Viimeisin blogitekstini Uudessa Suomessa sai kommentteja. Haluan nostaa niistä esiin yhden, Laura Huhtasaaren jakaman linkin Iltalehteen, joka paljasti mielenkiintoisen gallup-tuloksen. Gallupissa oli esitetty kysymys, pitäisikö muidenkin kansanedustajien seurata esimerkkiäni ja lahjoittaa koko palkkionsa, kuten olen tehnyt palkkaamalla kaksi hoitotyöntekijää. Siihen oli vastannut 25878 henkilöä, joista 89% oli samalla kannalla, 11% vastusti. Melkoinen osallistujien määrä!
Tänään kuitenkin haluan laittaa näkyviin muutamia viisaita pätkiä 113 kansanedustajan pitämistä puheenvuoroista johtaessani yli kaksi tuntia istuntoa sen päättymiseen asti klo 18.30 asti. Aiheena oli taas kerran yhä mutkikkaammaksi käyvät kunta- ja sote-uudistuksen kiemurat hallituksen antaman esityksen perusteella laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta. Tällä pyritään korjaamaan aiemmin annettua kuntajakolakiesitystä.
Varsinkin opposition taholta esitys sai tyrmäävän vastaanoton. Nyt mennään eteenpäin hallinto edellä palveluiden jäädessä taka-alalle, vaikka juuri palveluiden hyvä tuottaminen on uudistuksen tärkein asia. Uudessa esityksessä ei ole ainoatakaan lakipykälää. Sen lisäksi ihmetystä herättää, onko haettu uudistus edes perustuslain kannalta mahdollista. Myös aikataulutuskysymykset ovat ongelmallisia liian kireän aikataulun vuoksi. Ja koska sote-uudistuksen periaatteista ei ole tietoa, ei kunnilla ole riittäviä mahdollisuuksia päätöstensä tekemiseksi.
Niinpä koko yrityksen päätarkoitukseksi paljastuukin kuntarakenteen muuttaminen entistä suuremmiksi kunniksi, vaikka todellakaan ei puhuta mitään itse pääasiasta: palveluista, rahoituksesta ja toimintojen vaikutuksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti