Suomi Areenassa

Suomi Areenassa olin jokaisena 4 päivänä, kuva joka päivältä, nähtävissä fb-sivullani. Tänään Satakuannan kansanedustajat oli lauteilla ja aika kuumaakin löylyä oli! Tunninlenkilläkin kuumaa, hellettä riittänyt viikkokaupalla. Näyttää rupeava hellittämään!

Teuvo Hakkarainen Brysselissä oikealla asialla

Hakkarainen ennallistamisasetuksesta: Järki voitti ympäristövaliokunnassa! Politiikka Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ENVI hylkäsi ennallistamisasetuksen. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen on tyytyväinen. Tänään Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ENVI hylkäsi ennallistamisasetuksen, kuten maatalous- ja kalastusvaliokunnat olivat tehneet jo aiemmin. Seuraavaksi Strasbourgin täysistunto äänestää hylkäysesityksestä. -Toivottavasti surkea esitys kuopataan lopullisesti, kommentoi Teuvo Hakkarainen (ps/ECR) tuoreeltaan Brysselistä. Esitys kuului näin: ”Komission esitys ennallistamisasetukseksi asettaa sitovia luonnon ennallistamistavoitteita ja velvoitteita jäsenvaltioille, yleistavoitteena ennallistaa vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja ulottaa toimet lopulta kaikkiin ennallistamisen tarpeessa oleviin ekosysteemeihin.” Huonosti valmisteltuja, liian pitkälle meneviä ja jäsenmaiden päätösvaltaa – etenkin metsäasioissa – vieviä esityksiä ei tule Hakkaraisen mukaan päästää parlamentin käsittelyssä läpi. Tätä meppi on ympäristövaliokunnan jäsenenä korostanut ja muutosesityksillään yrittänyt korjata. -Esitin talousmetsien jättämistä asetuksen ulkopuolelle ja päätösvallan pitämistä mahdollisimman paljon jäsenmailla kansallisen edun suojaamiseksi. Suomelle olisi langennut valtava lasku ennallistamisesta ja metsien kestävä käyttö olisi vaarantunut. Myöhemmin nousi esiin, että asetus myös uhkaisi ruuantuotantoa ja vähentäisi viljelijöiden tuloja, Hakkarainen toteaa. Vihreiden poliitikkojen ja vihreän siirtymän pääarkkitehdin, komission varapuheenjohtaja Timmermansin ylimielisyys kääntyi nyt itseään vastaan. -Toivottavasti tästä otetaan opiksi ja jatkossa kansalaisten ja elinkeinonharjoittajien eli järjen ääntä kuunnellaan enemmän ideologisten hankkeiden puskemisen sijaan! Hakkarainen toteaa. SUOMEN UUTISET

Ervasti kolumnissaan varaministereistä

Pettyneet ministerikandidaatit voivat olla vaarallinen viides kolonna puolueen sisällä Salkkuja on jaossa liian vähän, joten ministereiksi on enemmän halukkaita kuin voidaan valita. Uutiset|Politiikka21.6.202315:28 Kolumni Pekka Ervasti Juha Sipilän (kesk.) hallitus ylpeili sillä, että se vähensi ministereiden määrän 14:ään. Insinöörimäinen tehokkuusajattelu ei toiminutkaan politiikassa. Tämä kävi ilmi, kun oikeusministerin salkun työministeriön lisäksi ristikseen saanut Jari Lindström (ps.) paloi loppuun. Nyt ministereitä on 19, mutta ei sekään oikeastaan riitä. Peräti neljä salkkua on jaettu niin, että sen kantaja vaihtuu puolessa välissä vaalikautta. Miksi ihmeessä? Vastaus on yksinkertainen: ministereiksi on enemmän halukkaita kuin voidaan valita. Jakamalla salkut uudelleen kesken vaalikauden, voidaan ministeriherkkua tarjota useammalle puolueen uskolliselle soturille. Ministerivalinnat jättävät aina jälkeensä katkeruutta. Mustan Audin takapenkiltä tipahtaneet puristavat kättä nyrkkiin liituraitapuvun taskussa. Toista mahdollisuutta ei ehkä koskaan enää tule. Poliittinen kuntohuippu on lyhyt. Pettyneet ministerikanditaatit voivat olla vaarallinen viides kolonna puolueen sisällä. Kun Matti Vanhanen (kesk.) rakensi kakkoshallitustaan 2007, hän otti kaikkien hämmästykseksi mukaan myös keputaata Paavo Väyrysen, joka jo silloin jakoi vahvasti mielipiteitä. ”Parempi, että Paavo on teltassa sisällä kuin sen ulkopuolella pissimässä sisään”, kokenut politrukki perusteli ratkaisua tuoreeltaan. Persujen ministerivalinnoissa pistää silmään, että äkkiväärät Sebastian Tynkkynen ja Laura Huhtasaari eivät saaneet kutsua valtioneuvoston kristallikruunujen alle, puhumattakaan Jussi Halla-ahosta. Persufanaatikkojen Mestari istutetaan eduskunnan puhemiehen paikalle. Muodollisesti hän nousee arvoasteikossa ministeripostien ohitse, mikä tarjoaa tietysti hienon laukaisualustan tuleviin presidentinvaaleihin. Mustan Audin takapenkiltä tipahtaneet puristavat kättä nyrkkiin liituraitapuvun taskussa. Ratkaisussa voi kuitenkin nähdä puoluejohtaja Riikka Purran pyrkimyksen jättää tunnetut vastarannankiisket hallituksen ulkopuolelle. Kyseessä saattaa kuitenkin olla tikittävä aikapommi. Kunhan hallituksen arki koittaa ja persuille tärkeistä tavoitteista joudutaan tinkimään, puolueen kapinaliikkeellä on jo valmiit kellokkaat. Ja kyllä koston suloisuus tunnetaan myös kokoomuksessa, kristillisissä ja Rkp:ssä. Joissakin maissa hallitukseen nimitetään liudoittain varaministereitä, eräänlaisia tampuurimajureita, joiden päätehtävänä on availla uusia hallintorakennuksia, siltoja ja skeittipuistoja. Silti varaministerin titteli voisi olla helpompi niellä kuin Melkein ministeri -leima. Kumma, ettei tätä meillä ole vielä keksitty. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Sateita luvattu joka päiväksi

Hellelenkki sateen uhatessa kuusi sadetta ja hellettä pelkäämätöntä mukana, lyhennettiin reittiä, jätettiin puronylitykset pois. Kenttäkin kierrettiin! Tunninlenkkiäkin vähän lyhennettiin osa 45 minuuttia, osa vähän kauemmin!😘😊

Juhannuskirjoitus

Kirjoitukseni maanantaina ilmestyvässä Perussuomalainen-lehdessä: Sydänsuven juhlana juhannuksena Saamme tuntea tänäkin Juhannuksena suurta kiitollisuutta Luojamme antamasta erinomaisen kauniista kesästä. Jos koskaan, niin juuri nyt iki-ihana suvivirtemme on oikeassa: Jo joutui armas aika ja suvi suloinen... Voimme täysin rinnoin nauttia Luojamme kätten teoista, kauneudesta, lämmöstä ja elämän täyteydestä. Turhaan eivät monet kirjailijamme ole ylistäneet kesämme ihanuutta. Hämeenkyröstä kotoisin oleva nobel-palkittu taata F.E.Sillanpää kuvaa mestarillisesti Juhannusta: Juhannusaatto-ehtoon runollisuus saapuu nurkkiin, pieliin ja pihamaalle – sillä se on etupäässä niiden runoutta – se saapuu niihin tuona määräpäivänä, illalla, siihen aikaan, kun aurinko ei enää häikäise. Ollaan jo niin kaukana suvessa, että koivunlehti on täysikokoinen, pirtti pihamaineen on katselevinaan taivaanrantaa, josta lähestyy Juhannus. Illallissauhun noustessa piipusta tekee pikku tyttö kirjavan vihkon kurjenpolvista ja leiniköistä. Finlandia-hymnin ja lippulaulun Siniristilippumme sanoittaja V.A.Koskenniemi tulkitsee kesätuntojamme runoilijan herkkyydellä: Siell´ on jo kauan kukkineet omenapuut, siell´ on siintävät seljät ja salmien suut, siell´ on vihreät metsät ja mäet, siell´ on vilposat illat ja varjokas koi, siell´ on lintujen laulu, mi lehdossa soi, siell´ on kaihoja kukkuvat käet. Näin hyvä maan on Jumala antanut meille asuttavaksi. Saamme tuntea tämän kaiken syvästi tänä suvena, valon ja yöttömän yön sekä Suomen lipun päivänä Juhannuksena. Tarvitsemme omaan elämämme voimaa ja rohkeutta. Elämän Herra, Vapahtajamme Jeesus Kristus haluaa olla sitä meille kaikille antamassa erotuksetta. Aivan kuten Juhannuksen päähenkilö Johannes Kastaja julisti jo nimensä mukaisesti: Jumala on armollinen, antaa myös Jeesus itse meille kaikkea, mitä tarvitsemme. Sanoohan Hän: Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja olisi yltäkylläinen elämä. Ja hänellä on sekä tämän että tulevan iankaikkisen elämän sanat. Sillä vaikka saammekin elää kesän kohokohtaa, tiedämme hyvin, että Juhannuksesta rupeavat päivät lyhenemään, ja oma elämämmekin on monella tapaa rajallinen. Tähän viittaa Juhannuksen profetiakin: Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka! Ruoho kuivuu ja kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys koskettaa sitä. Niin! Ruohoa ovat ihmiset, mutta Jumalan armo pysyy iankaikkisesti. Näin saamme tarvitsemaamme voimaa Vapahtajaltamme aina päivän matkan kerrallaan. Anssi Joutsenlahti rovasti

Juhannuksena

Kirkkovuosikalenteri ‹LAUANTAI 24.6.2023› 2. vuosikerta Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) Erityispyhät, jouluun liittyvät erityispyhät Tien raivaaja Johannes Kastajalle omistetuista juhlista säilyi meillä uskonpuhdistuksen jälkeen erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Juhlaa on vietetty 400-luvun alkupuolelta lähtien. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1:26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun. Nykyisin juhannusta vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina. Saamansa nimen (Johannes = Jumala on armollinen) mukaisesti Johannes julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Kirkko on viettänyt vanhastaan myös Johannes Kastajan mestauspäivää (29.8.). Sen evankeliumiteksti (Mark. 6:14–29) on otettu vaihtoehtoiseksi saarnatekstiksi. Kirkollisen aiheen lisäksi juhannukseen sisältyy Suomessa kansallisen juhlan (Suomen lipun päivä) ja keskikesän luonnonjuhlan aineksia. Raamatun tekstit Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Vaihtoehtoisia saarnatekstejä Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Jumala, taivaallinen Isä. Sinun sanansaattajasi Johannes Kastaja raivasi tietä Vapahtajamme tulolle ja kutsui ihmisiä parannukseen. Raivaa meidänkin sydämestämme kaikki, mikä estää meitä vaeltamasta tahtosi mukaan. Tee meistä sanansaattajia, valon todistajia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 2 Kaikkivaltias Jumala. Sinä kutsuit palvelijasi Johannes Kastajan valmistamaan tietä Poikasi tulolle ja täyttämään ihmeellistä pelastussuunnitelmaasi. Auta meitä ottamaan vastaan hänen viestinsä, että pysyisimme aina totuudessa ja olisimme valmiita kärsimäänkin sen takia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Herra, meidän Luojamme. Me kiitämme sinua luonnon kauneudesta ja kesän ihmeestä, kaikesta mikä kasvaa ja kukoistaa. Kiitämme siitä, että annat maan kasvojen uudistua. Uudista myös meidät Hengelläsi. Me kiitämme sinua Johannes Kastajasta, Vapahtajan tien raivaajasta. Auta meitä ottamaan vastaan hänen kutsunsa. Kiitos uudesta elämästä, jonka lahjoitat Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. 4 Pyhä Jumala. Tänään kiitämme sinua kaikista niistä ihmisistä, jotka ovat antaneet elämänsä sinun palvelukseesi. Kiitämme niistä, jotka ovat toimineet sanansaattajinasi ja valmistaneet sinulle tietä. Rukoilemme niiden puolesta, jotka tänään ovat sinun työssäsi. Anna heille voimia ja uskollisuutta. Anna heidän kokea, että sinä olet lähellä ja autat heitä. Kuule rukouksemme Jeesuksen tähden.

Hyvää Juhannusta

Kaikille Hyvää Juhannusta! Mittumaaria, Suomen lipun päivää!😘

Gallup tehty ennen hallitusohjelman julkistamista

Politiikka|HS-gallup Kokoomus ja perus­suomalaiset jatkavat suosituimpina puolueina Hallituspuolueiden kannatukset ovat säilyneet lähes muuttumattomina toukokuun mittaukseen verrattuna. Joona Aaltonen HS 13:30 | Päivitetty 13:43 EDUSKUNTAPUOLUEIDEN kannatuksissa ei ole hallitusneuvottelujen aikana tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Asia selviää tuoreimmasta HS-gallupista. Kannatukseltaan suurimpana puolueena jatkaa kokoomus, jota kannattaa nyt 21,3 prosenttia suomalaisista. Kokoomuksen perässä tulevat perussuomalaiset 20,9 ja Sdp 19,2 prosentin kannatuslukemilla. Kärkikolmikosta huomattavasti jää keskusta, jota äänestäisi 10,2 prosenttia suomalaisista, jos vaalit järjestettäisiin nyt. Vasemmistoliittoa äänestäisi 8 prosenttia ja vihreitä 7,7 prosenttia. Tutkimusaineiston kerääminen päättyi päivää ennen hallitusohjelman julkistamista, joten sen sisältö ei vaikuta kyselyn tuloksiin. KUNKIN hallituspuolueen kannatus laski gallupissa niukasti, 0,1 prosenttiyksikköä. Tuoreen hallituksen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. Puoluetta ei osannut valita 24 prosenttia vastanneista. Pitkän aikavälin keskiarvo on 31 prosenttia, eli puolueen valinneita oli enemmän kuin yleensä ON tavallista, että heti eduskuntavaalien jälkeen kannatusmuutokset ovat vähäisiä. Toukokuussa tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicista arvioi, että kannatuslukemissa aletaan todennäköisesti nähdä suuria muutoksia vasta syksyllä kesälomien jälkeen. Puoluekannastaan kesäkuussa erittäin varmoja oli 46 prosenttia. Saman verran löytyi myös kannastaan melko varmoja. Osuus on hieman pienempi kuin vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen kesäkuussa. Tuolloin 54 prosenttia vastaajista oli kannastaan erittäin varmoja.

EM-kisoihin Suomen joukkue

Yleisurheilun maajoukkueiden EM-kilpailut järjestetään 20.-25.6.2023 Silesiassa, Puolassa. Yleisurheilun maajoukkueiden EM-kilpailut kilpaillaan vuonna 2023 Puolassa. Yleisurheilun maajoukkueiden EM-kilpailut kilpaillaan vuonna 2023 Puolassa. Yleisurheilun maajoukkueiden EM-kilpailut käydään Puolassa Silesian alueella Chorzow'ssa 20.-25.6.2023. Slaski Stadiumilla käydään ensin alempien kolmos- ja kakkosdivisioonien taistot 20.-22.6. Korkeimman Ykkösdivisioonan kilpailut ovat ohjelmassa 23.-25.6. Aiempina vuosina joukkue-EM-kisat on kilpailtu neljällä eri tasolla, mutta tänä vuonna tasoja on kolme: Ykkös-, Kakkos- ja Kolmosdivisioona. Suomi kilpailee EM-kilpailuiden korkeimmalla tasolla eli Ykkösdivisioonassa. Ykkös- ja kakkosdivisioonassa on mukana kummassakin 16 maata ja loput 15 maata kilpailevat kolmosdivisioonassa. Suomen lisäksi Ykkösdivisioonassa kilpailevat vuonna 2023 Puola, Italia, Iso-Britannia, Saksa, Espanja, Ranska, Portugali, Tsekki, Hollanti, Sveitsi, Turkki, Ruotsi, Kreikka, Belgia ja Norja. Joukkue-EM-kisoissa kultakin maalta jokaiseen lajiin osallistuu yksi urheilija. Kilpailussa kunkin joukkueen tulos on miesten ja naisten lajien yhteenlaskettu pistemäärä. Kussakin lajissa voittaja saa yhtä paljon pisteitä, kun kilpailussa on osallistuvia joukkueita. Toiseksi sijoittunut saa pisteen vähemmän ja samaa tapaan jatketaan siitä alaspäin. Ykkösdivisioonan kilpailun päätteeksi kolme heikointa joukkuetta putoaa kakkosdivisioonaan.

Lämpöä on riittänyt

Lehdenjakoreissulla kolme hevostakin seurasivat perässä. Oli niillä muuten ennätyssuuri laidun, syötävää riittää näin kuivanakin kesänä. Tänään taas Kankaanpäässä kesän lämpöennätys +31,6 astetta.

Halla-aho puhemieheksi

Halla-aho panttaa vielä presidenttiehdokkaaksi lähtemistään Uutinen, jonka tekijä on STT • Eilen 22.44 Perussuomalaiset esittää eduskunnan puhemieheksi puolueen entistä puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. LEHTIKUVA / Kimmo Penttinen © Lehtikuva Sanna Nikula Perussuomalaiset esittää eduskunnan puhemieheksi puolueen entistä puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. Halla-aho sanoi pestin olevan mieluinen. Hän haluaa puhemiehenä edistää sananvapautta sekä yhteiskunnassa yleisesti ottaen että eduskunnassa erikseen. - Mielestäni tästä asiasta on ehkä hössötetty jopa vähän turhan paljon yhteiskunnassa tai kunnioittava puhetapa on ehkä ymmärretty hiukan väärällä tavalla, Halla-aho sanoi STT:lle perussuomalaisten puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksen jälkeen. Halla-aho katsoo, että kunnioittavan puhetavan tulee koskea ennen kaikkea tapaa, jolla kansanedustajat puhuvat toisilleen salissa. Sen ei pidä rajoittaa hänen mielestään sitä, millaisia asioita kansanedustajat saavat käsitellä. - Ajattelen niin, että kansanedustuslaitos on demokratian kaikkein pyhin, ja siihen pitäisi suhtautua tietyllä kunnioituksella, ja kansanedustajiin ja heidän puhevapauteensa pitäisi suhtautua tietyllä tavalla kaikkein pyhimpänä tässä suomalaisessa demokratiassa. Hänen mielestään kansanedustajien ei pidä alistua siihen, että he ovat esimerkiksi median tarkkailun alaisena. Halla-aho sanoo kansanedustajien olevan edustamassa omia äänestäjiään ja heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on puhua niistä asioista, joista heidän äänestäjänsä haluavat heidän puhuvan. - Viittaan vaikka erittäin arvottomaan näytelmään, joka käytiin kansanedustaja (Juha) Mäenpään ympärillä viime vaalikaudella. Tällaisia ei ainakaan minun johdollani ole tulossa enempää. Perussuomalaisten Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin eduskunnan täysistunnossa kesällä 2019. Valtakunnansyyttäjä pyysi eduskunnalta lupaa asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta eduskunnan riittävä enemmistö ei kuitenkaan myöntänyt lupaa syytesuojan poistamiseksi. Presidenttiehdokkaasta päätetään puoluekokouksessa Eduskunnan puhemieheksi lähteminen ei toistaiseksi Halla-ahon mukaan tarkoita yhtään mitään eli ei esimerkiksi sitä, aikooko hän lähteä presidenttiehdokkaaksi. - Perussuomalaiset tekee päätöksen puoluekokouksessa presidenttiehdokkaan asettamisesta. Asia alkaa Halla-ahon mukaan perussuomalaisissa kehittyä ja kypsyä "kunhan tästä hallituksen muodostamisesta päästään yli". Puoluekokous on elokuussa.

Helteinen valtuustokokous

Helteinen valtuustokokous, koska oltiin Kankaanpään lauantaitorilla ja helleraja rikkoutui kuten jo aiempinakin päivinä ja jatkoa on luvassa viikkojakin etiäpäin. Kuvia kokouksesta Kaupungin sivulla ja fb-sivullani.

Purra hallitusohjelmasta

TIEDOTE 16.6.2023 Purra: Unohdetaan ryntäily ja palataan perusasioiden äärelle – hallitusohjelmassa korostuvat talous, työ, ostovoima ja turvallisuus - Tässä me nyt yhdessä seisomme. Yhdessä on ehditty kokea jo paljon, ja nyt se varsinainen urakka vasta alkaa. Onhan tässä kipinöitä sinkoillut, mutta niin käy aina, kun kantavia teräsrakenteita hitsataan yhteen. Kipinöitä ei pidä säikähtää, Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaili tunnelmia hallitusohjelman julkaisutilaisuudessa. - Me kaikki puolustamme tavoitteitamme, ja etsimme tapoja niiden toteuttamiseksi. Etsimme niin kauan, kunnes ne löytyvät. Olemme nyt löytäneet kompromissiin, Purra totesi. Purran mukaan Suomen kehno taloudellinen tilanne vaikuttaa uuteen hallitusohjelmaan hyvin voimakkaasti. Hänen mukaansa jonkun on pakko siihen ongelmaan tarttua. Massiivinen elinkeinopaketti - Tarvitsemme kasvua, mutta se pelkästään ei riitä. Eikä voi perustua pelkkiin toiveisiin, joita heitellään jokaisesta poliittisesta suunnasta. Hallituksen julkaiseman ohjelman keskeisiin osiin kuuluu Kasvun kaava. Se sisältää massiivisen paketin toimenpiteitä. - Tavoitteenamme on kilpailukykyinen, yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja. Se, että vuonna 2031 Suomi on vuonna maailman mielenkiintoisin maa investoida ja luoda uutta. - Hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä teollisten työpaikkojen säilyminen ja lisääminen Suomessa. Hallitus laatii vaalikauden alussa teollisuuspoliittisen strategian, Purra linjasi. Hallitus lupaa helpottaa yrittäjyyttä ja vähentää sääntelyä ja byrokratiaa. Hallitus sitoutuu ohjelmansa mukaan siihen, ettei yritysten hallinnollinen taakka hallituskauden aikana kasva. Työ on kaiken perusta - Hallitus lisää selvästi työn kannustimia. Jokaisen työkykyisen ja työikäisen velvollisuus on osallistua kykyjensä mukaisesti työmarkkinoille. Sosiaaliturvaa uudistetaan kannustavampaan suuntaan, Purra totesi. Keskeisin tavoite Purran mukaan on luoda yleistuki, joka kattaa perusosan elämiseen, asumisosan ja harkinnanvaraisen turvan viimesijaiseksi turvaksi. - Samaan aikaan työmarkkinoilla yleissitovuus säilyy nykylaajuudessaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituus säilyy myös, mutta sen määrää porrastetaan. Yleissitovien työehtosopimusten paikallinen sopiminen laajennetaan koskemaan myös järjestäytymätöntä työmarkkinakenttää. Edullinen energia on välttämättömyys Aiempina vuosina on Purran mielestä nähty, mitä tapahtuu, jos yhteiskunta keskittyy ilmastotoimiin, ja toteuttaa niitä kaiken muun unohtaen. - Paljon, paljon vaikeampaa on kehittää energiainfraamme siten, että suomalaiset jäävät saamapuolelle. Tähän meidän on kuitenkin pyrittävä, koska muuten puhdas energia ei saavuta hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä ja saamme unohtaa suuret teknologiset investoinnit ja työpaikat, Purra huomautti. - Pitkien etäisyyksien ja kylmien talvien Suomessa edullinen energia on välttämättömyys. Teknologia edellä Purra totesi, että teknologinen kehitys ja innovaatioiden käyttöönotto ovat tärkein tapa rakentaa edullista, päästötöntä ja toimitusvarmaa energiajärjestelmää Suomeen. - Ilmasto- ja energiapolitiikkaan siis toiveajattelun sijaan lisää realismia, keskittymistä toimenpiteiden taloudelliseen kestävyyteen ja teknologisiin mahdollisuuksiin. Kaiken pohjalla on se, että kansalaisten ostovoima ei kärsi. Eikä kilpailukyky heikkene. Tarkastelemme siis konkretiaa, erityisesti numeroita, Purra täsmensi. Purra totesi, että hallituksen tavoitteena ylipäätään on kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa ja huomioida kaikkien päätösten vaikutukset arjen kustannuksiin. Maahanmuuttoon iso muutoskokonaisuus Perussuomalaiset on vuosien ajan esittänyt maahanmuuttopolitiikan kiristämistä. Se oli neuvotteluissa yksi perussuomalaisten kynnyskysymyksistä. - Olen iloinen siitä, että yhdessä muiden neuvottelukumppaneiden kanssa olemme voineet sopia muutoskokonaisuudesta, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua maahanmuuttopolitiikan paradigman muutokseksi. Suomi on viime vuosina ollut ainoa väljempää maahanmuuttopolitiikkaa toteuttava Pohjoismaa. Tämä muuttuu nyt, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden raameissa, Purra linjasi. Lukuisat toimenpiteet Suomen turvapaikkapolitiikka saatetaan yleispohjoismaiselle, kireämmälle tasolle. - Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään. Kansainvälisen suojelun nojalla myönnettävät oleskeluluvat muuttuvat määräaikaisiksi ja niiden kesto lyhennetään EU-oikeuden minimiin. Jatkossa kansainvälinen suojelu voidaan peruuttaa, jos henkilö lomailee kotimaassaan. Perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennetaan. - Kotouttamispolitiikka muutetaan maahanmuuttajia velvoittavaksi. Tällä tehostetaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, joka tukee valtion talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Hallitus haluaa vauhtia palautuksiin ja toteuttaa maasta poistumisen paketin. Pakolaiskiintiön koko lasketaan 500:aan ja kiintiössä painotetaan erityisen haavoittuvia ryhmiä. Edelleen autamme voimakkaasti ukrainalaisia tilapäisen suojelun saajia, Purra huomautti. Työperäisen maahanmuuton hallitus haluaa pitää hallittuna ja valikoivana, jotta sen julkistaloudelliset vaikutukset olisivat Suomelle positiiviset. - Kiteytettynä: Kohdennetaan apu hädänalaisimmille, ja estetään järjestelmän väärinkäytökset. Kehitysavun määrä vähenee ja se ehdollistuu Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien, Suomessa karkotuspäätöksen saaneiden kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. - Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Hallitus valvoo kehitysyhteistyövarojen käyttöä tehokkaasti. Mikäli väärinkäytöksiä havaitaan, tämä johtaa tuen leikkaamiseen tai lakkauttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan takaisinperintään. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde, Purra sanoi. Turvallisuus edellä Hallitus lisää poliisien määrää lisätään 8000 henkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä. - Erityisesti katu- ja nuorisorikollisuuden kasvu vaatii välittömiä toimia. Välillä kännykät pois Viimeisenä Purra halusi sanoa vielä koulutuksesta. Hallituksen tavoite on, että vuoteen 2031 mennessä Suomi on nostettu takaisin maailman osaavimpien kansakuntien kärkeen. - Panostamme opetukseen sen kaikilla tasoilla, Purra linjasi. - Laitetaan kouluissa välillä kännykät pois ja otetaan kirja tilalle. Tehdään tästä huippupaikka ja palataan tärkeimpien asioiden pariin. - Ja lopuksi vielä: Suomi on hyvin ihana maa. Meidän kaikkien, lastemme, heidän tulevien lastensa koti. Pidetään tästä maasta erittäin hyvää huolta. Unohdetaan ryntäily ja palataan perusasioiden äärelle. Tehdään ne niin hyvin kuin vain ikinä osataan. Kiitos.

Päivän postaus

Aamusta tarkastuslautakunnan maastokokouksessa tutustumassa uuteen Hämeenkankaan vedenottamoon ja vanhempaan Viidentien vedenottamoon Sitten klo 11 messuun Seutukunnallisen kirkkopäivän merkeissä Kankaanpään kirkkoon. Jatko Niinisalon varuskunnassa ruokailulla, tykkivaljakon sisäänajolla ja pääjuhlalla, viisi puheenvuoroa, Korsutöpinä ja Kankaanpään veteraanikuoro musisoivat.

Simo Grönroos tohtoriksi

Suomen Uutiset Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FM Simo Grönroos väittelee maanantaina 12.6.2023 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Kauko Kare – Suomettumisen kriitikko – Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon perustajan toiminta Kekkosen ajan toisinajattelijana”. Simo Grönroosin väitöskirja keskittyy tarkastelemaan sitä, miten valistuksen ajan filosofeja ja renessanssin humanisteja ihailleesta individualistisesta lehtimiehestä Kauko Kareesta tuli suomettumisen myötä äärioikeistolaisen fanaatikon maineen saanut Urho Kekkosen ajan toisinajattelija. Väitöskirja tarjoaa lisäksi uusia näkökulmia suomettumisen ajasta sekä erityisesti Kekkosta vastustaneiden toisinajattelijoiden toiminnasta. Suomettumisen ja Kekkosen vastustaja Toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Kauko Kare oli yksi suomettumisen ajan jyrkimmistä Urho Kekkosen vastustajista. Kare julkaisi vuonna 1967 menestyskirjan ”Tähän on tultu”, jossa kritisoitiin suorin sanoin Kekkosen presidenttikauden poliittisia ilmiöitä, kuten Neuvostoliiton kasvanutta vaikutusvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ulkopolitiikan käyttämistä sisäpolitiikan aseena ja sananvapauden kaventumista itsesensuurin vallatessa alaa. Kare ryhtyi kirjan saavuttaman menestyksen turvin itsenäiseksi kustantajaksi ja toimi 1990-luvun alkuun asti perustamiensa Nootti-lehden ja Alea-kirja-kustantamon kautta sellaisten tietojen, näkökulmien ja mielipiteiden äänitorvena, jotka olisivat muuten jääneet julkaisematta suomettuneessa Suomessa. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, auditorio PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Vesa Vares, Turun yliopisto. Kustoksena on Juha Siltala. Väitöskirja julkaistaan sarjassa ”Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta”.

Kesä kukkeimmillaan

Todella kotipihalla on kesä kukkeimmillaan ja muutenkin jo oikeaa kesän tuntoa! Kuva fb-sivullani!

Katoavat ja katoamattomat aarteet

‹SUNNUNTAI 11.6.2023› 2. sunnuntai helluntaista Katoavat ja katoamattomat aarteet Tämän sunnuntain sisältönä ovat katoamattomat taivaalliset aarteet ja toisaalta katoavat ja petolliset maalliset rikkaudet. Rikkauksien tavoittelu johtaa itsekkyydestä kasvaviin tekoihin, Jumalan rakkaus johtaa hänen tahtonsa mukaiseen palvelevaan elämään. Siinä Kristus on esimerkkimme. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi tehdäkseen meidät rikkaiksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala. Ohjaa meitä etsimään taivaallisia aarteita, jotka yksin tyydyttävät sielumme kaipauksen. Kun uskot hoidettavaksemme maallista hyvyyttä, älä salli meidän kiintyä siihen, vaan auta meitä käyttämään sitä lähimmäistemme hyväksi. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä et vain osoita rakkautta, sinä olet rakkaus. Ole pitkämielinen meitä rakkaudettomia kohtaan. Lahjoita meille Henkesi, rakkauden Henki, joka uudistaa meidät ja sitoo meidät toinen toiseemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Armollinen Isä. Näemme rikkaiden yhä rikastuvan ja köyhien köyhtyvän, eivätkä nälkäisten katseet jätä meitä rauhaan. Herra, me huudamme sinua: Armahda maailman kaikkia ihmisiä. Anna meistä jokaiselle armahtava sydän, niin ettemme kieltäisi sisariamme ja veljiämme, vaan tunnustaisimme heidät ja tekisimme kaiken voitavamme heidän hyväkseen. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Pekka Ervasti Säätytalon neuvotteluista

Hallitusneuvottelut alkavat muistuttaa pohjoisten savotoiden ikiaikaista korttipeliä tuppea Tiimipeliä jossa sooloillaan, takapirut kuiskuttavat korvissa, kaikki on loogista mutta sekavaa, Pekka Ervasti vertailee hallitusneuvotteluita ja tuppea kolumnissaan. |Politiikka7.6.202322:00 Kolumni Pekka Ervasti Mikä siellä Säätytalolla maksaa? Äijät ja rouvat ovat sutineet hallitusohjelman ympärillä viikkotolkulla, eikä valmista näytä tulevan. Päinvastoin! Välillä tuntuu, että romahdetaan takaisin alkupisteeseen. ”Tämä ei ole mikään nopeuslaji”, taisi etanalauman johtaja Petteri Orpo (kok.) murjaista viikon alussa, kun neuvottelijat taas laahustivat Suomen kauneimpaa portaikkoa toisen kerroksen jaarittelupöytiin. Eipä tosiaan ole formulameininkiä. Kiitos tiedosta! Temponsa ja toimintamallinsa puolesta hallitusneuvottelut alkavat muistuttaa yhä enemmän pohjoisten savotoiden ikiaikaista korttipeliä tuppea. Metsurit takoivat repalaisia pahvilappuja kuhmuisella pöydällä petromaxin kiilussa joskus yökausia – eikä valmista tuntunut tulevan koskaan. Ilma oli sakeana kiroilua, luimistelua, bluffia, satunnaisia liittolaissuhteita ja monimutkaisia laskutoimituksia, joista ei ota selvää kirjanoppinut lentojätkäkään. Ja kaikkitietäviä takapiruja roikkui pöydän ympärillä kuin konsultteja ja mediaa Säätytalon naulakossa. Tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä omalle porukalle. Kuulostaako tutulta? Etelän jonneille kerrottakoon, että tuppi on neljän hengen korttipeli, jonka säännöt eivät ole aivan yksinkertaiset ja lopputulos voi kääntyä päälaelleen yhdellä jaolla. Hävinneiden ylle lankeaa ikuinen häpeä, joka seuraa hamaan kolmanteen ja neljänteen sukupolveen. Tuppeenkin osallistuu neljä osapuolta aivan kuten nyt käytävissä hallitusneuvotteluissa. Kaksi pelaa samassa tiimissä, mutta sooloillakin saa. Tämäkin tangeeraa ainakin jälkimmäisen ominaisuuden puolesta Säätytalon strategiapeliin. Tarkoitus on kerätä mahdollisimman paljon pisteitä omalle porukalle. Kuulostaako tutulta? Kun 42 pistettä on kasassa, joukkue on voittanut ja vastustaja tupessa, ahtaimmassa rakosessa, missä puukkoa pidetään. Ei ollut tuiki tavatonta, että hävinnyt osapuoli häipyi kämpältä häntä koipien välissä ja hiihti kotitorpalle vaikka yötä myöten. Paikallislehteen saattoi joku piruillessaan pistää ilmoituksen: Santeri on tupessa. Poliittinen kuolema on pientä sen häpeän rinnalla, mitä tuppeen joutuminen merkitsee. Olen pelannut tuppea pikkupojasta, mutta vieläkään en ihan satavarmasti osaa kertoa, miten pisteet lasketaan. Välillä pelataan ramia, jolloin eteensä pitää kerätä mahdollisimman paljon voitettuja korttikasoja ja välissä nuloa, jolloin niitä pitää välttää. Jos pelaaja ei pysty vastaamaan huutonsa, tiimin pisteet nollataan ja kaikki alkaa alusta. Loogista mutta sekavaa. Aivan kuten Säätytalolla. Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Tien päällä kaikki mahdollista

Tänään 6 km tunninlenkkiläiset toivottavat lenkkimme aloittajalle Unskille pikaista paranemista vaikeasta kolarista. Onneakin oli matkassa!

YLE gallup PS 21 %

yle.fi Uutiset Areena Urheilu Hae Hae Kirjaudu Uutiset Tuoreimmat Eduskuntavaalit Venäjän hyökkäys Sää Kotimaa Ulkomaat Ylen kannatusmittaus: Säätytalon puolueet kasvattivat kannatustaan yhtä lukuun ottamatta Puolueiden kannatus jämähti eduskuntavaalien tasolle. Taloustutkimuksen Tuomo Turjan mukaan lukujen voi odottaa alkavan elämään, kun hallitusohjelma julkaistaan. Sekä Petteri Orpon kokoomuksen että Riikka Purran perussuomalaisten onnistui nostaa kannatustaan Ylen tuoreessa puolueiden kannatusmittauksessa. Lähes kaikki Säätytalolla Petteri Orpon (kok.) johdolla hallitusohjelmasta neuvottelevat puolueet onnistuivat nostamaan hieman kannatustaan Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa. Kokoomus säilyttää kärkipaikkansa 22,5 prosentilla, ja nosti kannatustaan edellisestä mittauksesta lähes prosenttiyksiköllä. Perussuomalaiset kuitenkin hengittää Orpon niskaan 21 prosentin kannatuksellaan. Puolueen lukema nousi viime mittauksesta 0,4 prosenttiyksikön verran. Myös RKP hilasi kannatustaan hieman ylöspäin. Kristillisdemokraatit sen sijaan on ainoa Säätytalon puolueista, jonka kannatus hieman taittui kuukauden takaisesta. Luvut voivat alkaa kohta elämään Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan kannatustilanne on kaikkiaan hyvin samanlainen kuin kahden kuukauden takaisissa huhtikuun eduskuntavaaleissa. Tämä on hänen mukaansa odotettavaa, sillä hallitusneuvottelut ovat edelleen kesken. Graafi näyttää viimeisimmän puoluekannatusmittauksen tulokset. Avaa kuvien katselu Puolueiden kannatus Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa sekä muutos edelliseen kannatusmittaukseen verrattuna. Kuva: Nanna Sarkka / Yle Lukujen voi Turjan mukaan odottaa alkavan elämään siinä vaiheessa, kun hallitusohjelman yksityiskohdista saadaan enemmän tietoa. – Seuraava hallitus joutuu tekemään kipeitäkin päätöksiä, jotka eivät tunnu monista ihmisryhmistä välttämättä hyvältä. Voi olla, että tässä alkaa tapahtua elämistä, kun tiedetään millainen hallitusohjelma tulee ja minkälainen vaikutus sillä on ihmisten arkeen ja elämään, Turja sanoo. Muutoksia puolueiden kannatuksessa voidaan sen jälkeen nähdä nopeastikin. Vuonna 2019 opposition suurimman puolueen perussuomalaisten kannatus jatkoi nousuaan eduskuntavaalien jälkeen ja ohitti pääministeripuolue SDP:n jo toukokuussa. SDP:n 17,7 prosentin kannatus eduskuntavaaleissa oli saman vuoden loppuun mennessä laskenut runsaaseen kolmeentoista prosenttiin ja Suomessa oli käynnissä hallituskriisi. SDP lähtee oppositioon paalupaikalta SDP puolustaa mittauksessa kolmatta sijaansa 19,6 prosentilla, vaikka menettikin hieman kannatustaan. Viime kauden pääminiseripuolueelle SDP:n lukemat ovat edelleen korkeita. Suositun puheenjohtajan Sanna Marinin avioeroa koskeva uutinen toukokuussa ei sekään näkynyt notkahduksena kannatuksessa. Eduskuntavaalien kolmanneksi suurin puolue näyttää nyt suuntaavan oppositioon paalupaikalta. – Seuraavasta hallituskaudesta tulee hallitukselle vaikea. Kun SDP:n kannatus on nyt tällä tasolla, niin se takaa vähintäänkin hyvät asetelmat pääoppositiopuolueen asemaan, Turja sanoo. Keskusta jämähti 10 prosenttiin Kannatusmittauksen neljänneksi suurimman puolueen keskustan kannatus tipahti viime mittauksesta noin puoli prosenttiyksikköä ja on nyt 9,7 prosenttia. Eduskuntavaaleista keskustan kannatus on sulanut jo peräti 1,6 prosenttiyksikön verran. Turjan mukaan ilmiö on tuttu aikaisemmista vaaleista. – Vaalien suurimman häviäjän kannatus ei ainakaan nouse, pikemminkin laskee mittauksissa heti vaalien jälkeen. Keskustalla näkyy tämä ilmiö aika selvästi. Puolue on jämähtänyt kymmeneen prosenttiin kannatukseltaan.

Ervasti MT:n Metsä-liitteessä

Kuusamolainen kalamies siedättää itsensä hyttysiä vastaan omituisella operaatiolla – konstia ei voi suositella, mutta se näyttää toimivan Nauti alkukesästä, sillä viimeistään juhannusviikolla alkaa verenhimoinen ininä. Kaverin kanssa kalalla. Auringonvalo houkuttelee ötökät ilmoille Käsivarren tunturijärvellä. MT Metsä|Erä6.6.202308:00 Kolumni Pekka Ervasti Kämpillä, joille minä eräreissuja teen, vallitsee korkea ulkoaktiviteettien taso alkukesästä. Halkoja pilkotaan, huusseja tyhjennetään ja verkkoja selvitellään. Mikä on hääriessä, kun ilma on raikas ja lämpötila ulkotyöläiselle armollisissa lukemissa. Pohjoisilla leveysasteilla kaikki muuttuu viimeistään juhannusviikolla – etelämpänä tietysti aikaisemmin. Suunnilleen suopursun kukkiessa ahnaiden verenimijöiden parvet nousevat kuin pommikonelaivueet läheisiltä kosteikoilta ja tekevät eräelämästä kemiallis-teknistä torjuntataistelua. Hyttysinvaasio on mahdoton estää. Siihen pitää nöyrästi sopeutua, muuten ei villiin luontoon ole asiaa. Olen aina kateellisena seurannut, kuinka tyynesti alkuasukkaat suhtautuvat itikoihin. Istuin kerran tulilla paikallisen poromiehen kanssa, jonka paljaalla päälaella kymmenet sääsket suorittivat poraustoimenpiteitä. Ukko ei ollut moksiskaan. Pari kertaa leipälapion kokoinen kämmen huitaisi otsan puhtaaksi, mutta puheen porina jatkui ilman keskeytystä. Itikat nauttivat kärsät ojossa ilmaisbuffetista ja nousevat aterioinnin jälkeen punaisen pulleina teltan kattoon ruokalevolle. Kalakaverini Tumppa on kehittänyt oman siedätyshoidon. Räkkäkauden alussa hän ryömii telttaan kalsarisillaan ja jättää oviluukun sepposelleen. Kun sisällä on riittävästi hyttysiä, Tumppa vetää oviläpän kiinni. Itikat nauttivat kärsät ojossa ilmaisbuffetista ja nousevat aterioinnin jälkeen punaisen pulleina teltan kattoon ruokalevolle. Kun ininä vaimenee, Tumppa tietää ravinneensa kaikki nälkäiset vieraat ja astuu ulos teltasta kroppa täynnä pieniä punaisia läikkiä. Sen jälkeen paukamia ei koko kesän aikana nousekaan. Luomupohjainen vastustuskyky säilyy sen sesongin, kunnes omituinen operaatio täytyy toistaa seuraavana vuonna. Tumpan konstia ei kukaan vastuuntuntoinen kansalainen voi toiselle suositella, mutta todistettavasti se näyttää toimivan ainakin yhden kuusamolaisen luontaistohtorin kohdalla. Kemialliset karkottimet ovat nykyään kohtuullisen hyviä, vaikka tehokkaimpia viidakkomyrkkyjä ei enää saa edes kaupitella. Jotenkin ohvin holvaaminen iholle tuntuu kuitenkin vastenmieliseltä varsinkin, jos viettää paljon aikaa ulkosalla. Hyttysverkko leveälierisen hatun päällä ja muuten peittävät vaatteet ovat oma ratkaisuni pahimpaan räkkään. Tenojokivarressa olen nähnyt sellaisenkin modifikaation, että verkkoon on tehty nahkanpalasella vahvistettu reikä suun seutuville. Reikään voi eräjorma tarvittaessa sujauttaa savukkeen, piipun varren tai pillin siitä riippuen, millaista dopingia juuri sillä hetkellä kaipaa. Kalamies hiipii rantakivelle ja heittää oman hyönteisjäljitelmänsä joukon jatkoksi. Loppukesästä hyttysparvet alkavat harveta. Kahvitauolla voileipä ei enää peitykään hyönteisiin, kun sitä kuljettaa repusta ääntä kohti. Pommikonelaivueiden raivoisa jyrinä vaimenee siedettäväksi taustaininäksi. Metsässä ja vesien äärellä voi taas liikkua ilman hyttysverkkoa tai myrkkysumutteita. Alkaa toisenlaisten hyönteisten aika. Kalastaja odottaa vesiperhosten ja erilaisten korentojen ilmestymistä veden kalvolle. Se kertoo, että pintaperhokausi on näppeimmillään. Kun aurinko nousee tunturin takaa ja lämmittää gininkirkasta järven pintaa, vesiötökät kuoriutuvat pöristelemöön pinnalle. Siellä täällä näkyy pian tuikkeja, kun harrit ja raudut napsivat hiukopaloja veden kalvolta. Kalamies hiipii rantakivelle ja heittää oman hyönteisjäljitelmänsä joukon jatkoksi. Eikä hyttysistäkään ole haittaa.

Puutarha kukkii

Kerran näinkin, kun kaikki kukkii puutarhassa. Kuva kotipihassa tultuani johtamasta Israelin Ystävien liittokokousta! Kuva fb-sivullani!

Jussi Halla-aho on ulkopolitiikan ykkösmiehiä

KIRJAUDU UUTISET UUTISETPOLITIIKKA SK: Jussi Halla-aho kehuu Erkki Tuomiojaa – Näpäyttää samalla Sanna Marinia Suomen Kuvalehden haastattelema Jussi Halla-aho kehuu Erkki Tuomiojaa, ymmärtää Sauli Niinistöä ja moittii Sanna Marinia. Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistuu vellovaan Nato-keskusteluun. ELLE LAITILA Tekijän kuva Onni Kari onni.kari@iltalehti.fi T Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) kehuu entistä kollegaansa Erkki Tuomiojaa (sd) Suomen Kuvalehden haastattelussa. – Olemme olleet aina jyrkästi eri mieltä Suomen ulkopolitiikasta. Tästä huolimatta nostan Tuomiojalle hattua roolista, jonka hän otti ulkoasiainvaliokunnassa. Hän pystyi muuttamaan omia ajattelutapojaan olosuhteiden muuttuessa, Halla-aho sanoo. Halla-ahon mukaan kaikki eivät olisi pystyneet muuttamaan ajattelutapojaan, ellei Tuomioja olisi avannut asiaa heidän ymmärtämällään kielellä. Halla-ahon mukaan Tuomioja käytti ”erittäin rakentavia ja vaikuttavia” puheenvuoroja. LUE MYÖSNäin Erkki Tuomioja kommentoi HS:n Niinistö-artikkelia: "En kadu mitään" Erkki Tuomioja jätti eduskunnan keväällä. KIMMO HAAPALA / KL Halla-aho oli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja 2022–2023, jolloin Tuomioja oli valiokunnan varapuheenjohtaja. Tuomioja suhtautui kriittisesti Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta muutti kantaansa keväällä 2022 sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Halla-aho näpäyttää pääministeri Sanna Marinia (sd), jota hänen mukaansa ei voi kutsua ulkopoliittiseksi keskustelijaksi kuten Tuomiojaa. Halla-aho puolustaa tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä, jonka varovainen suhtautuminen Natoon heijasteli Halla-ahon mukaan hänen harkitsevaa perusluonnettaan.

Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä

SINIRISTILIPPUMME Näin kevätaikaan meillä on useita yhteisiä kansallisia liputuspäiviämme, jolloin siis saamme nostaa mielemme ylennykseksi siniristilippumme liehumaan lippusalkoihin. Kansallinen veteraanipäivä oli 27.4. Samoin 1.5. suomalaisen työn päivä vappu, 12.5. suomalaisuuden päivä J.V. Snellmanin päivänä, 14.5. äitienpäivä ja 21.5. kaatuneiden muistopäivä. Ja vielä nyt kevätkesällä puolustusvoimain lippujuhla 4.6. Tänään tarkastellessamme maamme asemaa saamme olla edelleen kiitollisia, että voimme sittenkin vapaassa maassa itsenäisinä nostaa juhlapäivinämme siniristilippumme lippusalkoihin, merkkinä uskostamme ja sen kuvatessa kesäisiä järviämme ja talvisia hankiamme: “Kuin taivas ja hanki Suomen/ on värisi puhtahat,/ sinä hulmullas mielemme nostat/ ja kotimme kohotat.” Vuosikymmenien ajan saimme elää ikään kuin lintukodossa hyvinvoinnin ja ympäröivän rauhan keskellä ja olimme kaikin mittarein mitattuna yksi maailman kehittyneimpiä maita ja jopa jo useiden vuosien ajan myös maailman onnellisin kansa.Tänään tilanteemme on täysin muuttunut, rauhantila ei ole vankkumaton kriisipesäkkeiden läheisyyden vuoksi ja niin koko maanosamme tasa-paino onkin järkkynyt Venäjän kaikki mahdolliset sotarikokset täyttävän Ukrainaan suuntautuvan sotahyökkäyksen johdosta. Rakkaassa laulussamme laulamme: “Täällä Pohjantähden alla,/ on nyt kotomaamme,/ mutta tähtein tuolla puolen/ toisen kodon saamme.” Ja vaikka niinkin kävisi, että menettäisimme täällä ajassa “osamme ja onnemme”, jää meille Lutherin taisteluvirren sanoin “kuitenkin Jumalan valtakunta”. Jumalan valtakunta on kaikkia muita valtakuntia voimakkaampi ja se on jo täällä maan päällä osamme. Se on ikuinen. Sitä ei kukaan voi meiltä riistää. Tämän tietoisuus muodostaa meidän kristittyjen elämämme perustan, tukee ahdistuksissamme ja karkottaa pelon sydämistämme. Siniristilippumme on ehtinyt hulmuta jo monissa tuulissa ja myrskyissä kansamme vaikeinakin kohtalon hetkinä niin rauhan kuin sodankin aikana. Ja kun sanomme “uhrin ansiosta lippu liehuu” saamme olla kiitollisia kaikille sankarivainajillemme, sotainvalideille ja sotiemme veteraaneille ja kotirintaman naisille. Mutta viime kädessä itsenäisyytemme on Jumalan, Kansojen Kaitsijan lahja kansallemme. Syystä psalmikirjoittaja kehottaakin: “Kiittäkää Herraa hänen armostaan ja hänen ihmeellisistä teoistansa ihmislapsia kohtaan.” (Hartauskirjoitukseni Juuri ilmestyneessä Perussuomalainen-lehdessä)

Valkolakkien päivä

Aika moni sai tänään olla mukana ylioppilasjuhlissa, mekin oltiin Ylöjärvellä Nutturantiellä Näsijärven rannalla, aavan ulapan takan näkyi Tamperetta!

Reliefi

Nykyisin Kankaanpään seurakuntasalin puureliefinä olevan veistoksen on tehnyt silloin Kankaanpään pappi Pekka Rantala, vihkipappimme. Kuvan otin kokeeksi aamulla Pasin digikoulutuksessa😊😍🥰😘

Kauko ja Sinikka Räikkeen näyttely

Tänään saatiin olla enoni taitelijaprofessori Kauko Räikkeen ja hänen Sinikka-puolisonsa näyttelyn "Kaksin Yksin" avajaisissa Kankaanpään museolla Niinisalossa. Esillä on heidän teoksiaan ja kerrotaan muutenkin heidän taiteilijaelämästään sanoin ja kuvin, joka tietysti on tuttua kun he ovat asuneet Kankaanpäässä vuosikymmeniä, välillä Raumalla ja taas loppuvuodet Kankaanpäässä. Heidän ateljeetalonsa Kapernaum Keskuskadulla kuten meidänkin omakotitalo Ruokojärvenkadulla ovat molemmat enoni ja Kaukon arkkitehtiveljen Kallen piirtämiä. Toiset kaksi Kankaanpäässä olevaa Kallen piirtämää taloa ovat Hiitolankadulla nykyisin Matti ja Kaija Antilan talo ja Järventaustassa oleva Juhani ja Marja Tarnan talo!