Yli sata vuotta on kestänyt, kun vuonna 1906 hyväksytyn yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden tosiasiallinen toteutuminen on edessä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Alkujaan hyväksyttiin h´dontin mukainen kylläkin suhteellinen vaalitapa, joka kuitenkin on suosinut suurimpia puolueita. Tämä vääristymä ollaan siis vasta nyt oikaisemassa. Näin kauan on siis todellisen demokratian läpivieminen kestänyt maassamme. Valtapuolueet saavat kantaa siitä raskaan vastuunsa.
Saimme me entiset kansanedustajat olla yhdistyksemme 20-vuotisjuhlaseminaarissa kuulemassa tasokkaita esitelmiä kansavaltaisuutemme ja parlamentarismin synnystä ja kehittymisestä nykyhetkeen asti eduskunnan uudisrakennuksessa Pikkuparlamentissa.
Alustuksia pitivät professori Juhani Myllys kansanvallan synnystä ja parlamentarismista sekä dosentti Vesa Vares: Onko suomalainen parlamentarismi kriisissä.
Illalla nähtyyn suureen tv-keskusteluun pakkoruotsista liittyen kuulimme jo 1880-luvulla esiintyneen kaksi ryhmittymää fennomaanit ja svekomaanit säätyvaltiopäivillä ja kiistakysymyksenä jo silloin oli kielikysymys ja kielipuolueiden taistelu vallasta. Hyvin ovat ruotsinkieliset säilyttäneet asemansa, turhaan he eivät ole olleet hallituksessa yhtäjaksoisesti 30 vuotta.
Tämänpäivän asetelmiin liittyen myös eduskuntauudistuksen syntyvaiheissa 1906 oli ratkaisevaa kansanvaltaisuuden aikaansaaminen lähinnä kansan valtana vastakohtana silloinkin vallinneelle "herrojen" vallalle eli niin kuin professori Myllys totesi: Kansan syvien rivien nousu sosiaalidekraattien ja maalaisliiton toimesta korotti rahvaan ja alensi herrat ja muutti viraamiesvaltion kansan valtioksi. Nykyisen protestimielialan vallitessa näytetään olevan taas samassa tilanteessa ja PerusSuomalaiset ovat nyt tämän protestoinnin kanavana. Ei mitään uutta auringon alla!
Vares kertoi sitten eduskuntalaitoksen historian eri vaiheista päätyen v. 1987 alkaneeseen vakaan parlamentaalisuuden kauteen. Silloin kokoomuksen pitkä hallituspaitsio murtui ja myös tehty kassakaappisopimus presidentin tahdon mukaisella sinipunahallituksella. Tästä lähtien ovat hallitukset olleet vaalikauden mittaisia, koaliitiot ovat vaihdelleet vaalitulosten mukaisesti ja on käyty ns. pääministerivaaleja, vaikkei näitä asioita olekaan kirjoitettu mihinkään lakiin. edessä olevat vaalit voivat jälleen olla näissäkin mukamas omaksutuissa asenteissa muutosvaalit. Kansa sen ratkaisee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti