Uuden vuoden armo

Vuoden vaihde, vanhan vuoden loppuminen ja uuden alkaminen on näköalapaikka, jossa voimme pysähtyä tutkimaan mennyttä ja suunnata ajatuksemme myös edessä olevaan tulevaisuuteen.

Kuuluisassa Maammekirjassaan Sakari Topelius kirjoittaa äidin vastauksesta poikansa kysymykseen: "Mikä on isänmaa?" Hurskas äiti kertoo jo lukemattomissa sukupolvissa tässä maassa asutun ja paljon työtä on tehty, iloittu ja kärsitty. On vaellettu Jumalan pelossa ja suojeltu maata vihollisen väkivallalta. Ja miten tämä maa on ollut isillemme hyvin rakas, niin että he ovat uhranneet sen hyväksi elämänsä parhaat voimat, ajallisen onnensa ja vieläpä sydänverensä. Niinpä äiti kehoittaakin poikaansa rukoilemaan Taivaallista Isää, että hän antaisi meille oikein lujan, uskollisen ja alati vilpittömän rakkauden isänmaahamme, niin että maamme saisi kukoistaa hänen suojassaan ja julistaa hänen kiitostaan sukupolvesta sukupolveen.

Niinpä tänäkin kuluneena juhla-aikana olemme saaneet hiljentyä sukulaistemme haudoilla kynttilöitä sytyttäessämme ja muistella heitä kiitollisina. Vuodenvaihteen tarkastelussamme saamme pohtia ajalllisen ja taivaallisen isänmaamme asioita ja pysähtyä miettimään, olemmeko eläneet niin kuin olisi pitänyt muistaen myös lähimmäistemme tarpeet niin lähellä kuin kaukana ja koko yhteisen isänmaamme parhaan. Rehellisesti on myönnettävä, etten ole elänyt niin kuin olisi pitänyt. Kipeällä tunnolla on tunnustettava, että ajatuksin, sanoin ja töin olen rikkonut Herramme Jeesuksen tahtoa vastaan. Mutta sittenkin Uutta Vuotta 2011 aloittaessamme saamme olla turvattuina, koska Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

Saamme uskomme ja rakkautemme heikkoudesta huolimatta ja juuri sen tähden turvata meidän tähtemme alttiksi annettuun Vapahtajaamme. Joudumme toteamaan Väinö Malmivaaran uuden vuoden virren tavoin, miten synnin soraäänet soivat sielussamme yhtenään. Mutta saamme saman virren sanoin pyytää: "Anna uuden vuoden armo, särkyneeksi sydän luo, murra nyt sen oma tarmo, oma voima, oma työ". Ja näin saamme toimia kahden maan kansalaisia sekä taivaan että tämän meille annetun rakkaan Suomenmaamme parhaaksi, sillä kaiken muuttuvan ajan keskellä meillä on kestävä pohja: Jumalan armo ja rakkaus Vapahtajassamme, Jeesuksessa Kristuksessa. Hänen varassaan kestämme alkavanakin uutena vuotena.