perjantai 29. marraskuuta 2013

Pikkujouluja

Joulu on vain kerran vuodessa, kyllä sitä siksi kannattaa muistaa ja juhlia jo etukäteen. Laitoinkin seuraavan facebook-kommentin Reijo Tossavaisen kerrottua meidän Perussuomalaisten pikkujoulubileistä Ostobotnialla:

Istuin ryhmän pikkujoulussa juuri herra Tossavaisen vieressä (on niin osuva nimi Peppi Pitkätossussa). Viihdyimme todella erinomaisesti, oli hauskaa ja sopivaa ohjelmaa ihan oman väen esittämänä, primus moottorina itse Kike Ritva Elomaa.

Tänään olin Lea Mäkipään miehen Markun Helsingin firman pikkujoulussa tuomassa tervehdyksen.
Huomenna isännöimme varapuhemiehen ominaisuudessa eduskunnan henkilökunnan pikkujoulua eduskuntatalossa. Siinä sitten taitaakin olla kaikki tämän joulunajan pikkujoulut. Ja varmasti kaikki kolme yhtä mieluisia ja mukavia tilaisuuksia.




Eduskunnan väen yhteinen joululaulutilaisuus valtiosalissa 20.12.2012.
Vastaava tilaisuus on tulossa tänäkin vuonna, ensi viikolla.
Kuvan copyright: Vesa Lindqvist / Eduskunta.

Suurlähettiläs Huang jäähyväiskäynnillä

Kiinan suurlähettiläs Huang kävi varapuhemiesten luona jäähyväiskäynnillä, kun hänen nelivuotinen kautensa on päättymässä ja hän on siirtymässä takaisin Kiinaan. Kansainvälisten asiain yksikön sihteeri Maria Fagerholm laati molemmista keskusteluista muistion, ohessa hänen laatimansa muistio toisen varapuhemiehen kanssa käydystä tunnin mittaisesta keskustelusta, joka vastaa hyvin suurlähettilään keskustelussamme käyttämiä puheenvuoroja:

Varapuhemies Joutsenlahti sai suurlähettilään kiitokset aktiivisesta osallistumisestaan Kiinan suurlähetystön järjestämiin tapahtumiin. Suurlähettiläs korosti, että nelivuotiskautensa aikana hän on saanut juhlia monta 60-vuotisjuhlaa yhdessä Suomen kanssa. Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 60 vuotta maittemme välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta ja 2013 on kulunut 60 vuotta ensimmäisen kulttuurivaltuuskunnan Kiinan-vierailusta. Huang on erittäin otettu tavasta, jolla asia on huomioitu Suomessa, sillä numero 60 on tärkeä kiinalaisessa kulttuurissa. Tapahtumat ovat luoneet uuden syvyyden suhteisiimme.

Suurlähettiläs oli myös kiitollinen Suomen ja Kiinan välisistä korkean tason vierailuista ja muistutti, että Suomen-vierailu kesäkuussa 2013 oli CPPCC:n uuden puheenjohtajan ensimmäinen ulkomaanmatka. Myös opiskeluvaihto on tärkeää. Huang on siksi huolissaan ehdotuksesta veloittaa kolmansien maiden vaihto-opiskelijoita opiskelusta Suomessa. Suomi on muutenkin kallis maa, ja maksulliset opinnot saattaisivat johtaa siihen, että opiskelijat eivät tule enää tänne. Sekä Kiina että Suomi hyötyvät siitä, että opiskelijavaihto on sujuvaa ja vilkasta.

Kiinan politiikka muuttuu hitaasti ja maa tarvitsee yhteistyökumppaneita muutoksissa. Suomalaiset ovat investoineet suuresti Kiinaan ja myös Kiinan investoinnit Suomeen ovat kasvaneet tasaisesti. Suuri syy kiinalaisten hitauteen on kuitenkin se, että Suomi ja Suomen yrityskulttuuri ovat vielä varsin tuntemattomat Kiinassa. Siksi olisi erittäin tärkeää järjestää erilaisia yritysseminaareja ja yhteistyöfoorumeita Kiinassa ja Suomessa, joissa yritykset pääsisivät tutustumaan molempien maiden yrityksiin ja toimintamalleihin.

Suurlähettiläs Huangin seuraaja toimii tällä hetkellä Kiinan suurlähettiläänä Prahassa. Hän on aiemmin toiminut myös Kiinan ilmastosuurlähettiläänä.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Keisaria juhlitaan

Tänään on Japanin keisarin syntymäpäivä. Suurlähetystössä, Kuusisaarentie 6:ssa juhlittiin suurella joukolla. Liikenne oli koko iltapäivän vastaaoton ajan melkoisen takkuista, kadulla ei liiemmin ole ylimääräistä tilaa. Näin lapsuuden koulukaverin, omaasukua Elorannan Soilen miehineen ja sain onnitella poliisiylijohtaja Mikko Paateroa. Sisäministeri oli vähän hätiköivä viime viikon kannanotoissaan.

Illalla me Satakunnan kansanedustajat olimme vieraina upouudessa Alma-talossa Alvar Aallonkadulla, aivan junaraiteiden vieressä. oleva Alma Median sanomalehtitalo on todella nykyaikainen monessa kerroksessa. Lehtiperheeseen kuuluu Iltalehden ja Kauppalehden lisäksi lukuisia paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä sekä maakuntalehtiä, joista suurimpina Aamulehti ja Satakunnan Kansa.

Paikalla olivat keskustelemassa meidän seitsemän kansanedustajan kanssa Satakunnan Kansan entinen ja ja uusi päätoimittaja Petri Hakala, Olli-Pekka Behm ja päätoimittaja Tapio Vallin. Monia maakunnan tärkeitä asioita kosketeltiin ja todettiin meidän kaikkien olevan yhteisellä asialla, niin lehden väen kuin kansanedustajienkin.

Maakunnan tulevaisuus vaalipiiriuudistuksineen on kipeä kysymys. Mitään vaikeutta ei olisi, jos ei nykyhallituksen määräyksestä olisi torpattu edellisen eduskunnan hyväksymää vaalilakiuudistusta, jonka mukaan jokainen ääni olisi ollut samanarvoinen ja kaikki puolueiden äänet olisi laskettu yhteen ja sen mukaisesti jaettu paikat puolueiden välillä ja voimassa olleiden vaalipiiirien äänimäärien suhteessa. Mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää ja näin Satakunnan vaalipiirilläkin on toden ajat edessäpäin. Perussuomalaiset olivat ainoita uudistuksen kannattajia edelleen tässä eduskunnassa.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Alkuviikkoa

Maanantaipäivä oli taas täynnä touhunpoikasta eikä facebookiinkaan tuntunut pääsevän, kun vaadittiin uutta päivitystä. Jotenkin lopulta yli puolenyön sattumalta kuitenkin pääsi kurkistamaan ja kertomaan esim. sotaveteraanien Kankaanpään paikallisosaston kokoustaneen sekä aamun sujuneen vesijuoksussa ja hieronnassa. Päivä vierähti KankU:n lehden ilmotushankinnassa. Aamusta taas aikanen lähtö kohden Helsinkiä, tällä kertaa klo 6.40 linjabiilillä.

Veteraanikokouksessa oli 100-vuotiaan Vihtori Siivon aloitteesta kirjelmä sisäministeriölle uudesta virallisesta liputuspäivästä syyskuun 4. päivä. Se on varsinainen sodan päättymisen päivä ja siis varmasti liputtamisen arvoinen. Viemme aloitetta eteenpäin laajalla rintamalla.

Tiistaina sain johtaa istuntoa loppuun asti kello 18 lähtien kello 20.20 asti. Sitä ennen sain olla euralaisen, brändillään jo sadan suosituimman suomalaisen firman joukkoon nousseen Biolanin 40-vuotisjuhlissa Finlandia-talolla: "Vihreämpää maailmaa, Biolan 40 vuotta". Juhlan kunniaksi ensi vuoden tuotteiden myynnistä lahjoitetaan 50.000 euroa Lastenklinikoiden kummitoimintaan. Kaikki ostamaan luomulannoitteita ym. Biolanin tuotteita, joita viedään jo kymmeniin muihinkin maihin. Illalla en töiden vuoksi siis ehtinyt Joulu Mielelle-juhlakonserttiin. Konsertissa on ollut esiintymässä Riki Sorsa, Laura Voutilainen, Pop Arponen ja Antti Railio, jotka myös kävivät esittäytymässä juhlassa.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Lapuan Israelin Ystävät 30 vuotta

Oltiin Lapualla, yötäkin. Siellä pidettiin Lapuan Israelin Ystävien 30-vuotisjuhlia oikein lapualaasittain. Oltihin kirkossa ja syötihin ennen päiväjuhlaa ja vielä lopuksi juotihin kahveet. Sain olla saarnamiehenä tuomiosunnuntain messussa Lapuan tuomiokirkossa sekä seurakuntalon juhlassa pittää puhetta Raamatun lupauksista omaisuuskansalle Israelille ja nykyajan kuulumisista ja Suomen ja Israelin yhteyksistä. Tervehdykset esittivät myös tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Matti Salomäki sekä vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan pastorit.  Juhlatunnelmaa nostattivat myös seinäjokinen tanssiryhmä ja nelihenkinen soitto- ja  lauluryhmä israelilaisine reippaine rytmeineen. Hatikva ja Maamme laulettiin lopuksi, kuten tapoihin kuuluu. Ja kaikilla oli niin mukavaa...

Lapuan tuomiokirkko on oikein tuomiosunnutain kirkko siinä mielessä, että jokaisessa ristikirkon sisäylänurkkauksessa on kuvattuna Ilmestyskirjan hevonen: valkea, tulipunainen, musta ja hallava.
Nämä hevoset lopun aikaa kuvaavine ratsastajineen tulevat näkyviin Ilmestyskirjassa, kun Karitsa avaa neljä ensimmäistä kirjakäärön sinettiä. Ne kuvaavat lopun ajan taisteluita: katasrofit tulevat vain lisääntymään Kristuksen tulemukseen asti.

Tuomiosunnuntain evankeliumitekstikin Matteuksen evankeliumin luvusta 25 kertoo viimeisestä tuomiosta, miten Kristus tulee ajan lopussa  tuomitsemaan kansat tekojen ja tekämättäjättämisen mukaan. Mutta - emme kukaan kestä, ellemme saa anteeksi syntejämme, ja näin kaikki on lähtöisin Kristuksesta: Me rakastamme, sillä Hän on ensin rakastanut meitä. Ja me kohtaamme Kristuksen juuri kärsivissä lähimmäisissämme. Ja työsarkaa riittää: Hätä ja tuska maailman suurempi on kuin aavistan. Ken tahtoo kärsivää auttaa? Ja juuri sen tähden  me saamme olla lujat ja järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että meidän vaivannäkömme ei ole turha Herrassa!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Heikot GSM-yhteydet ja tv-kanavien näkyvyys Honkajoella

Heikot GSM-yhteydet ja tv-kanavien näkyvyys Honkajoella


Eduskunnan puhemiehelle
Muualla Suomessa huippunopeiden 4G-yhteyksien kysyntä ja rakentaminen kasvaa, mutta Honkajoella odotellaan yhä edes kohtuullisia GSM-yhteyksiä ja televisiokanavien katselumahdollisuuksia. Matkapuhelinoperaattoreista vasta Elisa on investoinut Honkajoen katvealueelle uusinta teknologiaa. Mutta koska alueen 3G-verkkokaan ei toimi kuuluvuuskarttojen lupaamalla tehokkuudella, Elisan ponnistus ei riitä yksin nostamaan Honkajoen GSM-yhteyksiä kohtuulliselle tasolle muiden operaattoreiden sekä yleisen huonon kuuluvuuden osalta.
Myös television huono näkyvyys on Honkajoella ollut esillä jo vuosien ajan. Keskustankaan alueen kotitalouksissa television lähetykset eivät näy moitteettomasti, vaikka Digitaan on oltu yhteydessä asiasta. Esimerkkinä toinen satakuntalainen kylä, Niinisalo, keräsi Digitalle 50 kuntalaisen adressin saamatta siltikään asianmukaista tutkimusta alueen lähetysten heikon laadun johdosta. Maaseudun mittakaavassa 50 kotitalouden katvealue voi olla hyvinkin laaja, koska kyseessä on enimmäkseen harvaan asuttua seutua ja omakotitalotontteja.
Mikäli kuuluvuutta ja näkyvyyttä heikentävät maaston puut ja mäet, olisi mastojen korottaminen tai tukiasemien lisääminen toteutettava asian ja kohteen vaatimalla tavalla.
Olen tehnyt edellä mainituista asioista kirjalliset kysymykset jo 23.11.2011 ja 9.3.2012.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä Honkajoen huonojen GSM-yhteyksien ja television näkyvyyden parantamiseksi, että kunnan asukkaat ovat samanarvoisia maksamansa puhelinliittymän toimivuuden suhteen ja että Digita selvittää ja korjaa tv-kanavien näkyvyyttä?
Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2013
Anssi Joutsenlahti /ps

torstai 21. marraskuuta 2013

Raja-aitakiistoja

Eduskunnan puhemiehelle
Kahden tontin välisen raja-aidan tekemiselle tarvitaan aina naapurin suostumus. Tietyissä tapauksissa tarvitaan toimenpidelupa myös kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Naapurusten välisiä, jopa surmatöihin johtaneita, vuosikymmeniä jatkuneita ristiriitoja syntyy silti raja-aidan tai muun, naapurin tontille näkyvän häiritsevän tekijän seurauksena. Puiden juuristot voivat konkreettisesti vahingoittaa kiviaitoja, salaojitusta tai rakennuksen perustuksia. Runsaat lehtimäärät voivat tukkia räystäitä, ja rakennuksen kattoa voidaan joutua puhdistamaan tavallista useammin.
Tilanne jumittuu joskus pahasti, kun kaupungin virkamiehetkään eivät puutu asiaan, vaan jättävät maanomistajat omilleen. Näin kävi esim. Porissa, jossa naapurin yli 20-metriset puut ylittävät liki 80-vuotiaan naapurin raja-aidan. Vanhat puut ovat kovalla tuulella ja myrskyssä todellinen uhka talolle. Keskustelu naapurusten välillä ei johtanut mihinkään, vaan puut ovat yhä paikoillaan. 80-vuotias on ottanut yhteyttä kaupungin virkamieheen. Monelle eri henkilölle asiansa kerrottuaan soittaja sai tyhjänpäiväisen vastauksen, ettei kaupunkikaan voi pakottaa ketään kaatamaan puita, mutta soittajalla on asiasta jo naapurille huomautettuaan oikeus katkoa omalta puoleltaan oksat ja juuret omalla kustannuksella. Tämä ei hänen ikäiseltään kuitenkaan ymmärrettävästi onnistu, ja sen kaupungin virkamieskin myönsi. Puun omistajalla on säädösten mukaan lisäksi oikeus vaatia vahingonkorvausta, jos naapuri vahingoittaa puuta tarpeettomasti. Haitan pitää olla merkittävä, että naapurin puiden oksiin ja juuriin voi käydä käsiksi.
Valvontatehtävään asetetut kaupungin virkamiehet olisikin lainsäädännön kautta saatava noudattamaan ja valvomaan asetettuja lakeja ja ohjeistamaan riitatilanteissa kumpaakin osapuolta täsmällisin toimeksiannoin. Koska rakennusvalvontaviranomaisen on velvoitettava kiinteistön haltijaa muuttamaan rakennusasioissakin toteutukset säännösten vaatimukset täyttäviksi, tämä pitää ulottaa velvoitteena lainsäädännön kautta myös rakennuksen ulkopuolisiin rakenteisiin ja raja-aitoihin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus säätää lain raja-aidan ja naapurin puolelle kasvavan puuston aiheuttamien haittojen poistamiseksi virkamiesten toimesta selkein säännöin?
Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2013
Anssi Joutsenlahti /ps

Olli Rehn kerrankin oikeassa

TV:n lauantaiaamussa komissaari Olli Rehn alitti tuntuvasti riman väittäessään, että kaikki nykyiset ongelmamme ovat perussuomalaisten eduskuntavaalivaalivoiton syytä. Timo Soinikin riemastui ja totesi puheenvuoron olevan selvä tanssiinkutsu. Saapa nähdä, mikä Timon lopullinen ratkaisu onkaan. Hän ei tällä hetkellä enää kielläkään ehdokkuuttaan, mutta jos ei eilen illalla haastattelussa kieltänyt niin ei myöntänytkään ehdokkoonaoloaan EU-vaaleissa?

Siinä mielessä Rehnin puheessa oli totuuden siementä, että perussuomalaisten pelossa tapahtuu monenlaista. Enää ei ainakaan julkisesti uskalleta kannattaa poliittisia virkanimityksiäkään. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen sanoo, ettei uuden Terveyden ja Hyvinvointiviraston johtajan tarvitse omistaa demarien jäsenkirjaa, vaikka virka on läänitetty heille. Poliittisista virkanimityksistä vuosikymmenet kiinnipitäneen kepunkin puheenjohtaja teki eilen itseään tykö ja kertoi, ettei puolue pidä kiinni paikastaan KEVAn toimitusjohtajuudessa, jos nykyinen Merja Ailus saa lähtöpassit sumeilemattomien etuisuuksiensa metsätyksen johdosta.

Eiköhön yleinen mielipide ajanut KEVAn puheenjohtajan, kokoomuksen Laura Rädyn vaatimaan Marja Ailuksen eroamista aivan samoin kuin kokoomuksen poliisikansanedustaja Kari Tolvanen vaati illalla poliisiylijohtoa ja huumepoliisijohtoa sopimaan riitaisuutensa ja puhaltamaan yhteen hiileen. Ettei vaan poliisiylijohtajankin pää olisi pian vadilla, kun huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on vangittuna lahjusepäilyistä huumepäällikköjen kanssa.

Kyllä vaan perussuomalaisten pelko laittaa yhden jos toisenkin ajattelemaan kansan kaikivaltiaan reaktioita, jos ei väärinkäytöksiin reakoida tarpeeksi ankarasti.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Perussuomalaisille kolme meppiä

Yle teetti Taloustutkimuksella ensimmäisen gallupkyselyn EU-vaalien kannatuksesta. Kuvaavaa oli kyllä se, että yli puolet haastatelluista ei vielä ilmoittanut kantaansa. Muutenkin EU-vaalit ovat olleet valitettavan laimeita, kahtena edelliskertana äänestysvilkkaus on jäänyt 40 prosentin tasolle.

Perussuomalaisten tärkeä kysymys onkin, miten saamme kannattajamme käymään vaaliuurnilla Silloin menestyksemme olisi todella uusi jytky, sen verran kyllästyneitä kansalaiset ovat maamme nykyiseen EU-politiikkaan velkamaiden tukemisineen. Kuitenkin jo nytkin tulokseksi saatiin 17 %, jolla tulisi nykyisen mepin paikan sijalle kolme paikkaa.

Samaan tulokseen yltäisivät myös tutkimuksen kärjessä olevat kokoomus 22,7 %:lla ja keskusta 21,7 %:lla. Demarit saisivat kaksi ja loput paikat menisivät vihreille ja vasemmistoliitolle.

Tietysti ehdokasasettelu myös ratkaisee vaalin tulosta. Perussuomalaisilla on jo listalla koko massa tunnettuja ehdokkaita: Jussi Halla-aho, Juha Väätäinen ja nykyinen meppi Sampo Terho. Myös monia muita kansanedustajia on ehdokaslistalla, joukossa myös lukuisia naiskansanedustajia, kuten ryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Odotamme vielä lisää koko maassa tunnettuja ehdokkaita, kärjessä ministerinäkin toiminut Toimi Kankaanniemi.

Timo Soinihan on asettanut päämääräksi tulla EU-vaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja siihen on täydet mahdollisuudet hyvällä ehdokasasettelulla, kovalla jalkatyöllä ja totuudenmukaisella tiedottamisella EU-todellisuudesta. Vähemmän EU:ta, mutta parempaa EU:ta on hyvä vaalisloganimme.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Veteraanikansanedustajat kävivät talossa

Veteraanikansanedustajat eli entiset kansanedustajat pitivät tänään yli sadan hengen voimin syyskokoustaan täällä eduskunnassa, heille kaikille tutussa talossa. Niin pääministeri kuin Suomen Pankin pääjohtaja pitivät heille katsauksensa.

Ennen puhemiehen tarjoamaa iltapalaa veteraaniedustajat vierailivat myös omissa eduskuntaryhmissään. Meidän ryhmässä kävivät Mikko Vainio ja J.Juhani Kortesalmi sekä nuorempaa kaliiberia oleva Toimi Kankaanniemi, joka aivan vakavissaan harkitsee EU-vaaliehdokkuutta. Hänellä on täydet läpimenomahdollisuudet, siksi hän joutuukin pohtimaan asiaa läpikotaisin. Meppinä ei ole helppoa jatkuvine matkustamisineen. Juuri se on yksi painavimmista syistä siihen, ettei Raimo Vistbacka ole lähdössä leikkiin mukaan. Ja sen kyllä Raimolle suo. Vaikka ei sen puoleen, Toimi on tullut samana vuonna eduskuntaan kuin Rami eli vuonna 1987, jolloin itse jäin pois kahden kauden eli kahdeksan vuoden jälkeen. He ovat siis olleet edustajina kuusi kautta eli 24 vuotta. Minulla tuli sama 24 vuoden jakso poissaoloa eduskunnasta ja tämän kauden jälkeen täyttyy puolet Raimon ja Toimin pitkästä kaudesta eli kaksitoista ajast´aikaa.
 
Veteraanikansanedustajlla on omat oikeutensa täällä eduskunnassa. Jokainen saa taloon tullessaan nimellään varustetun rintalapun. Heidät valokuvattiin ja jatkossa nimilappu varustetaan valokuvalla. Talossa he saavat liikkua aivan vapaasti. He voivat myöskin käyttää vapaasti talon saunaa, jonne muutoin pääsevät vain kansanedustajat ja talon virkailijat. Kerran kansanedustaja, aina kansanedustajan etuja, se on ihan hyvä niin. Loppujen lopuksi kautta aikojen valittuja kansanedustajia on sittenkin aina hyvin rajallinen määrä elävien kirjoissa.
 
 

maanantai 18. marraskuuta 2013

Merellinen Merikarvia

Ei päivää ilman tapahtumaa, vaikka taas on ollut kansanedustajan "vapaa viikonloppu". Lauantaina oli jo aiemmin mainittu Mehiläistuottajien seminaari, sunnuntaina Herättäjän-päivä Kihniössä ja tänään kansanedustajien tutustumiskäynti Merikarvialla. Tosin vain kolme oli saapunut paikalle koko ajaksi ja neljäs oli mukana osan aikaa. Mutta silti voin yhtyä Tapio Rautavaaran lauluun "Päivääkään en vaihtaisi pois". Itseähän olen pyrkinyt ja siis myös päässyt kansanedustajaksi 24 välivuoden jälkeen. Edustajana saa tutustua myös mitä erilaisimpiin asioihin ja ihmisiin ja nähdä elämämme ja yhteiskuntamme moninaisen kirjon.

Merikarvialla näytettiin ylpeänä - ja syystä – vastavalmistunutta, pienen kunnan voimannäytettä, uutta jäähallia. Aluksi saimme olla kertomassa kansanedustajan kuulumisia kahdessa päivänavauksessa, ensin ala-asteen 200 oppilaalle ja sitten lukiolaisille, jotka ovat tekemässä retken Helsinkiin ja käyvät silloin myös eduskunnassa.

Merikarvian kunnan kuulumiset olivat muutenkin voittopuolisesti myönteisiä, talousarviot ovat ihme kyllä olleet nykyisenä vaikeana aikana voitollisia ja puskuria on kertynyt rahastoihin miljoonia vaikka kunnassa on vain 3.300 asukasta.

Merellisessä Merikarviassa on osattu käyttää hyödyksi ainutlaatuinen sijainti ja siten houkutella turisteja Krookan satamalla, Ouran saaristolla ja Kasalan kalasatamalla. Kuulimme lohikalastuksen nykytilanteesta, meren ja joen matkailun kehittämisen yhteishankkeesta sekä yli 300.000 euroa EU-rahoitusta saaneesta kalastusmatkailun kehittämishankkeesta.

Eipä ihme, ettei Merikarviaa koske mikään kuntaliitoksiin velvoittava kriteeri, siellä on yhtenäinen työssäkäyntialue, kuntatalous on kunnossa ja yhdyskuntarakenne on riittävän keskittynyt. Merikarvialla selvitään ja myös halutaan pysyä itsenäisinä.
 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Aluevaltausta

Osallistuimme Valvomisen sunnuntaina Kihniön Herättäjän-päivään, jossa olen monta kertaa ennekin ollut mukana, Kihniön seurakunnan ystävällisessä ilmapiirissä. Siioninvirret ja puheet liikkuivat päivän aihepiirissä. Tilaisuudessa oli mukana kirkkokuoro, kirkkoherrapariskunta ja Leakin oli rippikoulupojan kanssa kirkossa. Kauko Huhdan vaimo Irene tarjoili jälkikasvun kanssa maukkaat sörsselit kirkkokahveilla. Karvia-Parkano-Kihniö -alueelle on perustettu oma Herättäjä-Yhdistyksen osasto. Näissä seurakunnissa pyritään kokoontumaan vuosittain ja nyt oli Kihniön vuoro.

Paluumatkallamme näin myrskypäivänä poikkesimme Jämijärven Ruupaperällä 85-vuotispäivillä. Itse syntymäpäiväsankari lausui tunnettuun tyyliinsä muutaman Lauri Pohjanpään puhuttelevan runon.

Psalmista 107 löytyi: "Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät. He iloitsivat, kun tuli tyyni ja hän vei heidät toivottuun satamaan." Hyvin sopii päivän ilmanalaan.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Karhu vai mehiläiset?

Mehiläistuottajat pitivät viikonloppuna valtakunnallista kokoustaan Kankaanpäässä. He olivat kutsuneet mukaan alueen kansanedustajatkin, ja peräti kaksi meistä uskaltautui paikan päälle, eli me Timo Kallin kanssa. Saimme käyttää puheenvuoronkin aika kinkkisestä aiheesta: Karhut hunaja-apajilla - miten voisimme vähentää vahinkoja?

Karhujen määrä ja levinneisyys on vuosi vuodelta kasvanut, samoin niiden aiheuttamat tuhot mehiläistarhoille, akuilla varustetuista aidoistakin huolimatta. Yksikertaisin ratkaisu tähän, kuten kaikkiin muihinkin petovahinkoihin, on karhukannan tuntuva vähennys. Nyt sitä vastoin karhujen lukumäärä vain lisääntyy ja sen myötä tuhot, pelot ja mahdollisten ihmisillekin koituvat onnettomuudet lisääntyvät. Pitääkö meidän Suomen maaseudulla olla peloissamme petojen vuoksi?

perjantai 15. marraskuuta 2013

Onko opin sauna autuas aina

Eilen käytiin keskustelua Hyvästä oppimisesta. Siinä onkin tehtävää, kun hallituksen esityksen mukaisesti vähennetään lukiokolutusta, ammatillista peruskoulutuksta, ammattikorkeakoulutuksen ja jopa perusopetuksen rahoitusta. Samanaikaisesti valiokunnasta tullut, kaksi vastalausetta sisältävä mietintö vahvistaa asian.  Myös teattereiden, orkestereiden ja museoiden  määrärahoja nipistetetään. Kaiken kaikkiaan esityksellä on 54 miljoonan euron vaikutus! Oppositiopuolueilta - tietenkin - on vastalauseet. Opetusministeri Krista Kiuru joutui  keskustelussa kertomaan, miten juuri julkistetun tutkimuksen mukaisesti peruskoululaisten oppimistulokset ovat romahtaneet, vaikka jokin aika sitten paistateltiin Pisa-tutkimuksen paisteessa. Mitä onkaan odotettavissa säästötalkoidenkin tuomana edessäpäin?

Sain muuten kolmena peräkkäisenä iltana olla päättämässä täysistuntoa, eilen puhetta riitti kello 20 asti. Puheenvuorot tulevat joulua kohden vain lisääntymään budjettilakien ja lopulta koko budjetin tullessa käsittelyyn ja puhuttaviksi.

Tänään saatiin vaihteeksi iloisempiakin uutisia, kun yöllä kello kolmen jälkeen Finnairin sopimusosapuolet pääsivät sopimukseen, jonka ammattiliitot hyväksyivät aamupäivällä. Kuitenkin jo 77 lentoa ehdittiin perua. Mutta hyvä näin, että pääsimme vähemmillä vahingoilla - kuiteskin.

torstai 14. marraskuuta 2013

Rikkaan malmivarantomme hyödyntäminen

 Suomi on edelleen maailman ykkönen. Näin esimerkiksi kaivostoiminnan houkkelevimpana investointikohteena. Suomessa on 12 metallikaivosta ja metallia louhitaan 30 kaivoksessa. Suurimpia ovat Pajala-Kolari, Sokli ja Talvivaara. Onkin kysyttävä, annammeko käytettäviksi maaperärikkauksiamme liian halvalla, Suomen royaltit ovat lastenkengissä muihin maihin verrattuna. Jotain pitäis todella tehdä!

Tämä kävi ilmi ympäristövaliokunnan avoimessa kokouksessa aiheeltaan Kestävä ja kannatettava kaivostoiminta? Ja varsinkin Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian professorin Olli Tahvosen alustuksesta.

Talvivaaran kohtalo on parast´aikaa vakavassa tilanteessa. Tänään kuultiin uutinen alihankkijoiden palkanmaksun lopettamisesta. Ministeri Vapaavuori toteaa valtion mukaan tulon jatkorahoitukseen olevan kiinni yksityisen rahoituksen mukanaolosta. Todellinen ympäristökatasrofi olisi kyseessä toiminnan loppuessa, jätevesien puhdistaminen vie joka tapauksessa vähintään neljä vuotta, josta siis kuitenkin on huolehdittava.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Keskiviikon antia

Kiinan kansankongressin lakivaliokunnan vieraat olivat tutustumassa eduskuntamme vastaavaan valiokuntaan ja sain olla vastaanottamassa heidät eduskunnan puolesta. Seurueeseen kuuluivat mm. rouva Ma Wenin ja herra Chen Chenin sekä suurlähettiläs Huang Xiangin. Lahjaksi sain parimetriselle pahville tehdyn maalausjäljennöksen alkuperältään arvokkaasta taulusta Pekingistä, sen vanhalta ajalta. Kiinan kanssa suhteemme ovat olleet kunnossa jo 60 vuotta, vuodesta 1953 lähtien, jolloin ensimmäinen suomalaisvaltuuskunta vieraili Kiinassa Sylvi Kekkosen johdolla.

Mutta keskiviikkopäivään mahtui paljon muutakin yhtä mielenkiintoista.

Aamulla heti kello 8 alkoi lähiruokaseminaari aamupuurolla monine asiaa valottavine esitelmineen. Erityisesti jäi kullekin tehtäväksi selvittää omalla paikkakunnallaan, onko siellä laadittu jo oma lähiruokastrategia. Apua sen tekemiseen on saatavissa EkoCentrian hankintaoppaasta. Myös selvitettiin HYVÄÄ SUOMESTA JOUTSENMERKIN alkua ja käyttöoikeutta. Yhä useampi tuote myydään tällä merkillä ja kuluttajat ovat ottaneet sen ostospäätöstensä perustaksi laadun takaajana. Olin vähällä jäädä pois laajasta tuote-esittelystä, mutta kiirehtiessäni juuri Kiina-kohteliaisuuskäynnin jälkeen nauttimaan lähiruokaseminaarissa mainostettua ruokalan kermaista siikakeittoa kuulin vasta tästä mahdollisuudesta ja puhemiesneuvoston jälkeen ehdin vielä pistäytymässä ennen täysistunnon alkua tässä lähiruokaesittelyssä, jonka toivottiin saatavan jokavuotiseksi puutarhatuotemarkkinoiden tapaan.

Eduskunnan Pertti Salolaisen johtaman ympäristö- ja luontoryhmän vuosikokous pidettiin myös, mutta alan järjestöjen palaverissa en enää kokouksen jälkeen voinut olla, koska oli kiirehdittävä johtamaan puhetta istuntoon kello 15.45, jonka sitten sain päättää puolentoista tunnin kuluttua. Juuri sopivasti vastaaottaakseni vieraakseni tuleet  saman perheenm, mutta kolmen eri sukupolven jäsenet, nuorimman ollessa aivan sylivauva. Näin jouduin jäämään pois ryhmämme SAK:n tapaamisesta Hakaniemenrannassa. Kaikkeen ei voi millään ehtiä ja meillä edustajilla on tätä vientiä ja tapahtumia - välistä tuntuu - aivan liian kanssa.

Mahtui päivään vielä ruotsin tunti, saunassa käynti tukanpesuineen ennen illalla tapahtunutta liian pitkäksi venyneen tukan leikkausta. Paljon muuta ei enää voi päivältä vaatia - vai kuinka?

tiistai 12. marraskuuta 2013

Eduskunnassa riittää vierailijoita

Tänään eduskunnassa on vierailujen päivä. Sain johtaa siksi istuntoa heti alusta, kello 14 ja toivottaa  tervetulleiksi Venäjän duuman nuorten parlamentaarikkojen valtuuskunnan seuraamaan täysistuntoa.

Ennakkoaikataulun mukaan olisi kello 15.15 Namibian tasavallan presidentin seurueineen pitänyt saapua seuraamaan täysistuntoa, mutta vasta 15.45 arvovaltainen seurue presidentti Hifikepunye Pohamban ja puhemies Eero Heinäluoman johdolla saapuivat lehterille. Niinpä sain toivottaa maamme vanhimmalta lähetyskentältä saapuneen seurueen tervetulleeksi seuraamaan eduskunnan täysistuntoa, vaikka paikalla oli enää valitettavan vähän kansanedustajia.

Vielä illalla sain isännöidä eduskuntaan perehtymään tulleen 207. maanpuolustuskurssin iltapalaa. Pääsihteeri Seppo Tiitinen kertoi heille eduskunnan roolista ulko- ja turvaallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajien Timo Soinin ja Jussi Niinistön piti käyttää valiokuntiensa puolesta puheenvuorot. Aika perussuomalaista väritystä siis, kurssilaisissakin on kaksi perussuomalaista. Mutta kumpikaan puheenjohtaja ei ollut paikalla, ainakin Jussilla oli laillinen este virkamatkalla Ruottinmaalla. Heidän sijallaan alustukset pitivät kansanedustajat Antti Rantakangas ja Johannes Koskinen.


Illallinen sujui leppoisissa merkeissä, ja tilaisuudessa muistettiin 11 maanpuolustuskurssia johtanutta Kim Mattssonia hänen siirryttyään toisiin tehtäviin. Uutena johajana toimii eversti Heikki Välivehmas. Tämä on siis ensimmäinen hänen johtamansa kurssi ja niitä tulee monia lisää, kursseja pidetään vuosittain neljät. Tämä kurssi on sikäli ennätyksellinen, että siinä on naispuolisia osallistujia enemmän kuin koskaan ennen. Sainkin aiheen huomauttaa, että kursseilla näyttää olevan sama  suunta kuin eduskunnassakin, meilläkin on kerta kerralta aina enemmän naiskansanedustajia.


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Pakolaisasiaa

Ryhmäkokouksessa puhutti etenkin valtuuston hyväksyttävänä oleva, Kankaanpäässä jo kolme porrasta  läpikäynyt Pohjois-Satakunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Tämä ohjelma on lain mukaisesti hyväksyttävä jokaisessa kunnassa ja se on jo käsitelty PoSan johtokunnassa, perusturvalautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa ilman säröääniä.

Ohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien mahdollisimman nopea kotoutuminen, joka tietysti on kaikkien osapuolien yhteinen etu.

Pakolaisavun edustajat olivat juuri puhumassa eduskuntaryhmässämme ja kysymys on aina vaan ajankohtaisempi, kun pakolaisia taitaa olla parikymmentä miljoonaa ja määrä on kasvussa, yksin Syyriasta on lähtenyt miljoonia avun tarvitsijoita. Maamme ensisijaisena periaatteena on auttaa tarvitsevia pakolaisleireillä, mahdollisimman lähellä omia maitaan, josta sitten olojen rauhoituttua on vaivatonta palata kotimaahan. Pakolaisapu käyttää 87 % tuloistaan suoraan kentällä. Tehokkainta kehitysyhteistyö on juuri järjestöjen kautta, koska silloin apu menee paikallisten työntekijöiden välityksellä suoraan tarvitseville.

Inhimillistä hätää on tietysti aina pyrittävä lievittämään. Siksi Suomikin on sitoutunut ottamaan vuosittain 750 pakolaista, ensi vuonna poikkeuksellisesti 1050, joista 500 Syyrian sotapakolaisia.
Kiintiöpakolainen pääsee muuttamaan Suomeen, kun selviää, mikä kunta myöntää hänelle kuntapaikan. Viime vuosina kuntapaikoista vaan on ollut pulaa ja kiintiöpakolaiset ovat joutuneet odottamaan sijoitusta lähtömaassaan tai tilapäismajoituksessa vastaanottokeskuksessa.

Turvapaikanhakijat ovat sitten toinen asia ja turvapaikan myöntämisen päättää Maahanmuuttovirasto aina perusteellisen tutkimuksen ja todella painavien  syiden jälkeen. Toimeentulotuki on heille 292,22€/kk.

Kotouttamisohjelmassa maahanmuuttajille annetaan perustiedot perusoikeuksista, velvollisuuksista ja työelämästä. Monikulttuurisuutta pidetään kouluissamme rikkautena. Lapsen kulttuurista taustaa ja äidinkieltä on huomioitava, mutta pyrkimyksenä on suomen kielen oppiminen ja kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kotouttamisen edistämislain mukaisesti korvausta maksetaan neljän vuoden ajan kuntaan osoitetuista henkilöistä, eräin poikkeuksin vain kolmen vuoden ajan tosin kysymyksen herättävästi valtion talousarvion rajoissa.

Näin Suomi täyttää velvollisuutensa Geneven sopimuksen hengessä kansakuntana kansakuntien joukossa. Kuitenkin on pidettävä kiinni siitä, ettei Suomeen synny samankaltaisia maahanmuuttajaongelmia hallitsemattomasta maahanmuutosta kuin esimerkiksi Ruotsin valtakunnassa Tukholmassa ja Malmössä.

lauantai 9. marraskuuta 2013

SMP:n hallitusratkaisuja

SMP:n historia ei näytä kovin monia kiinnostavan. Kun laitoin facebook-sivulleni Pekka Vennamon haastattelun eduskunnan "Kansanedustajana politiikan käännekohdissa" -sarjasta, siihen ei tullut kuin kolme tykkäystä eikä yhtäkään kommenttia. Minä kuitenkin näkisin olevan monipuolisen
historiakuvankin kannalta hyvin tarpeellista, että myös SMP:n historia saataisiin kirjoitettua. Siitähän on kyllä hyvä alku Suomen Uutisten päätoimittajan, Reijo Enävaaran kirjoitettua "Unohdetun kansan puolesta - SMP 20 vuotta". Vajaalla sadalla sivulla Reijo käsittelee puolueen historiaa vuosina 1959 - 1979. SMP:n uusi nousu tapahtui juuri vuonna 1979, mutta siitä ei enää ole mitään tässä Enävaaran historiikissa, joka päättyy juuri ennen noita tapahtumia. Pekan haastattelussa tallettui nyt ainakin seikkaperäisemmin SMP:n hallituksessa olon ajat.

Vuoden 1983 voitollisten vaalien jälkeen Pekka Vennamo otti yhteyttä Kalevi Sorsaan, Erkki Liikaseen ja Paavo Väyryseen kertoen SMP:n vakavan tahdon olevan päästä hallitukseen. Varsinkin kun suurin este hallitukseen pääsylle oli poistunut: presidentiksi oli valittu Urho Kekkosen tilalle Mauno Koivisto. Aluksi Väyrynen oli vaatinut  enemmistöä hallitukseen, koska ei-sosialistisilla puolueilla oli eduskuntaenemmistö. Silloin Liikanen soitti Pekalle ja pyysi häntä olemaan puhelimen äärellä. Pian Sorsa soittikin ilmoittaakseen, että SMP oli hyväksytty hallitukseen. Väyrynenkin soitti pyytäen tapaamista vielä samana yönä. Tapaamisessa hän kysyi, mitä olette sopineet ja vaati tekemään sopimusta, että hallituksessa toimitaan yhtenä rintamana. Koska kuitenkin juuri Väyrynen oli romuttanut jo neuvotellun SMP:n ja kristillisen puolueen tekemän valtakunnallisen vaaliliiton solmimalla itse vaaliyhteistyön SKL:n kanssa, niin Pekka vastasi samalla mitalla toteamalla, ettei hän tee mitään sopimusta. Tosin hallituksen muodostuttua sitten kerrottiin muutenkin tiedossa ollut tosiasia, että hallituksessa on ei-sosialistinen enemmistö. SMP oli vaa´ankielenä, ja usein oikeistopuolen kanssa löytyi enemmistö, mutta esim. nimitysasioissa SMP:n ministerit olivat aina esittelevän ministerin kannalla, oli hän sitten joko demari tai keskustalainen.

Hallituksen muodostaminen vuonna 1987 oli taas oma lukunssa. Suomisen, Väyrysen ja Taxellin jo ennen vaaleja tekemä kassakaappisopimus suututti presidentti Koiviston ja niinpä hän antoi hallituksen kokoamistehtävän Harri Holkerille. Kokoomus hyväksyi sinipunan peläten tämän olevan ainoan mahdollisuutensa päästä hallitukseen, koska Väyryseen ei tässäkään luotettu. Enemmistön saamiseksi tarvittiin taas SMP:tä mukaan kokoomuksen, demarien ja ruotsalaisten kanssa, tosin vain yhdellä ministerillä. Liikenne- ja viestintäministerin salkkua vahvistettiin merenkululla ja näin ensi kertaa kaikki fyysinen ja tietoliikenne oli samassa ministeriössä. Myös maaherran paikka annettiin J. Juhani  Kortesalmelle.  Työskentely alkoi innostuneessa ilmapiirissä, joskin matkan varrella tuli vaikeuksia varsinkin Holkeri-Koiviston neuvoteltua kahdestaan toimeenpannun devalvaation, joka koitui lukemattomien halpaa ulkomaan lainaa ottaneiden pienyritysten surmaksi. Suuryritykset, ihme ja kumma, osasivat ennakoida tilanteen. Pekka Vennamohan siirtyi sitten Posti-Telen pääjohtajaksi. Uuden ministerin, Raimo Vistbackan aikana, ennen hallituskauden loppua SMP siirtyi oppositioon kansaeläkeuudistuksen kolmannen vaiheen vesityttyä.

Nyt perussuomalaisilla olisi jopa rahaa historian kirjoituttamiseksi, ja samalla voisi kirjata myös Perussuomalaisten historian kivikkoiset alkuvaiheet tähän päivään eli JYTKYYN asti. Eduskuntavaalit 1995 ääniä 36.185, v. 1999 ääniä 26.440, v. 2003 ääniä 43.816, v. 2007 ääniä 112.256, mutta viimeksi vuonna 2011 ääniä peräti 560.075. Kansaedustajien lukumäärän kasvu samoina vuosia 1-1-3-5-39.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Perjantaina kiireen vilkkaa kotia päin

Perjantaipäivä eduskunnassa on aina kiireinen, kun puolen tunnin istunto alkaa kello 13 ja ennen sitä on tehtävä kaikki, jotta heti pääsee lähtemään maakuntaan.

Aamulla eduskuntaryhmässä oli Pakolaisavun edustajia entisen eduskuntakolleegan tyttärestä, Maija Perhosta alkaen. SitteneEduskunnan Kiina-ryhmän kokoukseen, jossa nähtiin tasan 60 vuotta sitten Suomen valtuuskunnan matkasta tehty filmi. Suomihan solmi ensimmäisenä porvarillisen maana Kiinan kanssa kauppasuhteet. Valtuuskunnan johtajana toimi Sylvi Kekkonen ja mukana oli mm. pienviljelijä Matti Järvenpää ja kultamitalivoimistelija Heikki Savolainen. Kiinan matkaa suunnitellaan.

Kantapäävaivoja kokeneena olen ollut monissakin tutkimuksissa mangneettikuvausta myöten. Ortopedi passitti fysioterapeutin pakeille, jossa kävin myös aamupäivällä. Hän ei suinkaan suositellut uutta leikkausta, kuten ei ortopedikaan, vaan antoi kuntoutusohjeita ja pahoitteli, ettei ensimmäisen leikkauksen jälkeen ollut mitään kuntoutusta ja sen vuoksi nilkka on jäänyt normaalia jäykemmäksi, mistä kivut sitten juontavat juurensa.

Vielä ehdin käydä kuulemassa meppiämme Sampo Terhoa, joka kertoi ryhmällemme EU-kuulumisia ja tulevien Eu-vaalien suuntaviivoja ja esitteli myös puolueen tulevaa vaaliohjelmaa.

Vielä ennen täysistuntoa oli varttitunnin puhemiesneuvosto ja sitten istunto ja kotiinlähtö. Kotona odottikin taas trukkilavallinen tänään  ilmestynyttä Perussuomalainen-lehteä. Muutama sata lehteä menikin jo illan mittaan kerrostalojen postiluukkuihin. Vielä riittää askaretta näiden lehtien levittämisessä.

torstai 7. marraskuuta 2013

Tulevaisuusselontekoja jopa kaksittain

Samana päivänä kaksi tulevaisuusselontekoa, kun julkistettiin Himasen 700.000 euron tutkielma ja valtioneuvoston tekemä tulevaisuusselonteko lähetettiin täysistunnossa valiokuntakäsittelyyn, jossa on käytetty hyväksi myös Himasen tutkijaryhmän julkaisua.

Eduskunnan kyselytunnilla Timo Soini kysyi tästä Himasen kohua herättäneestä selonteosta ihmetellen erityisesti sitä, että perussuomalaiset on ainoa puolue, joka tekstissä mainitaan. Perussuomalaisten todetaan  vaikuttaneen jopa Euroopan unionin poliittiseen ajatteluun vaarantamalla Euroopan koko tukipaketin Portugalille. Siitä lähtien Euroopan maiden välinen solidaarisuus on jatkuvasti heikentynyt. Myös perussuomalaisten JYTKYN eduskuntavaaleissa 2011 todetaan vaikuttaneet koko maan politiikkaan, varsinkin avoimuuteen ulkomaalaisia kohtaan.  Kyselytunnilla muuten perussuomalaiset saivat 8 ja keskusta 9 puheenvuoroa, aika tasapuolisesti siis, vaikka salissa istuessa tuntui puheenvuorojen jakautuneen epätasaisemmin.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta "Kestävällä kasvulla hyvinvointia" käytettiin lähes 80 puheenvuoroa, jotka jakautuivat seuraavasti: perussuomalaiset 19, kokoomus 18 (joista 6 oli ministeri Kataisen ja Vapaavuoren osalla),  keskusta 13, vihreät 5  (jotka kaikki olivat Oras Tynkkysen puheenvuoroja). Kolmeen puheenvuoroon pääsivät kd, vasenryhmä ja Hirvisaaren perustama Muutos 2011, vasemmistoliitolla ja ruotsalaislla oli kaksi puheenvuoroa. Itse sain johtaa puhetta koko istunnon loppuosan eli kello 18.00 - 21.16.

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeisten varsinaisten puheiden pituudeksi oli sovittu enimmillään 3 minuuttia. Pisimmän puheen piti Ilkka Kantola 4.30, toisena Lea Mäkipää 4.20, kolmantena Simo Rungren 4.00 ja neljänsinä Jari Leppä ja Kimmo Kivelä 3.50. Valtaosa kuitenkin puhui kiltisti enintään sen sallitun ajan 3 minuuttia.

Perussuomalaiset tietysti arvioivat selontekoa melko kriittisesti, kuten oppositiossa kuuluukin. Suuria uraauurtavia tulevaisuudennäkymiä ei seloteosta löydy. Totta tietysti on vanha viisaus, ettei mikään ole vaikeammin ennnustettavissa kuin tulevaisuus.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Tiistaita eduskuntatyössä

No niin, eilen illalla oltiin kahdenkymmenen perussuomalaisen kansanedustajan ryhmänä lähes klo 22 asti Suomen Pankissa pääjohtaja Erkki Liikasen kutsumina. Sieltä menin suoraan kämpille ilman työhuoneessa ja tietokoneella käyntiä. Yritin Lumia-puhelimen kautta kirjoittaa facebookiin kuulumisia, mutta torsoksi jäi, kolme enemmän tai vähemmän huonoa yritystä näkyy tulleen ilmi sivustolla. Nyt koneella yritetään paremmalla onnella. On muuten Lumian näippäimistöt liian minikokoisia meikäläisenkään työmiehen sormille.

Tiistai oli todella vierailujen ja tietoiskujen päivä. Suomen Pankissa kuulemamme neljän esitelmän lisäksi ryhmähuoneessamme oli pääjohtaja Leo Nissinen esikuntineen kertomassa Suomen Tullin näkymistä. Valtion kestävyysohjelman ja rakenneuudistuksen toteuttamat henkilöstövähennykset eivät hyvältä näytä tullinkaan osalta, koska tehtävät lisääntyvät jatkuvasti yksinomaan itärajalla räjähdyksenomaisesti kasvavien turisti- ja tavaravirtojen vuoksi. Supistusten sijasta tarvittaisiin ainakin 120 uutta henkilötyövuotta. Toiminnan kehittämisen ansiosta monia tehtäviä voidaan hoitaa sähköisesti, mutta tullin kantamien, yhteensä 10 miljardin suuruisten verojen ja tullien tulisi merkitä jotain myös tullin resurssien turvaamisessa.

Päivällä kävimme myös avaamassa eduskunnan 150-vuotisjuhlanäyttelyn puhemies Eero Heinäluomen puheella Kansallisarkiston tiloissa otsakkeella "Suomen Suuriruhtinanmaan wastaiselle menestykselle - Valtiopäivät 1983-1864". Nähtävillä on monia tärkeitä alkuperäisiä dokumentteja ja ajan esineistöä, mm. valtiopäivät avanneen Venäjän  keisari Aleksanteri II valtaistuin ja neljän säädyn, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien ensimmäisten puhemiesten muotokuvat. Näyttely on auki ensi kevääseen ja sisäänpääsy ilmainen. Kannattaa käydä todentamassa kansallisvaltiomme kevään mielenkiintoista historiaa.

Ehdin sentään johtaa puhettakin pari tuntia ennen Suomen Pankkiin lähtemistä. Kirjotetaan Suomen Pankin terveisistä seuraavassa postauksessa.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Edustajat OP:n tiloissa BePOPissa

Maakuntavastaava  Marika Luoma kirjoitti oheisen tiedotteen kokouksestamme BePOPissa:

Kauppakamarit kutsuivat Satakunnan kansanedustajat yhteistapaamiseen

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmä kokoontui Porissa maanantaina 4.11.2013 Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden järjestämään tilaisuuteen.

Tilaisuuden aiheina olivat Satakunnan teollisuusvisio 2020, kaupan murros (erityisesti kansainvälisen verkkokaupan vaikutukset), pankkialan tilanne ja Satakunnan työllisyysnäkymät.
Näitä esittelemässä olivat Ramboll Management Consulting Oy:n konsultit, Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi, Satakunnan kauppakamarin puheenjohtaja, Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi ja Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen.

Keskustelua tilaisuudessa käytiin erityisesti Satakunnan teollisuuden ja kaupan toiminnan edellytyksistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.

Satakunnan Teollisuusvision sisältöä tullaan käsittelemään vielä tarkemmin kansanedustajille erikseen järjestettävässä tilaisuudessa vision valmistuttua.


Pari omaa kommenttiani:

Harri Tuomi toi esiin verkkokaupan vaikutukset myymäläkauppoihin todeten myymälöiden väkisinkin vähenevän. Kuitenkin toimitaan täysin päinvastoin, Kankaanpäähänkin täytyi tehdä suuri supermarket matkien K-supermarkettia, vaikka entuudestaan keskustassa oli jo kaksi S-markettia. Rahaa näyttää olevan iskettäväksi sumeilematta ilman suurempia harkintoja tulevaisuuden suhteen!

UPM:n Rauman tehtaiden johtaja jakoi meille osanottajille 7-sivuisen kalvomuistion tehtaansa tilasta, joka tekniikaltaan on maailman kärkeä, mutta kilpailuasetelmat valtiovallan toimenpiteistä johtuen ovat paljon esim. Saksan ja Ruotsin vastaavia tehtaita huonommat. Jotain, eikä varsin vähän, olisi tehtävä ja pikaisesti, muuten menetämme yhä edelleen teollisuutemme suurinta selkärankaa, Rauman tehtaillahan on jo 3. paperikone lopetettu tämän vuoden huhtikuussa.

Valtaa jaettiin

Kankaanpään perussuomalaisten vuosikouksessa luulisi jaetun valtaa, kun valittiin toimihenkilöt. Mutta ei näin, vaan täysin sopuisasti, hyvässä hengessä ja yksimielisyyden vallitessa paikat täytettiin. Tehtäviin pyrittiin saamaan parhaiten niihin sopivat ja osaavat puolueveljet, sisariakaan unohtamatta.

Keskustelua riitti vaikka muille jakaa, siksi paljon kaupungin taloudellinen tilanne ja sen kuntoon laittaminen puhuttaa ja vaatiin tekoja, ikäviäkin. Parhaillaan onkin käynnissä yt-neuvottelut. Eihän kunnilla paljoakaan ole mahdollisuuksia: joko veroprosentin korotus, omaisuuden myynti tai henkilöstökulujen vähentäminen. Tietysti päinvastainen keino olisi talouskasvun vauhdittaminen yritysten saamisella ja veromaksajien lisäämisellä, mutta se onkin jo toinen juttu. Mikään näistä ei ole lyhyen aikavälin asia, mutta toimeen on tartuttava ja ajettava kuntatalous sisälle paljon puhuttuun kestävään kehitykseen. Valtiovallan monessa asiassa niin vastakkaisesta käytöksestä huolimattakin. Tietysti yksi lisäapu olisi kuntien välisen yhteistyön ja yhteisten virkojen perustaminen tehtävien hoitamiseksi. Mutta sekin on saavutettavissa vain pitkässä juoksussa.

Erkki Lilja jatkaa puolueososton johdossa, sihteerinä on työmyyrän osassa Tapio Laurila. Johtokunnassa muina toimivina jäseninä ovat Hely Alhainen, Sofia Latvajärvi, Kristiina Peltomaa, Jari Koskela, Marko Leponiemi, Markus Ruuhimäki ja Anssi Joutsenlahti. Varajäseninä Hannu Juhola, Sami Ojala, Reino Paananen, Matti Ranta,Taina ja Teuvo Roskala, Jouni Saarinen ja Petri Ylikoski. Toiminnantarkastajana on Pauli Lanne ja varalla Pasi Rajala. Piirihallitukseen ehdotetaan puheenjohtajaa.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Siskon komeat 90-vuotispäivät

Maakan, Juhanin ja Jari Sisko-äidin 90-vuotispäiviä juhlittiin suuren ystäväjoukon kesken, lapstelapsia on 8 ja seuraavaa polvea 9. Juhlapaikkana oli Vihteljärven Toukola, jonka tavallaan avaisia saatiin viettää, kun Pekka Pirttilahti rakennusmiehineen oli saanut talon valtaisan kunnostuksen suoritetuksi. Hyvin me parisataa juhlavierasta taloon mahduimme ihan pöytien ääreen.

Olen saanut tuntea - niin kuin me kaikki muutkin - syntymäpäiväsankarin pitkältä ajalta varsinkin Koskelan  kenkätehtaan talousjohtajana ja tietysti lastensa äitinä, aina ystävällisenä ja monesssa mukana olevana puuhanaisena. Haapamäeltä kotoisin olevana hän tuli Kankaanpään rautatieasemalle junanlähettäjäksi jo sotien loppuvaiheissa. Hän asui aluksi Liljalla, jyrkkäkattoisessa talossa yhdessä Liljan sisarusten kanssa ja näin tunnemme sisarusten isän, jota saimme kaikki sanoa yksinkertaisesti vain Äijäksi.

Haapamäki on myös monelle Pohjois-Satakunnan asukkaalle tuttu risteysasema. Poikasena kävin monet kerrat sukuloimassa Haapamäen kautta Jyväskylässä, tädin perheesssä. Hänen miehensä oli myös Haapamäeltä tunnetun elokuvaohjaaja Matti Kassilan veli Jaakko, joka toimi insinöörinä nyt jo lakkautetulla Kankaan paperitehtaalla. Istuimme muuten juhlassa samassa pöydässä Sisko Koskelan velivainajan puolison ja muiden haapamäkiläisten kanssa, jotka kaikki tunsivat hyvin myös Kassiloiden perheen. Näin on maailma pieni, varsinkin Suomi.

Juhlassa oli runsaasti ohjelmaa. Saimme nähdä Siskon 60-vuotispäivillä kuvatun kaitafilmin, paljon oli silloinkin riittänyt onnittelijoita, joista suuri osa oli nytkin vielä paikalla. Puheeni aluksi sain suosionosoituksia, jolloin voinkin aloittaa, että koska seepra ei pääse juovistaan eikä pantteri pilkuistaan, niin pidän papin puheen ja kiitin jo etukäteisistä taputuksista, koska papin puheen päälle ei ole tapana taputtaa. Mutta eivätpä muistaneet lopetettuanikaan olla taputtamatta. Orrelan Matti tosin tokaisi, että taputukset tulivat, koska ymmärsin lopettaa. Muutekin tunnelma oli välitön ja juhlakalua muistaen iloinen ja hyvää mieltä tuova. Jarihan on speakerinä mies parhaasta päästä. Loppuillasta hän kuulemma sitten myös oli orkesterin laulusolistina, me olimme tosin jo siinä vaihessa  poistuneet. Ei makeeta  mahantäydeltä - sanotaan!

Pertti Lahtinen eteni urallaan

Everstit Pertti Lahtinen lähtevä ja Mikael Feldt tuleva vaihtoivat Niinisalon Tykistöprikaatin komentajuutta juhlallisessa paraatikatselmuksessa varuskunnan lippukentällä Niinisalon varuskunnassa.

Kahvitilaisuuteen saapui kunniavieraina muiden juhlaan kutsuttujen iloksi jopa kymmenkunta sotiemme veteraania 100-vuotiaan Vihtori Siivon johdolla.

Olen saanut aikanaan kunnian opettaa Pertti Lahtista. Hän on nyt toiminut näin puolustuslaitoksen myllerrysaikana vajaat kaksi todellisesti haasteellista vuotta Tykistöprikaatin komentajana, ja hyvin on Niinisalossa menestytty. Joskin on menetyksiä, mutta myös uusia joukko-osastoja on tulossa. Perttiä luonnehdittiin syystäkin pidetyksi, ihmisläheiseksi ja määrätietoiseksi johtajaksi, joka on ollut paikalla jopa varusvarastolla alokkaiden saapuessa. Nyt hän siirtyy vielä kauemmaksi kotoaan, yli kahdensadan kilometrin päähän Hollolasta, Mikkeliin tykistöntarkastajaksi. Niinisalosta sinne oli alle kaksisataa kilometriä.

Vielä saimme nauttia myös Satakunnan Sotilassoittokunnan esityksistä. Soittokuntahan ollaan valitettavasti tämän hetken päätösten mukaan  lopettamassa puolustusvoimauudistuksen ja säästöjen nimissä, mutta kauanko tätä järjettömyyttä saa kestää, kysyn vaan? Säästöjä ei ainakaan synny eikä muutakaan hyvää, ainoastaan maanpuolustustahtomme heikentämistä ja juhliemme ohjelmien latistamista.

Saisimmepa me perussuomalaiset seuraavaan hallitukseen puolustusministerin salkun!

perjantai 1. marraskuuta 2013

Poliitikotko ikiliikkujia

Joku on kysellyt, onko ikiliikkuja keksitty. Siltä kuulemma näyttää, kun tarkkailee päivityksiäni. Sama tuli tänään mieleen, kun päivä ehti ehtoolle.

Aamusta alkaen torikahvituksen valmistelua, kahvitus Kankaanpään toripäivillä hyvän sään vallitessa kello 10-12,30 meppiehdokas Juha Väätäisen läsnäollessa. Saimme olla Huittisten kaupungin vieraina ja sitten K-marketin edessä tarjoamassa makkaraa kello 15-16,30 meppiehdokkaiden, Laura Huhtasaaren ja Juha Väätäisen kanssa. Paikanpäällä käväisi kansanedustaja- ja ryhmäkollega Martti Mölsäkin.

Lämpimät kiitokset niin Kankaanpäässä kuin Huittisissa touhunneelle puolueväelle.

Illalla jo sateenkin puhjettua olin Siioninvirsiseuroissa Porin seurakuntakeskuksessa, jossa käytin myös puheenvuoron. Sain lämpimän vastaanoton, kun en yleensä pääse mukaan näihin joka toinen torstai-ilta pidettäviin seuroihin, koska eduskunnan kyselytunti on aina samana päivänä. Nyt vapaaviikolla oli ainoa mahdollisuus koko syyskaudella päästä mukahan veisaamaan. Sateen keskellä sai sitten ajella kotia päin klo 21 jälkeen. Liikkeelläoloa 12 tuntia, Julma-Juhalla vielä enemmän, mutta onhan hänellä ikääkin pari vuotta enemmän. Hän lähti Helsingistä jo kuuden maissa ja oli siellä takaisin ilta yhdeksän maissa.

Monituisten ihmisten kanssa saatiin puhella moninaisista asioita. Paljon olisi korjattavaa asioiden hoidossa, niin myös EU:ssa, jonne Juha ja Laura ovat pyrkimässä korjauksia ajamaan. Lycka till dem!