Syystä oli presidentti näreissään jättäessään Taxellin johtaman perustuslakikomitean mietinnön pohjalta hallituksen valmistelemaan lakiehdotukseen painokkaan lausumansa. Ehdotuksessa puututaan presidentin jäljellä olevien valtaoikeuksien riisumiseen. Tähän ei olisi mitään tarvetta, kun edellinen perustuslain muutos on valmistunut vasta kymmenen vuotta sitten ja uudesta laista ei ole kokemuksian kenenkään muun presidentin ajalta kuin yksin Halosen.
Hallituspuolueet ovat kuitenkin saaneet päähänsä kokoomuksen kaikkein innoikkampana ajajana, että presidentin jo muutenkin riisuttuja oikeuksia olisi edelleen vähennettävä. Tässä käsittämättömässä pyrkimyksessä puolue on jo saanut aika tavalla nokilleen, kun heidän vahva presidenttiehdokkaansa Sauli Niinistö on suivaantunut puolueensa kannanottoihin ja on kieltäytynyt asettumasta enää kansanedustajaehdokkaaksi ja epätodennäköistä on hänen rupeamisensa enää presidenttiehdokkaaksikaan tässä tilanteessa.
Mitä todellakaan teemme pelkällä seremoniamestarilla. Kansalaiset todella haluavat presidentille valtaoikeuksia, sen se on osoittanut innokkaalla osallistumisellaan presidenttivaaleihin, joissa äänestämässä käydään kaksi kertaa enemmän kuin esim. viimeisissä EU:n meppien valinnassa. Niinpä eduskunnan on otettava vakavissaan huomioon presidentin vastalause, joka ei suinkaan enää koske hänen omaa asemaansa, koska enää kolmatta kertaa lain mukaisesti hän ei voi asettua ehdolle.
Helsingin Sanomat ounastelee presidentin valtaoikeuksista tulevan yksi eduskuntavaalien teemoista. Tässäkin asiassa PerusSuomalaiset ovat oikealla teillä puolustaessaan presidentin vahvaa asemaa. Niinpä Timo Soinikin vertasi EU:n uutta presidenttiä, jota edes mepit eivät saaneet valita, vaan se vaan sovittiin maiden välisissä neuvotteluissa, Suomen suoralla kansanvaalilla valittuun presidenttiin. Kummalla todella pitäisi olla valtaa, jonka on lähdettävä nimenomaan suoraan kansalta eikä mistään kapinettien juonitteluista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti