67-vuotiaana vuonna 1956 kuollut huittislainen Risto Ryti on yksi suurimmista suomalaisista uhraten elämänsä Suomen edestä. Talvisodan alettu hän joutui ottamaan pääministerin tehtävän 1.12.1939, koska edellisen hallituksen katsottiin liiaksi sitoutuneen karille menneisiin Moskovan neuvotteluihin ja muutenkin sen päämiehet joutuivat räikeän neuvostopropagandan kohteiksi. 13.3.1940 Ryti ja Paasikivi saivat neuvoteltua rauha. Presidentti Kyösti Kallion pyydettyä tehtävästään eroa ja menehtyessään 19.12.1940 ylipäällikkö Mannerheimin syliin Helsingin rautatieasemalla ollessaan palaamassa Nivalaan, valittiin Risto Ryti presidentiksi 288 valitsijamiehen äänellä.
Jatkosodan sitten sytyttyä 25.6.1941 Neuvostoliiton hyökättyä lentopommituksilla Risto Ryti tietenkin jatkoi presidenttinä ja kun hänen oli valittu vain Kallion loppukauden ajaksi, tuli Rytin eteen uusi valinta helmikuussa 1942 hänen velvollisuudentuntonsa ansiosta. Hän katsoi, ettei voi vetäytyä syrjään ja pois poliittisesta vastuusta ennen kuin irtautuminen yhä epäedullisemmaksi käyvästä sodasta oli tapahtunut. Sotaan oli jouduttu optimistissa tunnoissa, mutta jo uudelleen valintansa aikoihin Rytille oli käynyt selväksi, että sodan päättymiseen on pyrittävä mahdollisimman nopeasti.
Rytin Suomen puolesta uhrautumista kuvaa hyvin sodan kesän 1944 26.6. hirvittävässä paineessa allekirjoittamansa ns. Rytin-Ribbentropin sopimus, jolla vakuutettiin jatkettavan sotaa Saksan rinnalla. Näin saatiin suurimman hädän hetkellä ratkaisevaa ase- ja taloudellista-apua. Toki Risto Ryti tiesi tällä allekirjoituksellaan sinetöineensä poliittisen valtiomiesuransa. Mutta hän teki sen pelastaakseen Suomen. Ja niin maamme sai kriittisimmällä hetkellä apua. Mannerheimin sanoin vaa´assa painoivat eniten panssarintorjunta-aseet ja runsaat ampumatarvikkeet ja saatu leipävilja. "Oli onnistuttu - joskin veitsi kurkulla - luomaan pohja tilanteen vakauttamiselle ja samalla myös rauhateolle." Näin voidaan sanoa Rytin valtiomieskautena taistelevan armeijamme pelastaneen maamme kaksi kertaa tuholta, Rytin ollessa talvisodassa pääministerin ja presidenttinä kesällä 1944. Eroilmoituksensa Ryti jätti 29.7.1944 ilmoittaen, että maamme uhanalaisessa asemessa on ylimmän toimeenpanovallan sekä sotilas- että siviilihallinnon alalla keskitettävä samalle henkilölle. Ja niin Carl Gustaf Emil Mannerheim tuli tasavallan presidentiksi 4.8.1944.
Ja sitten sotasyyllisyysoikeudenkäynnin suuressa farssissa Rytille langetettiin suuri tuomio 10 vuotta kuritushuonetta, josta hänet sairauden vuoksi vapautettiin 19.5.1949. Siunaustilaisuudessa 11.11. 1956 annettiin hänen itsensä Suomen edestä uhranneesta elämän- työstään täysi tunnustus: "Jos on rikos rakastaa isänmaata ja kansaansa enemmän kuin omaa oikeuttaan elämään, Risto Rytin tuomitseminen on ollut oikein. Jos sitä pidetään hyveenä, on hänen kohdallaan tapahtunut oikeusmurha... Jos taas ponnistelua pienenkin kansan itsenäisyyden säilyttämiseksi pidetään arvossa, Risto Ryti nousee suurten valtiomiestemme riviin."
Martti Turtola on laatinut Risto Ryti Elämä isänmaan puolesta elämäkerran valtioneuvoston päätettyä Rytin syntymän satavuotis-päivänä 3.2.1989 teoksen laatimisesta. Kirja valmistui v.1994 377 sivuisena, ja luin sen suurella harrastuneisuudella. Suurmiehemme elämäntyöhön kannattaa kyllä perehtyä näin kirjankin välityksellä, jotta osaa antaa hänelle kuuluvat suuren arvon.
Kokonaan toinen suuren elämäntyön arvoinen puoli Rytin elämässä on talousmiehen toiminta. Kun juuri olen lukenut kirjan tarkkana taloudenpitäjänä tunnetusta Raimo Sailaksesta ja parast´aikaa lopuillaan on tiiliskivi Sipilän toimista velkakierteen katkaisemiseksi, niin juuri Risto Ryti yhdessä Väinö Tannerin kanssa oli omana aikanaan samalla asialla: Rytin-Tannerin akseli rakensi 1930-luvun hyvinvoinnin. Rytin merkitys Suomen Pankin pääjohtajana ja valtiovarainministerinä oli keskeinen luotaessa eurooppalaisittain ennen näkemätöntä talouskasvua Suomessa. Tätä saavutusta ei vähennä edes suuren laman luoma varjo."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti