Olen mielettömän iloinen sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen hallituksen päätöksestä kahdesta ydinvoimalasta. Asia onkin täysin mieletön. Ihmetellä pitää varsinkin asian esitelleen minsterin Mauri Pekkarisen entisen ydinvoiman vastustajan kantaa, mutta kepuhan on aina asioissa puolesta ja vastaan.
On näet täysin moraalitonta ja vastuutonta edistää kuolemanvaarallisen ydinvoiman käyttöä. Koska ihmisjärki ei hallitse tätä enrgiamuotoa, on aina otettava huomioon myös mahdollinen atomikatastrofi teknisen virheen, inhimillisen erehdyksen tai tahallisen tuhoamistarkoituksen aikaansaamana.
Ja sitten se sadoiksituhansiksi vuosiksi jäävä säteilevä ydinjäte, jolle nyt jo vuodesta 2004 lähtien on louhittu loppusijoituspaikkaa Eurajoen Olkiluodon peruskallioon, jonne jätettä voidaan ruveta varastoimaan 2020-luvulta lähtien. Siihen asti se saa hehkua välivarastoissa Loviisassa ja Olkiluodossa. Syyttä ei Helsingin Sanomissa kysytä, millainen varoitus ymmärretään vaikkapa vuonna 100 000 tämän jätteen sijaintipaikasta.
Tämän ydinjätten käsittelylaitosten prosessi kuvaa mutkikkuudessaan koko radioaktiivisen aineen vaarallisuutta. Ensinnäkin radioaktiivinen myrkkkyilma tihkuu läpi yhä uusista raoista joutuen kosketuksiin hiusten (ne on peitettävä), silmien (jotka on peitettävä suojalaseilla) tai henkitystiehyeiden kanssa (jotka on suojattava suun edessä pidettävällä suodattimella).
Mutta sitten se prosessi:
1. polttoainesauvat kuljetetaan varastoitaviksi radioaktiivisuuden poistamiseksi vesialtaisiin.
2.sauvoista poistetaan suojavaipat kauko-ohjattujen tarttumien avulla.
3.sisältö paloitellaan suurilla saksilla.
4.erittäin radioaktiiviset palaset liuotetaan kemiallisesti kiehuvassa salpietarihapossa.
5.rikastettu uraani, plutonium ja muut aineet erotetaan kemiallisesti useina teknisinä vaiheina.
6.valmistetaan plutoniumoksidia.
7.uraani väkevöidään.
8.jätteet jälleenkäsitellään.
9.nestemäiset ja kiinteät jätteet saatetaan varastoitaviksi.
10.jätteet haudataan eri paikkoihin niiden radioaktiivisuuden mukaan.
11.matalaradioaktiiviset nestemäiset jätteet päästetään mereen.
Kaiken kaikkiaan atomivoimateollisuuden todellisuus ei todellakaan ole lainkaan se teknologinen paratiisi, jota sen puoltajat uskottelevat suurelle yleisölle, vaan pikemminkin teknologinen helvetti, jossa juuri mikään ei suju niin kuin pitäisi. Eivät koneet eivätkä ihmiset kykene toimimaan niin täydellisesti kuin teknokraatit edellyttävät, vaikkapa ei nyt oltaisikaan humalassa eikä Tsernobylissa. Eihän esim. Olkiluoto kolmostakaan näytetä saatavan valmiiksi monen vuoden viivytyksenkään jälkeen.
Tällaisenko perinnön olemme valmiit antamaan tuhansille jälkipolville. Eikö pikemminkin energian rajattomalle kasvulle ole laitettava rajoja ja suuntauduttava muihin energiaratkaisuihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti