Tuottavia työpaikkoja koko maahan

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja PS ARKISTO Politiikka Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti maanantaina Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) verkkoseminaarissa, että hallituspuolueiden haikailema työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole ratkaisu huoltosuhteen vahvistamiseen ja väestönkasvun supistumiseen. Jussi Halla-aho totesi, että väestönkasvun supistuminen itsessään ei edes ole ongelma, vaan varsinainen pulma on nettomaksajien ja nettosaajien välisen suhteen vääristyminen. – Jos tänne tuodaan ulkomailta ihmisiä, jotka efektiivisesti elävät veronmaksajien rahoilla, eli työssäolosta huolimatta suuri osa tuloista muodostuu tulonsiirroista, niin se ei suinkaan paranna Suomen taloudellista huoltosuhdetta vaan heikentää sitä, Halla-aho sanoi. Hän huomautti, että tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tapahtuu saatavuusharkinnan kautta eli tulijat työllistyvät matalapalkka-aloille, joilla aloilla maksettavilla palkoilla on vaikeaa tulla toimeen. – Suomeen töihin tulijat kuuluvat yleensä siihen porukkaan, joka on kaikkein vähiten koulutettua. Suomi ei houkuttele huippuosaajia Halla-aho myös sanoi, että Suomi ei ole houkutteleva kohde todellisten kansainvälisten huippuosaajien eli niiden näkökulmasta, joilla on todellisuudessa mahdollisuuksia valita, minne mennä. – Tavallaan se on ymmärrettävää. Täällä Suomessa on korkea kielimuuri, palkkataso ei ole kovin korkea, verotuksen taso on sietämätön ja ilmastokaan ei monia houkuttele. – Kaikenmaalaisia ihmisiä kiinnostavat periaatteessa samat asiat eli yhteiskunnan vakaus, turvallisuus ja hyvä kouluympäristö lapsille. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joihin heikkotasoinen maahanmuutto vaikuttaa negatiivisesti. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ei ottanut kantaa Halla-ahon esittämiin huomautuksiin, vaan Lepomäki esitteli näkemyksiään työperäisen maahanmuuton kiihdyttämiseksi. Lepomäki on usein aiemminkin sanonut haluavansa luopua työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta ja hän toisti näkemyksensä myös EVAn verkkoseminaarissa. – Kyllä nyt täytyy poistaa kaikki tulpat, jotka liittyvät tänne töihin tulemiseen. Me esitetään työlupien saamista helpommaksi ja nopeammaksi ilman isompaa byrokratiaa, Lepomäki sanoi. Kokoomusedustajan puheet työperäisen maahanmuuton kiihdyttämisestä saattavat kuulostaa tylyiltä satojentuhansien työttömien suomalaisten mielestä. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 332 800 työtöntä työnhakijaa eli jopa 81 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Liikkumisen kustannuksia ei saa nostaa Työtä vailla olevia on tällä hetkellä paljon varsinkin maakunnissa, joissa myös pitkä työmatka tai muuten liikkumisen kustannukset helposti nostavat kynnystä työn vastaanottamiselle. Halla-ahon mukaan perussuomalaiset haluaa lähteä eri tavoilla korjaamaan työvoiman ja tarjolla olevien työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa. – Ensisijaisesti on toki pyrittävä siihen, että tuottavia työpaikkoja syntyy myös maakuntiin, tähän voidaankin vaikuttaa laajalla työkalupakilla. Toissijaisesti pitää huolehtia siitä, että liikkumisen kustannukset eivät nouse. Kysehän on työn vastaanottamisen kannustavuudesta suhteessa sosiaaliturvaan. Kun työmatkakustannukset kasvavat, omasta työstä jää käteen entistä vähemmän, siitä puhumattakaan että työmatkailuun menee aikaa. Pääkaupunkiseudulla kallista asumista Halla-aho sanoi, että koronapandemian yhtenä myönteisenä seurauksena voi tosin olla myös etätyön mahdollisuuksien kasvaminen. – Tällöin tarpeeton matkustelu ja lentely vähenisi. Siinä tapauksessa ihmisillä olisi myös paremmin mahdollisuuksia asua mieluisassa ympäristössä ja tehdä etätöitä. Samalla jo yksikin etätöitä tekevä ihminen itsessään edistää työllisyyttä omassa kunnassaan, esimerkiksi palvelusektoreilla. Etätyöllä siis voi osaltaan olla myös maaseudun elinvoimaa ylläpitävä vaikutus. Halla-aho huomautti, että vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon työpaikkoja, samaan aikaan alueella on paljon työttömiä, heistä kasvava osa maahanmuuttajia. Kun otetaan samalla huomioon suomalainen asumistukijärjestelmä, yhdistelmä johtaa hillittömiin asumisen hintoihin. – Niillä, jotka maksavat itse oman asumisensa ei käytännössä ole varaa enää asua pääkaupunkiseudulla, sinne jäävät lähinnä enää erittäin hyvin toimeentulevat ja toisaalta ne, joiden asumisen Kela maksaa. On siis paljon erilaisia asioita, joihin on nyt puututtava, jotta työpaikat ja tekijät saadaan kohtaamaan paremmin. Kokonaisverorasitus ratkaisee EVAn verkkoseminaarissa mukana olivat Halla-ahon ja Lepomäen lisäksi myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja keskustan kansanedustaja Markus Lohi, joka tuurasi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoa. Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) perui saapumisensa viime hetkellä, eikä ihme, sillä verkkoseminaarin aiheena oli talous ja työllisyys. Ohisalo tunnetusti inhoaa sopeutuksista ja leikkauksista puhumista. Ohisaloa sijaisti vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio. Seminaarin keskustelijoilta kysyttiinkin leikkauskohteita ja mahdollisia veronkiristyksiä. Mustakallio mainitsi ympäristölle haitallisten tukien leikkaukset. Mustakallio kertoi, että vihreät olisivat valmiita uusiin ympäristöveroihin niiden ohjausvaikutuksen vuoksi. Lohi mainitsi yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustuottojen verotuksen tarkastelun sekä ulkomaisten kiinteistösijoittajien tuottojen verotuksen. Lepomäki ei kiristäisi veroja mistään. Halla-aho sanoi, että olennaista eivät ole yksittäiset verot vaan kokonaisverorasitus. – Mitä enemmän ihminen maksaa suoria tai epäsuoria veroja, sitä vähemmän jää tuloista käteen ja kynnys ottaa työtä vastaan nousee. Kun palkasta jää käteen vähemmän rahaa, se luo yrityksille paineita nostaa palkkoja, ja siitä taas kärsii yritysten kilpailukyky. Tämä on kuin noidankehä, joten mielelläni en nostaisi mitään veroja. Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysavusta Leikkauskohteista Halla-aho nosti ensinnä esille kehitysavun. – Kehitysapuun menee yli miljardi euroa vuodessa. Se on kaivoon heitettyä rahaa, johon meillä ei ole varaa, sillä sekin on lainattua rahaa. Samaan aikaan pitää kyetä tekemään poliittisia päätöksiä, ettei maahanmuutolla heikennetä enempää taloudellista huoltosuhdetta, eli on lopetettava sosiaaliturva-asiakkaiden maahantuonti, joka myös aiheuttaa miljardiluokan kulut veronmaksajille joka vuosi. Halla-ahon mukaan tulevaisuudessa on kyettävä tekemään suunnanmuutos, joka ehkäisee julkisten menojen kasvua. – Työttömyyden ylläpito ja sosiaaliturvamenot ovat keskeisin menoerä julkisessa taloudessa. Meidän on siis pyrittävä saamaan ihmisiä töihin ja samalla torjuttava sellaista väestökehitystä, joka pahentaa tilannetta entisestään. Työn sivukuluja ja verottamista alas Valtio-omisteisen Nesteen miljardiluokan jalostamohanke ei päätynyt Porvooseen, vaan jalostamo rakennetaan Hollannin Rotterdamiin. Keskustelijoilta kysyttiin, miten Suomeen saataisiin jatkossa lisää investointeja ja olisiko yhteisöveron alentamisesta hyötyä. SDP:n Skinnarin ja vihreiden Mustakallion mukaan yhteisöveron alentaminen ei ole ajankohtaista. Keskustan Lohi arvioi, että ulkomaisille yrityksille olennaisinta on vakaa toimintaympäristö, jossa ei tule äkillisiä muutoksia. Lohi olisi valmis keskustelemaan yhteisöveron tasosta sekä siitä, että yhtiöön jäävää voittoa verotettaisiin kevyemmin kuin ulos jaettavaa voittoa. Lepomäki sanoi, että yritysomistamisen verotusta olisi laskettava Suomessa, jotta omistajuutta saataisiin lisää. Halla-aho arvioi, että yhteisövero on Suomessa jo nyt kilpailukykyinen myös pohjoismaisella tasolla. Perussuomalaisten puheenjohtaja arvioikin, että yritykset pohtivat pitkälti kokonaiskustannuksia, kuten energian, kuljetusten ja työvoiman hintoja. – Palkkojen nostaminen heikentää yritysten kilpailukykyä, mutta toisaalta palkkoja ei voi leikatakaan. Joten näkisin, että on puututtava työn sivukuluihin ja työn verottamiseen. Viron yritysveromalli soveltuisi Suomeenkin Halla-ahon mukaan Suomesta on tehtävä houkutteleva ympäristö yrityksille ja investoinneille. Yritysveron osalta Halla-aho nosti esille Viron yritysveromallin soveltuvana vaihtoehtona. – Mallin mukaan yrityksen tulosta ei veroteta, jos se käytetään yrityksen sisällä investointeihin ja toiminnan laajentamiseen. Tässä puututtaisiin asiaan, jonka moni pk-yrittäjä on kokenut kasvua haittaavaksi tekijäksi. Mallilla olisi Halla-ahon mukaan myös työllistäviä vaikutuksia. – Jos erilaisilla toimilla, kuten verohelpotuksilla, saadaan ihmisiä töihin, tarvitaan vähemmän julkista rahaa työttömyyden lääkitsemiseen. Myös yritysbyrokratiaa, joka osuu useimmiten pk-yrityksiin, on kevennettävä. SUOMEN UUTISET