sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Kalajärven puheeni


Arvoisat kunniakanasalaisemme Sotiemme veteraanit, hyvät ystävät, Kalajärvi Soi-kansanmusiikkijuhlan veteraanikuorojen konserttiin saapunut yleisö

On hienoa, että tällaisia monipäiväisiä kansanmusiikin juhlia ja katselmuksia, kavalkadeja järjestetään ja etenkin juuri nyt, kun erityisesti veteraaniemme kunniaksi saamme viettää ja muistella kansakuntamme ja isänmaamme Suomen 100-vuotishistorian juhlavuotta. Ja vielä näin keväällä, kun luonto on pitkän kylmän kauden jälkeen puhjennut kukkaan ennätysmaisen nopeasti ja myös koko kansamme on heräämässä samanlaiseen uuteen toivoon myös talousnäkymien kasvunumeroiden ja työttömyyslukujen laskemisen innoittamana. Ja on koko kansakuntaamme rakentavaa näidenkin juhlien esiintuoma kansallisromanttisessa hengessä esitettävä monipuolinen musiikillinen anti kansallishenkeä, kansakunnassamme elähdyttävää elävää henkeä vahvistaen.

Ajassammehan puhutaan paljon monikansallisuudesta, mutta sen vastapainona emme koskaan voi liian paljoa korostaa suomalaisia juuriamme ja omaa omaperäistä kansalliskulttuuriamme kaikilla sen osa-aluilla niin tieteen, taiteen kuin uskonnonkin alueilla. Siitä yhtenä ajankohtaisena asiana on jälleen näin koulujemme päätösjuhlien aikana Suvivirtemme laulamisen kuuluminen ehdottomasti kevätjuhlien ohjelmiin.

Olemme saaneet tänä keväänä uuden kulttuuriministerin Sampo Terhon. Tiedän että näiden juhliemme Kalajärvi Soi järjestelytoimikunta on anonut juhlien kulujen kattamiseksi myös opetusministeriön avustusta tosin tähän asti tyhjin toimin. Ministeriössä on jo jonkin aikaa ollut valmisteilla ohjelma, jonka mukaisesti oltaisiin muuttamassa kulttuurijuhlien avustuksia siten, etteivät aina samat juhlat olisi saamapuolella ja toiset jäisi vuodesta toiseen ilman.

Uskon uuden kulttuuriministerin olevan suomalaiskansallisen syvienkin rivien kulttuuritapahtumien puolestapuhuja jo Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajanakin. Niinpä hän on lausunut: Kulttuuri on paitsi erinomainen mahdollisuus yksilölle kehittää itseään, myös kansallisesti ajatellen itseisarvo. Ilman kulttuuria ei voi olla yhteisöäkään, ei voi olla kansaa.

KANSA ON KÄSITE, johon on perustettava taisteltaessa erilaisia vierasperäisempiäkin kulttuurisuuntauksia vastaan. Terhokin sanoo, että valtion pitää erityisesti tukea ”suomalaista, länsimaalaista tapaa” tehdä kulttuuria ja taidetta. Sellainen tapa on vuosien saatossa muodostunut, Terho kertoo, vaikka myöntääkin heti perään, että kansallisromanttiset taiteilijat saivat valtavasti vaikutteita maailmalta.

”Kotimaisuuden arvostaminen on tärkeää. Ei sitä taidetta kukaan muu ylläpidä kuin me itse.”

Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä varsinkin täällä Etelä-Pohjanmaalla, jossa kansallismielisyys on aina ollut korkealla niin historiallisten tapahtumien kautta kuin myös sellaisina täällä voimakkaina esiintyvinä kansanliikkeinä kuten herätysliikkeet, nuorisoseura-aate, talkoohenki ja näihin tämän päivän juhliimme liittyen kansallinen pelimanni- ja kuoromusiikki. Suurista pohjalaisista nimistä kuoromusiikin alalla voisi mainita kuortanelaista syntyperää olevan Heikki Klemetin ja pelimannimusiikin puolelta koko kansan tunteman Konsta Jylhän Kaustisilta. Puhemies Maria Lohela puolestaan mainitsi juhliemme juhlapuheessaan iskelmätaivaamme tähdistä Olavi Virran, Laila Kinnusen ja Rauli Badding Somerjoen.

Kansanmusiikkitapahtumia ei suinkaan ole liikaa ja siksi on hienoa että tällainen tapahtuma on saatu tänne Peräseinäjoelle ja että nyt saamme kuulla itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi veteraanikuorojen konsertin veteraaniemme itsenäisyytemme säilyttäneen raskaan muuta sitä arvostettavamman työn kunnioittamiseksi.

Hyvää konserttia teille veteraanikuorojen esiintyjille ja kaikille kuulijoille ja kiitoksia kaikille järjestelyvastuussa oleville, joista etenkin on mainittava NIKU!

Ei kommentteja: