tiistai 13. helmikuuta 2024
Jokisipilä presidenttivaalista
POLITIIKKA
Historiallisen tiukka kisa päättyi Stubbin voittoon – poliittisen historian professori arvioi, mitä tulos kertoo Suomesta
Kokoomuksen Alexander Stubb voitti valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston (vihr) kansanvaalin historian tiukimmassa kisassa.
Kansainvälisen Alexander Stubbin nouseminen Suomen presidentiksi kertoo Suomen kansainvälistymisestä, arvioi poliittisen historian professori Markku Jokisipilä.
Heini Särkkä
12.2. 8:20
KOKOOMUKSEN Alexander Stubb vei voiton Pekka Haavistosta (vihr) historiallisen niukalla kaulalla.
Vuoden 2000 presidentinvaaleissa Tarja Halonen (sd) voitti Esko Ahon (kesk) prosenttilukemissa yhtä pienellä erolla, mutta tuolloin ero äänissä oli näitä vaaleja 10 000–20 000 ääntä suurempi, kertoo poliittisen historian professori ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
– Tämä oli suoran kansanvaalin historian tiukin kisa, Jokisipilä sanoo.
Asiantuntija arvioi, että Stubb vei voiton Suomen yleisen aatteellisen maiseman vuoksi.
– Se näkyy siinäkin, että meillä on oikeistolaisin hallituspohja toisen maailmansodan jälkeen. Isoista puolueista tämä vuosituhat on ollut ennen kaikkea kokoomuksen vuosituhat, Jokisipilä huomauttaa.
Kokoomus on jyrännyt vaalivoittoon vaaleista toiseen: puolue voitti nyt presidentinvaalit kolmatta kertaa peräkkäin. Kokoomus on myös viimeisissä eduskuntavaaleissa ollut lähes joka toinen kerta voittajana. Myös kuntatasolla kokoomus on noussut kaikkein suurimmaksi puolueeksi.
– Vaikkei tämä puoluepoliittinen vaali olekaan, niin se on pohjasyy. Tämä kuvastaa yleistä aatteellista ilmapiiriä ja mielipidemaisemaa, missä me tällä hetkellä olemme, että valitaan kokoomuslainen presidentti.
”
Tämä kuvastaa yleistä aatteellista ilmapiiriä ja mielipidemaisemaa, missä me tällä hetkellä olemme, että valitaan kokoomuslainen presidentti.
JOKISIPILÄN mukaan presidentinvaaleissa oli vastakkain paitsi keskusta-oikeistolainen ja keskusta-vasemmistolainen ehdokas, molemmat ovat arvoliberaaleja poliitikkoja, joiden ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa ei radikaaleja eroja ole.
– Aika lailla samanlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa olisi saatu, vaikka Haavistokin olisi valittu.
Stubb on erilainen verrattuna häntä edeltäneisiin presidentteihin. Jokisipilän mukaan Suomi saa erittäin ulospäinsuuntautuneen, sosiaalisesti huippulahjakkaan, kielitaitoisen ja kansainvälisen presidentin.
– Vaikka aikaisemmat presidenttimmekin ovat olleet esiintymistaitoisia, nyt saamme julkisissa esiintymistilanteissa kaikkein sujuvimmin ja vielä monilla eri kielillä esiintyvän presidentin.
Se kuvastaa Suomen kansainvälistymistrendiä, että presidenttimme on nyt niin kansainvälinen, Jokisipilä arvioi. Lisäksi Stubb tulee vahvemmin transatlanttisten suhteiden koulukunnasta kuin kukaan aikaisempi presidentti.
– Maan ulkopoliittinen tilanne on muuttunut Venäjän toiminnan ja Nato-jäsenyyden myötä. Hän on vahvimmin transatlanttisesti painottunut presidentti Suomen historiassa ehdottomasti.
Alexander Stubbista tulee Suomen historian 13. tasavallan presidentti.
Alexander Stubbista tulee Suomen historian 13. tasavallan presidentti. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN
Se tarkoittaa, että Stubbille Yhdysvallat on tärkeämpi suunta kuin kenellekään hänen edeltäjistään. Lopputulos oli looginen ”Nato-Suomessa”, niin kuin Stubb kampanjansa aikana Suomea nimitti.
– Kokoomus on isoista puolueista ensimmäinen, joka teki puoluekokoustasolla jo 2006 puoluekokouspäätöksen, että Suomen tulisi hakea Naton jäsenyyttä. Nyt mielenkiintoisella tavalla kokoomuksella on värisuora: he keräävät ison tilin siitä, että he ovat olleet niin pitkään Nato-jäsenyyden kannalla.
Poliittisen historian professori muistuttaa, että vuoden 2016 puoluekokouksessa Petteri Orpo voitti Alexander Stubbin. Samassa kisassa puolueen puheenjohtajuudesta kamppaili Elina Valtonen. Nyt yksi heistä on presidentti, toinen pääministeri ja kolmas ulkoministeri.
– Ei ole mennyt mitenkään huonosti.
Presidentinvaalien lopputulos vahvistaa kokonaisuudessaan Suomen transatlanttista ulottuvuutta, kun ulkopolitiikan keskeiset paikat ovat kaikki kokoomuksen hallussa, asiantuntija arvioi. Kokoomus on ollut myös isoista puolueista Eurooppa-myönteisin puolue, Jokisipilä sanoo.
– Niin kuin he itse sanovat, että he ovat Suomen kansainvälisin puolue.
Poliittisen historian professori ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
PRESIDENTINVAALIEN toisella kierroksella äänestysaktiivisuus laski nelisen prosenttiyksikköä ensimmäiseltä kierrokselta ja oli nyt 70,4 prosenttia. Luku oli pienempi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Enemmän kuin joka neljäs jätti käyttämättä äänioikeuttaan. Jokisipilän mukaan tästä näkökulmasta ihmisten yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ei ole juhlittavaa.
Asiantuntijan arvion mukaan äänestysaktiivisuus putosi eniten niillä seuduilla, missä Jussi Halla-ahoa (ps) ja Olli Rehniä (kesk) äänestettiin eniten.
– Siinä on yksi syy sille, miksi kilpailu meni näin tiukaksi. Haavisto voitti viimeiset gallup-lukemat selvästi. Se johtui siitä, että aika merkittävä osa porvarillisen puolen äänestäjistä jätti äänestämättä.
Stubb ja Haavisto ovat molemmat kaupunkilaisia ja arvoliberaaleja poliitikkoja, jotka ovat olleet pääosin kiinnostuneita kansainvälisistä tehtävistä.
– Tällaisen ehdokkaan myyminen Kuhmossa, yhtään Kuhmoa tai Kainuuta väheksymättä, ei ole mikään helppo tehtävä.
Tutkijan mukaan monelle arvokonservatiiville kumpikaan ehdokkaista ei tunnu omalta. Halla-ahon kannattajissa on paljon EU-kriittisiä ja Stubb on ollut yksi näkyvimpiä EU:n puolestapuhujia viimeiset parikymmentä vuotta.
– Jos piirretään Porista Kuusamoon viiva, siellä kotiin jäämistä oli nyt toisella kierroksella tapahtunut paljon enemmän kuin ensimmäisellä kierroksella
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti