Ilman aikatauluja yksi viikonloppu oli aivan paikallaan. Tehtäviä löytyi silti fyysiseltä puolelta.
Ensinnäkin kaikilla ainakin omakotitaloissa asuvilla on riittänyt lumimyräkän myötä lumitöitä yllinkyllin. Onneksi on tilaa, mihin lykkiä tai heitellä lunta, lisääkin vielä mahtuisi. Toista se näkyi olevan Helsingissä, jossa katujen varret ovat lumikinosten peittämiä, auraus on vaikeaa ja katujen varrelle pysäköidyt autot ovat nietosten peittämiä.
Tuhat PerusSuomalaista lehteä tuli perjantaina ja kaikki lehdet on jaettu, loppuivat jopa kesken, kun oli pieni diili ilmaisjakelijan kanssa. Sain jakelualueeksi pari-kolmenkymmentä kerrostaloa ja omat lehdet loppuivat vähän ennen ilmaisjakelulehdykäisiä, jotka kyllä nekin tekivät lopulta tenän niin, että pari pienempää kerrostaloa jäi ilman niitäkin. Yhteistyö on voimaa tässäkin muodossa.
PerusSuomalaista lehteä onkin Kankaanpäässä jaettu tuhansia ja tuhansia niin, että luulisi sen eksyneen vähän joka postilaatikkoon, paitsi niihin, joissa on kielto, joita niitäkin on melkoisesti. Saan vapaasti ihmetellä tällaisia ihmisiä, mutta ajattelen hiljaa itse tykönä heidän olevan sellaisia, jotka eivät halua mitään uusia vaikutetteita ja mielipiteitteinsä avartumista, ovat tyytyväisiä omiin kantoihinsa eivätkä halua oppia mitään uutta. Tietenkin niinkin toisaalta on, että varsinaista mainospostia tulee nykyään hyvin paljon ja jos on vanha ja heikkovoimainen, ei jaksa kantaa niin suuria määriä lehtikeräyspisteeseen. Tällisessa tapauksessa mainospostin jakelukielto kyllä puolustaa paikkaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti