Jari veronkevennyksistä Satakunnan Kansassa

Kolumni Veropolitiikassa otetaan askeleita oikeaan suuntaan ”Vain pohjoismainen työllisyysaste turvaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion”, Jari Koskela kirjoittaa kolumnissaan. Jari Koskela Hallitusohjelman keskeisiä linjauksia ovat tavoite pysäyttää velkasuhteen kasvu ja välttää Suomen ennätyskorkean kokonaisveroasteen nousu. Kumpikin näistä tavoitteista näyttää tällä hetkellä toteutuvan, vaikka velkasuhteen kasvun pysäyttäminen saattaa vielä vaatia lisätoimia. Tässä kirjoituksessa haluan keskittyä veropolitiikkaan. Suomessa on äärimmäisen kireä verotus. OECD-maista olemme viiden eniten verottavan valtion joukossa. Korotusvaraa ei käytännössä ole, ja lisäkorotukset todennäköisesti vähentäisivät yhteiseen kirstuun tulevia veroeuroja, koska korkea verotus syö työn ja yrittäjyyden kannustimia. Toisaalta loputtomasti varaa veronalennuksillekaan ei ole, koska Suomen työllisyys laahaa, sillä meillä vasta nyt ollaan tekemässä työmarkkinoille muutoksia, joilla voimme saavuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen. Vain pohjoismainen työllisyysaste turvaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Hallitus on veropolitiikassaan linjannut, että työn ja yrittämisen suoraa verotusta lasketaan painottuen pieni- ja keskituloisiin. Koko vaalikauden aikana työn verotusta kevennetään yli 400 miljoonalla eurolla. Verotuksellisia painopisteitä tehdään siten, että se hyödyttää etenkin lapsiperheitä. Esimerkiksi ensi vuonna otetaan työtulovähennyksessä käyttöön lapsikorotus. Huomioitavaa on myös alkuvuonna voimaan tullut alle 3-vuotiaiden lapsilisien korotus sekä vaippatuotteiden arvonlisäverokannan laskeminen. Perussuomalaisille veropolitiikassa tärkeää on luonnollisesti historiallinen polttoaineveron lasku. Hallituskauden aikana polttoaineveroa lasketaan noin 270 miljoonalla. Lisäksi jakeluvelvoitteen suunniteltua maltillisempi nousu ehkäisee polttoaineen hinnannousupaineita. Suomi on pitkä maa, jossa autoilun kustannukset valuvat kaikkiin hintoihin. Esimerkiksi ensi vuonna otetaan työtulovähennyksessä käyttöön lapsikorotus. Arvonlisäverotukseen tehtävät korotukset ovat tietysti ikäviä, mutta ne ovat talouskasvulle vähiten haitallisia veromuotoja. Veropoliittisesti on järkevä suunnata verotusta pois työstä ja kohti kulutusta. Tärkeää on, että ruuan arvonlisäverotusta ei kuitenkaan korotettu. Suomen veroaste ei ole noussut yhdessä hetkessä maailman kärkeen. Korkeilta sijoilta ei myöskään tulla hetkessä alas. Nyt otetaan tärkeitä askelia oikeaan suuntaan. Jatkon kannalta ratkaisevaa on, onnistummeko julkisen talouden tasapainottamisessa ja saadaanko maahan 17 vuotta odotettua kasvua. Merkkejä paremmasta on onneksi ilmassa, eikä Suomen tilanne ole ollenkaan niin toivoton kuin toisinaan annetaan ymmärtää. Kirjoittaja on kankaanpääläinen kansanedustaja (ps.)