Sain aivan yksityisperehdyttämistä koko aamupäivän UPM:n Rauman tehtaisiin, kun olin kansanedustajan yritysvierailulla ja oppaana toimi itse Rauman tehtaiden johtaja Kari Pasanen. Yllättävintä oli kaiken suuruus ja korkealaatuisuus sekä tehokkuus. Monet eri toiminnat on sovitettu erinomaiseksi kokonaisuudeksi. Puu- ja paperialaan koettelevista supistuksista huolimatta juuri Raumalla suhtaudutaan myös tulevaisuuteen mitä valoisimmin.
UPM Rauman kilpailukykyä parantaa Suomen suurin ja uusin paperikone kolmen muun paperikoneen lisäksi. Sijainti merenrannalla on erinomainen, vain väylän syventäminen syväväyläksi eli noin parilla metrillä olisi toivottavaa. Tehokkaaseen kokonaisuuteen kuuluvat paperitehdas, Botnian sellutehdas sekä Rauman kaupungin kanssa yhteiset voimalaitos ja jätevedenpuhdistamo. Kaikki ovat modernia teknologiaa ja erinomaisessa teknisessä kunnossa.
Johtava paperinvalmistaja Suomi nukkui pitkään Ruususen unta luottaen perinteiseen vahvuuteensa, kunnes herättiin karuun todellisuuteen kaikenpuolisen kehittämisen välttämättömyydestä. Tässä muutosprosessissa Raumalla on oltu hyvin mukana kuvassa, paperituotantoa on pystytty lisäämään 20 %, vaikka henkilöstöä on voitu vähentää vuosisadan lopulta puoleen eli ennen 1300, nyt 670 henkeä.
Toteutettu strategia on kaikkien, myös työväen hyväksymä hengissäpysymisen säilyttämiseksi. Perusorganisaatioita on yksinkertaistettu. Toimintatapoja on muutettu joustavaan ja kustannustehokkaaseen suuntaan. Käytössä ja kunnossapidossa on yhteiset toimintatavat ja resulssit, esimiesvastuu korostuu. Vastuuta organisaatiossa on siirretty alaspäin roolimuutosten kautta. Joustavuus, liikkuvuus ja minimointi ovat yleiset periaatteet ja tehostamistarkastelu kuuluu koko tehtaalle.
Tuottavuus onkin kaksinkertaistunut tällä vuosikymmenellä. Myös tulevaisuuden kehityksessä ollaan ajan valtimolla: biodieselhanke biopolttoaineteknologioineen ja –tuotteineen on testattu ja valmis toimimaan. Satakunnassa voitaisiin tehdä teollisuushistoriaa, jos vain ratkaisevat tekijät ovat myönteisiä eli puuraaka-aineen ja sähkön hinta, EU:n NER tuet, muu kansallinen tuki ja poliittiset päätökset.
Kaikista huonoista uutisista ja monien tehtaiden lakkauttamisista huolimatta puunjalostus- ja paperiteollisuudella on maassamme vankka tulevaisuus semminkin , kun on saatu janasijaa myös ulkomaisia tuotantolaitoksia hankkimalla aina Kiinaa myöten.
maanantai 31. lokakuuta 2011
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Sibeliuksen kahdeksas
Olen viimeiselläkin perjantain 90-vuotisonnittelukäynnillä lainannut 92-vuotiaaksi eläneen suuren säveltäjämestarimme ajatuksia. Yksi niistä tuli mitä ajankohtaisemmaksi sunnuntain Hesaria lukiessa. Siinä oli päästy Sibeliuksen kadonneen kahdeksannen sinfonian jäljille ainakin osaksi ja kerrotaan, miten pitkään mestari kehitteli kahdeksatta sinfoniaansa, joka ainakin tähän asti on ollut kadoksissa ja on luultu sen tulleen hävitetyksi.
Sibelius itse lausuu, miten häntä on eniten pitkän elämänsä aikana ilahduttanut se, että on voinut hylätä liian helpot ratkaisut. Ja hän kertoo uurastaneensa kenties eniten sellaisten teosten kimpussa, jotka eivät ole koskaan tulleet valmiiksi. Ja tällaisen teoksen on luultu olevan juuri kahdeksannen sinfonian.
Ikäihmisenä hän lausuu yhdenkin päivän olevan tavattoman tärkeän hänen iässään. Se ei milloinkaan tule takaisin. Kun ihminen jättää jäähyväiset elämälle, niin hän huomaa, miten kovin paljon on laiminlyönyt.
Sibelius ei myöskään käsitä, kuinka ihminen voi elää ilman uskontoa. Elämä on täynnä mysteerioita. Mitä vahemmiksi tulemme, sitä selvemmäksi käy, miten tavattoman vähän oikeastaan tiedämme. Mysteeriot kasvavat yhä suuremmiksi. Nuorukaisiässä kaikki on selvää, silloin ei ole mitään arvoituksia.
Säveltäjämestari toteaa myös vasta viimeisinä aikoinaan alkaneensa tuntea, että ihmisen ikä on rajoitettu. Hän tajusi sen erityisen selvästi katsoessaan vanhaa puuta puutarhassa, se oli pieni perheen muuttaessa Ainolaan ja nyt se oli suuri ja tuntuu sanovan: Sinä lähdet pian mutta minä jään tänne kenties vielä vuosisadoiksi.
On suuri rikkaus maallemme, että meillä on näin hienoja suurmiehiä eikä Jean Sibelius ole heistä suinkaan ainoa. Mutta varmasti hän on aivan etupään henkilöitä myös ihmisenä ei pelkästään maamme suurimpana säveltäjänä.
Sibelius itse lausuu, miten häntä on eniten pitkän elämänsä aikana ilahduttanut se, että on voinut hylätä liian helpot ratkaisut. Ja hän kertoo uurastaneensa kenties eniten sellaisten teosten kimpussa, jotka eivät ole koskaan tulleet valmiiksi. Ja tällaisen teoksen on luultu olevan juuri kahdeksannen sinfonian.
Ikäihmisenä hän lausuu yhdenkin päivän olevan tavattoman tärkeän hänen iässään. Se ei milloinkaan tule takaisin. Kun ihminen jättää jäähyväiset elämälle, niin hän huomaa, miten kovin paljon on laiminlyönyt.
Sibelius ei myöskään käsitä, kuinka ihminen voi elää ilman uskontoa. Elämä on täynnä mysteerioita. Mitä vahemmiksi tulemme, sitä selvemmäksi käy, miten tavattoman vähän oikeastaan tiedämme. Mysteeriot kasvavat yhä suuremmiksi. Nuorukaisiässä kaikki on selvää, silloin ei ole mitään arvoituksia.
Säveltäjämestari toteaa myös vasta viimeisinä aikoinaan alkaneensa tuntea, että ihmisen ikä on rajoitettu. Hän tajusi sen erityisen selvästi katsoessaan vanhaa puuta puutarhassa, se oli pieni perheen muuttaessa Ainolaan ja nyt se oli suuri ja tuntuu sanovan: Sinä lähdet pian mutta minä jään tänne kenties vielä vuosisadoiksi.
On suuri rikkaus maallemme, että meillä on näin hienoja suurmiehiä eikä Jean Sibelius ole heistä suinkaan ainoa. Mutta varmasti hän on aivan etupään henkilöitä myös ihmisenä ei pelkästään maamme suurimpana säveltäjänä.
lauantai 29. lokakuuta 2011
Varapuhemies Laine Randjärv vierailulla
Sain varapuhemiehenä tarjota lounaan Viron kolleegalle Laine Randjärvelle reformipuolueen edustajalle. Hän on toiminut aiemmin ministerinä ja Tarton kaupunginjohtajana.
Maittemme suhteet veljeskansoina ovat mitä lämpimimmät ja korkean tason vierailuvaihto mitä vilkkainta. Presidentti Ilves on ollut työvierailulla Suomessa 17.10. Syksyn aikana monet Suomen uuden eduskunnan valiokunnat ovat tehneet ensimmäisen vierailumatkansa nimenomaan Viroon ja monet uuden hallituksemme ministereistäkin ovat ehtineet jo käydä Virossa pääministeristä alkaen.
Sain keskusteluumme yhden kiinnekohdan juuri Tartosta, koska olen käynyt tässä vanhassa yliopistokaupungissa kahdestikin Helsingin yliopiston urheilujoukkueessa. Menestyksemme tosin ei ollut hääviä, vaan oli jääminen toiseksi niin koripallossa kuin yleisurheiluottelussakin, jossa minä olin mukana 5.000 metrin juoksussa.
Parast´aikaa Helsingissä järjestettävillä kirjamessuilla on nimenomaan juuri Viron kirjallisuus nostettu erityisteemaksi. Sitä varten on virolaista kirjallisuutta suomennettu ennätysmäisesti ja sainkin lahjaksi Kihnulaisten uskomattomat seikkailut merellä ja maalla. Puolestani kerroin omistavani meidän Kalevalaa vastaavan Eesti rahva eepoksen Kalevipoeg-kirjan oikein koruteoksen. Kerroin myös käyneeni Tallinnassa heidän kansallisrunoilijansa Lydia Koidulan haudalla ja lainaavani monissa hautauspuheissa äideille Koidulan runoa Äidin sydän: Pois moni kallis mennyt on, sä kauan tunsit kaipion. Muut korjas aika mitkä vei - sydäntä äidin konsaan ei.
Puhuimme myös monista maittemme välisistä ajankohtaisista asioista kuten virolaisten Suomeen muutosta työn perään, siinä ilmenevistä harmaan talouden ongelmista ja vaikkapa Viron ottamisesta pohjoismaiden yhteistyöhön, jota jo monella tasolla harjoitetaankin. On hienoa, että molemmin puolin Suomenlahtea on ystävällismieliset tosin pienet, mutta sitäkin sitkeämät sukulaiskansat.
Maittemme suhteet veljeskansoina ovat mitä lämpimimmät ja korkean tason vierailuvaihto mitä vilkkainta. Presidentti Ilves on ollut työvierailulla Suomessa 17.10. Syksyn aikana monet Suomen uuden eduskunnan valiokunnat ovat tehneet ensimmäisen vierailumatkansa nimenomaan Viroon ja monet uuden hallituksemme ministereistäkin ovat ehtineet jo käydä Virossa pääministeristä alkaen.
Sain keskusteluumme yhden kiinnekohdan juuri Tartosta, koska olen käynyt tässä vanhassa yliopistokaupungissa kahdestikin Helsingin yliopiston urheilujoukkueessa. Menestyksemme tosin ei ollut hääviä, vaan oli jääminen toiseksi niin koripallossa kuin yleisurheiluottelussakin, jossa minä olin mukana 5.000 metrin juoksussa.
Parast´aikaa Helsingissä järjestettävillä kirjamessuilla on nimenomaan juuri Viron kirjallisuus nostettu erityisteemaksi. Sitä varten on virolaista kirjallisuutta suomennettu ennätysmäisesti ja sainkin lahjaksi Kihnulaisten uskomattomat seikkailut merellä ja maalla. Puolestani kerroin omistavani meidän Kalevalaa vastaavan Eesti rahva eepoksen Kalevipoeg-kirjan oikein koruteoksen. Kerroin myös käyneeni Tallinnassa heidän kansallisrunoilijansa Lydia Koidulan haudalla ja lainaavani monissa hautauspuheissa äideille Koidulan runoa Äidin sydän: Pois moni kallis mennyt on, sä kauan tunsit kaipion. Muut korjas aika mitkä vei - sydäntä äidin konsaan ei.
Puhuimme myös monista maittemme välisistä ajankohtaisista asioista kuten virolaisten Suomeen muutosta työn perään, siinä ilmenevistä harmaan talouden ongelmista ja vaikkapa Viron ottamisesta pohjoismaiden yhteistyöhön, jota jo monella tasolla harjoitetaankin. On hienoa, että molemmin puolin Suomenlahtea on ystävällismieliset tosin pienet, mutta sitäkin sitkeämät sukulaiskansat.
perjantai 28. lokakuuta 2011
Isännöin filippiiniläisiä ja virolaisia vieraita
Saman aamupäivän kuluessa sain isännöidä kahta diplomaattivierailua, niin filippiiniläistä suurlähettilästä kuin virolaista parlamentin varapuhemiestä. Ja mikäs siinä, keskustelut sujuivat luonnikkaasti suuren yhteisymmärryksen merkeissä.
Filippiinin suurlähettiläs Angelina Miciano Sta. Catalina on toiminut maassamme parisen vuotta. Kun keskustelussa nostin esiin miss universumin Armi Kuuselan avioitumisen Filippiineille, suurlähettiläs vastasi samoin leikkimielellä juuri sen vuoksi, kun Suomesta lähettettiin Filippiineille nainen, hänestä vastavuoroisesti naisena tuli maansa suurlähettiläs Suomeen.
Maittemme välinen kauppavaihto on vuositasolla 100-200 miljoonan euron haarukassa, paljon olisi parantamisen varaa varsinkin kun Filippiineillä on 100 miljoonaa asukasta. Suomessa filippiiniläisiä työskentelee 1500-2000 pääasiassa palvelualoilla. Ex-presidentti Arroyon aikana Suomesta ei tehty valtiovierailuja, mutta sitä ennen presidentti Ramosin aikana vuosituhannen vaihteessa kanssakäynti oli vilkasta, mikäkäytäntö nyt uskottavasti on palautumassa kansanvaltaisia uudistuksia tekevän presidentti Aquinon aikana.
Yhtenä huolen aiheena on Suomen suunnitelma sulkea taloudellisista syistä Manilan suurlähetystön vuoden 2012 loppuun mennessä. Ilon aiheena on Nokia Siemens Networksin Manilaan perustama tutkimus- ja kehityskeskus, joka todella on tärkein taloudellinen suomalaistapahtuma moneen vuoteen Filippiineillä.
Jatketaan virolaistapaamisesta seuraavassa blogissa.
Filippiinin suurlähettiläs Angelina Miciano Sta. Catalina on toiminut maassamme parisen vuotta. Kun keskustelussa nostin esiin miss universumin Armi Kuuselan avioitumisen Filippiineille, suurlähettiläs vastasi samoin leikkimielellä juuri sen vuoksi, kun Suomesta lähettettiin Filippiineille nainen, hänestä vastavuoroisesti naisena tuli maansa suurlähettiläs Suomeen.
Maittemme välinen kauppavaihto on vuositasolla 100-200 miljoonan euron haarukassa, paljon olisi parantamisen varaa varsinkin kun Filippiineillä on 100 miljoonaa asukasta. Suomessa filippiiniläisiä työskentelee 1500-2000 pääasiassa palvelualoilla. Ex-presidentti Arroyon aikana Suomesta ei tehty valtiovierailuja, mutta sitä ennen presidentti Ramosin aikana vuosituhannen vaihteessa kanssakäynti oli vilkasta, mikäkäytäntö nyt uskottavasti on palautumassa kansanvaltaisia uudistuksia tekevän presidentti Aquinon aikana.
Yhtenä huolen aiheena on Suomen suunnitelma sulkea taloudellisista syistä Manilan suurlähetystön vuoden 2012 loppuun mennessä. Ilon aiheena on Nokia Siemens Networksin Manilaan perustama tutkimus- ja kehityskeskus, joka todella on tärkein taloudellinen suomalaistapahtuma moneen vuoteen Filippiineillä.
Jatketaan virolaistapaamisesta seuraavassa blogissa.
torstai 27. lokakuuta 2011
Eduskuntavieraita Pohjois-Satakunnasta
Tänään tulee tukimiesten ja tuttujen kutsuttujen joukko eduskuntaan. Joukossa on kankaanpääläisten lisäksi siikaslaisia, honkajokisia ja lavialaisia. Jämijärven väkeä tulee seuraavalla kerralla, osaksi väärinkäsityksenkin vuoksi heitä jäi pois, kun hoidin tätä joukon kokoamista vain puhelimitse enkä laittanut ilmopitusta lehteen edes lähtöajasta ja matkareitistä.
Näin siksi, kun edellisellä Kankaanpään Seudun lukijamatkalla paikat (60 henkeä) olivat täyttyneet lehti-ilmoituksen jälkeen heti aamupäivällä, siksi en laittanut tietoa matkasta lehteen, ettei taas ihmiset joutuuisi pettymään turhasta soittelusta, kun paikat olisivat olleet jo heidän soittaessaan täynnä.
