67 vuotta voi jostakin tuntua paljolta, mutta tallella päivät eletyt ja lauloihan Tapio
Rautavaarakin, ettei hän päivääkään vaihtaisi pois. Näin saa olla tyytyväinen ja kiitollinen jokaisesta taakse jäänestä päivästä ja vuodesta. Ja uteliaana saa pohtia, mitä tulevat päivät tuovat muassaan ja kai sitäkin täytyy mietiskellä, paljonko näitä armorikkaita vuosia vielä edessäpäin on. Onneksi emme kukaan tiedä päiviemme mittaa emmekä määrää.
Facebookista paljon varoitetaan ja kehotetaan olemaan siitä irrallaan. Mutta kyllä siellä olemisella on hyvätkin puolensa. Sain facebookista ystäviltä peräti 82 onnentoivotusta. Ei voi muuta kuin kiittää ja pokata nöyrimmästi kaikkia muistaneita. Oli synttärikahveilla kotonakin aivan muutama ystävä. Eihän välivuosia nyt kovinkaan vietetä eikä juhlita. Mutta kyllähän muistaminen aina mukavalta tuntuu.
Sain kaksi hienoa virsionnitteluakin facebookissa. Toisen esitti kanttori ja toisen kanttorin mies: Monia vuosia, armorikkaita vuosia, monia armorikkaita vuosia; Kirkkaat riemun äänet soivat tänään sydämessäni, muistot kiitosmielen toivat, niistä kiitän nöyrästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti