Eduskunnan puhemies ei ole turhaan protokollassa toisella sijalla ennen pääministeriä. Aivan kuten presidentti, myös puhemies on tavallaan politiikan, ainakin päiväpolitiikan yläpuolella ja voi näin ollen antaa tarvittaessa isällisiä ohjeita. Ja juuri näin toimii aktiivisesti nykyinen puhemies Eero Heinäluoma.
Aivan viime päivinä hän on antanut viisaita lausuntojaan kolmessakin eri aviisissa, niinkin erilaisissa julkaisuissa kuin Maaseudun Tulevaisuus, Suomenmaa ja SAK:n nuorten lehden viimeisessä numerossa.
Suomenmaassa Heinäluoma toteaa jo 1980-luvulta lähtien politiikan painopisteen siirtyneen vahvasti eduskuntaan. Eduskunnan valtaoikeudet ovat kasvaneet. Ja myös hallitukset eduskunnan tuen tiiviisti.
Eduskunnan täysistunnot ovat tulleet keskustelevammiksi lyhyiden minuutin debattien ansiosta. Joka viikko suorina tv-lähetyksinä näkyvillä torstain kyselytunneilla hallitus joutuu perustelemaan päätöksiään, joita ei voi valmistella salassa. Politiikan läpinäkyvyyden kannalta tämä on hyvä asia.
Eduskunta ei ole Heinäluoman mukaan mikään hyppyheikki, joka heilahtelee eri suuntiin kulloistekin mielialojen mukaan. Niinpä työskentelytapoja uudistetaan koko ajan, mutta maltillisesti ja hiljalleen.
Maaseudun Tulevaisuudessa Eero Heinäluoma puuttuu euron liian korkeaan kurssiin, kun Euroopan keskuspankinkin pääjohtaja Mario Draghi toteaa, ettei euro saa olla liian vahva dollariin nähden. Niinpä puhemies kysyykin, pitääkö Euroopan keskuspankin ainoanan tehtävänä olla jatkossakin inflaation pitäminen matalana. Eikö pikemminkin tavoitteeksi pitäisi ottaa myös kasvun ja työllisyyden turvaaminen.
SAK:n nuorten lehdessä Heinäluoma vastaa nuoren toimittajan kysymyksiin. Kysyttäessä, miten pysyt isunnoissa hereillä, on vastaus, että puheita on lyhennetty ja tylsiä hetkiä on vähän. Puheista saa jopa paljon tietoa. Kysyttäessä, minä vuonna sinut nähdään presidenttiehdokkaana, kuuluu vastaus: Hyvä kysymys. Pohdin asiaa 2015 eduskuntavaalien jälkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti