Kiinan Suomen suurlähettiläs herra Huang Xing kutsui minut tänään Kiinaan, eikä varmaan niin kuin vanhassa laulussa sanotaan soutuveneellä, vaan ihan lentokoneella, kulkeehan maittemme välillä suora lentoyhteys päivittäin.
Uskokaa tai älkää, kutsu on totta ja voimassa, protokollapäällikkö jopa tarttui heti asiaan ja kysyi mahdollista ajankohtaa. Se onkin visaisempi juttu, kolmesta puhemiehestä ei niin vain yksi voi olla vaikkapa viikkoa yhtämittaa poissa. Tammikuu on eduskunnasta lomakuukausi, mutta silloin tehdään Timo Soinia presidentiksi.
Tänään avustajani Jari Koskelan kanssa olimme kutsuttuina vieraina Kiinan kansantasavallan vuosipäivävastaanotolla, jossa suurlähettiläs Huang Xing siis isännöi ja oli kovin mielissään saadessaan monisatapäisen vierasjoukon keskelle myös Suomen eduskunnan puhemiehistön jäsenen. Niinpä hänellä oli aikaa aivan erityisseen keskusteluhetkeen, jossa vaihdoimme kunnioittavia tervehdyksiä ja kiittelimme maittemme välisiä kaikin puolin hyviä suhteita. Niinpä hän sitten esitti tämän ystävällisen kutsun saapua vierailemaan Kiinaan.
Näin se maailma muuttuu, asemani perusteella olin jopa yksi juhlan kunniavieraista, käväsi siellä toki pikavierailulla myös ministeri Alexander Stubbkin. Kolmantena kansanedustajana paikanpäällä oli eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän puheenjohtaja Päivi Lipponen. Ymmäräämme kaikki kuinka tärkeä yhteistyökumppani maallemme on Kiina, jossa edelleen laulun sanoja lainatakseni kuukin on kuumempi. Saapa sitten paikalla nädä, pitääkö se paikkansa. Se ainakin on totta, että Kiinan muuri on 2500 km pitkä ja maan asukasluku on huimat 1 330 000 000 henkeä
perjantai 30. syyskuuta 2011
torstai 29. syyskuuta 2011
60 kankaanpääläistä eduskuntatalossa
Tänään saimme Jari Koskelan ja Pekka Nikkolan kanssa isännöidä Kankaanpään Seudun 60 matkalaista isäntinä täällä eduskuntatalolla. Vieraamme saivat hyvän ja monipuolisen kuvan niin arvokkaasta työympäristöstämme ja myös kansanedustajan arkipäiväisestä työstä.
Ohjelmaan kuului tietysti kiertokäynti eri puolilla taloa, pääeteisessä, Suomen juhlavimmassa edustustilassa valtiosalissa ja ennen kaikkea eduskuntasalin lehterillä. Oppaat kertoivat talon historiasta ja toiminnasta tässä talossa, jossa tehdään koko maatamme koskevat suuret päätökset.
Ruokasalissa oli sitten maittava ja runsas lounas pitkän automatkan yhteen suuntaan 300 km jälkeen. Eduskuntaryhmien kokousten johdosta saimme kuulla vain yhden kansanedustajan eli puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön pitämään puheenvuoron armeijamme tulevaisuudennäkymistä, mitkä eivät ole mitenkään valoisat budjettiin otettavan 200 miljoonan vähennyksen takia. Niinisalon varuskunnan säilymisen puolesta joka tapauksessa tehdään kaikki mahdollinen.
Käynnin kruunasi sitten tunnin mittaisen kyselytunnin seuraaminen. Vaikka kyselytunti aina televisoidaankin, on kuitenkin tunnin seuraaminen paikanpäällä aivan erilaista. Perussuomalaisten kysymys harmaan talouden kuriinlaittamisesta herätti parinkymmenen minuutin keskustelun ja yksi tunti kuluu tosi nopeaa puheenvuorojen ollessa vain minuutin mittaisia. Puhetta johti puhemies Eero Heinäluoma, itse pääsin nuijanvarteen kahden tunnin istunnon jälkeen, vielä käytiin keskustelua eilen alkaneen kunnalllispoliittisen välikysymyksen johdosta yli kaksi tuntia. Hallituksen luottamuksesta äänestetään sitten huomenna perjantaina.
Ohjelmaan kuului tietysti kiertokäynti eri puolilla taloa, pääeteisessä, Suomen juhlavimmassa edustustilassa valtiosalissa ja ennen kaikkea eduskuntasalin lehterillä. Oppaat kertoivat talon historiasta ja toiminnasta tässä talossa, jossa tehdään koko maatamme koskevat suuret päätökset.
Ruokasalissa oli sitten maittava ja runsas lounas pitkän automatkan yhteen suuntaan 300 km jälkeen. Eduskuntaryhmien kokousten johdosta saimme kuulla vain yhden kansanedustajan eli puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön pitämään puheenvuoron armeijamme tulevaisuudennäkymistä, mitkä eivät ole mitenkään valoisat budjettiin otettavan 200 miljoonan vähennyksen takia. Niinisalon varuskunnan säilymisen puolesta joka tapauksessa tehdään kaikki mahdollinen.
Käynnin kruunasi sitten tunnin mittaisen kyselytunnin seuraaminen. Vaikka kyselytunti aina televisoidaankin, on kuitenkin tunnin seuraaminen paikanpäällä aivan erilaista. Perussuomalaisten kysymys harmaan talouden kuriinlaittamisesta herätti parinkymmenen minuutin keskustelun ja yksi tunti kuluu tosi nopeaa puheenvuorojen ollessa vain minuutin mittaisia. Puhetta johti puhemies Eero Heinäluoma, itse pääsin nuijanvarteen kahden tunnin istunnon jälkeen, vielä käytiin keskustelua eilen alkaneen kunnalllispoliittisen välikysymyksen johdosta yli kaksi tuntia. Hallituksen luottamuksesta äänestetään sitten huomenna perjantaina.
tiistai 27. syyskuuta 2011
Ministeri myönteinen kuntaliitoksellemme
Niin se vaan etenee vakaasti kuin juna kiskoilla - nimittäin kuntiemme yhteenliittyminen. Siitä saimme taas uuden vakuutuksen kuntien edustajien valtuuskunnan vierailtua kuntaministeri Henna Virkkusen vastaaotolla eduskuntatalossa.
Kun me kolme liitosneuvottelussa olevaa kuntaa Kankaanpää, Jämijärvi ja Kankaanpää kuulumme kahteen eri maakuntaan, on ollut pelättävissä sen vaikeuttavan suunnitelmiamme, jos valtiovalta on juuri sen täden vastaan pyrkimyksiämme. Ministerin suusta kuulimme vapauttavan sanoman, että niin kuntarajat kuin maakuntarajatkaan eivät saa olla esteinä järkeville kuntien yhdistämisille, niin ei tässä meidänkään tapauksessamme.
Ministeri Virkkunen oli erittäin myötämielinen tähän hankkeeseemme, joka on lähtenyt liikkeelle vapaaehtoisesti ja jo pari vuotta ennen nykyisen hallituksen aloittamista. Työssäkäyntialueet ovat ohjellisia, mutta on huomioitava, että kyllä myös Kankaanpään ja Jämijärven suunnasta käydään työssä Parkanossa kuten sieltäkin vastavuoroisesti päinvastaiseen sunntaan. Tässäkään ei ole mitään estettä liitoksellemme.
Liikkeellä neuvottelussa oli kaikkien kolmen kunnan luottamusmiesjohto ja kunnanjohtajat. Tyytyväisesti otimme vastaan tämän hyvin valmisteltua hankettamme eteenpäin vievän ministerin kannanoton. Olemme taas askeleen lähempänä kuntiemme yhteenliittymää.
Kun me kolme liitosneuvottelussa olevaa kuntaa Kankaanpää, Jämijärvi ja Kankaanpää kuulumme kahteen eri maakuntaan, on ollut pelättävissä sen vaikeuttavan suunnitelmiamme, jos valtiovalta on juuri sen täden vastaan pyrkimyksiämme. Ministerin suusta kuulimme vapauttavan sanoman, että niin kuntarajat kuin maakuntarajatkaan eivät saa olla esteinä järkeville kuntien yhdistämisille, niin ei tässä meidänkään tapauksessamme.
Ministeri Virkkunen oli erittäin myötämielinen tähän hankkeeseemme, joka on lähtenyt liikkeelle vapaaehtoisesti ja jo pari vuotta ennen nykyisen hallituksen aloittamista. Työssäkäyntialueet ovat ohjellisia, mutta on huomioitava, että kyllä myös Kankaanpään ja Jämijärven suunnasta käydään työssä Parkanossa kuten sieltäkin vastavuoroisesti päinvastaiseen sunntaan. Tässäkään ei ole mitään estettä liitoksellemme.
Liikkeellä neuvottelussa oli kaikkien kolmen kunnan luottamusmiesjohto ja kunnanjohtajat. Tyytyväisesti otimme vastaan tämän hyvin valmisteltua hankettamme eteenpäin vievän ministerin kannanoton. Olemme taas askeleen lähempänä kuntiemme yhteenliittymää.
maanantai 26. syyskuuta 2011
Maanantai maakuntapäivä
Kansanedustajan työ Helsingissä on tiistaiaamusta perjantaihin, kotiseudulle jää siis viikonloppu ja maanantai, joka sitten puolestaan on tiivistä maakunnassa kiertämistä.
Niinpä nytkin oli ohjelmassa kaksi kokousta, kun ensin olin ollut Aimo Viitasen hyvässä käsittelyssä hierottavana.
Ensi kertaa uutena edustajana olin Tampereella yli 100-vuotiaan järjestön Israelin Ystävien toimitiloissa hallituksen kokouksessa. Ilkka Vakkurin järjestön toiminnanjohtajan tunnekin erittäin hyvin, Israel-konferenssissa Joensuussa tutustui jo joihinkin hallituksen jäseniin. Nyt kävimme läpi toiminnanjohtajan ensi vuoden joka kuukaudelle osuvia kiertueita jonkin vierailevan messiaanisen juutalaisen tai arabikristityn kanssa eri puolilla maatamme. Toiminnanjohtaja vierailee myös Israelissa katsomassa ja tarkastamassa avustuskohteitamme, kuukausittain apuja lähteen Istaeliin kansalaisten lähettäminä avustusvaroina yli 100.000€ eli huomattava määräraha.
Sopivatsi illan suussa klo 17 (yleensä kokoukset ovat klo15) pidettiin kaupunginhallituksen istunto. Talousarvion alustavat pääluokkakohtaiset menoarviot olivat esillä, samoin suunnitteilla olevan kansalaismielipiteen kyselyn järjestelykysymykset.
Illalla vielä parin päivän poutajakson ansiosta voi vielä leikata nurmikot, ja kun lehtipuut jo varistavat lehtiään, kaivoin jokasyksyisen ojan perunamaalle, johon lehdet voi kipata ja niistä saa jo seuraavana vuonna hyvää mullan höystettä.
Lauantaina muuten aloitettiin aurakeppien pystytys, valmiiksi saatiin noin 15 km , työtä riittää yhteensä lähes 70 km kepittämiseksi. Sunnuntaina oli pitkästä aikaa lenkkikavereina vanhat tutut Martti Kiilholma (maratonennätys 2.13) ja Tapani Jäniskangas (maratonennätys jotain 2.40). Sikäli harvinainen viikonloppu, ettei ollut kirkollisia toimituksia!
Niinpä nytkin oli ohjelmassa kaksi kokousta, kun ensin olin ollut Aimo Viitasen hyvässä käsittelyssä hierottavana.
Ensi kertaa uutena edustajana olin Tampereella yli 100-vuotiaan järjestön Israelin Ystävien toimitiloissa hallituksen kokouksessa. Ilkka Vakkurin järjestön toiminnanjohtajan tunnekin erittäin hyvin, Israel-konferenssissa Joensuussa tutustui jo joihinkin hallituksen jäseniin. Nyt kävimme läpi toiminnanjohtajan ensi vuoden joka kuukaudelle osuvia kiertueita jonkin vierailevan messiaanisen juutalaisen tai arabikristityn kanssa eri puolilla maatamme. Toiminnanjohtaja vierailee myös Israelissa katsomassa ja tarkastamassa avustuskohteitamme, kuukausittain apuja lähteen Istaeliin kansalaisten lähettäminä avustusvaroina yli 100.000€ eli huomattava määräraha.
Sopivatsi illan suussa klo 17 (yleensä kokoukset ovat klo15) pidettiin kaupunginhallituksen istunto. Talousarvion alustavat pääluokkakohtaiset menoarviot olivat esillä, samoin suunnitteilla olevan kansalaismielipiteen kyselyn järjestelykysymykset.
Illalla vielä parin päivän poutajakson ansiosta voi vielä leikata nurmikot, ja kun lehtipuut jo varistavat lehtiään, kaivoin jokasyksyisen ojan perunamaalle, johon lehdet voi kipata ja niistä saa jo seuraavana vuonna hyvää mullan höystettä.
Lauantaina muuten aloitettiin aurakeppien pystytys, valmiiksi saatiin noin 15 km , työtä riittää yhteensä lähes 70 km kepittämiseksi. Sunnuntaina oli pitkästä aikaa lenkkikavereina vanhat tutut Martti Kiilholma (maratonennätys 2.13) ja Tapani Jäniskangas (maratonennätys jotain 2.40). Sikäli harvinainen viikonloppu, ettei ollut kirkollisia toimituksia!
Aina vaan PerusÄssät
Lyhennyskin puhuttaa, Pohjois-Karjalan Sivonen käräjöi nimilyhennyksestämme: PerusS. Vähemmän kauniita mielikuvia herättävä vähän niin kuin pilkallinen lyhennyksemme persu on julistettu pannaan eduskuntakeskusteluissa, oma ehdotukseni lyhennykseksi on PerusÄssät, onhan englanninkielinen lyhennys Finns myös aika hyvä.
Jatkoa seuraa viikonvaihteen lehtien runsaasta annista, mutta käyrähän välis nukkumas.
Niinhän se oli eduskuntavaalien allakin, jatkuvasti puhuttiin meistä ja se satoi koko ajan meidän laariin. Niin käy nytkin, kun meistä saa kyllä vapaasti puhua vihapuheita, mutta meidän puheita syynätään mitä tarkimpien siivilöiden läpi ja tehdään vaikka kärpäsestä härkänen. Mutta - kyllä kansa tietää ja ymmärtää!
Suomen Kuvalehdessä ovat työmies Matti Putkonen ja kansanedustajamme Jari Lindsröm haastateltavina ainakin gallupin mukaan suurimman työväestön puolueen miehinä PerusÄssien työntymisestä Ay-liikkeeseen, ensinnä on edessä koetus Metalliliiton vaaleissa. Samassa lehdessä on jopa Riitta Uosukainen alentunut puhumaan arvokkuuden katoamisesta eduskunnassa ja syyllisinä tietysti taas meikäläiset, nimeltä mainitaan Jussit Halla-aho ja Niinistö.
Apu-lehdessäkin kirjoitetaan kahteen otteeseen PerusSuomalaisista. Toisessa sivun jutussa Juha Kauppinen pohtii Timo Soinin asemaan presidenttivaaleissa siltä pohjalta, kun nyt on ollut näitä kohujuttuja alkaen Jussi Halla-ahon lohkaisusta blogissaan. Vakikirjoittaja Yrjö Raution kynästä on lähtenyt paljon perussuomalaisia puolustaneita kirjoituksia. Nyt on kuitenkin toinen ääni kellossa ja hän väittää, ettemme ryhmänä ole sanoutuneet riittävän selvästi eroon jäsentemme muutamista harkitsemattomista lausunnoista, joita media yhtenä miehenä on nostanut arvoon arvaamattomaan ja nököalapaikalle, vaikka esim. juuri vihreiden edustaja puhuu tieten tahtoen vihapuhetta julkisuudessa päättäjiä kohtaan eikä siitä nosteta mitään hälyä. Rautio syyttää nyt Timo Soinia ja ryhmäämme opportunisteiksi.
Iltapäivälehdet ovat myös koko loppuviikon joka päivä kirjoitelleet perussuomalaisista. Lauantain pääkirjoituskin on Iltalehdessä omistettu aiheelle Perussusomalaisia on turha pelätä. Kike Elomaata on haastateltu uutena kansanedustajana ja pakinoitsija Pikkutakki otsakoi Angry Finns. Viikonvaihteen lehdissä on muuten iso kuva myös eduskunnan mestaruuden voittaneesta opposition eli meidän perussuomalaisten muodastaneesta köydenvetoporukasta: Kike Elomaa, Teuvo Hakkarainen, Mika Niikko ja minä.
Iltasanomat ei laita Pekkaa pahemmaksi. Sivun jutussa pohditaan puolueemme uutta nimilyhennystä, joksi ehdotetaan PerusS eli lausuttuna itsekin ehdottamani PerusÄssä. Kike on taas saanut ison kuvan. Kolumnisti Timo Paunonen kirjoittaa otsakkeella Persukepulainen kokkarikommari. Uutinen on myös saatu muka Halla-aholaisten 4% kannatuksesta ja ehdoin tahdoin, vakain tuumin ja harkiten yritetään tehdä täysin yhtenäiseen puolueeseemme kiilaan, mutta tyhjän todella saa pyytämättäkin.
Uuden Suomen sivuilla esim. uutinen Timon presidenttiehdokkuudesta on saanut yli 200 kommenttia ja juttu maanantaiaamun radiokeskustelussa sisäministeriön kansliapäällikön esiinottamasta ja työmies Putkosen heti alkuunsa lyttyyn lyömästä mukamas perussuomalaisten hyväksymästä väkivallasta on saanut yli 130 kommenttia.
Jatkoa seuraa viikonvaihteen lehtien runsaasta annista, mutta käyrähän välis nukkumas.
Niinhän se oli eduskuntavaalien allakin, jatkuvasti puhuttiin meistä ja se satoi koko ajan meidän laariin. Niin käy nytkin, kun meistä saa kyllä vapaasti puhua vihapuheita, mutta meidän puheita syynätään mitä tarkimpien siivilöiden läpi ja tehdään vaikka kärpäsestä härkänen. Mutta - kyllä kansa tietää ja ymmärtää!
Suomen Kuvalehdessä ovat työmies Matti Putkonen ja kansanedustajamme Jari Lindsröm haastateltavina ainakin gallupin mukaan suurimman työväestön puolueen miehinä PerusÄssien työntymisestä Ay-liikkeeseen, ensinnä on edessä koetus Metalliliiton vaaleissa. Samassa lehdessä on jopa Riitta Uosukainen alentunut puhumaan arvokkuuden katoamisesta eduskunnassa ja syyllisinä tietysti taas meikäläiset, nimeltä mainitaan Jussit Halla-aho ja Niinistö.
Apu-lehdessäkin kirjoitetaan kahteen otteeseen PerusSuomalaisista. Toisessa sivun jutussa Juha Kauppinen pohtii Timo Soinin asemaan presidenttivaaleissa siltä pohjalta, kun nyt on ollut näitä kohujuttuja alkaen Jussi Halla-ahon lohkaisusta blogissaan. Vakikirjoittaja Yrjö Raution kynästä on lähtenyt paljon perussuomalaisia puolustaneita kirjoituksia. Nyt on kuitenkin toinen ääni kellossa ja hän väittää, ettemme ryhmänä ole sanoutuneet riittävän selvästi eroon jäsentemme muutamista harkitsemattomista lausunnoista, joita media yhtenä miehenä on nostanut arvoon arvaamattomaan ja nököalapaikalle, vaikka esim. juuri vihreiden edustaja puhuu tieten tahtoen vihapuhetta julkisuudessa päättäjiä kohtaan eikä siitä nosteta mitään hälyä. Rautio syyttää nyt Timo Soinia ja ryhmäämme opportunisteiksi.
Iltapäivälehdet ovat myös koko loppuviikon joka päivä kirjoitelleet perussuomalaisista. Lauantain pääkirjoituskin on Iltalehdessä omistettu aiheelle Perussusomalaisia on turha pelätä. Kike Elomaata on haastateltu uutena kansanedustajana ja pakinoitsija Pikkutakki otsakoi Angry Finns. Viikonvaihteen lehdissä on muuten iso kuva myös eduskunnan mestaruuden voittaneesta opposition eli meidän perussuomalaisten muodastaneesta köydenvetoporukasta: Kike Elomaa, Teuvo Hakkarainen, Mika Niikko ja minä.
Iltasanomat ei laita Pekkaa pahemmaksi. Sivun jutussa pohditaan puolueemme uutta nimilyhennystä, joksi ehdotetaan PerusS eli lausuttuna itsekin ehdottamani PerusÄssä. Kike on taas saanut ison kuvan. Kolumnisti Timo Paunonen kirjoittaa otsakkeella Persukepulainen kokkarikommari. Uutinen on myös saatu muka Halla-aholaisten 4% kannatuksesta ja ehdoin tahdoin, vakain tuumin ja harkiten yritetään tehdä täysin yhtenäiseen puolueeseemme kiilaan, mutta tyhjän todella saa pyytämättäkin.
Uuden Suomen sivuilla esim. uutinen Timon presidenttiehdokkuudesta on saanut yli 200 kommenttia ja juttu maanantaiaamun radiokeskustelussa sisäministeriön kansliapäällikön esiinottamasta ja työmies Putkosen heti alkuunsa lyttyyn lyömästä mukamas perussuomalaisten hyväksymästä väkivallasta on saanut yli 130 kommenttia.
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
Timo rupesi ehdokkaaksi
Viime eduskuntavaaleissa Timon numeroa äänesti myös moni helsinkiläinen ja olen kuullut, että hänen numeroitaan löytyi Pirkanmaaltakin, kun Timon numero oli niin iso, ettei Pirkanmaalla ollut niin suuria ehdokasnumeroita. Mutta nyt ei hätää, presidenttivaaleissa Timoa saa äänestää koko maassa ja jopa kaksi kertaa, kun näissä vaaleissa äänestetään toisen kerran kahden eniten äänia saaneiden välillä. Ensin tammikuussa ja sitten helmikuussa. Niin että siitä vaan tekemään Timosta presidenttiä.
Onhan niitä muitakin presidenttiehdokkaita, miksi sitten juuri Timo on heistä paras? Eiköhän presidenttivaaleissa valita henkilöä, tietysti täytyy olla kokemusta, näkemystä, tietoa ja kaikkea sen kaltaista. Ei asialinjallakaan Timon tarvitse hävetä kenenkään muun kanssa, onhan hän hankkinut myös presidentin tehtävässä tarvittavaa ulkopoliittistakin tietämystä EU:n meppinäkin. Tämä todella tuli näkyviin Suomen suurlähettiläiden kotimaan kokoontumisessa, kun he parveilivat Timon ympärillä kuin mehiläiset hunajan lähellä, eikä varmasti pelkästään sen vuoksi, että hän johtaa ulkoasiainvaliokuntaa.
Mutta ihmisenä, persoonallisuutena Timo on lyömätön, aivan omaa luokkaansa. Hän tulee toimeen kaikkien kanssa, huumorin kukka kukkii myös hyvien lohkaisujen takana, ei hän sano kenellekään pahasti. Hän ottaa ihmiset jokaisen erikseen vakavasti jopa niin, että tahtoo antautua jutustamaan, vaikka olisi kiire jo johonkin toiseen sovittuun tilaisuuteen.
Ja eiköhän nyt valita paras henkilö ehdokkaina olevista ketään muista ehdokkaista aliarvioimatta ja loukkaamatta. Mutta kannattaa punnita kaikkia ehdokkaina olevia. Mahtaisko Timolle löytyä todellisia vihamiehiä tai vastustajia kenestäkään oikeamielisestä ihmisestä, vaikka ajatusmaailma ja poliittinen näkemyskin olisi erilainen.
Ja onhan Timolla takanaa jo aivan erikokoinen puolue, kuin kuusi vuotta sitten, nyt PerusÄssät on jo gallupeissa keikkumassa siellä kärkipaikoilla, vuoroin ykkösenä, vuoroin kakkosena ja jo eduskuntavaaleissakin kannatus ylsi 19%.
Onhan niitä muitakin presidenttiehdokkaita, miksi sitten juuri Timo on heistä paras? Eiköhän presidenttivaaleissa valita henkilöä, tietysti täytyy olla kokemusta, näkemystä, tietoa ja kaikkea sen kaltaista. Ei asialinjallakaan Timon tarvitse hävetä kenenkään muun kanssa, onhan hän hankkinut myös presidentin tehtävässä tarvittavaa ulkopoliittistakin tietämystä EU:n meppinäkin. Tämä todella tuli näkyviin Suomen suurlähettiläiden kotimaan kokoontumisessa, kun he parveilivat Timon ympärillä kuin mehiläiset hunajan lähellä, eikä varmasti pelkästään sen vuoksi, että hän johtaa ulkoasiainvaliokuntaa.
Mutta ihmisenä, persoonallisuutena Timo on lyömätön, aivan omaa luokkaansa. Hän tulee toimeen kaikkien kanssa, huumorin kukka kukkii myös hyvien lohkaisujen takana, ei hän sano kenellekään pahasti. Hän ottaa ihmiset jokaisen erikseen vakavasti jopa niin, että tahtoo antautua jutustamaan, vaikka olisi kiire jo johonkin toiseen sovittuun tilaisuuteen.
Ja eiköhän nyt valita paras henkilö ehdokkaina olevista ketään muista ehdokkaista aliarvioimatta ja loukkaamatta. Mutta kannattaa punnita kaikkia ehdokkaina olevia. Mahtaisko Timolle löytyä todellisia vihamiehiä tai vastustajia kenestäkään oikeamielisestä ihmisestä, vaikka ajatusmaailma ja poliittinen näkemyskin olisi erilainen.
Ja onhan Timolla takanaa jo aivan erikokoinen puolue, kuin kuusi vuotta sitten, nyt PerusÄssät on jo gallupeissa keikkumassa siellä kärkipaikoilla, vuoroin ykkösenä, vuoroin kakkosena ja jo eduskuntavaaleissakin kannatus ylsi 19%.
lauantai 24. syyskuuta 2011
Ihmeellinen Kizhin saari
Maailmanperintölistan suojelukohde Kizhin saari on maineensa veroinen. Olen käynyt saarella aiemminkin, mutta taas Petroskoin matkalla sen totesin uudelleen. Koko Kizhin saaristo käsittää peräti 100 saarta, mutta suurimmalla pääsaarella ovat nämä suurenmoiset suojelukohteet kaksi mestarillisesti rakennettua puukirkkoa.
Korjauksen tähden suljettuna olevassa Kristuksen kirkastuksen kirkossa on kaksikymmentäkaksi veistettyä kupolia, vieressä olevaan lähes yhtä mahtavaa talvikirkkoa pääsimme ihailemaan myös sisältä ja saimme katsella esim. koko kirkkosalin etuseinän peittävää ikonostaasia. Rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta ja siksikin ne ovat uskomattomia tavallisten kansanrakentajien taidonnäytteitä, joita me jälkipolvet siis saamme käydä ihmettelemässä ja ihastelemassa.
Kantosiipialuksella matka Petroskoista kestää parisen tuntia pitkin Äänisen aaltoja. Ääninenhän on Laatokan jälkeen Euroopan toiseksi suurin järvi. Lähellä on manterettakin Äänisniemi. Saarella on myös muuta katsottavaa: kellotorni, Serginin ja Jakowlewin kookkaat maalaistalot, useita tsasuuneja jne.
Kaunis Karjala teoksessa kuvataan Kizhin kirkkoja: Kizhi on Karjalan sydän. Se määrää avaruuden harmoniaa. Karjalan sielu ja olemus heijastuu Kizhin kuvasta: rakennusten triadi ikään kuin kohoaa Äänisen sinisestä pinnasta ja kirkkokupolit liitävät Äänisniemen hellänvärisessä taivaassa.
Kirkot eivät lisäksi ole pelkästään museoita, talvikirkossa pidetään jumalanpalveluksia, elämä jatkuu Kizhin lähikylissä ja kalastajaveneitä liikkuu Äänisen ulapalla. Ja kolmesataatuhatta turistia vierailee kesän kuluessa saarella.
Omistan muuten kolmekin aluetta käsittelevää komeaa kuvateosta, jo mainitun Kaunis Karjala teoksen lisäksi Ääninen ja Kizhi spaziergang rund um die Insel. On tietysti myös Pertoskoi-kirja.
Matkoilla aina jää jotain käteenkin!
Korjauksen tähden suljettuna olevassa Kristuksen kirkastuksen kirkossa on kaksikymmentäkaksi veistettyä kupolia, vieressä olevaan lähes yhtä mahtavaa talvikirkkoa pääsimme ihailemaan myös sisältä ja saimme katsella esim. koko kirkkosalin etuseinän peittävää ikonostaasia. Rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta ja siksikin ne ovat uskomattomia tavallisten kansanrakentajien taidonnäytteitä, joita me jälkipolvet siis saamme käydä ihmettelemässä ja ihastelemassa.
Kantosiipialuksella matka Petroskoista kestää parisen tuntia pitkin Äänisen aaltoja. Ääninenhän on Laatokan jälkeen Euroopan toiseksi suurin järvi. Lähellä on manterettakin Äänisniemi. Saarella on myös muuta katsottavaa: kellotorni, Serginin ja Jakowlewin kookkaat maalaistalot, useita tsasuuneja jne.
Kaunis Karjala teoksessa kuvataan Kizhin kirkkoja: Kizhi on Karjalan sydän. Se määrää avaruuden harmoniaa. Karjalan sielu ja olemus heijastuu Kizhin kuvasta: rakennusten triadi ikään kuin kohoaa Äänisen sinisestä pinnasta ja kirkkokupolit liitävät Äänisniemen hellänvärisessä taivaassa.
Kirkot eivät lisäksi ole pelkästään museoita, talvikirkossa pidetään jumalanpalveluksia, elämä jatkuu Kizhin lähikylissä ja kalastajaveneitä liikkuu Äänisen ulapalla. Ja kolmesataatuhatta turistia vierailee kesän kuluessa saarella.
Omistan muuten kolmekin aluetta käsittelevää komeaa kuvateosta, jo mainitun Kaunis Karjala teoksen lisäksi Ääninen ja Kizhi spaziergang rund um die Insel. On tietysti myös Pertoskoi-kirja.
Matkoilla aina jää jotain käteenkin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)