Uskon kuitenkin nyt matkaan lähteneiden yli neljänkymmenen henkilön saavan täysipainoisen retken. Seitsemän perussuomalaisten kansanedustajaa on lupautunut tulemaan näyttäytymään yhteiseen palaveriin. Sen jälkeen on kiertokäynti eduskuntalossa oppaiden johdolla, kustantamani ruokailu ja mukanaolo kyselytunnilla. Kerrotaan vierailun jälkeen ryhmäläisten tuntoja.
No niin, kyllä matkailu avartaa ja lisää tietoa. Näin myös ryhmäläisillä, jotka olivat erittäin tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Ryhmästämme tervehtimässä kävivät myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, sivistysvaliokunnasta Kimmo Kivelä, samoin Ritva Kike Elomaa, Porin poika liikennevaliokunnasta Ari Jalonen ja valtiovarainvaliokunnasta Juha Väätäinen.
Kyselytunnilla ensimmäisen kysymyksen sai Lea Mäkipää kysyessään koulujen homevaurioista ja koulujen korjausmäärärahojen vähenemisestä sairastumisuhan alla olevien koululaisten ja kouljen henkilökunnan terveyden kannalta välttämättömien korjausten uhatessa viivästyä vuosikaupalla. Myötätuntoa tietysti tuli ministerienkin taholta ja kehoitettiin eduskuntaa lisäämään määrärahoja. Eka kysymys herätti puolituntisen keskustelun, joten kysymys oli paikallaan.
Näin siksi, kun edellisellä Kankaanpään Seudun lukijamatkalla paikat (60 henkeä) olivat täyttyneet lehti-ilmoituksen jälkeen heti aamupäivällä, siksi en laittanut tietoa matkasta lehteen, ettei taas ihmiset joutuuisi pettymään turhasta soittelusta, kun paikat olisivat olleet jo heidän soittaessaan täynnä.
Uskon kuitenkin nyt matkaan lähteneiden yli neljänkymmenen henkilön saavan täysipainoisen retken. Seitsemän perussuomalaisten kansanedustajaa on lupautunut tulemaan näyttäytymään yhteiseen palaveriin. Sen jälkeen on kiertokäynti eduskuntalossa oppaiden johdolla, kustantamani ruokailu ja mukanaolo kyselytunnilla. Kerrotaan vierailun jälkeen ryhmäläisten tuntoja.
No niin, kyllä matkailu avartaa ja lisää tietoa. Näin myös ryhmäläisillä, jotka olivat erittäin tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Ryhmästämme tervehtimässä kävivät myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, sivistysvaliokunnasta Kimmo Kivelä, samoin Ritva Kike Elomaa, Porin poika liikennevaliokunnasta Ari Jalonen ja valtiovarainvaliokunnasta Juha Väätäinen.
Kyselytunnilla ensimmäisen kysymyksen sai Lea Mäkipää kysyessään koulujen homevaurioista ja koulujen korjausmäärärahojen vähenemisestä sairastumisuhan alla olevien koululaisten ja kouljen henkilökunnan terveyden kannalta välttämättömien korjausten uhatessa viivästyä vuosikaupalla. Myötätuntoa tietysti tuli ministerienkin taholta ja kehoitettiin eduskuntaa lisäämään määrärahoja. Eka kysymys herätti puolituntisen keskustelun, joten kysymys oli paikallaan.
tiistai 25. lokakuuta 2011
Lisää rahaako Moolokin kitaan
EU:n päättäjät pitävät taas huippukokoustaan Brysselissä pohtien rahoitusongelmia niin Kreikan kuin ehkä Italiankin osalta, puhutaan pankkien pääomittamisesta ja ERVV:n pääoman uutta kaksinkertaistamista.
EU:n talousongelmat ovat koko vuoden puhuttaneet ja näyttävät jatkuvan kroonisina. Nyt puhutaan jo surullisen hahmon ritariksi muodostuneen väliaikaisen vakausmekanismin uudesta kaksinkertaistamisesta, vaikka juuri se Suomessakin nostettiin kaksinkertaiseksi eli Suomen vastuut nousivat 14 miljardiin seitsemästä ja lisäksi tulevista korkomenoista joudutaan vielä väätämään väärinkäsitysten vuoksi kättä. Kaksinkertaiseksi nostaminen merkitsisi siis Suomen osuuden nousemista puoleen valtion budjtista eli 28 miljardiin.
Suomen lainasitoumuksia tällä hetkellä on 2,124 miljardia jakautuen Latvialle 324 miljoonaa, Islannille 320 miljoonaan ja Kreikalle 1.480 miljoonaa. Suomen takaussitoumus ERVV:lle on 1.830 miljoonaan.
Kaikki sitoumut yksin Kreikalle ovat 110 miljardia, Irlannille 67,5 miljardia ja Portugalille 78 miljardia. Ne jakautuvat Euroopan pankille, ERVV:lle ja pysyvälle vakausmekanismille (EVM).
Lisäksi tulee myös Suomen Pankin antamat sitoumukset, niin että kyllä puhutaan niin suurista summista, että tavallisen ihmisen on vaikea niitä ymmärtää. Ja kaiken kaikkiaan, nämä rahat voivat tulla myös maksuun, ei tarvittaisi penniäkään eikä senttiäkään lisämaksuja. Mutta mikään ei näy riittävän, uusimpana kankkulan kaivona tai Moolokin kitana puhutaan Italian satojen miljardien velkojen lankeamisesta maksettavaka koko EU:lle!
EU:n talousongelmat ovat koko vuoden puhuttaneet ja näyttävät jatkuvan kroonisina. Nyt puhutaan jo surullisen hahmon ritariksi muodostuneen väliaikaisen vakausmekanismin uudesta kaksinkertaistamisesta, vaikka juuri se Suomessakin nostettiin kaksinkertaiseksi eli Suomen vastuut nousivat 14 miljardiin seitsemästä ja lisäksi tulevista korkomenoista joudutaan vielä väätämään väärinkäsitysten vuoksi kättä. Kaksinkertaiseksi nostaminen merkitsisi siis Suomen osuuden nousemista puoleen valtion budjtista eli 28 miljardiin.
Suomen lainasitoumuksia tällä hetkellä on 2,124 miljardia jakautuen Latvialle 324 miljoonaa, Islannille 320 miljoonaan ja Kreikalle 1.480 miljoonaa. Suomen takaussitoumus ERVV:lle on 1.830 miljoonaan.
Kaikki sitoumut yksin Kreikalle ovat 110 miljardia, Irlannille 67,5 miljardia ja Portugalille 78 miljardia. Ne jakautuvat Euroopan pankille, ERVV:lle ja pysyvälle vakausmekanismille (EVM).
Lisäksi tulee myös Suomen Pankin antamat sitoumukset, niin että kyllä puhutaan niin suurista summista, että tavallisen ihmisen on vaikea niitä ymmärtää. Ja kaiken kaikkiaan, nämä rahat voivat tulla myös maksuun, ei tarvittaisi penniäkään eikä senttiäkään lisämaksuja. Mutta mikään ei näy riittävän, uusimpana kankkulan kaivona tai Moolokin kitana puhutaan Italian satojen miljardien velkojen lankeamisesta maksettavaka koko EU:lle!
maanantai 24. lokakuuta 2011
Yrittäjillä ja eläkeläisjärjestöillä oli asiaa
Maanantaina kansanedustajien maakuntapäivänä olimme kuuden kansanedustajan voimin maakuntaliiton sopimien Satakunnan Yrittäjien ja maakunnan eläkeläisjärjestöjen tapaamisissa. Molemmilla järjestöillä oli painavaa asiaa omasta näkökulmastaan.
Yrittäjät olivat käsitelleet liittokokouksessaan tärkeää nuorten työllistämistä, josta hallitusohjelmassakin on kunnianhimoisia tavoitteita kaikkien alle 25-vuotiaiden sijoittamisesta joko koulutukseen tai työhön. Kun alle 30-vuotiaita ilman työtä tai opiskelupaikkaa olevia on lähes 60.000, on oppisopimuskoulutuksessa vain vajaat 5.000 nuorta. Juuri tässä työssä oppimisessa olisi mahdollisuuksia suureenkin parannukseen. Yrittäjät ovatkin kehitelleet järjestelmän oppisopimuspalkan portaittaisesta kehityksestä. Kuntien viranomaisille olisi annettava seurantavastuu.
Eläkejärjestöt nostivat hallitusohjelmassakin olevan vanhuspalvelulain hyväksymisen ja toteuttamisen keskeiseksi asiaksi. Samoin omaishoidon tuen tasapuolisuus asuinpaikasta riippumatta sekä kuntien vanhusneuvostojen toiminnan saaminen lakisääteiseksi olivat toivomuslistalla. Myös ikäihmisten toimeentulosta kustannustason noustessa kannetiin huolta. Yhtenä ehdotuksena tuotiin esille omaishoidon siirtäminen Kelan hallinnoitavaksi. Tällä mm. turvattaisiin tasapuoliset omaishoidon tuen korvaukset asuinpaikasta riippumatta. Vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä tulee myös saattaa kuntien vanhusneuvostot lakisääteisiksi, koska niiden toiminnassa tällä hetkellä on suuria kuntakohtaisia eroja. Vanhusneuvostot toimivat kuntatasolla ikäihmisten äänitorvena, joten toiminta koetaan todella tärkeäksi.
Näissä kuulemisissa vietettiin aamupäivä Porissa, Kankaanpäässä pääsin keskustelemaan hetkeksi mukaan Satakunnan ammattikorkeakoulun edustajan ollessa kaupunginjohtajan vieraana ja sitten painuimmekin Hietapekan ja Opan kanssa kolmeksi tunniksi pimeän tuloon asti aurakeppien pystytykseen Jämijärven keskusta-Jämi ja Vihun teille. Näin se maanantaikin sujutteli!
Yrittäjät olivat käsitelleet liittokokouksessaan tärkeää nuorten työllistämistä, josta hallitusohjelmassakin on kunnianhimoisia tavoitteita kaikkien alle 25-vuotiaiden sijoittamisesta joko koulutukseen tai työhön. Kun alle 30-vuotiaita ilman työtä tai opiskelupaikkaa olevia on lähes 60.000, on oppisopimuskoulutuksessa vain vajaat 5.000 nuorta. Juuri tässä työssä oppimisessa olisi mahdollisuuksia suureenkin parannukseen. Yrittäjät ovatkin kehitelleet järjestelmän oppisopimuspalkan portaittaisesta kehityksestä. Kuntien viranomaisille olisi annettava seurantavastuu.
Eläkejärjestöt nostivat hallitusohjelmassakin olevan vanhuspalvelulain hyväksymisen ja toteuttamisen keskeiseksi asiaksi. Samoin omaishoidon tuen tasapuolisuus asuinpaikasta riippumatta sekä kuntien vanhusneuvostojen toiminnan saaminen lakisääteiseksi olivat toivomuslistalla. Myös ikäihmisten toimeentulosta kustannustason noustessa kannetiin huolta. Yhtenä ehdotuksena tuotiin esille omaishoidon siirtäminen Kelan hallinnoitavaksi. Tällä mm. turvattaisiin tasapuoliset omaishoidon tuen korvaukset asuinpaikasta riippumatta. Vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä tulee myös saattaa kuntien vanhusneuvostot lakisääteisiksi, koska niiden toiminnassa tällä hetkellä on suuria kuntakohtaisia eroja. Vanhusneuvostot toimivat kuntatasolla ikäihmisten äänitorvena, joten toiminta koetaan todella tärkeäksi.
Näissä kuulemisissa vietettiin aamupäivä Porissa, Kankaanpäässä pääsin keskustelemaan hetkeksi mukaan Satakunnan ammattikorkeakoulun edustajan ollessa kaupunginjohtajan vieraana ja sitten painuimmekin Hietapekan ja Opan kanssa kolmeksi tunniksi pimeän tuloon asti aurakeppien pystytykseen Jämijärven keskusta-Jämi ja Vihun teille. Näin se maanantaikin sujutteli!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)