Lunta tulla tupsahti yhdessä yössä, rannikoilla vielä enemmänkin, Itä-Suomessa ei välttämättä ole lainkaan lumipeitettä. Pakkastakin piti edellisyönä yli kymmenen astetta. Täysi talvi tuli siis hetkessä ja yllättäen, ei kylläkään tietämättä, kyllähän säätiedotuksissa sitä enteiltiin jo monta päivää.
Vaimo vaihdatutti talvirenkaat jo alkuviikosta, on kyllä ensimmäisiä renkaiden vaihtajia. Itselle ei asia tullut edes mieleen, mutta kun eduskunnasta pääsin kotiin iltasella, oli pakko soittaa huoltamolle, mutta ei paljoa annettu toivoa edes seuraavaksi aamuksi. Kuitenkin vähän myöhemmin tuli soitto, että vielä tänä iltana olisikin aikaa renkaiden vaihtoon ja niin homma hoitui mutkattomasti niin, ettei enää lauantain riennoissa ollut murhetta, etteikö autolla olisi turvallista kiiruhtaa paikasta toiseen. Tehtäviä kyllä oli tiedossa koko päiväksi.
Vähän oli ankea olo, kun aurakeppejä on vielä pystyttämättä 25 kilometriä. Mutta lauantaina saattiin tehtyä puolet jäljellä olevasta urakasta, eikä maa ollut juurikaan vielä jäässä viiden sentin lumikerroksen alla. Niinpä melko luottavasti loppu 12 kilometriä voitiin jättää tehtäväksi maanantaina. Onhan kaiken lisäksi luvattu lämpenevääkin ja taitaa lumetkin sulaa, vaikka vanhan kansan viisauden mukaan lokakuun lumi pysyy, marraskuun ensi lumen sen sijaa pitäisi sulaa useammankin kerran. Mutta eihän nämä vanhat merkit enää päde, kun me ihmiset olemme pilanneet luontoa ja sitä mukaa myös säätiloja. On myrskyjä ja tulvia, joita ennen ei ole laisinkaan tunnettu.
