin kiistetään ja kuitenkin lopulta toteutetaan. Moni asia politiikassa tapahtuu hivuttaen. Perussuomalaiset eivät kuntakentän alasajoa kannata. Mielestämme kunnilla on vielä tulevaisuutta. Digitalisaatioon sekä johtamiseen panostamalla säästöjä voidaan saada aikaan ja kuntatalouden suunta voidaan kääntää. Laajassa OECD:n tutkimuksessa kävi ilmi, että Suomen nykyinen julkinen palvelutarjonta voitaisiin tuottaa 35 prosenttia pienemmillä panoksilla. Tehostamisen varaa siis on ja toivon, että tähän paneutuvat niin nykyiset kuntapäättäjät kuin tammikuussa valittavat uudet aluevaltuutetutkin. Jari Koskela Kansanedustaja (ps.)

Joulu on jo lähellä

4. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Liturginen väri: violetti tai sininen Herran syntymä on lähellä Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen. Jouluun valmistautumisen loppuvaihe alkaa. Ihmisen sisäisen mielialan tulee olla valmis suuren sanoman vastaanottamiseen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herra, meidän Luojamme ja Lunastajamme. Sinä kutsuit Neitsyt Marian rakkaan Poikasi äidiksi. Auta meitä hänen kanssaan iloitsemaan suurista teoistasi ja valmistautumaan Vapahtajamme syntymäjuhlaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Armon ja rakkauden Jumala. Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Sielumme kaipaa pyhää hiljaisuutta ja todellista rauhaa ja riemua. Jumala, armahda meitä. Avaa silmämme näkemään, mitä sinä olet meille valmistanut. Opeta meitä jakamaan joulun iloa keskenämme ja antamaan yltäkylläisyydestämme niille, joilla on tyhjät kädet ja joiden elämä huutaa lähimmäistä. Tätä pyydämme rakkaan Poikasi Jeesuksen nimessä. 3 Jeesus, meidän Herramme ja Vapahtajamme. Nyt, vuoden pimeimpänä aikana, me odotamme sinua ja sinun valoasi. Kiitos että tulet kaikkialle sinne, missä on pelkoa ja surua, ja sinnekin, missä sinua ei osata edes odottaa. Kiitos, että sinä tuot mukanasi ilon. Sinua me ylistämme. 4 Rakas Jumala. Kiitos, että sinä tahdot meille hyvää. Kun sytytämme adventin kynttilöitä, auta meitä muistamaan, että sinä olet lähellä meitä. Kiitos, että meidän ei tarvitse pelätä eikä kantaa huoliamme yksin. Auta meitä katsomaan sinuun ja luottamaan siihen, että sinä teet kaiken uudeksi. Kuule meitä Jeesuksen tähden.

Veteraanikukkia

Eilen hain Kankaanpään Sotaveteraanien nimissä 30 hyvin pakattuja hienoja kaksikerroskukkivia joulutähtiä, tänään iltaa mennessä jaettu 28, joista sotiemme veteraaneille kuusi ja loput 22 veteraanien leskille. Veteraaneista muuten viisi on jo palvelulaitoksissa, joista kaksi hyvässä hoidossa Porin Diakonissa (ent. Diaonissalaitoksen Sotainvalidien veljeskoti). Sunnuntaina vielä yksi veteraani ja samalla sotainvalidi saa kukkansa ja viimeinen kukka sitten maanantaina 93 vuotta täyttävälle veteraaniasioissa ansiokkaasti toimineelle!😊🥰😍😘

Kolmas rokotus

Kuusi kuukautta eli tasan puoli vuotta toisen rokotuksen saamisesta, tänään siis vanhan käytännön mukaisesti saimme sen kolmannen piikityksen, koronahan leviäätätä nykyä kuin Jokisen eväät. Jos tartunta on tullakseen, pitäisi sitten olla ainakin lievemmänsorttista

HS-gallup entisenlaista

Politiikka|HS-gallup Kokoomus jatkaa suurimpana puolueena, perus­suomalaisten kannatus laski puoli prosentti­yksikköä Kolmen suurimman puolueen järjestys on vakiintunut viime kesän kuntavaalien jälkeen. Perussuomalaisten Riikka Purra (vas.), kokoomuksen Petteri Orpo, keskustan Annika Saarikko ja vihreiden Iiris Suomela olivat Keskuskauppakamarin puheenjohtajatentissä keskiviikkona. Perussuomalaisten Riikka Purra (vas.), kokoomuksen Petteri Orpo, keskustan Annika Saarikko ja vihreiden Iiris Suomela olivat Keskuskauppakamarin puheenjohtajatentissä keskiviikkona. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA Jarmo Huhtanen HS 2:00 KOKOOMUS on yhä Suomen suosituin puolue, ilmenee tuoreesta HS-gallupista. Marraskuun lopulla ja joulukuun alussa tehdyn kyselyn mukaan suosituimmat puolueet ovat kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset. Niiden jälkeen tulevat keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. OPPOSITIOPUOLUE kokoomuksen kannatus oli 21,4 prosenttia. Puolueen kannatus on noussut viime kevättalvesta lähtien viitisen prosenttiyksikköä. Kolmesta suuresta puolueesta kokoomuksen kannatuksessa oli ainoana pientä lisäystä. Sdp:llä ja perussuomalaisilla kannatus oli lievässä laskussa. Kaikki muutokset mahtuvat kyselyn virhemarginaaliin. Kokoomus nousi suosituimmaksi viime kesänä. Tuolloin se ohitti Sdp:n ja perussuomalaiset. Kesällä tapahtunut muutos heijastanee kuntavaalien tuloksia. ”Monesti vaalit muodostavat hetken, joka mahdollistaa muutoksen. Kokoomukselle lopputulos oli erinomainen, ja se hyvä fiilis kantaa edelleen”, sanoo kyselyn tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. TOISEKSI suosituimman eli pääministeripuolue Sdp:n kannatus oli 19,3 prosenttia. Puolueen kannatus on ollut HS-gallupissa 19 prosentin tuntumassa viime keväästä alkaen. Tässä mittauksessa se laski aavistuksen, 0,1 prosenttiyksikköä. Itsenäisyyspäivän tienoilla alkanut kohu pääministeri Sanna Marinin (sd) illanvietosta korona-altistuksesta huolimatta osui aivan HS-gallupin aineistonkeruun loppuvaiheeseen. Aineisto kerättiin 16.11.– 10.12. Nurmela uskoo, että keskustelu Marinin vapaa-ajanvietosta saattaa vaikuttaa Sdp:n kannatukseen. Hänen mukaansa kyse ei olisi niinkään yksittäisestä uutisesta kuin toistuvasta uutisoinnista, joka voi vaikuttaa joihinkin äänestäjiin. ”Toisia se karsastuttaa mutta toisia se voi myös innostaa. Tästä minulla ei ole numeroita, mutta boomereiden kostoon en jaksa kyllä uskoa.” MTV:n tuoreeltaan tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista piti Marinin illanviettoa vakavana virheenä. TOISEN suuren oppositiopuolueen perussuomalaisten kannatus oli 17,5 prosenttia. Se on noin neljä prosenttiyksikköä pienempi kannatus kuin esimerkiksi viime keväänä. Edellisestä mittauksesta se laski puoli prosenttiyksikköä. Keskisuurista puolueista keskustan kannatus on 11,9, vihreiden 9,8 ja vasemmistoliiton 8,0 prosenttia. Kaikista puolueista vihreiden kannatus oli pudonnut eniten eli 0,7 prosenttiyksikköä. Pienistä puolueista Rkp:n kannatus oli 4,5, kristillisdemokraattien 3,3, Liike nytin 2,3 ja ryhmän muut 2,0 prosenttia. Sanna Marinin hallituksen puolueiden yhteiskannatus oli 53,5 prosenttia. Marraskuussa vastaava luku oli 53,7 ja lokakuussa 53,3 prosenttia. ALUEVAALIEN mahdollinen vaikutus puolueiden kannatukseen on vielä arvoitus. Nurmelan mukaan näyttää siltä, että kiinnostus aluevaaleja kohtaan ei ole edes kuntavaalien luokkaa. Kesän kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi poikkeuksellisen huonoksi. ”Toisaalta kyseessä on ensimmäinen vaali. Eihän sitä voi tietää, vaikka ihmiset innostuisivat. Jos ruvetaan juttelemaan asioista, jotka tuntuvat ihmisille todella tärkeiltä ja läheisiltä, se voi vielä muuttaa asetelmaa.”

Sotaveteraanien hautakivimerkkejä

Vielä laitettiin tämän vuoden viimeiset sotiemme veteraanien hautakivimerkit, nyt tuli kahdeksan merkkiä ja yhteensä on niitä kiinnitetty 212 metallista laattaa. Tänään oli lämpöasteita, joten liimakin oli käytettävissä, pakkasellehan se ei ole mahdollista. Mutta vielä paljon sodassa olleiden kivistä merkkejä puuttuukin, vaikka laskujemme mukaan niitä kanta-Kankaanpään hautausmaalla on jo lähes tuhat eli yli 990 kpl. Tänään olimme eka kertaa laittamass merkkejä - kolme kappaletta - Jämijärvelläkin, jossa myös näyttäisi monta hautaa olevan ilman merkkiä, vaikka merkkejäkin kyllä sielläkin on, jopa on oma veteraanihautojen rivikin, jossa jokaisella on tämä metalinen muistomerkki. Palataan asiaan taas keväänpänä päivän pidennyttyä ja lumen sulettua ja ruohon vihertäessä!

PS:n aluevaaliehdokkaat Satakunnassa

Perussuomalaiset Aalto Tomi, operaattori, Pori Ahosmäki Jarno, palomies-sairaankuljettaja, Nakkila Aronpää Heikki-Eero, vartija, Nakkila Arponen Mika, turvallisuusalan asentaja, Rauma Astokari Jyri, lähihoitaja, sähköasentaja, Pori Eklund Jarmo, yrittäjä, Ulvila Grönblom Tarja, lähihoitaja, Pori Haapaniemi Jari, yhdistysaktiivi, eläkeläinen, Pori Haapaniemi Juha, teollisuuspuhdistaja, Harjavalta Haapasaari Jari, työpajaohjaaja, Pori Haavisto Erno, yrittäjä, Kankaanpää Haavisto Tom, yrittäjä, Ulvila Halttunen Jari, yrittäjä, lennonopettaja, Pori Hannelius Timo, diplomi-insinööri, lehtori, Rauma Helin Rauli, riistamestari, Eura Hietanen Kimmo, ammattikuljettaja, Huittinen Honkanen Sirpa, myyntineuvottelija, eläkeläinen, Huittinen Huhtaluoma Heikki, vanhempi konstaapeli, eläkeläinen, Karvia Huru Petri, kansanedustaja, ylipalomies, Pori Iivonen Veijo, toimitusjohtaja, Pori Immonen Niina, muistihoitaja, sosionomi, Huittinen Jalava Tuomas, sähköasentaja, turvalaiteasentaja, Pori Joutsenlahti Anssi, rovasti, Kankaanpää Junnila Vesa-Matti, taksinkuljettaja, Eura Jussil-Puusa Ulrika, sairaanhoitaja, lähihoitaja, Pori Järvelä Tero, palomestari, Ulvila Karonen Marko, yrittäjä, Säkylä Kiiski Sanna, logistiikkainsinööri, hyvinvointivalmentaja, Rauma Koivunen Minna, sairaanhoitaja, palveluneuvoja, Ulvila Koivuniemi Tanja, lähihoitaja, Karvia Korteniemi Mika, päivämestari, energiatekniikan insinööri, Rauma Kuusimäki, Tero hitsaaja, Ulvila Laaksonen Jari, viljelijä, Säkylä Laaksonen Tapio, yrittäjä, maanviljelijä, Eurajoki Lahtinen Marko, turvallisuusasiantuntija, Kokemäki Lahto Christa, lähihoitaja, yrittäjä, Pori Lammasniemi Iida, sairaanhoitaja, Nakkila Laurila Tapio, eläkeläinen, sotilasmestari (evp), Kankaanpää Lehmusvaara Anssi, diplomi-insinööri, Pori Lehtonen Antti, myynti-insinööri, Pori Lehtonen Taina, merkonomi, Pori Läntinen Ismo, urheiluvalmentaja, Pori Minkkinen Timo, asiakaspalvelija, yrittäjä, Siikainen Mäki Jani, trukkimekaanikko, asentaja, Eurajoki Mäkinen Markus, lähihoitaja, Harjavalta Nieminen Marko, yrittäjä, Nakkila Nurmi Arto, sähkö- ja automaatioinsinööri, lehtori, Pori Ojala Sami, yrittäjä, Kankaanpää Ojala-Seppä Soile, fysioterapiayrittäjä, geronomi (YAMK), Kokemäki Palojoki Jouni, yrittäjä, Pori Palomäki Markku, vartija, merkonomi, Pori Perkiö Terhi, asiakasneuvoja, Rauma Perttula Arto, pelastustoiminnan opettaja, diplomi-insinööri, Kokemäki Perälä Aki, asennustyönjohtaja, Rauma Perävainio Jere turvahenkilö, Rauma Pörsti Pekka, yrittäjä, Pori Raja-aho Jooa, levyseppähitsaaja, Eurajoki Riuttamäki Simo haastemies, eläkeläinen, Huittinen Rudenberg Erkki, yrittäjä, Jämijärvi Sakari Heidi, lähihoitaja, Pori Salmi Anssi, sosiaaliohjaaja, sosionomi (AMK), Pori Salovaara Sakari, koulutettu kokemusasiantuntija, eläkeläinen, Rauma Sarin Jyri, taksinkuljettaja, Eura Stenman Tiina, fysioterapeutti, yrittäjä, Pori Toivonen Jami, rikosylikonstaapeli, Rauma Tornikoski Juhana, hitsaaja, Merikarvia Tuovinen Juha, tulityövartija, Ulvila Turkki Pasi, järjestelmätukihenkilö, Harjavalta Vakkuri Tarja, lehtori, yrittäjä, Kankaanpää Viinamäki Niko, nuohooja, Pori Viljanen Hanna, puutarhuri, Pomarkku Virtanen Jarmo, yrittäjä, reportteri, Nakkila Virtanen Toni, automaatioasentaja, Rauma Ylihonko Mervi, yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, Kankaanpää

Maanantai pulkassa

Tapana sanoa: Kovan päivän iltana, kun puolilta päivin Porissa Sotainvalidien piirihallituksessa, vielä tai enää kaksi seuraavaa vuotta on toimintaa ennen kaikkien veteraanijärjestöjen liittymistä perinnejärjestöön Tammenlehvä-järjestöön. Klo 15 alkoi sitten aina vuoden päättävä kaupunginvaltuuston voisiko sanoa puuduttava budjettikokous, vaikka meillä Kankaanpäässä päästään sopuisasti ryhmäpuheenvuoroilla ja muutamalla yleiskeskustelupuheella, budjetti saatiin nytkin lyötyä lukkoon yhdellä nuijan kopautuksella. Sitten vielä illalla lämpöasteen plussan puolella aluevaalibrosyytin jakoa, jaettavaa aluetta kyllä riittää!😘🥰😊

Joulu se vaan lähenee

3. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Tehkää tie Kuninkaalle Päivän raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja. Hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen koskee myös meitä. Johannes viittaa Jumalan Karitsaan, joka kantaa koko maailman synnin. Saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksessa annettuun pelastukseen. Tämä on pääasia jouluun valmistautumisessa – joulupaastossa. Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva. Kristuksen toiminnassa toteutuivat pelastuksen ajan merkit, ja samoin hän tulee yhä uudelleen sanassa ja sakramenteissa seurakuntansa keskelle pelastuksen lahjat mukanaan. Tähän hänen ”hengelliseen tulemiseensa” viittaa latinankielinen nimitys adventus spiritualis et sanctificationis. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala, sinä kutsuit Johannes Kastajan valmistamaan tietä Pojallesi. Anna voimaa parannukseen ja luottamus evankeliumin lupauksiin, jotta voisimme todistaa totuudesta. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra Jeesus Kristus, epäilysten hetkinä me kyselemme: Oletko sinä maailman pelastaja? Anna meidän kuulla vastauksesi ja saada siitä voimaa ja rohkaisua. Anna epäilysten haihtua, vahvista uskoamme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Rakas Jumala, kiitos Johannes Kastajasta. Kiitos, että hän oli nöyrä ja uskollinen siinä tehtävässä, jonka sinä olit hänelle antanut. Hän ei tahtonut ottaa kunniaa itselleen. Hän halusi valmistaa tietä Jeesukselle. Kiitos kaikista ihmisistä, jotka tänäkin päivänä tahtovat johdattaa toisia Jeesuksen luo. Pyydämme, että mekin voisimme elämällämme kertoa Jeesuksesta. Kiitos, että kuulet rukouksemme.

Eka lumisade

Talven ensimmäiset lumityöt tehty iltamyöhällä, tuli se lumipeite tänne läntiseenkin Suomen, kun on vaan seurattu kovia lumisateita niin pohjoisessa kuin itäisessäkin osassa maatamme. Tulee kylläkin alkuviikosta plusasteita, miten lie lumien säilymisen kannalta😉😊😘

Laviaa

Lavian suunnassa jakohommissa. On kyllä aika hienosti rakennettu Karhijärven ympäristöön ja mäkien rinteisiin ja päälle, näköalat luontuvat hienosti. Näin lumipeiteen, joskin ohuenkin aikana ja pakkasen jäädyttäessä asumattomien mökkien ikkunat joutuu surukseen toteamaan, että kyllä tyhjiä ja ehkä hylättyjäkin mökkejä ja asumuksia on vaikka millä mitalla kaikkienkin Pohjois-Satakunnan kuntien alueella. Olen nyt kierrellyt niitä sivukyliä myöten. Ja paljon tuttuja paikkoja ja muistoja tulee mieleen. Moni on jo poistunut tästä ajasta sinne toiseen parempaan, jossa ei asunnot enää jää tyhjilleen oman onnensa nojaan, mutta muistot ja kokemukset pysyvät!

Aluevaalitietoutta pursuaa

Kolmena iltana peräkkäin on saanut tuhdin annoksen Hyvinvointialueen soteuudistuksen nykyvaiheista Satakunnassa ja kun vielä lisää Perussuomalaisten aluevaaliohjelman julkistamistilaisuuden, niin kyllä aluevaalien aiheesta on tietoa tullut korvat ja silmät täyteen! 1. Pohjois-Satakunnan toimialueen aluepalopäällikkö Risto Rajala on pyynnöstäni luvannut pitää alueemme aluevaaliehdokkaille infon palo- ja pelastustoimesta ja ko. palvelujen siirtymisestä hyvinvointialueelle. Kaikkien puolueiden Posa-kuntien aluevaaliehdokkaat ja kampanjaväki ovat tervetulleita linjoille kuuntelemaan ja esittämään kysymyksiä. Toivottavasti siis voitte välittää kutsua omien kontaktienne kautta eteenpäin oman puolueenne osalta. Tämä kutsu ei automaattisesti siirry kalenteriin, lisää se ja alla oleva kokouslinkki siis itse kalenteriisi, ti 7.12. klo 19-20. 2. Hyvinvointityön tulevaisuus rakentuu kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyönä Satakunnassa järjestetään ajankohtainen koulutustilaisuus luottamushenkilöille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä – tervetuloa kuulolle! Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on jatkossa vahvin ja kustannusvaikuttavin side kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Sekä kuntien että hyvinvointialueiden tulevilla päättäjillä on olennainen rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Hyvinvointijohtaminen ja sen tulevat rakenteet Satakunnassa Aika ja paikka: 8.12.klo 17.00-18.30, Teams 3. Satasote ohjausryhmän kokous järjestetään 9.12.2021 Teknologiakeskus Pripolissa (Tiedepuisto 4, Pori). Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Teamsin välityksellä.

PS:n aluevaaliohjelma julkaistu

Kolme ohjelman pääkohtaa: 1. Lääkäriin päästävä nopeasti! 2. Kaveria ei jätetä. Seniorikansalaisia ei saa jättää avutta ja myös auttajista on huolehdittava. Myös neuvolapalvelut lähipalveluina. 3. Maakuntaverolle ei!

Itsenäisyyspäivän kunnianosoituksessa

Martti Tikka lisäsi sisältöä albumiin: Seppeleenlasku Kankaanpäässä 6.12.2021 ryhmässä KANKAANPÄÄ tänään. 10 t · 1 kommentti Anssi Joutsenlahti Mukana lippurivistössä Suomenlipun, Sotainvalidilipun ja Sotaveteraanilipun jälkeen Rintamaveteraanien lipun kantajana😘

Joulua kohden mennään

2. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Hyvän Paimenen kirkon alttari Liturginen väri: violetti tai sininen Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Kuninkaasi tulee kunniassa Evankelisessa kristikunnassa tämän päivän aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Tämän ilmaisee myös nimitys adventus glorificationis, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla Christuxen cunnialisesta tulemisesta. Seurakunnan tulee kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Keskelle hätää ja syyllisyyttä seurakunta on saanut lupauksen pelastuksen ajasta. Tämä lupaus täyttää sen toivolla ja ilolla. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Herramme ja Jumalamme. Herätä meidät valmistamaan tietä Pojallesi. Raivaa hänelle tie jokaiseen päiväämme ja auta meitä taistelemaan kestävinä valtakuntasi tulemiseksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herramme Jeesus Kristus. Sytytä sydämiimme ilo siitä, että tulet pian kirkkaudessasi. Anna tämän tietoisuuden rohkaista meitä silloinkin, kun kaikki on pimeää emmekä löydä tietä. Tule pimeyteemme ja tuo sinne paluusi kirkkauden häikäisevä valo. Sinun on kunnia, valta ja voima ikuisesti. 3 Jeesus Kristus, Herramme ja Vapahtajamme, läpi pimeyden kaikuu viesti sinun tulostasi. Anna meille rohkeutta ja kestävyyttä elää luottaen sinuun ja siihen todellisuuteen, mikä ei vielä näy. Auta meitä pysymään valveilla ja rukoilemaan, niin että olemme valmiina, kun tulet kirkkaudessasi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Herra, olet luvannut tulla pian. Älä viivyttele, älä anna meidän väsyä odotuksessamme ja vajota toivottomuuteen. Vahvista uupuneet kätemme ja jalkamme ja virkistä huolten rasittamat mielemme. Anna voimaa nousta ja lähteä liikkeelle vastaanottamaan sinua. Vielä vähän aikaa, vain vähän aikaa ja kohtaamme sinut, auttajamme ja pelastajamme. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Pakkanen paukkuu

Talvi näyttää kyntensä, illalla jo yli 16 astetta pakkasen puolella. Päivälläkin hipoi viittätoista. PS-lehden ja oman brosyyrin jakoa Jämijärven maisemissa. Suurimaan kauppa näin lauantaisin mennyt kiinni jo klo 13, kun sinne ehdin kuudentoista maissa. Ensin jo eppäilin, onko kauppa vallan lopettanut. Asia selvisi sitten aukiolo-ajoista.

Yle gallup joulukuu

Korkein kannatusluku sitten viime kevään, sinne yli 21% kannatukseen vielä matkaa, mutta oikeaan suunta ollaan menossa😘😊🥰 Perussuomalaiset Eilen 14.44 · Hyvät ystävät, kannattajat, isänmaalliset suomalaiset. Suunta on kohti ykkössijaa ja ihan ensimmäiseksi pitää jokaisen muistaa äänestää aluevaaleissa. Perussuomalaisille suomalainen tulee ensin.

Hienosti laatikoita

Anssi Joutsenlahti Postilaatikkorivi hienosti kuusiaidan sisässä aluevaalibrosyyrejani ja PS-lehteä jakaessani! 3 kommenttia Pertti Manninen Meidän kylällä😎 · Vastaa · 1 t Anssi Joutsenlahti Pertti Manninen Kyllä vaan, sielläpäin liikuin! Teidänkin laatikkoon jätin postia😘 Ja käänsin autoakin tiedän tontilla!😊 Katso kuva facebookin sivultani!

Monenmoista keskiviikkona

Päivän saldoa kymmenen asteen pakkassäässä. Ensin Porin Diakonialaitoksen veljeskodissa kahta kankaanpääläistä veljeä katsomassa, toinen 98 vuotta, toinen 101 vuotta, näin myös muita jo tutuiksi tulleita veljiä, esim. Kauko Vallin. Sitten Porin vanhan raatihuoneen kellariravintolassa Satakunnan eläkepappien jouluruokailussa. Sieltä Jämijärvelle 60-vuotisonnittelukäynnille. Ja vielä iltamyöhään lenkkiä valaistulla kuntoreitillä, jonne liikuntakeskukseen maannataina avattiin myös kilometrin kuntolatu, jota vielä klo 20 jälkeenkin oli kiertäjiä. Kuntoreitin pystyy vielä hyvin juoksemaan, siksi vähän vasta on lunta!

Länsi-Suomen OP:n edustajistoon

Tällaisen sähköpostin sain viime viikolla, tänään pankki julkaisi tulokset. Kiitos kaikille äänestäjille, tulos oli mitä parhain, meidänkin alueella oli 29 ehdokasta: Hei! Onneksi olkoon, sinut on valittu Länsi-Suomen Osuuspankin edustajistoon! Edustajistoomme valittiin 40 edustajaa ja yhteensä ehdolla omistaja-asiakkaita oli 207. Osuuspankissamme äänestysprosentti oli 11. Vaalien tulos julkistetaan virallisesti 30.11. klo 12 mennessä pankkimme op.fi-sivuilla, ja siihen asti tieto on luottamuksellista. Nelivuotiskaudeksi valittiin seuraavat edustajat (äänimäärä): Vaalipiiri: Kankaanpään konttori ja Merikarvian konttori Heikintalo Anne (101) Joutsenlahti Anssi (146) Mäkelä Pekka (105) Nurmi Jenni (102) Uusitalo Mikko (159) Vaalipiiri: BEPOPin konttori ja Ulvilan konttori Ahlqvist Esa (224) Ala-Järvenpää Niina (63) Alenius Sinikka (200) Haikkonen Aila (65) Heinikangas Marketta (73) Heino Mirva (67) Heinonen Jukka (76) Huhtanen Tapio (138) Huru Petri (79) Jokinen-Anttila Leena (131) Joutsenlahti Juha (88) Kataja Sampsa (205) Kivelä Antero (130) Koskela Matti (70) Kruus Tuija (74) Pajukoski Jari (94) Pitkänen Nelly (75) Pyydönniemi Kaarina (114) Sävelä Jussi (118) Tanttinen Markku (198) Tenho Juha (94) Walli Timo (127) Vaalipiiri: Kauppakadun konttori ja Eurajoen konttori Akkanen Jari-Pekka (82) Alho Marja-Leena (159) Heikkilä Jan (67) Kiikola Saku (172) Numminen Seppo (68) Rauvola Merja (172) Ruponen Susanna (82) Selkämö Hanna (106) Sjöman Ilona (146) Vastavirta Åke (74) Virtanen Kari (104) Ylijoki Mirja (91) Yli-Karro Miika (97) Lisäksi edustajistoon on valittu Länsi-Suomen Osuuspankin ja Kiikoisten Osuuspankin sulautumisen yhteydessä Kiikoisten Osuuspankin osuuskuntakokouksen päätöksellä Laura Mäkitalo ja varajäseneksi Ilkka Mäkelä.

Kyläkoulujakin tarvitaan

Jari Koskela kolumni päivän Satakunnan Kansassa 7:00 Suomen viimeinen kyläkoulu lakkautetaan vuonna 2032, jos nykyinen trendi jatkuu. Viimeisen 30 vuoden aikana 55 prosenttia peruskouluverkostamme on lakkautettu. Tällä hetkellä maaseudun kouluista jopa 80 prosenttia on korkean lakkautusuhan alla. Onneksi tämä kehitys on mahdollista kääntää ja viime ajat antavat useita merkkejä paremmasta. TUOREEN tutkimuksen mukaan kyläkoulun lakkauttaminen kiihdyttää väestön poismuuttoa. Koulut ovat alueilleen muutakin kuin vain lapsille paikka oppia. Ne ovat yhteisön sydän ja niillä on merkittävää muutakin kuin kasvatuksellista arvoa. Koulun lakkauttamisen jälkeen katoavat vähitellen muutkin palvelut. Kyläkoulujen lakkautusten vaikutuksia on tutkittu huonosti. Lakkautuksia perustellaan usein lähinnä säästyvillä kiinteillä kustannuksilla. Vaikutuksia oppimistuloksiin sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin ei ole riittävästi tehty. Se tiedetään, että kyläkouluja pystyssä pitäneen pienkoululisän lakkauttamisen jälkeen Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet ja erityisesti lukutaito on romahtanut. Mielenterveysongelmiakin on jatkuvasti enemmän. Pienten koulujen kuihtuminen saattaa olla osasyy ongelmiin. KYLÄKOULUILLA on omanlaistaan arvoa. Kyläkoulu on turvallinen ja kodinomainen yhteisö, jossa luokat pysyvät pieninä ja opettajat tuntevat oppilaansa paremmin kuin suurissa ja keskitetyissä yksiköissä. Oireilevat nuoret on helpompi havaita, ja ongelmiin voidaan näin puuttua ajoissa. Pahoinvointia ja mielenterveysongelmia on helpointa ehkäistä tässä varhaisessa vaiheessa. Kyläkoulu ei ole vain maaseudun ilmiö. Kyläkoulunomaisia luokkia voi olla myös kaupunkien reuna-alueilla. Kaupunginosakoulussa opetusta voidaan järjestää todellisena lähiopetuksena. Kyläkouluissa on monia käytäntöjä, joista kannattaa ottaa mallia. Laaja kouluverkko mahdollisti asemamme koulutuksen suurvaltana. Ehkä historiasta kannattaisi ottaa oppia. KOULUVERKKOA ja kyläkouluja pitäisi ajatella nettopositiivisesti. On syytä huomioida pienten yksiköiden monet hyödyt opetukseen ja samalla myös koulujen epäsuorat, elinvoimaa tuovat vaikutukset omille alueilleen. Virta on vienyt ihmisiä maaseudulta suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, mutta tätä virtaa ei pidä ehdoin tahdoin kiihdyttää harkitsemattomilla ja lyhytnäköisillä lakkautuspäätöksillä. Viimeisten lukujen mukaan 170 kuntaa on saanut nettomuuttovoittoa. Korona-aika sekä etätyö ovat mahdollistaneet asumisen kaupunkien ulkopuolella. Moni on tähän mahdollisuuteen tarttunut. Tämä kehitys saattaa jatkua. Turvallinen koulu keskustaajamien ulkopuolella on monelle merkittävä vetovoimatekijä. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Kankaanpäästä.

Hoosiannasunnuntai

1. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Kuninkaasi tulee nöyränä Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Nouse, Herra, osoita voimasi! Riennä avuksemme ja anna armosi. Pelasta meidät synnistä, pelasta kaikesta, mikä tuhoaa elämää. Sinua, kuningastamme, tervehdimme tänään riemuiten. Sinun valtakuntasi tulemisesta iloitsemme. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 2 Herra Jeesus, Vapahtaja, nöyränä ja hiljaisena sinä viet valtakuntasi voittoon ja kukistat pahan vallan. Me odotamme armoasi ja rauhaasi. Anna sanan ja sakramenttien vahvistaa meitä toivossamme uuden kirkkovuoden aikana. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. 3 Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. 4 Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus, tulet joka päivä luoksemme vallan merkeistä riisuttuna, köyhistä köyhimpänä. Kumarru kurjuuteemme, hoida haavoille lyötyjä, kuuluta maailmalle armo ja rauha. Hiljainen kuninkaamme, havahduta meidät iloosi ja viritä sydämemme laulamaan sinulle. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 5 Jeesus, meidän Herramme. Sinä saavuit kerran aasilla ratsastaen Jerusalemiin ja riemuitsevat kansanjoukot tervehtivät sinua palmunlehviä ja oksia heiluttaen. Tänään mekin tahdomme toivottaa sinut tervetulleeksi koteihimme ja sydämiimme. Tule, Jeesus, luoksemme. Valmista meissä tilaa juhlan odotukselle ja joulun ilolle. Sinua me ylistämme.

Liikkeellä

Porin diakissa eli diakonialaitoksen sotaveteraanien osastolla kävin katsomassa siellä olevaa kahta kankaanpääläistä veteraania, toinen ensi helmikuussa 102 vuotta ja toinen ensi huhtikuussa 99 vuotta, jos JUmala suo niin kuin on tapana sanoa. Veteraanimme eivät odellakaan enää ole mitään poikasia. Kunnia heille! Ei heitä enää liikaa olekaan, pitäkäämme heistä hyvää huolta. Diakissa niin tehdään suurella sydämellä! Ja sitten Noormarkussa vaikuttavassa Noormarkun Nopsan 80-vuotisjuhlassa!

Tunnin lenkki eka kertaa pakkassäässä

Kuuden asteen pakkasessa ihan kelpo säässä pelkästään katuja pitkin hautausmaan reunuspuistoa Kappelikatua Laviantien ali Ilmarisenkatua Vuohiniitynojan vartta käärmeen ohi aina ojan loppuun niin että taas saatiin alittaa Laviantie ja Asemakatua sekä Tehtaankatu takaisin liikuntakeskukseen sopivaa vauhtia niin, että tunti tuli hyvin täyteen. Ja sitten seitsemästä mukanaolijasta viisi suuntasi Hannun saunotukseen. Markun autonavaimesta tosin oli patteri sanonut yhteistyön irti, joten käytiin hakemassa vara-avain Myllymäestä, jotta kaikin pääsimme lopulta saunan lämpimiin. Kiitos Hannulle ja Teemulla, joka kyllä jätti lenkin väliin!

Päivän kulkua

Sauna kruunasi eilisen päivän, kun laitoimme yksitoista sotien veteraanien hautakivimerkkiä sekä jaoin yhdeksääntoista kerrostaloon ja lisäksi Myllymäen ja Järventaustan katujen postilaatikkoihin PS-lehteä. 😊😘

Ervasti hävittäjähankinnoista

Kolumni Pekka Ervasti Jos hävittäjäehdokkaat pannaan samaan kasaan ja kääntelipä nippua miten päin vain, aina on F-35 päällimmäisenä Pekka Ervasti: Juju ei olekaan hinnassa, vaan siinä mitä sillä saa. MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Suuryrityksen huippupalkkainen toimari katsoi ällistyneenä käteeni hajonnutta monitoimityökalua. ”Herranjestas, onko sulla varaa käydä ostoksilla halpahallissa?”. Heti kun Leatherman-kopiota olisi eräreissulla tarvittu, se hajosi päreiksi kesken työsuorituksen. Ostin, kun halvalla sain. Tämä olkoon opetuksenna niille, jotka lähiviikkoina valitsevat Suomelle uuden taisteluhävittäjän. Puhe hinnasta on sikäli jälkijättöistä, että se tiedetään jo: 10 miljardia. Se on ykkönen, jonka perässä on yhdeksän nollaa. Nyt en tarkoita päätöksen tekeviä tahoja vaan euroja. Juju ei olekaan hinnassa, vaan siinä mitä sillä saa. Hävittäjällä on pitkä laahus muuta roipetta, jota kauppaan liittyy: aseet, softa, koulutus lentäjille ja mekaanikoille, solmioneulat päättäjille ym. Hyvä olla tässäkin tarkkana, ettei pakettia avatessa käy kuten usein jouluaattona: paristot eivät kuulu hintaan. Teknisistä ominaisuuksista voidaan kinastella loputtomasti, mutta kalkkiviivoilla kaupan kuitenkin ratkaisee ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Tämän takia kilpailussa eivät ole mukana venäläinen tai kiinalainen hävittäjä, vaikka sielläkin osataan lentäviä tappokoneita valmistaa. Osaa niistäkin on kokeiltu ihan oikeissa taisteluolosuhteissa ja hommansa ovat hoitaneet. Naton kumppanina sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen liittolaisena Suomen on tietysti valittava hävittäjä, joka pystyy soittamaan osana samaa sotilaallista orkesteria. Kun Hornetit ostettiin, Suomi sinkosi oikein katapultilla itsensä läntiseen sotilaalliseen leiriin, ellei peräti suoraan Yhdysvaltojen syliin. Sen jälkeen on sotilasyhteistyö koko ajan syventynyt ja amerikkalaisia sotilaista vilissyt suomalaisessakin metsässä ja taivaalla tavan takaa. Hävittäjäkalustoa uusitaan muuallakin Naton piirissä. Amerikkalainen F-35 -hävittäjä näyttää olevan useimpien valinta. Suomen kilpailussa mukana olevat brittiläinen Eurofighter, ranskalainen Rafale ja jenkkien Superhornet eivät ole uushankintojen kärkimuodostelmassa – ruotsalaisesta Gripenistä puhumattakaan. F-35 nähdään ehkä tämän hetken moderneimpana hävittäjänä. Se on myös sikakallis – niin tyyris, että jopa joissakin Yhdysvaltojen aselajihaaroissa on nikoteltu hinnan kanssa. Korroosio-ongelmiakin – maallikon sanoin ruostetta – on kuulemma ilmennyt. Outo pulma härvelissä, jonka pitäisi pelata säällä kuin säällä. Kaiken kaikkiaan taitaa kuitenkin olla niin, että jos kaikki hävittäjäehdokkaat pannaan samaan nippuun ja kääntelipä kasaa miten päin vain, aina on F-35 päällimmäisenä.

Lumitöissä

Syyskauden ensimmäiset lumityö sai tehdä tänään tiistaina 23.11. Ensinaamulla oli yön aikana tullut ohut lumikerros, jonka lakaisin kiveykseltä. Iltamyöhällä sitten tuli uusi lumisada, ei ehkä ihan senttiä sekääm kattanut maata, mutta hyvä oli sekin lakaista kiveykseltä ja isolta parvikkeelta. koska ennen puoliyötä näytti sää lämpiävän ja muuttuvantihkusateiseksi. Mitä lie aamulla, onko lumi silloin taas pois jo maisemasta?

Tunnin lenkillä

Unto Vuorinen Ylläpitäjä · 5 t · Lenkkeiltiin. Porukkaa oli taas vanhaan malliin, eikä montaa olisi tarvittu uuden taustakuvan ottoon taaskaan. Perjantaina märiksi kastuneet vetimet oli kuivuneet ja nyt olikin kuivaa ja pikku pakkasta, eli liukastakin paikka paikoin. Reitti kulki samoilla perinteisillä kuntopoluilla urheilukeskuksella. Ensin uimahallilta uudelle, Risen puistoksi nimettävälle uuden vesitornin mäelle, jossa kuntoportaat, lasten laskettelumäki yms. Tämä lisäkierros liittyy nyt valaistuun kunto 5 lenkkiin lisälenkkinä. Liekö puiston nimi ennakoineen, niin kunnioitin sitä tyyliin sopivalla tavalla, eli vedin pikku voltit siihen loivaan rinteeseen, kun tornin kiersimme. Pakkanen jäädyttänyt aika muhkuraiseksi alustan, niin eipä siinä tarvinnut kun nilkan vähän pyörähtää ja kuperkeikan jälkeen matka jatkui. Kiersimme siitä sitten kunto 5 lenkin ja vanhan vesitornin kierron jälkeen vielä useampi kierros urheilukentän ympäri, niin saatiin se tuntikin täyteen ja varmasti tuli se 6km vähintään, kun nvauhtikin oli ihan reipasta. Perjantaina sitten Hannun kekkerit lenkin päälle, eli simmarit mukaan ja vesi pullot tietty, jos ei isännän runsas nestetarjonta maistu. Kiitos kaikille taas.😀

Suomi aina maksumiehenä EU:n rahastoissa

Koskela varoittaa EU:n olevan jälleen kerran suoma­laisten kukka­rolla: ”EU:ssa on menossa huoles­tut­tava ja vaaral­linen liit­to­val­tio­ke­hitys” LEHTIKUVA Politiikka Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa Euroopan unionissa tapahtuvasta Suomelle epäsuotuisasta kehityksestä. Ilmastotoimia koskeva sosiaalirahasto sekä tieliikenteen ja rakennusten fossiilisten polttoaineiden päästökauppa ovat jälleen iso harppaus kohti keskitettyä ja yhteisvelkaista liittovaltiota, jossa suomalaisilla on vain maksajan rooli. Suunnitteilla olevan sosiaalisen ilmastorahaston koko on 72 miljardia, ja se on 25 % komission ehdottamasta uudesta päästökaupasta. Suomen maksut ovat ainakin 840 miljoonaa euroa tuloja suuremmat. – Tämän lisäksi rahasto edellyttää vähintään 50 prosentin kansallista osarahoitusta, eli rahaston koko olisi lopulta 144 miljardia ja Suomen teoreettinen tappio jopa 1,68 miljardia, Jari Koskela sanoo. EU ottaa roolia jäsenmaidensa sosiaalipolitiikassa Rahaston kautta aiotaan jakaa rahaa niin sanotuille energiaköyhille, joita löytyy runsaasti Suomea keskimäärin rikkaammistakin EU-maista näiden heikon sosiaaliturvajärjestelmän vuoksi. Suomessa sosiaaliturva ehkäisee energiaköyhyyttä jo nyt kohtuullisen hyvin. – EU:n sosiaalirahasto tarkoittaa, että EU käytännössä ottaa roolia jäsenvaltioidensa sosiaalipolitiikassa. Sosiaalipolitiikka on perinteisesti ollut kansallisen päätäntävallan alla, ja näin sen pitää ehdottomasti olla myös jatkossa, Koskela toteaa. Päästökauppajärjestelmä ilmastorahastoakin ongelmallisempi Ilmastorahastoa vielä suurempi ongelma on EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, jossa päästökauppaa käydään ensimmäistä kertaa suoraan kansalaisten kukkaroilla. Uuden päästökaupan koko on noin 300 miljardia, ja vain 25 prosenttia siitä on tällä hetkellä korvamerkitty. – Uusi päästökauppa tulee näkymään bensapumpulla ja lämmityskustannuksissa. Ensimmäistä kertaa komissio päättää, mihin päästökaupan tuottoja käytetään, ja erityisen olennaista on se, että kukaan ei vielä tiedä, mihin tämä ilmastorahaston ulkopuolinen 75 prosentin osuus menee, Koskela huomauttaa. Suomalaiset pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä Koskelan mielestä ei ole kestävää, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat jatkuvasti olemaan pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä. Oman maan asiat ja epäkohdat unohtuvat, kun Suomi velkaantuu solidaarisuuden nimissä. – Me olemme nyt menossa järjestelyyn, jossa EU:n toimivaltaa laajennetaan salakavalasti sosiaalipolitiikan alueelle ilmastorahaston kautta. Samalla täysin uudella päästökaupalla kuritetaan kansalaisia kohtuuttomasti. EU:ssa on menossa huolestuttava ja vaarallinen liittovaltiokehitys, johon Suomea lisääntyvästi hivutetaan, Koskela tuskailee. SUOMEN UUTISET

EDuskuntakäynnillä

Varapuhemiehet Juho ja Anssi kuvatekstinä Kike Elomaan ottamassa fb-kuvassa Veteraanikansanedustajia kävi vierailulla tänään Eduskunnassa…mm Anssi Joutsenlahti, Lauri Heikkilä, Matti Hannola, me olimme perussuomalaisten ryhmähuoneessa!

Kolme suurinta kaupunkia

Menevä viikko, kaikissa Suomen kolmessa suurimmassa kaupungissa käytävä. Tänään tiistaina Tampere Israelin Ystävien toimistossa uuden liittovaltuuston kokous ja myös Shalom-lehden johtokunta kokousti. Keskiviikkona Helsinki: entiset eli veteraanikansanedustajat kokoontuvat koronan aiheuttaman parin vuoden tauon jälkeen eduskuntatalossa syyskokoukseensa. Ja torstaina Herättäjä-Yhdistyksen aluetoimikunta kokoustaa Turun kristillisellä opistolla!

Kirkkovuosi lähenee loppuaan

Valvomisen sunnuntai Valvokaa! Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13). Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Pyhä Jumala. Olet luvannut, että Kristus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Varjele meitä pahasta, niin että olemme silloin pyhät ja nuhteettomat. Auta meitä ankkuroitumaan yhä syvemmin sanasi lupauksiin ja kannustamaan toisiamme uskoon ja hyviin tekoihin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa myös lopun ajan tapahtumista. Vahvista meitä Hengelläsi, niin ettei Kristuksen tulon odotus herätä meissä pelkoa tai kahlitse toivottomuuteen. Lahjoita meille luja usko siihen, ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossasi ovat elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Anna kestävyyttä, ettemme lakkaisi odottamasta, vaan olisimme valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus saapuu kirkkaudessaan. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Sinä tulet, Herra Kristus, hetkenä, jota emme tiedä. Sinä olet jo läsnä, kun me vielä odotamme. Sinä tulet kerran – ja tulet joka päivä, Herra Kristus. Tulet kohti ja yllätät meidät, sinä köyhä, nälkäinen, sairas ja koditon. Anna meidän havahtua, Herra Kristus, anna havaita, että olet keskellämme ja että siksi jokainen päivä on tuomion päivä ja armon päivä. Tule, Herra Jeesus. 5 Pyhä Jumala. Sinä loit kerran tämän maailman. Sinun käsissäsi on myös maailman tulevaisuus. Auta meitä valvomaan ja elämään aina sinun lähelläsi. Kiitos, ettei meidän tarvitse pelätä mitään, kun sinä olet meidän kanssamme. Ohjaa meitä ymmärtämään oma paikkamme maailmassa, niin että voimme palvella sinua niin kauan kuin elämme. Kiitos, että olet valmistanut meille kodin, jossa saamme tämän elämän jälkeen elää luonasi ikuisesti.

SataSote on hyvissä kantimissa valmistustyö etenee

Pääkirjoitus: Sote-elefantti on syötävä pala kerrallaan – jättimäinen organisaatio­muutos on historiallisen suuri urakka Sote-uudistuksen suurin urakka on edessä vasta tammikuun aluevaalien jälkeen. Kyseessä on Suomen historian suurin organisaatiouudistus, jolle aikaa jää vajaa vuosi. Jos sen suuruutta alkaa miettiä, voimattomuus voi iskeä – siksi sote-elefantti kannattaakin syödä pienempinä paloina, kirjoittaa erikoistoimittaja Timo Haapala. Sote-uudistuksen kovin urakka alkaa vasta tammikuun aluevaalien jälkeen. Timo Haapala 12.11. 21:00 ENSIMMÄISET aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta. Kiinnostus niitä kohtaan tuskin nousee korkealle, hyvä jos äänestysprosentti ylittää EU-vaalien 40 prosentin tason. Vaalit ovat silti yksi helpoimmista portaista kohti uutta maakuntahallintoa, jonka pitäisi toimia vuoden 2023 alusta. Kovin urakka on vasta odottamassa. Edessä häämöttää sellainen organisaatiouudistus, jonka edessä kaikki aikaisemmat organisaatiouudistukset käpertyvät pieniksi ja mitättömiksi. Urakka on todella historiallinen, vastaavaa ei ole koskaan ennen Suomessa nähty. Kaiken lisäksi suuri osa asioista on auki. Se tiedetään, että remontissa noin 200 000 työntekijän palkanmaksaja vaihtuu, kun kunnat siirtävät sote-tehtävänsä uusille sote-alueille. Muutos ei rajoitu siihen. ” Sote-uudistus on kuin elefantti. Jos sen syödä aikoisi, se olisi tehtävä paloissa. SOTE-UUDISTUS on kuin elefantti. Jos sen syödä aikoisi, se olisi tehtävä paloissa. On helppo aloittaa siitä, mikä tiedetään. Tammikuussa valitaan siis aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Helsinkiä uudistus ei koske, Helsingissä terveys- ja hoivapalvelut hoidetaan Husin kautta jatkossakin. Aluevaltuustot järjestäytyvät maaliskuun alussa. Valtuusto valitsee puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat – ja hallituksen, ja sille puheenjohtajan. Politiikka on pelissä vahvasti läsnä, totta kai. ALUEHALLITUS EI OLE minkään mitättömän viraston hallitus. Koot ovat valtavia. Henkilöstöltään suurin sote-alue on Varsinais-Suomi, jolle tulee pitkälti toista miljardin euron suuruinen budjetti ja reilut 20 000 työntekijää. Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat samaa mittaluokkaa. Pienimmästä päästä ovat Kainuu ja Keski-Pohjanmaa noin 3 500 työntekijällä. Niiden elinkelpoisuus onkin kyseenalaistettu jo etukäteen. Kun hallintoelimet järjestäytyvät, pitää päättää, onko hallituksen puheenjohtaja kokopäivätoimi. Miksipä ei olisi, kun monessa sote-aluetta pienemmässä kaupungissakin on? Lisäksi puoluesihteerit riitelevät parhaillaan, tuleeko hyvinvointialueille myös lautakuntia ja niihin jäseniä. Esimerkiksi perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen on jo paheksunut, että mahdollisten lautakuntien mahdollisten jäsenten palkkioista peritään myös ns. puolueveroa, jota voi kutsua piilopuoluetueksi. Päätökset kuuluvat alueille. POLIITTISTEN NÄYTELMIEN jälkeen alkaa organisaation rakentaminen. Alueilla kirjoitellaan jo hallintosäännösluonnoksia. Siellä riittää johtajaa, päällikköä, osastopäällikköä, asiantuntijaa, johtavaa lääkäriä, osastonjohtajaa, hoitajaa, varastohenkilökuntaa, autonkuljettajia, ties mitä. Suurin osa jatkaa liikkeenluovutuksella entisiä hommiaan. Tärkein on tietenkin itse hyvinvointialueen johtaja, jonka voi rinnastaa nykyisten sairaanhoitopiirin toimitusjohtajiin. Ja mikä palkka? Mikä on yksityissektorilla johtajan palkka firmassa, jossa on 20 000 työntekijää ja tase toista miljardia? Kun virkoja ja paikkoja sovitellaan, edessä on palkkaharmonisointi. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa sitä, että palkat nousevat todennäköisesti sen mukaan, kuka tienaa eniten. Tarkkoja lukuja palkkaharmonisoinnista ei ole tiedossa, sadoista miljoonista euroista puhutaan joka tapauksessa. Kukaan ei tunnu enää puhuvan edes siitä, että sote-uudistuksella yritettäisiin tasoittaa kustannusten nousevaa käyrää. Uudistus on kallis, mutta hintalappua ei rehellisesti kukaan osaa arvioida. Hintapiikin odotetaan tasoittuvan 2030-luvulla. ALKUUN kuluista vastaa valtio. Kunnallisveroa on tarkoitus alentaa, koska kuntien tehtävät vähenevät. Jatkossa pitäisi siirtyä maakuntaveroon – siitäkin nähdään taatusti vielä monta vääntöä. Aluevaaleissa kaikesta tästä pitäisi keskustella ja luottaa siihen, että valitut päättäjät osaavat kaiken hoitaa isänmaan edun nimissä parhain päin. Urakka ei käy totisesti kateeksi. Timo Haapala

Tunnin lenkki ihanneolosuhteissa

Täyden kympin porukka taas koossa ja liikuntakeskuksen kuntorata plus urheilukentän kierros edettiin naftiin tuntiin parhaassa kuntoilusäässä juuri lämpöisen puolella. Pimeyttä riittää jo heti lähtiessä, älyvaloista yksi sentään syttyi ja sammuin aina ohitettaessa😊😉😟😘 Ensi maanantaina sitten kaupunginvaltuusto päättää veroäyristä, jossa ei ole liikkumavaraa ei ylös- mutta ei alaspäinkään! Muuten täysi luku kymmenen oli toisenkin kerran päivän aiheena, kun Karin kanssa kiinnitimme tasan kymmen sotiemme veteraanimerkkiä veteraaniveljien hautakiviin hyvässä syksyisessä 4 plusasteen säässä!

Eikä muka menot ja verot lisäänny

UUTISET UUTISET POLITIIKKA Iltalehti Keskusta, kokoomus ja SDP: Hyvinvointialueille lautakuntia - kokouspalkkioista kerätään puolueille rahaa Iltalehden tietojen mukaan SDP:n, kokoomuksen ja keskustan puoluesihteereillä on yhteisymmärrys siitä, että tuleville hyvinvointialueille perustetaan aluevaltuustojen lisäksi myös useita lautakuntia. Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. Kuva vuoden 2012 presidentinvaalien äänestyksestä.Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. Juha Ristamäki juha.ristamaki@iltalehti.fi tiistai 09.11.2021 klo 20:53 Ideana on paitsi käsitellä lautakunnissa kunkin hyvinvointialueen asioita, mutta myös luoda lisää luottamushenkilöpaikkoja poliitikoille. Näin hyvinvointialueiden päätöksentekoon saataisiin mukaan myös niitä henkilöitä, jotka eivät pääse läpi aluevaaleissa. Lautakuntien jäsenille tullaan maksamaan kokouspalkkioita, joista sitten puoluejärjestöt tulevat keräämään luottamusmiesveroa. Luottamusmiesvero on noin 20 prosenttia luottamusmiesten kokouspalkkioista. Tällä hetkellä esimerkiksi hyvinvointialueiden valmistelun ohjausryhmien kokouksista voi saada 200 euron kokouspalkkion. – Vaikka päätöksentekoon on tulossa uusi taso, ei puoluetukea olla korottamassa. Tämä on aika kohtuullinen hinta demokratiasta, ei se synny ilmaiseksi, lautakuntasuunnitelmasta tietoinen puoluelähde sanoo. PS: ”Poliittista korruptiota” Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut aluevaaleissa. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella. Aluevaltuusto voi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja. Keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä on enemmistö lähes kaikissa tulevissa hyvinvointialueissa. Ne voivat siis enemmistöllään asettaa lautakuntia aluevaltuuston toimintaa tukemaan. Keskustalla lautakuntalinjaus sisältyy aluevaaliohjelmaan ja kokoomus suosittaa sitä alueille. SDP on myötämielinen ajatukselle, mutta ei ole ohjeistanut alueita. Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto L u u k k a n e n on sen sijaan erittäin kriittinen suunnitelmaan asettaa lautakuntia ja sitä kautta kerätä rahaa puolueille. Luukkanen nimittää sitä ”poliittiseksi korruptioksi”. – Minä hämmästelen, että mikä on tämän poliittisen korruption tarkoitus. Tästä olisi pitänyt käydä laajemmin keskustelua ja tuoda se puoluesihteerien viralliseen tapaamiseen, Luukkanen jyrisee. Miljoonien eurojen ”demokratiarahat” Edellisen kerran hyvinvointialueiden poliittisista rahoista kohistiin syyskuussa. Silloin Turun Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus kertoivat, että valtion tuki aluevaaliedustajaa kohden voisi olla jopa 5 000 euroa vuodessa. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan suurimmista puolueista keskustan, kokoomuksen ja SDP:n puoluesihteerit pitävät edustajatukea perusteltuna. Koko maan tasolla tuki olisi suurimmilla puolueilla vuosittain miljoonaluokkaa. Tuolloin asiaa kritisoi äänekkäästi muun muassa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hän kutsui Porissa pitämässään puheessa rahoitusta piilopuoluetueksi, jota valmistellaan kaikessa hiljaisuudessa. Essayah sanoi, että useilla hyvinvointialueita valmistelevilla toimielimillä on ollut kiireellisimpien päätettävien asioiden joukossa tulevien aluevaltuustojen valtuustoryhmärahoituksen jakaminen. – Tätä piilopuoluetukivedätystä valtuustoryhmätuen varjolla on kehdattu eräälläkin alueella nimittää ”demokratiarahaksi,” Essayah arvosteli. Hänen mukaansa kaavailuissa on ollut tuhansien eurojen tuet per aluevaltuutettu. – On selvää, että suurimmissa puolueissa puhutaan hyvinvointialueella sadoista tuhansista euroista, valtakunnallisesti miljoonista euroista, Essayah sanoi.

Jari syöpäkokouksessa

Kansanedustaja Jari Koskela 13 t · Pidin Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kommenttipuheenvuoron Eduskunnan syöpäverkoston ja Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen tilaisuudessa. Syöpädiagnoosi on aina suuri ja monia koskettava inhimillinen tragedia. Varhaiseen puuttumiseen ja tutkimukseen tarvitaan panostuksia. Parhaillaan vietetään eturauhassyöpäkuukautta, jonka symboli on sininen nauha. Eturauhassyöpä on työikäisten miesten yleisin syöpä. Vuosittain siihen sairastuu 5000 ja kuolee 900 miestä. Tehokkaimmilla ja laajemmilla seulonnoilla moni henki olisi pelastettavissa.

PS:n pakolaislinja pittää

Suomen Uutiset Politiikka Lähestyvät aluevaalit ovat saaneet aikaan säpinää kokoomuksessa, jonka eduskuntaryhmästä osa vaatii jo kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ja Suomen rajojen turvaamista. Linjaus on ristiriitainen kokoomuspomo Petteri Orpon aiempien, sinisilmäisten vastuupuheiden ja turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseen kohdistuvien vaatimusten kanssa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän 17 kansanedustajaa ovat yllättäen jättäneet kirjallisen kysymyksen, jossa muun muassa vaaditaan vastausta siihen, olisiko Suomella mahdollisuus sulkea tilapäisesti raja ja estää turvapaikkahakemusten jättäminen, vai varautuuko hallitus vastaanottomaan kaikki turvapaikkaa hakevat määrästä riippumatta. Kysymyksen taustalla on eskaloituva tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla, missä Valko-Venäjä hybridisodankäynnin keinoin pyrkii työntämään tuhansia ihmisiä rajan yli Puolaan. Suomen hallitus suhtautuu mahdolliseen hybridiuhkaan lähinnä välinpitämättömästi, ja ulkoministeri Pekka Haavisto on jo todennut, että Suomi ei sulje rajaa ihmisvyöryn edessä. Uhkaava tilanne näyttää kuitenkin herättäneen osan kokoomuksen eduskuntaryhmästä, joka on siis siirtymässä perussuomalaisten linjalle. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoikin ilahtuneensa kokoomuslaisen ajattelun kehittymisestä, joskin Purra suhtautuu epäilevästi siihen, jatkuuko järkiajattelu myös kokoomuksen ylimmällä tasolla. Kokoomuksella sumea linja Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman, joka on yksi kirjallisen kysymyksen tekijöistä, kertoo Facebookissa, että vaatimus sulkea raja olisi ”kokoomuksen linja, mutta onko se todella sitä? Tarkastellaan puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon aiempia lausuntoja. Tähän saakka Orpo on usein esittänyt näkemyksenään, että Suomi ei voi laittaa rajojaan kiinni, mitä Orpo on perustellut ”kansainvälisillä sopimuksilla”. Sisäministerinä ollessaan Orpo jopa painotti haluavansa nopeuttaa turvapaikkaa anovien käsittelyaikoja, sillä Orpon mukaan ”Suomi ei voi väistää vastuutaan”. Orpon sinisilmäinen suhtautuminen humanitaariseen maahanmuuttoon sekä kieltäytyminen näkemästä massamaahanmuuttoa hybridisodankäynnin välineenä on jatkunut lähes näihin päiviin saakka. Vielä elokuussa Orpo toisti vastuupuheitaan, ja painotti, että humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ei tule kyseeseenkään. Orpon puheita lienee syytä uskoa, sillä kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemyserot maahanmuuttopolitiikasta johtivat vuonna 2017 perussuomalaisten heittämiseen ulos hallituksesta. Orpon ja kokoomuksen todellisesta linjasta on kuitenkin vaikea saada selvää, sillä kokoomuslehti Verkkouutisten tuoreessa jutussa Orpo vihjaakin vaihteeksi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisestä. Verkkouutisten juttu ilmestyi sopivasti pari tuntia sen jälkeen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Purra oli ensin julkistanut konkreettisen toimenpideohjelman uhkaavan siirtolaisvyöryn ehkäisemiseksi. Orpo intoilee halpatyövoimasta Orpon keskenään ristiriitaisten puheiden kääntyminen vaihteeksi perussuomalaiseen suuntaan selittynee lähestyvillä aluevaaleilla, eikä mitään takeita luonnollisestikaan ole sille, että Orpon uusin linjaus pysyisi ennallaan esimerkiksi seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Orpo ja kokoomus tunnetaan myös innokkaana halpatyövoiman maahantuonnin kannattajana – tilanteessa, jossa Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä vailla työtä ja jossa kaikilla Suomen yrityksillä on jo nyt käytössään koko EU-alueen työvoimapooli. Syyskuussa politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa Orpo intoilikin haluavansa ”tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia”. Myös kokoomusedustaja, ex-ministeri Kai Mykkänen tunnetaan maahanmuuttomesoamisesta. Mykkänen on muun muassa toppuutellut maahanmuuton rajoittamista ihmettelemällä populistisesti ”kuka hoitaa vanhukset ja sairaat, kun palveluammattilaisten suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.” Perussuomalaiset ei horju trendien perässä Perussuomalaiset on ainoa eduskuntapuolue, jonka maahanmuuttopolitiikan linja ei heilu ja horju trendien mukaan. Viimeksi lokakuussa perussuomalaiset jättivät eduskunnassa välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen suunnitelluista lievennyksistä ja taloudesta. Purra huomauttaa, etteivät Puolan ja Latvian rajat ole kaukana Suomesta. Hänen arvionsa mukaan saattaa olla vain ajan kysymys, kun siirtolaisvyöry lähestyy Suomen rajoja. – Perussuomalaiset ovat vuosia vaatineet lainsäädännön kiristyksiä, jotka mahdollistavat laajamittaisen maahantulon estämisen, säilöönoton, palauttamisen ja vetovoimatekijöiden minimoinnin. Edelleenkään sellaisia ei edes suunnitella, Purra kritisoi. SUOMEN UUTISET

Pappa ja Lotta

Oikea tulos vuoden posittivisimmat! Lotan ja papan koronalaulut Vuoden positiivisimmat suomalaiset 2021 😱 Kiitos kuuluu teille, jotka äänestitte meitä! 🥲

Kalle Hiltunen Kankaanpäässä

Kankaanpään Herättäjänpäivän messussa saarnasi Herättäjä-Yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen, kuvassa seurakuntasalin päivätilaisuudessa kalakeittolounaan jälkeen! Kuva facebook-sivullani!

Pyhäinpäivänä kynttilämeret hautausmaillamme

Pyhien yhteys Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum.) Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä. Päivän perinteinen evankeliumi onkin Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksijulistus. Uskontunnustuksen mukaan pyhät muodostavat yhteyden, johon voimme näkymättömästi liittyä. Pyhäinpäivän illan tunnuskuva Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Kiitos pyhiesi muistosta, kiitos siitä, että olet antanut heille voiton Karitsan veren voimalla. Tee meistäkin valittujasi, autuaita ja pyhiä. Auta meitä olemaan kärsivällisiä kilvoituksessa ja kestämään kaikki vastarinta. Nosta mielemme maasta kirkkauteesi, missä saamme ylistää sinua ikuisesti kaikkien autuaitten kanssa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Poikasi Jeesus Kristus on kuolemallaan ja ylösnousemisellaan saanut voiton kuolemasta. Sinä olet tehnyt hänet elävien ja kuolleiden Herraksi. Auta meitä iloitsemaan hänen voitostaan ja elämään ylösnousemuksen ja ikuisen elämän toivossa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 3 Herra Jeesus, Vapahtajamme. Anna meidän kuulua niihin, joiden on taivasten valtakunta. Ravitse armollasi hengessään köyhiä, lohduta murheellisia. Puhdista meidät anteeksiantamuksellasi ja tee meistä armahtavia ja rauhaa rakentavia Jumalan lapsia. Vahvista meitä sillä toivolla, että saamme kerran taivaallisen valtaistuimen edessä laulaa kiitostasi. Sinulle kuuluu viisaus ja voima, kunnia, kirkkaus ja ylistys ikuisesti. 4 Herra Jumala, sinä ympäröit meidät suurella todistajien pilvellä. Tänään muistamme autuaasti poisnukkuneita palvelijoitasi ja heidän elämäänsä. Auta meitä näkemään silmiemme edessä sanasi ja heidän esimerkkinsä viitoittama tie ja kulkemaan sitä evankeliumisi todistajina. Vie meidät päiviemme päättyessä pyhiesi joukkoon ikuiseen iloon. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme tähden. 5 Rakas Jumala. Kiitos, että olet kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa. Huolehdit meistä, kun olemme aivan pieniä. Kannat meitä, kun kasvamme. Kiitos, että myös tämän elämän päättyessä pidät meistä huolta ja kutsut meidät taivaan kotiin. Lohduta meitä, kun on surun aika. Anna meidän aavistaa jo täällä jotakin taivaan kirkkaudesta. Auta meitä luottamaan Jeesukseen kaikkina päivinämme. Kuule meitä hänen rakkautensa tähden. 6 Pyhäinpäivän ilta Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä annat ihmiselle elämän ja otat sen jälleen. Sinä kätket elämämme hetkeksi kuoleman salaisuuteen korottaaksesi sen taas valoon, puhtaana ja uudistuneena. Katso ja kuule meitä, jotka ikävöimme poisnukkuneita läheisiämme. Anna rauhasi käydä yli meidän surumme ja pelkomme. Kiitos, että sinun tahtosi meitä kaikkia kohtaan on hyvä. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 7 Pyhäinpäivän ilta Elävien ja kuolleiden Jumala, rakas taivaallinen Isä. Anna Jeesuksen Kristuksen olla turvamme elämässä ja kuolemassa. Ole lähellä kaikkia, jotka ikävöivät kuolleitaan. Lohduta heitä surussa ja auta heitä ottamaan jokainen päivä sinun kädestäsi. Ole kanssamme, kun aikamme päättyy ja sydämemme lyö viimeisen lyöntinsä. Ota meidät silloin kotiin luoksesi. Sinun olkoon ylistys ja kunnia nyt ja iankaikkisesti. 8 Pyhäinpäivän ilta Herra, kuoleman varjon maassa sinä olet ainoa toivomme. Suuntaa katseemme yli hautojen. Sinuun uskoen jätämme poisnukkuneet sinun huomaasi odottamaan ylösnousemuksen aamua. Tätä rukoilemme Jeesuksen Kristuksen, ylösnousseen Vapahtajamme tähden. 9 Pyhäinpäivän ilta Herramme ja Jumalamme, Me ylistämme sinua siitä, että olet ottanut meidät pyhien yhteyteen. Muistamme kiitollisina eri aikoina eläneitä todistajiasi, jotka ovat kirkastaneet nimeäsi. Auta meitä seuraamaan heitä osana sinuun uskovien pitkässä ketjussa. Tahdomme rohkeasti tunnustautua omiksesi ja levittää ympärillemme iloa ja luottamusta, kunnes saamme kaikkien pyhiesi kanssa nähdä sinut kasvoista kasvoihin.

Mikä on hallituksen päivien lukumäärä

Ilalehti UUTISET PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Johtajuuden puute repii nyt hallitusta Juha RistamäkiHallituspuolueiden välejä riepovat sekä akuutit riidat että pidemmän aikavälin politiikan suunta, kirjoittaa Juha Ristamäki. Hallituksen johtoviisikko budjettiriihen infossa 9. syyskuuta 2021. juha.ristamaki@iltalehti.fi Tänään klo 14:35 Sanna Marinin (sd) johtama hallitus natisee liitoksistaan. Näin voi sanoa hallituslähteiden kanssa käytyjen taustakeskustelujen perusteella. Hallituspuolueiden välejä riepovat sekä akuutit riidat että pidemmän aikavälin politiikan suunta. Viimeisin palopesäke syttyi keskiviikkona, kun pelastusasioista vastaava sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) siunasi päätöksen Pelastuskoulun toiminnan jatkamisesta myös Helsingissä. Tämä on myrkkyä keskustalle, jonka mukaan pelastajien kouluttaminen keskitetään suunnitellusti Kuopioon. Torstaina keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kommentoi Ohisalon päätöstä, että ”tämä ei vastaa aikaisemmin puhuttua eikä sovittua”. Maakunnissa, erityisesti Pohjois-Savossa, ollaan Ohisalon ohimarssista raivoissaan. Savon Sanomat tiivisti tunnelmia pääkirjoituksessaan perjantaina: – Ellei keskusta nosta meteliä, joka kaataa Pelastusopistoa uhkaavan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) operaation Helsingin kaupungin pelastuskoulun henkiinherättämiseksi, seuraava puoluekannatuskysely näyttää todennäköisesti vieläkin rumempia lukemia kuin torstaina Ylen julkaisema kysely, jossa keskustan kannatus on jälleen alle 12 prosenttia. Savon Sanomien mukaan keskustasta on ”sukeutunut hallituksen puudeli, vaikka se yrittää julkisuuteen viestittää olevansa terrierimäisen ärhäkkä maakuntien näkökulmien puolustaja”. – Kun tulokset puuttuvat, ärhentely ainoastaan syö puolueen uskottavuutta poliittisena toimijana, lehti kirjoittaa. Keskusta on hallituksen sisällä ollut toistuvasti napit vastakkain vihreiden kanssa. Juuri ennen Pelastusopisto-päätöstä tapetilla oli susikannan harventaminen. Keskustalaisen ministerin Jari Lepän johtama maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti viime maanantaina olevansa valmis antamaan 20 sudelle kaatoluvan ensi vuonna. Vihreillä meni ilmoituksesta niin sanotusti kuppi nurin. Vihreiden puheenjohtaja Ohisalo piti Lepän ministeriön esitystä pöyristyttävänä. Esityksen tyrmäsi myös vihreä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Mikkosen mukaan nyt ei ole susien kannanhoidollisen metsästyksen aika. Keskustassa koetaan, että Ohisalon Pelastusopisto-päätös on kosto Lepän susien kaatolupaesityksestä. Puolueiden keskinäinen luottamus on ohut. Tilanne alkaa muistuttaa jo Alexander Stubbin (kok) hallituksen lopputaivalta, jolloin aika meni riidellessä ja hallituksen omia esityksiä kaataessa. Iso riita muhii myös EU-tason niin sanotussa taksonomia-asiassa. Hankkeella luodaan kriteerit toimille, joita voidaan pitää kestävän kehityksen mukaisina. Metsävaltaisille Suomelle ja Ruotsille asia on hyvin hankala, koska taksonomia tuo tullessaan lisähaasteita niin metsäteollisuudelle kuin metsänomistajillekin. Keskusta vastustaa, että EU saisi päätäntävaltaa Suomen metsistä. Vihreiden mukaan tässäkin asiassa pitää mennä ilmastokriteerit edellä, eli vihreät ei vastusta EU:n hanketta. Pääministeripuolue SDP tasapainoilee keskustan ja vihreiden välissä. Periaatteessa SDP katsoo, että metsätalouden pitää jatkossakin kuulua kansallisen päätösvallan piirin, mutta puolue haluaa huomioida vihreidenkin kannan. Hallituksesta puuttuu juuri nyt jämäkkä johtajuus. Hallituslähteiden mukaan tilanne on huonontunut viime keväästä lähtien. Pääministeri Marin on hallituskumppaneiden mukaan osin kadonnut omaan norsunluutorniinsa, eikä ratkaise kriisinpoikasia heidän kanssaan. Toisaalta hän saattaa junailla asioita, kuten kulttuurileikkausten perumisen, tavalla, joka jättää arpia hallitusyhteistyöhön. On aihetta myös epäillä, selviääkö hallitus ensi kevään kehysriihestään, jossa pitäisi ympäristötoimien tarkistamisen lisäksi sopia määrärahojen leikkaamisesta. Se on tälle hallituskokoonpanolle vaikea paikka. Ensinnäkin julkisen talouden menoja pitäisi leikata 370 miljoonaa euroa. Tämän kanssa limittäin kulkee esimerkiksi tutkimusta rahoittavan Suomen Akatemian määrärahojen leikkaaminen sadoilla miljoonilla euroilla. Kaiken kukkuraksi korona ei hellitä otettaan ja hallituksella voi pian taas olla edessään rajoitusten lisääminen. Niistäkin saadaan aikaan iso riita.

PS nousee tasaisesti

STT Ylen kannatuskysely: Kokoomus yhä suosituin puolue, hallituspuolueista SDP:n ja keskustan kannatus laskenut Petteri Orpon johtama kokoomus pitää pintansa gallupien kärjessä. Lehtikuva / Emmi Korhonen© Kokoomus jatkaa suosituimpana puolueena Ylen kannatuskyselyssä. Oppositiopuolueen kannatus pysyi muuttumattomana 20,9 prosentissa. Kakkossijalla on SDP 18,1 prosentilla ja kolmantena perussuomalaiset 17,9 prosentilla. Hallituspuolueista laskua on ollut syyskuun tarkastelujaksoon nähden SDP:llä ja keskustalla. SDP:n kannatus on luisunut 1,2 prosenttiyksikön verran. Kyselyssä neljännelle sijalle 11,9 prosentilla yltäneellä keskustalla laskua oli 0,7 prosenttiyksikköä. Ylen mukaan muun muassa hallituspuolueiden keskinäinen kiistely Veikkauksen rahoista on nähtävästi nakertanut kahden suurimman hallituspuolueen kannatusta. Lokakuun seurantajaksolla prosenttiyksikön verran syyskuuhun nähden kirinyt vihreät tulee keskustan perässä 11,4 prosentilla. Vasemmistoliiton 8,6 prosentin kannatuksessa ei tapahtunut muutosta. RKP puolestaan kapusi 1,1 prosenttiyksikön verran 5,2 prosenttiin. Oppositiopuolueiden kannatus pysyi jotakuinkin muuttumattomana ja perussuomalaisetkin esimerkiksi lisäsivät kannatustaan syyskuuhun nähden vain 0,2 prosenttiyksikköä. Suurin muutos oppositiossa oli kristillisdemokraateilla. Puolueen kannatus laski 0,6 prosenttiyksikköä 2,6 prosenttiin. Kyselyn virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. Ylelle kyselyn toteutti Taloustutkimus, joka haastatteli yli 2 500 ihmistä, joista kantansa kertoi noin 1 750. Haastattelut tehtiin 6. lokakuuta - 2. marraskuuta.

Veneskoski kuohuu

Eilen laitoin vuoden takaisen kuvan Veneskoskesta, tässä tämänpäiväinen kuva samasta yhtä kuohuvasta koskesta, sateita riittänyt nytkin koko päivän. Kuvat näkyvät facebook-sivullani!

Länsi-Suomen OP:n vaali

Eilen ja tänään jaellessani mainoksiani Siikaisissa, tuli keskustelussa ilmi epätietoisuus, voiko siikaislainen äänestää muita kuin siikaislaisia. Nyt kuitenkin kaikkien tämän alueen Kankaanpää, Siikainen, Pomarkku ja Merikarvia jäsenet saavat äänestää tämän saman alueen ehdokkaita riippumatta millä paikkakunnalla asuu. Länsi-Suomen OP:n alue on jaettu kolmeen osaa, muuta kaksi ovat Porin ja Rauman alueet.

Anteeksiantaminen ja anteeksipyytäminen sunnuntaiaihe

23. sunnuntai helluntaista Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Alppilan kirkon alttari Liturginen väri: vihreä Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Antakaa toisillenne anteeksi Tämän sunnuntain sisältönä ovat anteeksiantamus ja siitä avautuva keskinäinen rakkaus. Koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka saamme Kristuksen ristinkuoleman ansiosta. Se velvoittaa meidät kohtaamaan lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja anteeksiantavasti. Tällainen asenne tekee mahdolliseksi sen, että Jumalan moninaiset lahjat pääsevät vaikuttamaan kaikessa rikkaudessaan. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Antifoni: Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset. Sananl. 10:12 Psalmi: Minä riemuitsen sinun sanoistasi niin kuin riemuitaan suuresta saaliista.   Valhetta minä vihaan ja kammoksun,   sinun lakiasi minä rakastan. Seitsemästi päivässä minä sinua ylistän vanhurskaista päätöksistäsi.   Ne, jotka rakastavat sinun lakiasi, elävät rauhassa,   mikään ei horjuta heitä. Herra, minä luotan siihen, että sinä pelastat minut. Minä teen sinun käskyjesi mukaan.   Minä pysyn uskollisesti sinun liitossasi,   se on minulle ylen rakas. Minä noudatan sinun liittosi säädöksiä – missä kuljenkin, olen sinun edessäsi. Ps. 119:162–168   Kunnia Isälle ja Pojalle   ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. Antifoni toistetaan Hallelujasäe Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten yhteinen, sopuisa elämä! Ps. 133:1 Kopioi teksti Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Taivaallinen Isä, sinun rakkautesi on suurempi kaikkea pahaa, sinun kärsivällisyytesi pitkämielisempi kaikkea vihaa, sinun armahtavaisuutesi vahvempi sydäntemme kovuutta. Me rukoilemme sinua: Muuta ja uudista meidät, että rakastaisimme toisiamme niin kuin sinä rakastat meitä, antaisimme toisillemme anteeksi niin kuin sinä annat anteeksi meille. Anna sovituksen voiman muuttaa kärsivä maailma. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Laupias Jumala. Me kiitämme sinua kaikesta sydämestämme siitä, että olet pyyhkinyt pois syntiemme tuoman syyllisyyden ja yhä uudelleen lahjoitat meille armosi. Täytä meidät rakkaudellasi, että olisimme valmiit antamaan anteeksi toisille niin kuin sinä olet antanut meille. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 3 Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä tahdot, että antaisimme toisillemme anteeksi täydestä sydämestä, mutta me asetamme ehtoja. Sanamme antavat anteeksi, mutta sydämemme muistaa kärsimänsä pahan. Armahda meitä Jeesuksen Kristuksen tähden. 4 Rakas taivaallinen Isämme. Me olemme saaneet paljon anteeksi. Auta meitä muistamaan, että rakkautesi on lahjaa, jota emme ole mitenkään voineet ansaita. Tiedät, miten helposti näemme virheitä toisissa ihmisissä. Auta meitä ymmärtämään, että sinä rakastat jokaista ihmistä samanlaisella rakkaudella kuin olet rakastanut meitä. Anna meille ymmärtäväinen ja anteeksiantava mieli. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden. Kopioi teksti Rukoushetkien tekstit Aattoiltarukous Päivän psalmi Aamurukous Puolipäivärukous Viikon psalmi Viikon apokryfiteksti Iltarukous Kirkkovuoden pyhäpäivät Kirkkovuoden jaksot Erityispyhät JAA Kirkkokäsikirja Raamattu Virsikirja Kirkkovuosi selkosuomeksi Aineistoa jumalanpalveluksiin Kirkkokolehdit Hakemistot, liitteet ja taustatietoa Anna palautetta I Evästeet I Saavutettavuus Kirkkovuosikalenteri liittyy kirkolliskokouksen hyväksymään kirkkokäsikirjaan. © Kirkkohallitus

PS;n varapuheenjohtajia Kankaanpäässä

Anssi Joutsenlahti 9 min · Jaettu seuraaville: Julkinen Sää suosi ja makkaraa riitti ja kahvia tykötarpeineen jäi jopa ylen määrin puolueen varapuheenjohtajien Meren ja Peltokankaan vieraillessa Kankaanpää torilla!😊 Tapio Laurila 3 t · Puolueen puheenjohtajistoa tänään Kankaanpäässä kansanedustajat Leena Meri ja Mauri Peltokangas. Kiitokset käynnistänne ja onnea hyvälle työllenne eduskunnassa sekä puolueemme hyväksi. Nyt kohti aluevaaleja josta kukaan ei osaa sanoa vielä mitään, käykää rohkeasti äänestämään puolueestamme löytyy hyvät ehdokkaat myös alueeltamme. 0 kommenttia Julkaisusi jakaminen yleisölle EVERYONE onnistui

Pekka Ervasti boomereista

Kolumni Pekka Ervasti Jos kohtaat boomerin, pysy rauhallisena: Pidä molemmat kädet näkyvillä ja vältä äkkinäisiOlet ehkä törmännyt häneen. Se ei ole harvinaista. Hän on katukuvassa yhtä yleinen näky kuin pääministeri Instassa. Yhtä kaikki, boomeri on väistämättä uhanalainen. Ajan kiivas riento määrää, että boomerikanta tulee tiensä päähän suunnilleen samoihin aikoihin, kun Suomesta on tullut totaalisen hiilineutraali ja ilmastonmuutoksen synkkä pilvi väistyy planeettamme päältä. Tähän vuoden aikaan boomerin tunnistaa hieman liian suuresta välikausitakista ja päähineestä, joka on peräisin ajalta, jolloin lipat sijoitettiin aerodynaamisesti kyseenalaisesti etuviistoon. Jaloissaan hän pitää betoniporsaita, joita kutsuu terveyskengiksi. Kekrin kaljamissa niiden pohjaan ilmestyy teräsnastoja. Boomeri maksimoi turvallisuuttaan, eikä siksi osaa elää vaarallisesti. Hänen elämänsä on tylsää. Jos kohtaat boomerin, pysy rauhallisena. Pidä molemmat kädet näkyvillä ja vältä äkkinäisiä liikkeitä. Puhu hitaasti, sillä boomerin keskusyksikkö on analoginen eikä digitaalinen. Hän tarvitsee aikaa prosessoidakseen inputin perusteellisesti. Hän haluaa tehdä kaiken ikävystyttävän huolellisesti, oli sitten kyse uuninmuurauksesta tai kolikoiden laskemisesta kahvilan kassalla. Oikeesti, boomeri saattaa vielä maksaa käteisellä! MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY Boomerin puhuttelun oikeaa sävellajia voit vaivattomasi opetella juuri kahvilan kassalla. Baristojen koulutukseen kuuluu Miten puhun boomerille -kurssi. Repliikki ”Kuittia?”, lausutaan suunnilleen samassa lepertelysävyssä kuin perheen pienimmäiseltä kysytään: ”Tuttia?”. Boomeri tulee maailmasta, jota ei enää ole. Hän opetteli lukemaan tavaamalla aapista. Siinä oli kuvia mustaihoisista ihmisistä, jotka kuvatekstin mukaan yrittivät pestä itseään valkoiseksi. Huolimatta kyseenalaisesta oppimateriaalista, boomerit oppivat lukemaan ja iso osa heistä jopa hankki ammatin. Palkastaan hän on maksanut veroja ja veroluonteisia maksuja, joilla aikanaan katettiin muun muassa vanhemman väestön eläkkeitä. Tämä idioottimainen ketjutus näyttää jatkuvan myös boomerien omien eläkkeiden kohdalla, ellei asialle pian tehdä jotakin. Boomeri opiskeli velaksi ja maksoi lainansa pois. Tässä suhteessa boomeri on myös luuseri, sillä eihän velkaa makseta pois. Sitä otetaan lisää! Tämän ymmärtäminen on boomerille lähes ylivoimaista. Paitsi omastaan hän on huolissaan myös muiden velasta, erityisesti valtion velasta. Jos tapaat budjettialijäämästä angstisoituneen boomerin, ota hänet syliin, keinuta hellästi ja laula korvaan: ”Hei, boom-boom-boomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin!” Kirjoittaja on politiikan toimittaja. Sähköposti: velipekkaervasti@gmail.com

Uusia EU:n tukipaketteja

Aina vaan uusilla nimillä - ainutkertaisesti - EU-rahastoja, nyt ilmastopaketti, viimeksihän oli tukipaketti maksusuhde 6,5 ja 2,1 miljardia! Kannattavaa maailmoja syleilevää politikointia! 0:31 / 5:10 Kansanedustaja Jari Koskela Suomessa tarvitaan parempaa ja kokonaisvaltaisempaa keskustelua EU:n kehityssuunnasta. Unioni ottaa jatkuvasti askeleita kohti liittovaltiota ja tätä kehitystä on syytä tarkastella kriittisesti. Talouspolitiikkaa ollaan siirtämässä jatkuvasti enemmän komissiolle ja Saksan poliittisten virtausten perusteella tämän kehityksen voidaan odottaa jatkuvan. Määräenemmistöpäätöksiä halutaan lisätä esimerkiksi verotusasioissa, jolloin pienten jäsenmaiden asema heikkenee. Ilmastorahasto tuo mukanaan enemmän tulonsiirtoja eteläisille ja itäisille jäsenmaille. EU haluaa päätäntävallan myös Suomen hyvin hoidettuun metsätalouteen. Perussuomalaiset ei tällaista kehitystä hyväksy. Nyt on aika painaa jarrua EU:ssakin.

Luonto antaa voimaa

Uusimman Perussuomalainen-lehden hartauskirjoitukseni. (Lehteä aloin jakaa nyt keskiviikkona, ensimmäisen 20 kerrostaloa olivat vuorossa. Sadettakin riitti koko päiväksi): LUONTO ANTAA VOIMAA Syksyn kuluessa olemme saaneet elää ja viettää monenlaisia viikkoja. Sain olla vanhusten viikolla Kankaanpään seurakunnan tilaisuudessa. Jokainen ikääntyessämme joudumme kipeästi huomaamaan voimien vähenemisen ja kaikenlaisten vaivojen lisääntymisen, esim. itsellänikään ei enää monenlaisten remppojen johdosta ole mitään mahdollisuuksia maratonin juoksemiseen, vaikka mieli kyllä tekisi. Vanhusten viikon aiheenamme on annettu: LUONTO ANTAA VOIMAA. Luonto onkin meitä täällä maalla lähellä ja puhtaudellaan ja kauneudellaan antaa todella paljon juuri sitä, mitä vanhetessamme tarvitsemme: rauhaa ja VOIMAA jokapäiväiseen elämäämme. Kristinopissakin olemme oppineet, että Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa ja erityisesti omassatunnossamme. Ja erityisesti Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa. Niinpä saamme kiitollisin mielin muistaa Luojaamme Kansojen Kaitsijana ja Vartijana myös tänä syksynä, kun sotiemme aikana ja aikaisemminkin tärkeää palvelustehtäväänsä suorittanut Lotta-Svärd-liitto on juhlinut 100-vuotista taivaltaan. Me täällä kauniissa ja laaja-alaisessa Suomenmaassamme pääsemme virkistymään luonnon helmaan vaivattomasti lähes kotiovelta ja mitä monipuolista luontoa riittääkin kuntoreiteistä ja poluista lähtien järvimaisemia, peltoaukeita ja metsä, jokisuistoa ja kallioita ja harjuja, aivan kuten lukuisat runoilijamme ovat runoissaan kuvanneet. Aivan kuten suuri kirjailijamme Aleksis Kivi: Maa kunnasten ja laaksojen,/ mi on tuo kaunoinen?/ Tuo hohtees kesäpäivien,/ tuo loistees pohjan tuulien,/ tuo talven, suvenihan,/ mi ompi soma maa? Psalmissa 19 kerrotaan Jumalan luomistyöstä: Taivaat julistava Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Vähä-Katekismuksen ensimmäisen uskonkappaleen: Minä uskon Jumalaan, Isään, kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan selityksessä Mitä se on: Minä uskon, että Jumala on minut ja kaikki olennot luonut, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän nämä vielä pitää voimassa; antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset, pellot, karjan ja kaiken omaisuuden; lahjoittaa runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki tämän elämän tarpeet, suojelee kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta; ja että hän tekee tämän kaiken sulasta isällisestä, jumalallisesta hyvyydestänsä ja laupeudestansa, ilman mitään minun ansiotani ja mahdollisuuttani; mistä kaikesta minun tulee häntä kiittää ja ylistää, palvella häntä ja olla hänelle kuuliainen. Tämä on varmasti totta. Saame täysin rinnoin nauttia luonnosta ja iloita, että Luoja on antanut meille hyvän maan ja näin saamme myös luonnostamme myös VOIMAA, ELINVOIMAA. Suomalaiset runot kuvaavat myös tätä. Niinpä lopuksi lainaan runoilijarovasti Jaakko Haavion runoja: PYHÄAAMU: Oi pyhäaamun rauha – sen suvituulta lauhaa ja hiekkaa valkeaa! Laineiden kimallusta! Nyt Hengen vuodatusta sieluni odottaa. KUUTAMO: Tänä yönä loistaa täysikuu./ Taivas äärettömiin avartuu./ On kuin sydän irtoaisi:/ niin kuin tarttuisi ja kuljettaisi/ joku yli puiden latvojen/ kohti kuuta, yli, ohi sen/ sinne, missä kehät suljetaan./ Ahdas polku pienen elämäni,/ viitoitettu pettymyksilläni,/ väljään valtatiehen liitetään./ Löydän, etsimättä, määränpään. SYYSTAIVAS: Pois värit toiset tyystin riisutaan:/ punainen, musta, vihreä ja kelta./ Jäljelle jää vain toivon lauha sini./ Se levittyy, syystaivas, ylle maan,/ ja äänetönnä kysyy jokaiselta:/ Näetkö tähdet, pannut poimuihini? Ja vielä käsikirjan rukous: Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua maailmasta, jonka olet luonut. Kiitämme kauneudesta. Kiitämme kasveista, eläimistä ja ihmisistä. Kiitos, että sinä rakastit tätä maailmaa niin paljon, että lähetit oman Poikasi. Me emme osaa elää tahtosi mukaisesti. Kiitos, että annat meille anteeksi Poikasi Jeesuksen tähden. Auta meitä varjelemaan sitä hyvää, minkä sinä olet luonut. Kuule meitä Jeesuksen nimessä. Amen!

Poplitiikkasarjasta

Etusivulle POLITIIKKA Jussi Halla-aho Ylen dokumentissa: ”Myönnän saavani kicksejä siitä, että poliittinen vasta­puoli kiipeilee seinillä” Poliitikot kertovat Politiikka-Suomen kymmenennessä osassa vastakkainasettelusta. I Jussi Halla-aho myönsi Ylen dokumentissa, että vastustajien haukut eivät häntä haittaa, päin vastoin. KUVA: MARKKU ULANDER/LEHTIKUVA Mika Lehto Iltasanomat EX-PUHEENJOHTAJA Jussi Halla-aho (ps) myöntää Ylen dokumenttisarjassa nauttivansa siitä, kun häntä haukutaan alatyylisesti tai kun hän saa poliittiset vastustajansa hyppimään seinille. – Kyllä myönnän saavani jonkinlaisia kicksejä siitä, että se poliittinen vastapuoli kiipeilee seinillä, Halla-aho tunnusti Ylen Politiikka-Suomi -sarjassa. – Saan jopa jonkinlaista tyydytystä siitä, että minua haukutaan alatyylisesti. Ainakaan se ei millään tavalla häiritse elämääni, Halla-aho kuvaili sisintään Ylen dokumenttisarjassa. Jussi Halla-aho on Suomen ehkä puhutuin ja puhuttavin poliitikko. Halla-aho sanoi Ylen dokumentissa jopa nauttivansa vastustajiensa kiihkeistä reaktioista ja haukuista. Jussi Halla-aho on Suomen ehkä puhutuin ja puhuttavin poliitikko. Halla-aho sanoi Ylen dokumentissa jopa nauttivansa vastustajiensa kiihkeistä reaktioista ja haukuista. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN Ylen kymmenosaisen dokumentin viimeisessä osassa käsitellään vastakkainasettelua. Jos Halla-aho paljasti dokumentissa jotain henkilökohtaista, jakson poliittisen paljastuksen kertoo Ville Niinistö (vihr). PUOLUEENSA puheenjohtajana keväällä 2015 toiminut Niinistö sai jäädä joukkojensa kanssa oppositioon, kun Juha Sipilä kokosi hallituksensa keskustasta, perussuomalaisista ja kokoomuksesta. Vihreille, 15 edustajan oppositiopuolueelle oli tarjolla julkisuutta vähänlaisesti. – Hei, muutetaan pelisääntöjä! Tehdään kaikista oppositiopolitiikan kärkiteemoista pääteemoja haastaessamme Sipilän hallitusta, ja tehdään se sosiaalisen median kautta, Niinistö kertoi Ylen dokumentissa. Ville Niinistö totisesti oppositiojohtajana räksytti ja läksytti Sipilän hallitusta somepäivityksillään. Niinistön näppäinsormi alkoi käydä kovilla kierroksilla muutama minuutti sen jälkeen, kun Sipilän hallitus oli toukokuun lopulla 2015 julkaissut hallitusohjelmansa. Hallitusohjelmaa pikavauhtia pläränneet vihreät eivät hallitusohjelman tekstiosuudesta vielä kultajyvää löytäneet, mutta hallitusohjelman liitteitä lukiessa syttyi Niinistön lamppu. – Hetkinen! Täällähän leikataan koulutuksesta vaikka kuinka paljon, vaikka tuolla hallitusohjelman varsinaisessa osuudessa sanotaan kauniita. Sitten alettiin tuutata niitä ulos, että mikä hallitusohjelmassa on pielessä. Heti, Niinistö muisteli Politiikka-Suomessa. Niinistö myönsi dokumentissa, että somessa viesti pitää olla kärjekäs. – Ihminen ei lue niitä, jollet räväytä, että on hirveää, että näin tapahtuu, Niinistö totesi Ylen politiikkadokumentissa. Ville Niinistö oli Sipilän hallituksen äänekäs ja nopea kriitikko, tyylivalinta oli Ylen dokumentin mukaan tietoinen valinta. Ville Niinistö oli Sipilän hallituksen äänekäs ja nopea kriitikko, tyylivalinta oli Ylen dokumentin mukaan tietoinen valinta. KUVA: JOONAS SALO PERUSSUOMALAISET ja vihreät ovat vastakkaisilla puolilla käytännössä liki joka asiassa. Perussuomalaiset eivät peittele vilunväreitään vihreitä kohtaan. – Ne ovat niin raskaita. Ne aiheuttavat migreeniä, että niihin ei kannata liikaa keskittyä, koska se häiritsee omaa työtä, puheenjohtaja Riikka Purra (ps) sanoi dokumentissa. – Vihreät on sellainen tunnekuohupuolue, joka ei anna tosiasioiden häiritä elämäänsä. Se pystyy hyödyntämään varsinkin nuorten ihmisten angsteja hyvin tehokkaasti, Halla-aho analysoi vihreitä. Ville Niinistö ei jäänyt pekkaa pahemmaksi lausuessaan käsityksiään perussuomalaisista. – Perussuomalainen puolue on nostalgiapuolue, joka on perustettu puolustamaan kuvitteellista mennyttä maailmaa, jossa heidän kannattajillaan olivat asiat paremmin, Niinistö totesi Politiikka-Suomessa.

59% vastustaa velkaantumista

Ilta-Sanomat teetti tutkimuksen siitä kannattaako kansa hallituksen linjaa haalia lisää velkaa ja tehdä sillä mitä nyt hallitus velaksi tekee. Tulokset olivat hallituksen kannalta siellä murskaavan puolella.

Uskonpuhdistuksen päivä

Uskon perustus 22. sunnuntai helluntaista omistetaan uskonpuhdistukselle. Sunnuntain tekstit liittyvät läheisesti uskonpuhdistuksen keskeiseen sisältöön. Jumala ei unohda kansaansa, vaan antaa kirkolle uudistumisen aikoja ja niitä ihmisiä, jotka auttavat meitä palaamaan kristillisen uskomme perusteisiin, Raamattuun ja sen julistamaan uskonvanhurskauteen. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias, laupias Jumala. Sinä olet antanut kristikunnallesi uudistuksen Hengen. Anna meidän yhdessä koko kirkkosi kanssa pitää lujasti kiinni sanastasi ja tuoda rakkauden teoin ilmi uskomme sinuun. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. 2 Pyhä, kaikkivaltias Jumala. Sinä olet väkevyytemme ja voimamme. Anna meidän luottavaisesti jättäytyä sinun lupaustesi varaan. Herätä sydämessämme uskoa ja rohkaise mielemme taistelussa pahan valtaa vastaan. Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Jumala. Sanasi lupaa, että Herraa avukseen huutava pelastuu. Tätä lupausta kohti me käännymme ja tahdomme pitää siitä kiinni. Armahda palvelijoitasi Poikasi kalliin veren ja ristinkuoleman tähden. 4 Kaikkivaltias Jumala, kiitos Poikasi pelastavasta työstä. Raivaa tietä evankeliumin julistamiselle kaikkialla maailmassa. Varjele kansasi uskossa ja rakkaudessa, niin että se uskaltaisi kaikissa vaiheissa luottaa armoosi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Herramme tähden. 5 Herra Jumala, sinä olet antanut meille pyhän sanasi ja kutsunut meidät viemään sen kaikkialle maailmaan. Varusta meidät voimallasi. Tee meistä palvelijoitasi, jotka noudattavat käskyjäsi ja tunnustavat nimeäsi ihmisten edessä. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti.

Koskela maatalouden puolesta

KOLUMNI: Maataloutta pitää puolustaa – Omavaraisuudesta ei pidä tinkiä Maa­ti­la- ja puu­tar­ha­y­rit­tä­jien mää­rä on tä­män vuo­si­tu­han­nen ai­ka­na las­ke­nut ra­jus­ti 80 000:sta al­le 50 000:een. Tänä vuon­na heik­ko sato, al­hai­set tuot­ta­ja­hin­nat ko­tie­läin­tuot­teis­sa ja kus­tan­nus­ten nou­su las­ke­vat kan­nat­ta­vuut­ta olen­nai­ses­ti. Vaik­ka vil­jan hin­ta on nyt kor­ke­al­la, ei mo­nel­la tuot­ta­jal­la hei­ken­ty­neen sa­don tuo­mat tu­lot rii­tä kat­ta­maan en­si vuo­den tuo­tan­to­pa­nok­sia. Vai­keuk­sis­sa ovat eri­tyi­ses­ti vii­me ai­koi­na in­ves­toi­neet ti­lat. Moni miet­tii, pys­tyy­kö en­si vuon­na vil­je­le­mään koko pel­to­pin­ta-alaa. Kun ener­gi­an, lan­noit­tei­den ja re­hun hin­ta nou­se­vat, on moni tila nyt pu­las­sa. Tuot­ta­ja­hin­nat ei­vät nou­se, vaik­ka tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set nou­se­vat, kos­ka kaup­po­jen so­pi­mus­käy­tän­nöt ovat niin jäy­kät ja jous­ta­mat­to­mat. Yk­sit­täi­sil­lä krii­si­tu­ki­pa­ke­teil­la ti­lo­ja voi­daan saa­da pe­las­tet­tua, mut­ta täl­lai­nen jat­ku­vas­sa tu­kien va­ras­sa ja epä­var­muu­des­sa elä­mi­nen ei ole kes­tä­vää. Suo­ma­lai­sel­la maa­ta­lou­del­le on ky­syn­tää. Ko­ro­nak­rii­sin ai­ka­na oma­va­rai­suus ja huol­to­var­muus on tie­dos­tet­tu ai­van eri ta­val­la kuin en­nen. Sik­si maa­ta­lout­ta pi­tää aut­taa vai­kei­den ai­ko­jen yli. Ra­ken­ne­muu­tos kiih­tyy, mut­ta se ei tar­koi­ta maa­ta­lou­den lop­pu­mis­ta. Pe­rin­teis­ten mai­to­tuot­tei­den käyt­tö on vä­hen­ty­nyt, mut­ta ti­lal­le ovat tul­leet eri­lai­set kau­ra­val­mis­teet. Li­säk­si kau­ral­la ja muil­la vil­joil­la voi­daan kor­va­ta esi­mer­kik­si rii­siä. Maa­ta­lous­sek­to­ril­la ja elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­des­sa pys­ty­tään tuot­ta­maan uu­sia in­no­vaa­ti­oi­ta. Lä­hel­lä tuo­tet­tu ruo­ka on myös ym­pä­ris­töl­le hy­väk­si. Osa ti­lois­ta on on­nis­tu­nut so­peut­ta­maan toi­min­taan­sa val­lit­se­vaan ti­lan­tee­seen pa­rem­min kuin toi­set. Ti­lan koko ei ole rat­kai­se­va te­ki­jä. Joh­ta­mi­nen, tuo­tan­non te­hok­kuus ja neu­von­ta ovat tär­kei­tä se­lit­tä­viä te­ki­jöi­tä. Sa­ta­kun­nas­sa maa­ta­lou­den ala­sa­jo on iso uh­ka, kos­ka meil­lä tätä yrit­tä­jyy­den alaa on pal­jon. Kol­me nel­jä­so­saa Suo­mes­sa ja­los­te­tuis­ta vi­han­nek­sis­ta tuo­te­taan Sa­ta­kun­nas­sa. Jo nyt tur­ve­tuo­tan­non hii­pu­mi­nen ku­rit­taa eri­tyi­ses­ti Sa­ta­kun­nan poh­joi­so­sia ja se vai­kut­taa mo­niin puu­tar­hoi­hin, jot­ka käyt­tä­vät kas­vu­tur­vet­ta tuot­tei­den­sa kas­vu­a­lus­ta­na. Näi­tä yri­tyk­siä löy­tyy ym­pä­ri maa­kun­taa. Kui­vi­ke­tur­ve on tär­ke­ää esi­mer­kik­si broi­le­ri­tuo­tan­nos­sa. Tur­ve­poh­jai­set pel­lot kes­tä­vät kui­vuut­ta mui­ta pa­rem­min. Sa­ta­kun­ta on vien­ti­maa­kun­ta ja maa­ta­lous on myös täs­sä avai­na­se­mas­sa. Meil­lä tuo­tet­tua ruo­kaa syö­dään koko Suo­mes­sa ja sitä vie­dään yhä enem­män myös ul­ko­mail­le. Pi­de­tään täs­tä kiin­ni jat­kos­sa­kin. Jari Kos­ke­la kan­sa­ne­dus­ta­ja (ps.) Sinua voisi k