Valtiopäivätoimi putkatilojen ja -kuljetusten tiimoilta

v

KIRJALLINEN KYSYMYS

KANKAANPÄÄN POLIISILAITOKSEN PUTKATILOJEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ

Eduskunnan puhemiehelle

Lounais-Suomen poliisilaitos on maan toiseksi suurin poliisilaitos, joka muodostettiin 1.1.2014 yhdistämällä Varsinais-Suomen ja Satakunnan poliisilaitokset sekä Liikkuvan poliisin Turun ja Porin yksiköt. Poliisi palvelee Turun pääpoliisiaseman lisäksi 13 poliisiasemalla, joista Kankaanpään asemalla on uusimmat talteenottotilat eli putkat.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella on 45 kuntaa, joissa asuu noin 694 000 asukasta. Poliisilaitoksella työskentelee noin 790 poliisia.

Kankaanpään kihlakunnan poliisilaitoksen aikana, vuoteen 2009 saakka, oli YJT-kiinniotettuja eli ns. juoppojen kiinniottoja noin 200 -400 henkeä vuodessa.

KIP-kiinniotettuja, eli rikosperusteisesti talteen otettuja oli noin 100 vuodessa. Jo silloin kuljetettiin osa kiinniotetuista Poriin, koska Kankaanpäässä ei ollut kuin yksi vartija. Näiden lukumäärä oli kuitenkin vain muutamia kymmeniä vuodessa.

PORA I –uudistuksen (Poliisin hallintorakenneuudistus) jälkeen Kankaanpään osalta poistettiin mahdollisuus pitää putkassa kiinniotettuja ja alettiin kuljettaa kiinniotettuja Poriin. Kankaanpään putkatilojen vuokra oli ollut vain n. 400 e/kk.

Muutaman vuoden jälkeen lopetettiin putkatilat”tarpeettomina”. Ensin siis evättiin mahdollisuus toimia taloudellisesti ja järkevästi. Sitten perusteltiin lakkauttaminen sillä, ettei Kankaanpäässä ole kiinniotettuja.

Vuositasolla valvontasektorin poliisit ajavat noin 100 000 km/auto. Eli käytännössä 200 - 500 km/työvuoro. Kun työvuoroja on kaksi 12 tunnin vuoroa vuorokaudessa, kilometrejä tulee noin 400 – 1 000km/vuorokausi. Kiinniotetut kuljetetaan kahden miehen voimalla Poriin, jonne Kankaanpäästä on matkaa 65 km ja Karvian keskustasta 100 km.

Kankaanpään poliisilaitoksen yhdellä partiolla on ensisijaisesti vastuualueena: Kankaanpää, Lavia, Pomarkku, Siikainen, Merikarvia, Honkajoki, Karvia ja Jämijärvi. Silloin kuin partio ajaa 2-4 tunnin reissua Poriin, on muu alue tyhjä poliiseista.

Poliisikonttorien harveneminen jo itsessään on aiheuttanut sen, että jäljelle jäävien konttoreiden partiot joutuvat huolehtimaan entistä laajemmista alueista. Kun putkakuljetukset on keskitetty Poriin, niihin kuluva aika lisääntyy, mikä lisää poliisien työmäärää ja vähentää kuntalaisten turvallisuutta erityisesti kiireellisissä hätätapauksissa. Noin kuukausi sitten uutisoitiin, että ryöstöjen määrä on kaksinkertaistunut päiväsaikaan kauppaliikkeisiin, jossa on töissä yksi tai kaksi naista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä palauttaakseen Kankaanpään poliisiaseman kustannuksiltaan edulliset putkatilat käyttöön, että poliisien ja partioiden aikaa säästyy kuntalaisten turvallisuuden hyväksi sekä vähentääkseen talteen otettujen juopuneiden turhasta kuljettamisesta Poriin asti koituvia kuluja?

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2014

Anssi Joutsenlahti /ps.

v

Olikohan torstai toivoa täynnä

Mitä kuuluu kansanedustajan päivään, kysytään usein. Tultuani nyt kolmantena iltana peräkkäin viimeisenä puheejohtajana lopettamasta täysistuntoa klo 22.15 voisin kertoa, että päivään ainakin mahtuu monenlaista, niin myös tänään. Koskaan ei ole kahta samanlaista päiväohjelmaa.

Aloitin aamulenkillä ja klo 8 olin mukana eduskunnan miesten vesijumpassa. Aamulla oli eduskunnan säädösryhmän kokous. Sitten sain opetusta Lumia-puhelimen salaisuuksiin perehtymisessä ja olin myös ruotsinkielen oppitunnilla.

Eduskuntaryhmän kokouksessa Timo Soini kertoi neuvotteluista hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, jossa kaikki olivat sitä mieltä, että velkaantumiskehitys on katkaistava, mutta aikataulusta ja keinoista ei tietenkään opposition tule päättää. Niinpä koko neuvottelu oli paremminkin tarkoitettu hallituspuolueiden rivien suoristamiseksi.

Sitten oli vuorossa 50 vuotta täyttävän edustajan onnittelut puhemiehen huoneessa ja puhemiesneuvosto, jossa päätettiin kahden keskustelualoitteen hyväksymisestä keskusteltaviksi täysistunnossa, toisen niistä jo ensi viikolle, ja toisen sitä seuraavalle viikolle.

Kyselytunnilla perussuomalaisten kysymyksen sai esittää Lea Mäkipää. Istunnossa oli esillä  valiokuntiin lähetettäviä aloitteita  ja viimeiset reilut kaksi tuntia puhuttiin paljon mielenkiintoa herättäneen Suna Kymäläisen, 90 allekirjoitusta keränneestä aloitteesta ETA-maiden ulkopuolelta tulevien kiinteistön hankinnoista. Kun aika vierähti yli normaalin lopettamisrajan, kello 22:een, niin kaksi viimeistä aloitetta oli poistettava listalta. Ne olivat edustajien Jukka Kärnän ja Ari Jalosen aloitteet, jotka tulevat esille uudelleen ensi viikolla.

Jätin myös kirjallisen kysymyksen Kankaanpään poliisilaitoksen putkatilojen käyttämättä jättämisestä. Jotta tällainen päivä tänään!

Kauden ensimmäinen välikysymys

"Rakkahin Jeesus, miks´ viivyt sä vielä, raskas on kulkuni maisella tiellä" soi ennen aamuhartautta hengellisenä musiikkina. Tämä viidenneksi evankelistaksi sanotun Johan Sebastian Bachin säveltämä Liebste Jesus tuo esiin elämämme kaipuun, mutta silti saamme elää täysillä tätä käsillä olevaa päivää. Sain juuri palata lenkiltä, ensi kertaa tänä vuonna pääsin kiertämään Seurasaaren, jonka tiet valtaosaltaan olivat jo kesäisessä kunnossa.

- - - - -
                                                                                                                                                                                                      Päivän ohjelmaksi riittää koko istunnon ajaksi välikysymyskeskustelua hallituksen kuntapolitiikasta. Ennen sitä pidetään kaksi seminaaria, ensin Maanpuolustussäätiön asevelvollisuutta käsittelevä seminaari  - in vai out - sekä kansainvälistä kauppapolitiikkaa käsittelevä: Onnistuuko EU luomaan kasvua kauppapolitiikalla? Näin on esillä peräkkäin kaksi kysymystä!

Molemmista seminaareista löytyisi vaikka eri kirjoituksen aiheensa, kuten myös päivän välikysymyskeskustelusta, jonka sain loppumaan kello 21.35. Eero Heiniluoma johti ensin kolme tuntia, Pekka Ravi kaksi ja minä sitten loppuajan. Yhteensä puhetta riitti seitsemän ja puoli tuntia.

Keskustalla puheenvuoroja oli 20+15= 35 (ensin debatti ja sitten varsinaiset puheevuorot),
perussuomalaisilla 16+16= 32, kokoomuksella 16+11=27, lisäksi kuntaministeri Henna Virkkusen puheenvuorot, demareilla 16+5=21, vasenmistoliitolla 6+0, rkp:lla 3+2=5, vihreillä ja kd:lla 3+1=4, vasenryhmällä ja James Hirvisaarella 1+0. Kaiken kaikkiaan puheenvuoroja käytettiin peräti 149. Debatissa Mauri Pekkarinen ja Jouni Backman saivat 6 vuoroa, Ben Zyskowicz 4 sekä perussuomalaisten Timo Soini, Jari Lindström ja Pirkko Mattila kukin 2.

Pirkko Mattila aloitti ryhmäpuheenvuoronsa kysymällä, onko hallituksen korvissa Brysselin simpukoita vai kuulosuojaimet, kun se ei kuuntele opposition neuvoja kuntauudistuksesta. Opposition taholta pahoiteltiinkin sitä, ettei koko kuntauudistusta tehtäessä lähdetty parlamentaarisen valmistelun pohjalta, jolloin yhdessä olisi voitu sopia kuntarakenneuudistuksesta ja näin ollen viedä se myös läpi. Syyllisetkin tähän yhteistyöhaluttomuuteen kyllä mainittiin.

Lauri Heikkilä kuvasi kuntauudistusta kertomalla miehestä,joka rakensi talonsa palveluiden lähelle kunnantalon taakse, mutta joutuu nyt vanhennuttuaan ja kunnantalon autioiduttua ja kauppojenkin siirryttyä kauemmaksi puimaan nyrkkiin puserrettua kättään irroitettuaan sen rullaattorin kahvasta, kun kuntaministeri tuli 10 vuoden päästä kehumaan kuntauudistusta.

Hallituksen veri punnitaan sitten luottamuslauseäänestyksessä perjanantain istunnossa. Tämä kuntauudistukseen liityvä välikysymys on aihepiiriltään jo neljäs hallituksen vastattavaksi jätetty, jonka pohjalta on voitu punnita hallituksen luottamus.

TalviAreena

Tänään pidettiin eduskunnassa MTV Median ja Porin kaupungin järjestämänä TalviAreena, jonka aiheena oli arktinen alue ja Suomi. Areenassa esiintynyt Esko-Juhani Tennilä totesi kuitenkin kriittiseen tapaansa haukuttuaan myös koko nykyhallituksen, että miksei TalviAreenaa pidetä pohjoisessa, missä edes olisi lunta. Hallitus puolestaan sai arvostelua siitä, että telakkateollisuuteen ei olla panostettu, vaikka meillä on paras tietämys jäämurtajien rakentamisessa. Juuri arktinen ulottuvuus Venäjänkin taholta tarvitsee lähivuosina yli 20 uutta jäänmurtajaa.

Kaiken kaikkiaan koko arktinen ulottuvuus Jäämeren tarjoamine mahdollisuuksineen on kuitenkin huomioitu myös Suomessa. Nyt olisi tartuttava tuumasta toimeen ja ruvettava hyödyntämään näitä näkymiä öljynporauksesta aina Koillisväylän avautumiseen asti. Tarjoaahan se lyhyimmän meritiereitin Aasiaan ja talousmahtiin Kiinaan.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma oli puhujien joukossa yhdessä Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen kanssa. Puhujina oli myös Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste ja Rukakeskuksen johtaja Miia Porkkala, joka tietysti tähdensi matkailun suuria mahdollisuuksia ja kovaa vauhtia kasvavia turistijoukkoja pohjoisen ulottuvuuden hyödyntämisessä.

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen toivotti kaikki mukaan kesän Suomi-Areenalle Poriin, jossa pääteemana tulee olemaan asuminen ja ympäristö.

Valtaryhmittymä taas vastahankaan

Kankaanpään kaupunginvaltuustossa äänestettiin kahdesta asiasta, ja sama synkkä rintama (kepu, kokoomus, demarit ja kd) oli molemmissa perussuomalaisten ja vihreiden ehdotuksia vastaan, kuten valtuustokauden alussa luottamuspaikkoja jaettaessakin. Mikään ei ole ajan kuluessa muuttunut. Vasemmistoliitto tosin oli toisessa äänestyksessä meidän mukanamme.

Äänin 23-12 lopettiin kylmästi Hapuan kyläkoulu mukamas säästöjen aikaansaamiseksi, vaikka selvästi osoitimme, ettei mitään kustannuskevennyksiä synny, näin saadaan vain yhden opettajan virka lopetettua. Nyt Hapualla toimii kolme opettajaa, mutta kaksi heistä luetaan dysfasiaoppilaiden parissa työskenteleviksi. Sen sijaa kustannuksia syntyy koulukyydityksistä, joita Hapualla ei nyt ole lainkaan. Omassa koulussa olevat 15 hapualaista eivät tarvitse kyyditystä ja 12:ta keskustassa käyvää kuljettavat omat vanhemmat. Nyt nämä kaikki 27 tulevat kyyditysten piiriin ja taksiralli alkaa monta kertaa päivässä ja koulupäivä ja matka pitenee ainakin näiden 15:n hapualaisen osalta.

Koulun oppilaiden kokonaismäärä on 33, sillä dysfasiaoppilaita on nyt 18. He ovat saaneet käydä Hapualla jo vuosikausia, koska kouluympäristö on monin verroin turvallisempi kuin keskustassa olevat suurkoulut. Jokainenhan ymmärtää pienkoulun edut, koska se antaa yksilöllisemmän opetuksen ja näin heikompikin oppilas pysyy paremmin mukana. Keskustan kouluista kerrottiin juuri päivän lehdessä, miten jopa poliisit on jouduttu kutsumaan useasti koululle kurinpidollisten ongelmien vuoksi.

Lisäksi on muistettava keskustan ala-asteen koulun remontin alkavan pariksi vuodeksi, jona aikana osalle oppilata tarvitaan korvaavia tiloja ja näitä olisi saatavissa myös Hapuan koululta. Mutta mikään ei auttanut. Hapuan koulun puolesta äänestivät 9 perussuomalaista, 2 vasemmistoliitolaista ja vihreä Irmeli Elomaa.

Itse olen ollut Kankaanpään valtuustossa vuodesta 1975 lähtien - välillä kirkkoherrana Jämijärvellä ja Jurvassa - ja palannut jälleen muutettuani takaisin, eikä tätä ennen ole tarvinnut olla mukana ainoatakaan kyläkoulua lopettamassa. Kyllähän Kankaanpäässä vuosien saatossa on lopetettu 14 kyläkoulua ennen tätä viimeistä Hapuan lopettamista, joten kyläkunnat ovat oman raskaan osansa kantaneet.

Lähes samoin äänin eli 20 vastaan, 2 tyhjää, 11 puolesta teknisen lautakunnan puheenjohtajan - joka on  myös keskustapuolueen ryhmänjohtaja - menettelyä ei äänestetty valtuuston asettaman tutkintalautakunnan alaiseksi. Hän oli kutsunut lautakunnan kokoukseen varamieheksi toisen keskustan valtuutetun, jota ei kuitenkaan oltu nimetty hänen varamiehekseen, vaan joka oli siis täysin ulkopuolinen kuulumatta lautakunnan kokoonpanoon.  Kysymyksessä oli puheenjohtajan jääviys, kun esityslistalla oli hänen oman poikansa määräaikaisuuden jatkaminen samaisen teknisen lautakunnan alaisuudessa, vaikka syksyn yt-neuvotteluissa nimenomaan oli määrätty, ettei lautakunnan kolmea määräaikaista tointa voida enää jatkaa. Myös teknisen viraston johtajan toimet kyseisen ehdotuksen tekijänä joutuvat ihmeelliseen valoon: eikö hän ole tehtäviensä tasalla. Onko taas kysessä Kankaanpäässä niin usein nähty hyvä veli järjestelmä. Tämä kymmenen valtuutetun, 9 perussuomalaisen ja vihreän allekirjoittama kirjelmä meni kuitenkin kaupunginhallituksen jatkokäsittelyyn.

Valtuustoryhmällä taas asiarunsautta

Jaoimme luettavan lehden - taas kerran

Urakka on taas hyvässä mallissa. 5.000 Perussuomalainen-lehteä tuli ja jaettuna on jo valtaosa. Lehteen on tulossa jopa juttua tästä meidän kankaanpääläisten monivuotisesta savotasta, kun muutaman henkilön voimin huolehdimme lehden jakamisesta, peräti hyvin tuloksinkin, kun olemme Kankaanpään suurin valtuustoryhmä.

Lehdessä on tälläkin kertaa myös luettavaa. Eu-kriittisyys ja liitovaltiokehityksen torppaaminen ovat esillä monessa muodossa. Yksi EU-ehdokkaista, puolueen varapuheenjohtaja Juho Eerola piti eduskunnan EU-selontekokeskustelussa ryhmäpuheenvuoron ja puhe on nyt painettu lehteen. Lehdessä esitellään taas kolme kahdestakymmenestä EU-ehdokkaastamme. Kaikkien ehdokkaiden kuvat löytyvät sekä kymmenen ehdokkaan lyhyt kommentti Suomen energiaomavaraisuuden parantamisesta.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajisto vaihtui kokonaisuudessaan viimeisten ns. pitkien valtiopäivien ajaksi ja koko johto myös esitellään. Melkein neljän sivun verran on saanut tilaa Viitasaaren sahuri, tunnettu myös kansanedustaja Teuvo Hakkaraisena. Täyttä asiaa Teuvo puhuukin yrittäjän asemasta.

Puolueen varapuheenjohtaja Jussi Niinistö opastaa, miten eurojytky syntyy, koska Suomen asia, vapaus ja kansanvalta tarvitsevat puolustajansa. Ja tietysti lehdestä löytyy myös puheenjohtajan palsta, jossa Timo toteaa hallituksen toimintakyvyn romahtaneen. EU-vaaliehdokkaittemme asettamisesta hän mainitsee, että helposti olisi saatu kaksikin listallista päteviä ehdokkaita, mutta nyt on hyvä mennä tällä yhteisesti päätetyllä ehdokaslistalla vaaleihin. Nyt toivotaan myös jokaisen perussuomalaisten kannattajan suuntaavan askeleensa äänestämään toukokuun 25. päivänä varsinaisena vaalipäivänä tai sitä ennen ennakkovaalissa.

Istunto voi olla lyhytkin

Ennätyslyhyt istunto pidettiin tänään, kaikilla taisi olla kiire katsomaan Suomen tappioon päätynyttä jääkiekkomatsia rakasta vihollista Ruotsia vastaan. Yhtään puheenvuoroa ei pidetty, kenelläkään ei ollut haluja edes ns. tilastopuheenvuoroon. Tosin asiatkaan eivät olleet kaksisia: kaksi hallintovaliokunnasta tullutta yksimieleistä mietintöä toisessa käsittelyssä, joista valiokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila piti esittelypuheenvuorot jo ensimmäisessä käsittelyssä. Lisäksi oli yksi ensimmäisen käsittelyn asia ympäristövaliokunnasta, jonka puheenjohtaja Martti Korhonen sanoi jo puhemiesneuvostossa, ettei asia tarvitse edes esittelypuheenvuoroa. Kaikki eivät edes ehtineet kirjottautua läsnäolleiksi, kun istunto loppui niin lyhyeen. Pitää siis olla ajoissa paikalla.

Yleensäkin klo 13 alkavat perjantain istunnot ovat vain puolen tunnin mittaisia, koska suuri valiokunta kokoontuu klo 13.30 eikä täysistunto jatku sen jälkeen kuin poikkeustapauksissa. Täysistuntoa ei voida koskaan pitää samaan aikaan minkään valiokunnan kanssa. Se on sääntö, josta ei ole poikkeusta.

Täysistunnothan voivat muuten olla hyvin eri pituisia, josta hyvänä esimerkkinä eilinen klo 16:n kyselytunnilla alkanut istunto. Uudesta avioliittolaista puhuttu pitkä keskustelu loppui kello 21.28, kun olin päättämässä istuntoa, lähes viisi ja puoli tuntia alkamisesta. Kansanedustajan työ ei kuitenkaan rajoitu pelkästään istuntoihin, sillä aamupäivisin on säännönmukaisesti valiokuntatyöskentelyä ja tietysti päivään mahtuu ja mahdutetaan paljon muutakin. Kahta samanlaista päivää ei ole, joten ei ole pitkästymisen eikä turhautumisen pelkoa.

Joskus valtuuston kokoukset ovat myös vain muutaman minuutin pituisia, jos kaikki asiat ovat niin selviä, ettei niistä enää tarvitse puhua. Näin tosin ei enää ole meillä Kankaanpäässä, ja meitä perussuomalaisia on jopa moitittu siitä, että puhumme liikaa valtuustossa ja joskus jopa pyrimme muuttamaan toisten mielestä selviä ja jo sovittuja asioita. Mutta valtuusto on viimeinen korkein päättäjä, joka sanoo lopullisen sanan. Siksi ei ole koskaan liian myöhäistä vielä valtuustossa pyrkiä kääntämään asian kulkua, jos se tuntuu menevän vikasuuntaan, vaikka asia aina onkin jo käsitelty lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.

Kansalaisaloite avioliittolain muuttamisesta

Puolitoista tuntia jo kestin kuunnella keskustelua kansalaisaloitteesta koskien tasa-arvoista avioliittolakia. Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa tuotiin esille, vaikka avioliitto ei kuitenkaan voi olla kuin miehen ja naisen välinen liitto. Vain siten on luomisjärjestyksen mukaisesti vanhemmuus mahdollista, vain mies ja nainen yhdessä voivat saada lapsia. Ja vain siten voidaan taata yhteiskunnan ja yleensä elämän jatkuvuus. Miesparilla tai naisparilla tämä ei ole mahdollista, siksi ne myöskään eivät voi muodostaa avioliittoa.

Mies- ja naispareilla on jo kaikki lain suomat oikeudet rekisteröidyn parisuhteen myötä. Adoptio-oikeus on kaikilla ja toteutetaan vasta kovan kontrollin jälkeen. Yhteiseen  nimeen voidaan oikeuttaa pelkällä parisuhdelain muutoksella. Miksi pitäisi sekoittaa tähän ikiaikainen käytäntö avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona, josta vain voi syntyä lapsia ja niinmuodoin myös muodostua lapsiperheitä.

Joudun vielä loppuillasta johtamaan puhetta varapuhemies Ravin jälkeen.

- - - - -

Johdin neljä tuntia jatkuneen keskustelun loppuosan eli viimeisen tunnin klo 20-21.
107 puheenvuoroa käytettiin, kärjessä oli 24 puheella kokoomus, perussuomalaiset 21, vihreät 18, demarit 15, keskusta ja vasemmistoliitto 9, kd 7 sekä ruotsalainen puolue 3 puheenvuoroa, jossa oli mukana myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe.

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat aviolittolain muuttamista vastaan, niin myös valtaosa keskustasta ja osa kokoomuksesta, vaikka äänekkäimpinä kokoomuslaisina keskustelussa olivatkin tätä aloitetta kannattavat. Muutosta samaa sukupuolta olevien avioliiton puolesta kannattavat lähes kaikki demareista sekä kaikki vasemmistoliitosta ja vihreistä, ilmeisesti myös suurin osa ruotsalaisesta puolueesta.

Aloite lähti nyt lakivaliokuntaan, jossa voimasuhteet ovat melko tasiaset, kuten edelliskerrallakin asiaa käsiteltäessä eduskunta-aloitteen pohjalta. Silloin nykyisen avioliiton kannalla olevat voittivat eikä lakia käsitelty. Myös koko täysistuntosalissa puntit ovat melkolailla tasan.

Metsäpoliittinen selonteko

Kautta aikojen ensimmäinen eduskunnalle annettu metsäpoliittinen selonteko kirvoitti peräti 112 puheevuoroa. Metsä on aina ollut se tuki ja turva, johon viimeiseksi on voitu nojata ja niin se näyttää olevan nytkin, kun esimerkiksi Nokia-huumakin osoittautui vain väliaikaiseksi. Ja kun Suomi-poika tänään sai olympiakultamitalin pitkän tauon jälkeen, sopi keskustelu metsästä samaan päivään, onhan metsä meidän vihreä kultamme.

Toisaalta pidettiin päivän selontekokeskustelua myös kohtalon ivana, kun samana päivänä tuli julkisuuteen metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kansan eroilmoitus, vaikka monen suusta annettiin hänelle kiitosta ja arveltiin eron johtuvan hallituksen suunnitelmasta osakeyhtiöittää metsähallitus ja tietysti siitäkin, että ukko-valtio on vaatimassa yhä suurempaa tulopalautusta valtion metsistä.

Johdin puhetta viimeiset yli kolme tuntia keskustelun alettua kello 14, ja kello oli lopettaessamme 19.47. Puheenvuoron pitäjien järjestyksessä, joka sinällään on täysin sattumanvarainen, oli hauskoja peräkkäisyyksiä. En jopa malttanut olla siitä mainitsematta, kun vuoron perään puheenvuoronsa käyttivät eduskunnan hiihtomestarit Eero Reijonen ja Raimo Piirainen juuri Suomen hiihdon suurena päivänä, kun saimme sprinttihiihtoviesteissä kultaa ja hopeaa.

Samoin sattuivat puhumaan peräjälkeen samoilla kirjaimilla alkavat Timo Kalli, Elsi Katainen ja Johanna Karimäki; Hanna Mäntylä, Lea Mäkipää ja Merja Mäkisalo-Ropponen sekä Pirkko Mattila ja Eeva-Maria Maijala.

Odotusten mukaisesti eniten puheenvuoroja 31 kertyi keskustalle, perussuomalaiset olivat toisena 27 puheenvuorolla, seuraavina kokoomus 17, demarit 13, vihreät 7, joista kaksi ympäristöministeri Ville Niinistöllä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla neljä, vasenryhmällä kolme ja rkp ylsi kahteen. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen vastasi neljästi.

Yleisesti  kiiteltiin sitä, että maallemme monin eri tavoin ainutlaatuisen tärkeä Metsä nostettiin näin esille. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Lauri Heikkilä toi esiin myös puun suuren merkityksen, mutta myös nykyhallituksen toimien arvostelun:

"Metsä on kautta aikojen ollut maamme vaurauden kivijalka ja suomalaisen hyvinvoinnin lähde. Perussuomalaiset luottavat metsäsektorimme menestymismahdollisuuksiin myös jatkossa, huolimatta siitä, että viime aikoina kyseinen sektori on ollut suurten muutosten edessä. Luottamustamme ei horjuta edes se, että viimeisten vuosien aikana metsiin perustuvan teollisuutemme tuotanto sekä arvo ovat laskeneet. Uskomme yhä vakaasti, että metsäalalla on mahdollisuuksia pärjätä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa – varsinkin, kun perinteisten paperin ja kartongin rinnalle nostetaan uusia innovatiivisia tuotteita. Kokonaisuudessaan koko metsäsektorin toimintaedellytysten ja kannattavuuden parantaminen on Suomen edun mukaista. Tämä nousee esiin paikoitellen myös selonteossa. 

Arvailujen varaan kuitenkin jää, onko maamme kuuden puolueen hallitus sisäistänyt edellä mainittua, sillä se on omilla toimillaan heikentänyt vahvasti vientivetoisen metsäsektorin kilpailukykyä ja toimintamahdollisuuksia maassamme. Lisää rajoituksia metsäteollisuudelle ja turvetuotannolle on tulossa parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevien ympäristönsuojelulakimuutosten myötä. Näin siitäkin huolimatta, että kilpailukyvyn tärkeys on selonteossa tuotu keskeisesti esiin. Esimerkkinä hallituksen tekemistä kilpailukykyä heikentävistä toimista voidaan mainita ns. Windfall-vero eli voimalaitosvero, joka otetaan tänä vuonna käyttöön. Metsäteollisuuden merikuljetuksiin kohdentuva rikkidirektiivi tulee puolestaan voimaan ensi vuonna. Kyseiset toimet rapauttavat pahasti maamme teollisuuden kilpailukykyä, mikä kohdistuu voimakkaasti myös metsäsektorille. Jatkossa perussuomalaiset pyrkivät pitämään huolta siitä, että maassamme luodaan hyvät toimintamahdollisuudet aktiivisen metsätalouden harjoittamiselle."

Kultaa ja hopeaa

Franz Leharin "Kultaa ja hopeaa". Ei olisi voinut uskoa millään, että Sami Jauhojärvestä tuli olympialaisten kultamioalisti ja että yleensäkin miehet parisprintissä Iivo Niskasen kanssa ylsivät kultaan. Miestemme hiihto on pitkään ollut alamaissa. Mikäs siis hienompaa, että miehetkin nyt onnistuivat. Naisten hopea ei niinkään ollut yllätys, mutta tietysti yhtä mieluisa, norjattaret vaan olivat parempia.

Laila Kinnunen - Kultaa ja hopeaa (1967)

Lataaja Sirri2

(Gold und Silber) Tv-ohjelmasta À La Laila vuodelta 1967. Kappale: Kultaa ja hopeaa Alkuperäinen nimi: Gold und Silber Säveltäjä: Franz Lehár Alkuperäiset sanat: Franz Lehár Kääntäjä: Tuntematon

Hannu Salminen Upeita hiihtoja!

5 tuntia sitten · En tykkääkään · 2
 

Anssi Joutsenlahti Todella käsittämättömiä, paistaa se päivä risukasaankin!

5 tuntia sitten · Tykkää · 4

 

Hannu Salminen Totta vaikka usko Suomen mieshiihtoon on ollut koetuksella! Tämä palkitsee odotuksen!

5 tuntia sitten · En tykkääkään · 1

Ilpo Iso-Peura Nyt Samilla oli myös Onnea (y) Ja Ruotsalaisilla. Sami jos kuka on pitkänlinjan kaveri ja hänelle Kullan suo (y)

5 tuntia sitten · En tykkääkään · 3

 

 

Juhani Numminen Jääkiekko jännittää Suomi-Venäjä

5 tuntia sitten · En tykkääkään · 1

 

Olli Utriainen On muuten upea tulkinta Laila Kinnuselta!

5 tuntia sitten · En tykkääkään · 1

 

Marja-Leena Wahander Osuva kappalevalinta! Hyvä Suomi! Kyllä oli hienoa katseltavaa!

4 tuntia sitten · En tykkääkään · 1

 

Antti-Pekka Mustonen Olihan YLE:ltä valinta olla näyttämättä hiihtoja suorana. Vai oliko syynä "suunnitelmatalous"? - Vaan ei tuo pahalta tuntunut, kun Leijonat lähettivät presidentti Putinin pois Bolsoi Ice Dome-lta :)

Jäinen mutta lämmin vastaanotto ministerille

Kankaanpään Taidekoululla oli tänään parin tunnin ajan arvovieras, kaikkien koulujemme ylin päättäjä, opetusministeri Krista Kiuru, joka on itsekin täältä Satakunnasta, Porista. Mikäs sen sydämellisempää näin tuttujen kesken, halauksia riitti mennen ja tullen, vaikka alkuvastaanotto olikin "jäinen". Taidekoulun edustalla oli näet menossa jääveistosten tekeminen siitä syystä, että tavanomaiseen lumiveistoon ei löydy materiaalia sateen keskellä. Jäitä on saatu jäädytettyä rakennusaineeksi ja komeita veistoksia pihamaalle onkin ilmaantunut.

Krista pystyy tosiaan vähän niin kuin omana ministerinä hyvin pitämään omiensa puolta. Niinpä Taidekoulukaan ei kärsinyt ministerivaihdoksesta. Edellinenkin opetusministeri, Jukka Gustafsson Tampereelta, vieraili Taidekoululla ja lupasi Taidekoulun säilyvän ainakin niin kauan kuin hän on ministerinä. Toivoin silloin, että hän voisi olla vielä seuraavankin hallituksen opetusministerinä. No, nyt pitää toivoa samaa Kristalle, sillä ei hänkään Taidekolulua lopeta. Muutenkin saisivat riittää opetusalaa kuristavat säästöt, vaikka kestävyysvajeessa elämmekin.

Kaupungin puolesta ministeri Kristalle annettiin muistio keskustan koulun remontista, jättäjänä oli Kauko Juhantalo. Hän tosin joutui sanomaan, että taisi alkaa huonosti, kun aloitteen alussa luki keskustan, olisi tainnut kalahtaa paremmalta, jos alkuun olisi laitettu sdp:n aloite. Leikki sijansa saakoon, tunnelma oli muutenkin todella välitön ja niin ollen rohkaiseva. Homekolujen korjaamiseen onkin olemassa uusi lisämääräraha, mutta kouluja on anojien rivissä melkoinen määrä, yli kolmesataa. Tarve on siis huutava ja se kuvastaa vain nykyisten viimevuosikymmenten rakentamisen tasoa. Surkeaa!

Miten lainkaan selviämme näiden ala-arvoisten rakennusten kanssa. Meilläkin Kankaanpäässä on jo korjattu koulukeskusta, vuoroaan odottavat entinen kauppaoppilaitos, entinen synnytyssairaala, seurakuntakeskus ja uimahalli. Terveyskeskuksessakin väittävät ainakin virastojen puolella olevan kosteusvaurioita. Mitä vanhempi rakennus, sitä varmemmin se välttää nämä home- ja kosteusongelmat, josa hyvänä esimerkkinä yli satakuusikymmentä vuotta vanha kirkko.

Ansaitsematon armo

"Armolaulussa laulamme toistuvasti: 'Sillä armosta me olemme pelastetut, emme tekojemme kautta, ettei kukaan kerskaisi, se on Jumalan suuri lahja.' Heränneen kansan ensimmäisiin kuuluva Niilo Kustaa Malmbergkin on sanonut, että saamme turvautua syntisinä ja jumalattominakin armoon pitäytyen armolupauksiin, jotka eivät anna lupaa epäilyksiin uudestaan kompastuttuammekaan, vaan saamme yhä uudestaan turvautua armoon. Martti Lutheriltakin olemme oppineet: 'Missä syntien anteeksiantamus on, siinä on myös elämä ja autuus, mutta muuten sula kuolema ja kadotus.' Evankeliumi, ilmoitus Jeesuksesta Kristuksesta, maailman Vapahtajasta, antaa syntien anteeksisaamisen.

Näin Jumalan armotyöt ovat ihmeelliset. Raskaiden kuormienkin kautta meidän inhimillisiltä silmiltämme salattuna hän jakaa ansaitsematonta armoaan. Tästä samasta armosta, joka tuee osaksemme täysin ilman omaa ansiotamme kertoo myös tämän septuagesimasunnuntaimme aihe Ansaitsematon armo ja evankeliumiteksti. Tämä septuagesima tarkoittaa seitsemääkymmentä ja niin pitkä aika meillä on jäljellä Pääsiäiseen, Jeesuksen ristinkuoleman jälkeiseen ylösnousemuksen suureen päivään. Nousemme kuulemaan evankeliumitekstiämme Matteuksen evankeliumista luvusta 19, jakeet 27-30..."

Näillä sanoilla aloitin tänään saarnani Parkanon seurakunnan Herättäjän-päivän messussa, jonka jälkeen saimme olla mukana myös kirkkokahveilla ja siioninvirsien veisuuhetkessä. Karvian kirkkoherra Seppo Myyryläinen ja Kauko Huhta Kihniöstä puhuivat myös. Ystävien suurella joukolla saimme olla koolla ystävien ja Taivaallisen Isämme hoidettavina!

Toinen mitali

Viestihiihto ei voi enää jännittävämmäksi käydä kuin Sotshin olympialaisten naisten maalisuoralla, jonne Suomen Krista Lähteenmäki kurvasi ensimmäisenä, mutta oli hetkessä kolmantena. Tornionjokilaakson Pajalasta kotoisin olevan Ruotsin Charlotta Kallan syöksyi kärkeen ja saksalainenkin ohitti Kristan. Aivan viime metreillä koko osuuden kärjessä vetänyt Krista sai kuitenkin työnnettyä suksensa maaliviivalle ennen saksatarta ja johdatti näin Suomen hopealle, joka oli toinen näissä kisoissa.

Kristan asema ei ollut kadehdittava, kun hän joutui lähtemään ankkuriosuudelle kärjessä Kerttu Niskasen tuotua viestin ensimmäisenä, mutta hyvin Krista vaan piti pintansa. Koko joukkuekin ansaitsee lämpimät halaukset: Anne Kyllönen, Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu ja Krista. Erityisen huomioitavaa on voittajasuosikki Norjan jääminen peräti viidenneksi, yli minuutin kärjestä. Norjalaiset ja norjattaretkin ovan vain ihmisiä - sittenkin.

Suomen hiihtäjille sekunnit ja kymmenykset ovat juosseet kyllä harmittavasti, kun Iivo  Niskanen hävisi mitalin 0,2 sekuntia ja Aino-Kaisa Saarinen kaksi sekuntia. Tämän naisten 4x5 km viestikultakin  jäi vain 0,5 sekunnin päähän. Mutta joka tapauksessa Suomi on osoittautunut taas hiihtomaaksi, ja kyllä se kolmaskin mitali vielä on tulossa. Aino-Kaisalle, jos kenelle sen ainakin soisi! Sanotaanhan ettei kahta kolmannetta!

Asiaa aloitteissa

EU-ehdokaslista täyttyi - Poliisiputkat ei

Perussuomalaisten lista eurovaaleissa on täynnä, mukana on 20 toinen toistaan nimekkäämpää ehdokasta. Tässä viimeisessä nimityksessä tuli lisää kaksi kansanedustajaa, Maria Tolppanen ja Kimmo Kivelä sekä entinen ministeri, hänkin 24 vuoden kansanedustaja, Toimi Kankaanniemi. Kansanedustajiamme on nyt ehdokkaina yhdeksän eli reilusti enemmän kuin millään muulla puolueella. Naisiakin on seitsemän kahdestakymmenenestä, ei niinkään huonosti.

Kyllä tästä hyvä tulee, mutta työtä täytyy tehdä hartiavoimin. Äänestämättä jättäminen ei ole mikään protesti Suomen harjoittamaa EU-politiikkaa vastaan, sitä on vain ääni Perussuomalaisille.

On tohtoria ja professoria, mutta myös työmiestä ja rakennustyömiestä ja siis 9 kansanedustajaa, istuva meppi, entinen ministeri ja vaikka mitä.

Facebook-keskustelua:
Jorma Lepistö Anssilla erittäin hyvä kysymys! Olen aina ihmetellyt sitä että miten voi 100 %:sti verovaroin rakennetun rakennuksen vuokra olla noin julmettu????
Sama tauti Kankaapään polisiaseman putkat! L-S alueella on 17 toimipistettä. Kankaanpää on uusin. Noh, piti poliisihallinnon saada 50.000.000 euron säästöt! Herrat ryhtyi töihin, löi viisaat päät yhteen. Lopetettiin Kankaanpään putkat joiden vuokra on alle 400 euroa/kk

Toivo Niemi Voih herran tähren eikö voida tehdä mitään.Tämä on hirveetä rahojen tuhlausta kuljettaa putka - asiakkaat Poriin ja Tietysti meidän poliisit heitä kyyditsemässä. Monen tunnin aika ilman poliisi valvontaa ja saatavuutta hätätapauksissa. Liikenne, Väkivalta,Tulipalo, Ym,m, tapauksissa. Kysy Anssi myös tätä onko tämä edes laillista säästämitä.

Anssi Joutsenlahti Hyvä Toivo ja Jorma, todella kysymys on tehtävä sisäministeri Räsäselle, nyt muuten varmaan putkat ovat tyhjänä eikä Senaatti-kiintestöt saa senttiäkään. Valtio muka säästää toisen valtion laitoksen kustannuksella.

Tasapuolista kyselytunnilla

Tänään yli puolet ajasta käytettiin mitä ajankohtaisimpaan kysymykseen, josta viime päivinä on puhuttu monella suulla monenlaisia mielipiteistä. Perussuomalaisten uusi ryhmänjohtaja puuttui pääministerin asettaman Hetermäen ryhmän raporttiin finanssipoliittisista valinnoista ja talouden sopeuttamisesta. Mitä mieltä hallitus on, sopeutetaanko julkisuuteen tullutta 3 miljardin pakettia tämän hallituksen aikana vai jaksotetaanko sitä useammalle vuodelle. Hallituksen piirissäkin on ollut monenlaista ilmoo asian tiimoilta.

Pääministeri on myös näissä merkeissä kutsunut oppositiota neuvonpitoon. Valtionvarainministeri Urpilaisen mielestä perussuomalaisten vastaukset neuvottelusta olivat myönteiset päinvastoin kuin keskustan. Brysselistä tavoitettu pääministeri sen sijaan kyselytunnin keskusteluista tietämättömänä tiuskasi, että jos Soini ei ole valmis neuvottelupöytään, niin ei sille sitten mitään mahda.

Pääministerin poissaollessa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli melkoisessa helteessä joutuen vastaamaan opposition kysymyksiin peräti 16 kertaa. Perussuomalaiset saivat kysyä 7 ja keskusta 6 kertaa. Kyselytuntihan on nimenomaan tarkoitettu opposition esiintymisareenaksi. Kokoomuksella oli 4 ja sosialidemokraateilla 3 kysymystä, rkp, vasenmistoliitto, vihreät ja kd saivat tyytyä kukin yhteen kysymykseen. Oppositio 13, hallitus 11 kysymystä.

Toisissa kysymyksissä pääsivät muutkin ministerit vastaamaan, neljään vastaukseen pääsi Paula Risikko, kahteen Krista Kiuru ja yhteen Arhinmäki, Koskinen, Stubb ja Viitanen.

Kyselytunnit ovat hyvin suosittuja suoran televisioinnin johdosta ja niillä on 200.000 - 300.00 katsojaa joka viikko.

Senaatti-kiinteistön piittaamatonta toimintaa

KIRJALLINEN KYSYMYS

TIELAITOKSEN RAKENNUTTAMIEN HIEKKASIILOJEN KOHTUUTTOMASTA VUOKRASTA JA SENAATTI-KIINTEISTÖN TOIMINNASTA

Eduskunnan puhemiehelle

Valtatie 23:n varrella Kankaanpäässä sijaitsee entinen tiehallinnon tukikohta. Tielaitoksen (nyk. Destia) Turun piiri rakennutti kallioon suola- ja hiekkavarastot vuonna 1994 tielaitoksen tarpeisiin. Alueen kiinteistöt on vuokrattu puolustusvoimille ja Siilot jäivät käyttämättä, kun virolainen As Teho vetäytyi Kankaanpään alueen teiden kesä- ja talvihoidosta 2008. Sittemmin Senaatti-kiinteistö osti kallioon louhitut hiekkasiilot ja vajaat 100 m pitkän tunnelin, jotka se vuokrasi yksityisyrittäjä Pasi Kiviharjulle n. kaksi vuotta sitten.

Hiekkasiiloihin mahtuu 4.000 tonnia hiekoitusmursketta, jota myydään nyt myös Kankaanpään kaupungille.

Silloin kun siilot jäivät käyttämättömiksi, Kankaanpään kaupunki olisi halunnut vuokrata ne, samoin Destia. Senaatti-kiinteistön pyytämään, silloiseen korkeaan vuokraan ei kuitenkaan ollut kenelläkään varaa. Pelkästään vuokriin ja ylläpitokustannuksiin olisi kulunut n. 100.000 euroa viidessä vuodessa, että tielaitoksen rakennuttamat siilot olisi saatu takaisin yhteiskunnan käyttöön.

Yritykset joutuivatkin investoimaan siilojen tyhjillään ollessa väliaikaisiin hiekka- ja murskevarastoihin. Destia toimii edelleen Kankaanpäässä vuokratiloissa, hiekka- ja suolavarastot ovat pressuhallissa, joissa varastoidaan n. 1.300 tonnia hiekoitushiekkaa ja enintään 200 tonnia suolaa.

Tällä hetkellä Senaatti-kiinteistön omistamat hiekkasiilot on taas vuokrattu, nyt matalaan hintaan, jopa alle koituvien kustannusten. Nykyinen vuokraaja Turun piiristä ei edes tiedä, millä hinnalla edellinen Tampereen piiri olisi siiloa vuokrannut. Vuosia turhaan tyhjänä olleet siilot tuottavat nyt tappiota, pilkkahintaan vuokrattuina.

Tämä on erittäin epäjohdonmukaista ja tilanteesta on koitunut turhia kuluja paitsi ylläpitokulujen myös turhien investointien muodossa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mitä hallitus aikoo tehdä tielaitoksen rakennuttamien, tielaitoksen tarpeisiin tärkeiden hiekkasiilojen asianmukaisen käytön sekä kohtuullisen ja tasa-arvoisen vuokrausmenettelyn suhteen Kankaanpäässä?

Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2014

Anssi Joutsenlahti /ps

Aino-Kaisa

2,2 sekuntia - eli käytännössä ei mitään - erotti Aino-Kaisa Saarisen mitalista olympialaisissa, jossa hiihdettiin erittäin raskaissa oloissa naisten kymppi perinteisellä. Kelistä kertoo jotain se, että varjossakin oli + 11 astetta.

Sain seurata hiihdon liikunta- ja urheilujärjestöjen kotipesässä, Valo-talon kisastudiossa. Tunnelma oli lähes katossa, kun jo hetken näytti Aino-Kaisan mitali lähes varmalta. Toinen ilon aihe oli, etteivät norjalaisetkaan pääse mitaleille. No niin, lopussa kuitenkin yhden norjattaren täytyi kiilata mitaleille, mutta Aino-Kaisa hiihti joka tapauksessa upeasti ja näytti olevansa maamme naisten ykkössivakoitsija. Onhan häneltä jo kisoista viideskin sija.

Ja lisää on tulossa, koska hän lupasi hiihtää kaikki jäljellä olevat matkat. Ainakin naisten perinteisessä viestissä on lupa odottaa mitalia, ainoina varteenotettavina vastustajinahan ovat vain Norjan ja Ruotsin joukkueet, kun Norjakaan ei saa asettaa kuin yhden joukkueen.

125 puheenvuoroa

Täysistunnon ainoana asiana oli tänään valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta suuren valiokunnan mietinnön pohjalta. Mietintöön on liitetty myös yhdentoista muun valiokunnan lausunnot. Molemmilla oppositiopuolueilla on vastalauseet, joista äänestetään perjantain istunnossa.

Asian tiimoilta puhuttiin kuusi tuntia ja 14 minuttia, itse johdin istunnon loppuosan kaksi tuntia ja 44 minuttia. Puheenvuoroja käyttivät eniten EU-kriittisimmän puolueen meidän, perussuomalaisten edustajat, 42 kappaletta. Seuraaavana tulee keskusta 25, demarit 17, kokoomus 16 ja vihreät 9.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Juho Eerola lainasi Tampereen yliopiston professorin lausuntoa, jossa tämä totesi: "Selonteko on yhdentekevä, latteudessaan masentava asiakirja, joka antaa huonon - mutta samalla ehkä realistisen - kuvan hallituksen tahtotilasta ja kyvykkyydestä." Eerola yhtyi lausuntoon ja sanoi Kataisen hallituksen seilaavan Euroopassa vailla suuntaa.

Teuvo Hakkarainen puki perussuomalaisten tuntoja sanoiksi todetessaan, että maksamme yhä enemmän, mutta vaikutamme yhä vähemmän. Kolmen viimeisen vuoden ajalta olemme EU:n nettomaksjana kahden miljardin verran.

Oppositio arvostelikin nykyeuron olevan liiana vahva ja siten kasvun este. Kysyttiin myös, mitä tarkoittaa hallituksen kannanotto tukea Euroopan tiiviimpää yhdentymistä silloin, kun se tunnetaan tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Paljon jäi vielä kysymyksiä ilmaan ilman selkeitä vastauksia!

Vilskettä ja vipinää

Maanantaista lähtien on ollut taas vipinäviikon alkua.

Yle Satakunnan Maakuntaparlamenttiin Poriin oli kutsuttu kansanedustajia. Vajaassa puolessa tunnissa ei juuri puusta pitkään päästy. Valtionosuusuudistus puhutti, koska se kohtelee miinusmerkkisesti kaikkiakin Satakunnan kuntia. Asia on tosin vasta valmisteilla. Lisäksi on huomioitava jo nykyinen valtiovallan suunta valtionosuuksien vähentämistendensseineen. Kuntien tilanne ei ole kehuttava.

Päivällä oli Kankaanpään seudun Sotainvalidit ry:n vuosikokous, jossa totesimme, että paikalla oli kyllä meitä muita jäseniä, mutta sotainvalideja edusti vain Toivo Lautaoja. Kolme johtokunnan sotainvalidijäsentä on ainakin parhaillaan sairaalassa. Mutta toimintaa jatkamme yhä, veljiä ja sisaria ei jätetä!

Illalla oli kirkkoneuvosto, josta jo edellisissä blogikirjoitukissani mainitsin. Siellä tapasimme ensi kertaa vasta valitun taloudenhoitajankin.

Tiistaina oli 112, eli eduskunnassa sai tutustua 11.2. talon kriisien hallintaan valmistautumiseeen ja perehtyä netin välityksellä esimerkiksi tulipalon nopeaan etenemiseen omakotitalossa. Saimme opetusta myös ensiavun antamisesta.

Koko oppositio jätti myös näiden päivien ensimmäisen välikysymyksen hallituksen kuntapolitiikasta.

Täysistunnossa oli valiokuntaan lähettämiskeskustelussa 84 puheenvuorolla hallituksen 349 sivun esitys uudeksi ympäristölaiksi. Erityisesti tulkinta laissa olevasta luontoarvojen maininnasta herätti intohimoja varsinkin turvesoiden käyttöönoton yhteydessä. Niinpä Rkp:n Mats Nylund epäili tämän 13 §.n tulkinnan tulevan johtamaan virkamiesvaltaan ja pitkiin oikeusprosesseihin. Sain olla johtamassa keskustelua loppuosaa parin tunnin ajan.

Huvittavana asiana voi mainita, että vielä puhemiesneuvostossa päätettiin esittää Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaalia, mutta onneksi istunnon aluksi pääsihteeri Seppo Tiitinen vielä lukaisi läpi nimiluettelon. Siellä oli varajäsenenä vanhasta muistista Astrid Thors, joka ei enää ole kansanedustajana. Näin asia voitiin vielä vetää pois käsittelystä ja asia päätettiin vasta seuraavssa istunnossa, koska valtuuskunnan jäsenten on oltava kansanedustajia.

Työttömien ruokailu jatkuu

Työttömien ruokailu jatkuu yhdessä Kankaanpään seurakunnan diakoniatyön ja työttömien oman järjestön, Toimitupa ry:n toimesta. Ruokailuissa oli kävijöitä satoja silloin, kun niitä pidettiin aikanaan vuosia seurakuntakeskuksessa. Niiden tilojen jouduttua kokoontumiskieltoon kosteusvaurioiden ja huoneilmaepäpuhtauksien vuoksi myös ruokailut jouduttiin lopettamaan.

Nyt kaupunkin on luovuttanut veteraanitalon kokoontumistilat käytettäväksi ja näin päästään taas elvyttämään kaivattua ja tarpeellista toimintaa. Ensimmäisen kuukauden palkkakustannukset maksaa seurakunta ja siitä lähtien niistä huolehtii ELY-keskus, koska vastaava henkilö on työllistettävä pitkäaikaistyötön. Muut talkoolaiset ovat vapaaehtoisia työttömiä.

Samanlaisen työllistetyn olen saanut myös PoSa:n vanhustyön kartoittajaksi. Toinen kahdesta työllistettävästäni valmistui oppisopimuksella lähihoitajaksi ja näin jouduin etsimään uuden työllistettävän, joksi löytyi pitkäaikaistyötön merkonomi.

Näin asiat menevät eteenpäin, pikkuhiljaa, mutta kuitenkin!

Kankaanpään seurakuntakeskus

Jo parin vuoden ajan Kankaanpään seurakuntakeskus on seisonut toimettomana saatuaan käyttökiellon huoneilmaepäpuhtauksien eli kosteusvaurioiden johdosta. Museovirasto on asettanut kuitenkin purkukiellon tälle kuuluisien arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin luomukselle pitäen sitä suojelukohteena, vaikka me paikkakuntalaiset emme sitä ymmärrä. Mitä suojeltavaa on 1970-luvun alussa valmistuneessa talossa, joka näin nopeasti on tullut käyttökelvottomaksi.

Talon tontti on mitä arvokkain keskeisellä paikalla Kankaanpään ydinkeskustassa. Yhteistyöhankkeita onkin myös kaupungin kanssa, jonka kaavoitusohjelman kärkipäässä on vierekkäisten tonttien, seurakuntakeskuksen ja linja-autoaseman uudelleen kaavoitus. Tämä voisi mahdollistaa vaikka mitä yhteiselle suurelle ja vapautuvalle tontille, sillä myös linja-autoasemalla on kosteusongelmia.

Tänään kirkkoneuvostossa edettiin lähettämällä rakennusliikkeille ostotarjous seurakuntakeskuksesta sitoumuksella, että mahdollinen ostaja korjaa seurakuntatalon hyväksyttävään kuntoon, jolloin seurakunta on valmis vuokraamaan tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Myyntipäätös tehdään kokonaistaloudellisin perustein, jolloin huomioidaan tarjoushinta, korjauksen toteutustapa, tuloksellisuus, tilojen varustaminen ja vuokra. Kuitenkin pidätetään oikeus hylätä kaikki tarjoukset.

Ainakin tämän kilpailutuksen jälkeen pitäisi myös museovirastolta löytyä purkulupa, jos ei kelvollisia tarjouksia löydy. Kuka sitä paitsi takaa, että tilat saadaan korjaamallakaan hyväksyttävään kuntoon. Kokemukset ovat varoittavia. Kosteusvaurioita ei niin vaan ole saatu korjattua, kun lisäksi kastunut betoni erittää myrkkyjä.

Lauantaipäivää

Lauantaipäivä sisälsi olympialaisia, yleisurheilun hallimaaottelua, yhteisvastuukeräystä marketin ovella ja kaksi veteraanien onnittelukäynti;, yhdeksänkymppinen ja 91-vuotias täyttivät tänään vuosia. Vesisadetta ja liukkautta varsinkin sivuteillä, siksi ei lenkkikään maistunut. Ei varsinkaan hiihtolenkki, vaikka eilen illalla vielä oli lentokeli liikuntakeskuksen kuntoladulla Hesasta kotiin tultua.

Kyllä täytyy kiittää ylivoimaisen enemmistön mitä myönteisimpää suhtautumista Yhteisvastuukeräykseen kaupan ovella. Sain jutella monen tutun kanssa, vaihtaa tervehdyksiä ja rahaa kilahti lippaaseen, myös kahisevaa setelirahaa. Kaksituntinen keräysvuoro ei käynyt lainkaan pitkäksi. Sain tavata myös entisiä kankaanpääläisiä, jopa paluumuuttajia. Kanta- eli perus-kankaanpääläisenä minulla on se etulyöntiasema, että tunnen pitkältä ajalta paikkakuntalaisia, nuorempi polvi vaan rupeaa olemaan vieraampaa. Varmasti heitäkin tuntisi, kun kuulisi taustoja ja sukujuuria.

Oli vähän sama tunto kuin kesällä torilla, jossa myös saa nähdä paljon tuttuja, joita muuten ei juuri tulisi tavattua. Meidän ihmisten välinen vuorovaikutus on kaikella tavalla tärkeää. Tavataan ihmisiä ja ainakin tevehditään. Hymyilläkin voi, niin päivä tuntuu paremmalta.

Tekstejä kristilliseltä pohjalta

Viestini la 8.2. Jyväskylässä järjestettävälle raamattumarssille:

 

Hei

Kiitos viestistäsi, asia on ollut mielessä, mutta eduskunnan aloitusviikko ollut hektinen, ajattelin kuitenkin tänään lähettää jotain, joten kiitos!

Kiitos kutsustanne Jyväskylän raamattumarssiin "Suomi Jeesukselle". Jeesus itse opetti meitä niin monesti itseämme korostavia ja itsestämme kovinkin suuria ajattelevia, että suurin Jumalan valtakunnassa on lasten kaltainen ja joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi ei pääse sinne sisälle. Siksi saamme olla aina itsessämme pienellä paikalla ja Mestarissamme Jeesuksessa kuninkaan kansalaisia ja saamme opetella rukousta: Milloin opin lapsen lailla lähestymään Isääni, pyytämään, mit´ olen vailla, valittamaan hätääni, niin kuin lapsi katsomaan Isän puoleen itkien, hältä kaikki toivomaan? Toivon oppivani sen. Ja näin saamme veisata riemuisasti: Kiitos suuren Kuninkaan, joka siunaa kirkkoaan lahjoin lukemattomin, erilaisin antimin. Tässä valtakunnassa ovat heikot vahvoja, sairas terveen parantaa, saaja auttaa  antajaa. Siunattua Jeesus-marssia, vaikka säätiedotuksen mukaan tulee ankara ilma, mutta siinäkin Taivaallinen Isämme näyttää voimaansa!

Anssi Joutsenlahti eduskunnan toinen varapuhemies, rovasti

 

 

 

Sain toisenkin sähköpostiviestin, johon vastasin ja kuva otettiin täysistuntosalin ulkopuolella oven edessä:

 

Hei eduskunnan pappiskansanedustajat!

 

Olen tekemässä ensi viikon Kotimaa-lehteen juttua tasa-arvoisen avioliittolain lähetekeskustelusta eduskunnassa. Haluaisin esittää teille pari haastattelukysymystä. Voitte vastata sähköpostilla tai sopia puhelinhaastatteluajan. Toivoisin vastauksia mahdollisimman pian. Lämmin kiitos jo etukäteen! Kuvaajamme Matti Karppinen tavoittelee teitä myös kuvattavaksi lehteen.

Kysymykset:

1. Aiotko äänestää tasa-arvoisen avioliittolain puolesta vai vastaan? Millä perusteella?

2. Millainen tuntuma sinulla on: Meneekö tämä laki läpi eduskunnassa vai ei?

    Meneekö läpi nyt vai joskus tulevaisuudessa vai ei ollenkaan?

3. Miten koet tämän asian vaikuttavan kansanedustajien poliittiseen uraan? Tuleeko se, mitä edustaja tästä asiasta päättää, vaikuttamaan äänestäjien käyttäytymiseen seuraavissa vaaleissa? Pitääkö edustajan äänestää omantuntonsa mukaan vai sillä perusteella, mitä arvelee äänestäjiensä toivovan?

Emilia Karhu

 

 

 

Hei

 

1. Jopa koko puolueemme perussuomalaisten  linja on yksiselitteisen selkeä, nykyinen sukupuolineutraalin suhteen laillistaminen riittää. Ei tarvita mitään lisää. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

 

2. Kansalaisaloite menee lakivaliokuntaan, jossa kannat ovat melkein tasoissa, uskoisin siellä perinteisen avioliittonäkemyksen voittavan nipin napin. Näin ollen se ei palaa valiokunnasta täysistuntoon päätettäväksi, jossa sillä voisi olla mahdollisuus läpimenoon.

 

3. Tietysti äänestetään omantunnon mukaan ja olen kirkon hyväksymän virallisella kannalla. Ei yksityinen äänestys vaikuta äänestäjien käyttäytymiseen, vaikka nimenomaan tässä kysymyksessä uskon olevani samalla kannalla kuin valtaosa oman vaalipiirini Satakunnan ihmisistä.

 

Terv. Anssi Joutsenlahti eduskunnan II varapuhemies

 

 

 

Kovan viikon loppupuolella

Joskus puhutaan kovan päivän illasta, mutta nyt täytyy sanoa: Kovan viikon loppupuolella. Melkoista haipakkaa siis on menty maanantaista alkaen. Heti aamulla valittiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajisto; Jari Lindström, Maria Lohela ja Kaj Turunen. Päivän täysistunnossa oli vuorossa  nimenhuudon mukainen lippuäänestys puhemiehistä. Noudatin myös kansliapäällikkö kenraali Arto Rädyn kutsua Turvallisuuskomitean vuosipäivävastaanotolle Säätytalolle.

Tiistain Valtiopäivien avajaispäivästä jo kerroinkin seikkaperäisemmin.

Keskiviikkona aamupäivällä olin 367 muun ilmottautuneen mukana Kunnallisalan Kehittämissäätiön seminaarissa "Median murros Ihmisessä, Suomessa ja maailmalla". Ennen puhemiesneuvostoa ja valtiopäivien avauskeskustelua olimme puhemiehistönä pääsihteerin kanssa onnittelemassa 50 vuotta täyttänyttä ministeri Anna-Maja Henrikssonia.

Pääministerin ja oppositiopuolueiden ryhmänjohtajien väittelyssä uusi ryhmyrimme selvisi mukiinmenevästi omalla karjalaisella myhäileväisyydellään. Kävimme vielä Pieni Roopertinkatu 14:ssä tutustumassa Apteekkiliiton uudistuneisiin tiloihin avajaisten merkeissä. Tuttua aluetta, kun opiskeluaikana asuin Heränneiden ylioppilaskodissa samalla kadulla, Pikku Roba 10:ssä.

Ja tänään torstaina sitten. Kuntosalilla käynnin jälkeen puolustuksellisen parlamentaarisen selvitysryhmän seminaarissa, "Puolustuksen haasteet 2020". Paikalla eduskunnan auditoriossa oli vähintään viistoista kenraaliakin, ei kuitenkaan ensimmäistä syntyperäistä kankaanpääläistä kenraalia Markku Myllykangasta. Kansanedustajamme Pentti Kettunen tarjosi ennen ryhmäkokousta kakkukahvit kunniamerkkinsä ansiosta.

Satakuntavaltuuskunnan 20-vuotisjuhlaseminaarissa Kansallismuseossa oli myös nimekkäitä alustajia. Rautaruukin toimitusjohtaja, syntyperäinen eurajokinen Sakari Tamminen uskoi Ruukin fuusioinnin turvaavan toiminnan kiristyneillä markkinoilla myös täällä kotimaassa paremmin kuin yksin toimien. Tämä oli iloista kuultavaa, koska juuri meillä Kankaanpäässä on Satakunnan ainoa Ruukin toimipiste. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsti Varhila kertoi SoTe-uudistuksen näkymistä. Satakunnan keskussairaala onkin maamme toiseksi suurin.

Kyselytunnin jälkeen olin myös tunnin ja kaksikymmentäviisi minuuttia puikossa johtaen istuntoa, joka päättyi klo 19.15. Esillä oli järjestyksessään toinen kansalaisaloite, "Järkeä tekijänoikeuslakiin", joka sai melkoisen tyrmäävän vastaanoton, vaikka ko. laki kyllä kaipaa parantamista ja sitä ollaankin työstämässä parhaillaan Paavo Arhinmäen ministeriössä.

Kyllä huomenna perjantaina jo mielellään lähtee käväisemään kotipuolessa.