Häikäisevä kuningaskotka

Mäkihyppy on aina ollut paraatilajejamme, joita nykyisin ei enää ole liiaksi. Tänä päivänä meillä näyttää olevan vain yksi hyppääjä, joka sitten on ylitse muiden, aivan uskomaton. Lopetettuaan mäkihypyn ja oltuaan vuoden hyppäämättä kuningaskotka Janne Ahonen onneksemme kuitenkin päätti palata ja on nyt lähes ainoa, joka pystyy taistelemaan kärkipaikoista, Harri Ollin voinee laskea toiseksi.

Viiden mäkiviikon voittajana Janne Ahonen lähti taas mukaan Keski-Euroopan turneelle ilman mitään paineita tai ennakko-odotuksia. Ja kuinka ollakaan. Voi jopa sanoa, että täysin puskista tulleena Janne kuitenkin rupesikin taistelemaan jopa koko viikon kokonaisvoitosta aina neljännen eli viimeisen kilpailun viimeiseen hyppyyn asti, kun ylivoimaisen mäkimaan Itävallan hyppääjät yksi toisensa jälkeen hyytyivät viimeisen kilpailun ensimmäisessä hypyssään. Toinen kierros sujuikin heiltä jo paremmin ja niin Janne Ahosen oli jääminen toiseksi niin mäkiviikon kokonaiskilpailussa kuin tämänpäiväisessä viimeisessä osakilpailussa Bischofshofenissa, jonka mäki on aina ollut Jannen mielimäki. Nytkin hän hyppäsi kaksi hienoa hyppyä, mutta nekään eivät siis aivan riittäneet.

Janne itsekin ollen tietysti erittäin tyytyväinen hienosta menestyksestään harmitteli ennen mäkiviikkoa potemaansa parin viikon flunssaa sanoen, että olisipa se alkanut jonkin päivän aikaisemmin, hän ei siis ollut ihan täydessä terässä alusta lähtien, vaikka lopputulos olikin näin mainio, että vain yksi Itävallan vahvasta tallista loppujen lopuksi pysyi edellä.

Itävallan salaisuus on mahtavassa yhteishengessä ja kovassa panostuksessa, miesten ei tarvitse muuta kuin hypätä ja kaikki mahdollinen apu on käytettävissä psykologia ja mieliala-asiantuntijaa myöten. Fyysiset ja psyykkiset asiat ovat siis Itävallassa kunnossa, vastaavaa ei voi sanoa Suomesta, kun seuraa esimerkiksi vaikka Ollin surullista kohellusta ja tuppisuumaisuutta. Eipä ihme, että mäkimiehemme ovat alamaissa. Onneksi kuitenkin kuningaskotka palasi, mihin lentäneekään vielä hienon paluun tehtyään. Toivokaamme parasta, mutta vaatikaamme myös mäkimiestemme olosuhteiden nostamista Itävallan tasolle, siellä ei varmasti valitella raha-pulaa, niin kuin meidän mäkimiehemme, viimeksi esim. Kalle Keituri.