Mahtava tunnelma! Erinomainen laulattaja ja kirkontäyteinen innokkaiden laulajien joukko sen aiheuttivat, kun Noormarkun kirkossa lauloimme Kauneimmat joululaulut-tilaisuudessa. Edellisvuonna sain olla samoin juontajana Keski-Porin täpötätäydessä kirkossa ja aiemmin niin Jämijärven kuin Jurvankin kirkoissa. Tänään tuntui kuin kilvan olisimme laulaneet ja varmaan monelta tuli ääni käheäksi, mutta ei suinkaan turhan takia, kun Heikki Lipasti johti ja säesti lauluamme.
Noormarkussa olemme jo laulaneet Kauneimmat joululaulut Rudanmaalla, Kairilassa ja Hopeaharjulla, nyt siis pääkirkossa ja edessäpäin ovat vielä Lassila, toinen kerta kirkossa, Mäntylinnan vanhainkoti ja Snällintupa. Mutta yhä uudelleen nämä herkät ja koskettavat joululaulut Vexi Salmen sanoin tekevät sydämeemme joulun ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.
On ollut Suomen Lähetysseuralta ja sen työntekijöiltä Matti Herojalta ja Martti Kauppiselta todellinen löytö aloittaa Kauneimmat joululaulut, joita siis jo 36 vuoden ajan on laulettu kaikissa Suomen kirkoissa, ja samalla muistettu kaukaisia vähäosaisempia veljiämme ja sisariamme kehitysmaissa. Jopa miljoona laulajaa saa näissä lauluhetkissä todellisen joulun tunnun sieluun ja sydämeen, kun joulu, joulu on meillä.
Taas kaikki kauniit muistot mun tulee mielehen: lumivalkeat pellot, puistot ja juhla Jeesuksen.
Sitä milloinkaan ei viedä, ei ryöstetä sielustain. Tämä Sulho Rannan säveltämä ja Viljo Kojon sanoittama laulu Sulo Saaritsin laulamana ja Tauno Äikään uruilla säestämänä kuullaan aina Suomen Turun julistettua joulurauhan. Juuri silloin on mielestäni oikea JOULU!
Sydäntä koskettavia ja mieltä herkistäviä joululauluja on toki monia. Niitä ovat mm. kolme Sakari Topeliuksen sanoittamaa: En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan, mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan. Varpunen jouluaamuna, jossa on yksivuotiaan kuolleen Rafael-pojan poismenon aiheuttamaa tuskaa, mutta myös lohdutusta ja rakkautta. Kauneimmaksi joululauluksemme valittu Sylvian joululaulu puolestaa puhuu verhotusti isänmaamme vapauden kaipuusta Venäjän vallan alaisuudessa. Säveltäjinä näissä ovat itse Jean Sibelius, Otto Kotilainen ja Karl Collan.
Joulunaikaista todellisuuttamme kuvaa jatkuvasti ajankohtaisesti hausjärveläinen talonpoika Mauno Isola 1930-luvulla kirjoittamassaan laulussa: Me käymme joulun viettohon niin maisin miettehin. Me niin helposti kiinnitymme joulun valmisteluun ja vastaanottamiseen ulkonaisesti, joka sekin tietysti on tarpeellista, mutta sittenkään joulun sanoma, Jeesus-lapsen syntymä ei saisi jäädä unholaan: Laps´ hankeen hukkuu unhottuu. Siksi: Oi ystävät, jos myöskin me kuin tietäjämme nuo veisimme kullan, mirhamin tuon rakkaan lapsen luo, niin meille joulu maallinen ois alku joulun taivaisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti