Sain taas asiantuntijan pohdiskelua Kreikan tilanteesta Pohjois-Afrikassa työskentelevältä asiantuntijalta, joka aluksi pyytää vaalitarkkoilijoita Tunisiaan.
Ensin yksi pyyntö. Tunisia tekee kovasti töitä vetääkseen vaalit läpi 24.7. Se ei ole helppo juttu, mutta toivottavasti EU auttaa vaalitarkkailijoiden muodossa, sekä lähettämällä neuvonantajia jotka voivat auttaa käytännön järjestelyissä. Rahallisesti kyse ei ole paljosta, mutta Euroopalla on suuri intressi auttaa aidon demokratian syntyä tässä arabimaassa. Epävakaa Välimeren eteläreuna ei ole hyväksi Euroopalle.
Moody’s uhkasi Kreikkaa massiivisella luottoluokistuksen pudotuksella. Markkinoilla pelätään jo Italian velanhoidon puolesta, ja lisäksi huhuillaan siitä miten neljä massiivisesti ylivelkaista Saksan osavaltiota hoitaa velkansa. Mopo on karkaamassa käsistä. Tullaan joka tapauksessa kokemaan vaikeita aikoja. Sellaisessa tilanteessa solidaarisuus katoaa nopeasti, ja Suomen on turha kuvitella että kukaan välittäisi mistään muusta kuin omasta edustaan. Monet tahot harovat Kreikan velkasaneerausta vastaan, mutta viimeisimpänä heitti sanasa kehiin arvovaltainen Otto Issing, entinen Bundesbankin Johtaja, joka totesi että saneeraus on väistämätön.
Velkasaneerauksen vastustajat perustelevat kantaansa sillä että sellaisen jälkeen kestää vuosia ennen kuin Kreikka saa taas nostettua rahaa kansainvälisiltä markkinoilta. Tämä merkitsisi korkeita korkoja jotka ovat Kreikan kansantaloudelle kestämättömiä, sekä sitä että sitten EU maat joutuvat luotottamaan Kreikkaa muiden velanantaijien kaikotessa. Katsotaanpa tarkemmin.
Historia osoittaa että monet sijoittajat ovat äkkipikaisia, ja palaavat velanottajan luo yllättävänkin nopeasti. Joskus jopa 3 -4 vuoden kuluttua. Jos saneerataan kunnolla, ei velkamarkkinoita tarvita sitä aiemmin.
Jos Kreikka maksaa vanhoista velosta tänään noin 4-5%:n korkoa, ja kun sen valtionvelka on noin 120% BKT:sta, merkitsisi uusien velkojen koron nousu 2 %-lla että korkomenojen nousu söisi budjetista summan joka vastaa noin 2-2½% BKT:sta. Tämä on paljon. On kuitenkin muistettava, että jos velat saneerataan, ja pakotetaan velkasijoittajat realisoimman tappiot jotka ovat jo markkinahinnoissa, putoaa korkorasite (kun velkoja saneerauksessa vaihdetaan uusiin esim. 50-70%-iin nimellisarvosta). Eli nettovaikutus korkomenoihin olisi paljon pienempi. Mutta se merkitsisi, että tulevaisuudessa velan hankinta on Kreikalle vaikeampaa, mikä taas pakotttaisi Kreikan parempaan itsekuriin (tai turvautumaan hölmön EU:n jatkettuun tukeen).
Näin asiantuntija. Joka tapauksessa Kreikalla on edessään ison lainan maksu 27. kesäkuuta. Oppositio vastustaa kaikkia uusia säästötoimia. Omaisuutta kyllä riittää, olisiko myyntiaika?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti