Rata Porin satamasta aina Kiinaan asti

Tehdään Porin satamasta Suomen ykkössatama – Kehärata lännestä itään Satakunta on vahva vientimaakunta. Maakuntamme väestö on neljä prosenttia koko Suomen asukasluvusta, mutta vientimme kattaa jopa seitsemän prosenttia koko maan viennistä. Tilanne on hyvä, mutta sitä voisi parantaa entisestään esimerkiksi maakuntamme ratayhteyksiä kehittämällä. Hallitusohjelmassa yhtenä keinona vähentää ilmastopäästöjä on tavara- ja henkilöliikenteen lisääminen käytöstä poistetuilla ja vähäliikenteisillä radoilla. Yksi tällainen on niin sanottu Haapamäen rata, jota kautta avautuu reitti Porista Haapamäen ja Jyväskylän kautta Parikkalaan. Ratayhteys voitaisiin palauttaa suhteellisin pienin kustannuksin. Tiedämme, että Pori-Haapamäki-välin palauttaminen maksaisi noin 360 miljoonaa. Yhteys omaa valmiin ratakäytävän, mikä laskee kustannuksia. Kehärata yhdistäisi Porin sataman itärajalle ja sieltä aina Kiinaan saakka. Tämä tarjoaisi huikeita mahdollisuuksia maailmankaupalle ja nostaisi Porin sataman asemaa Suomen yhtenä tärkeimmistä satamista. Tavaraliikenteessä on monia pullonkauloja. Keväällä näimme, miten Suezin kanavan tukkinut laiva pysäytti maailmankaupan. Vaihtoehtoisia reittejä pitää olla. EU:n uusi ilmastostrategia tuo meriliikenteen päästökaupan piiriin ja se nostaa Suomelle tärkeän laivaliikenteen kustannuksia. Ratahankkeisiin panostamalla olisi mahdollista saada EU:lta takaisin sinne maksamiamme rahoja. Viimeisin mahdollisuus meni Suomelta sivu suun. Kun kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tehdään, edellyttää se siirtymää kumipyöriltä raiteille. On tärkeää, että tätä siirtymää tehdään muutenkin kuin vain pääkaupunkiseudun ehdoilla. Kehärata toisi elinvoimaa myös maakuntiin. Tavaraliikenteen lisäksi kehäradasta hyötyisi myös henkilöliikenne. Satakunnan korkeakoulutkin voisivat saada osansa, jos Satakuntaan pääsisi useampaa reittiä ja helpommin myös muualta Suomea. Kehärata helpottaisi kotimaanmatkailua muutenkin. Haapamäen ratayhteyden palauttaminen pitää olla yksi maakuntamme kärkihankkeista. Seuraavaksi pitäisi selvittää, mitä mahdollisuuksia ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia koko kehäradalla on. Näkisin, että tämä ratayhteys hyödyttäisi suuresti Satakuntaa ja koko Suomea.