tiistai 28. helmikuuta 2012
maanantai 27. helmikuuta 2012
Maanantai maakuntapäivä
Tosiaan perjantai-illasta tiistaiaamuun saa kansanedustaja viettää kotimaisemissa. Varsinaisiin asioihin ja kokouksiin jää vain maanantaipäivä. Niinpä nytkin koko maanantai oli melkoista matalalentoa, kun lauantaina oli vain palkintojenjakoa Siikaisten Eteläpään matkailukeskuksessa siellä kokoontuneille ja Leppijärvellä työnäytöksensä tehneille Reservinratsastajat ry:n talvitapahtumassa. Sunnuntaina vuorostaan olimme Kankaanpään veteraanijärjestöistä mukana neljättä kertaa Jämijärvellä järjestetyssä sotien ajan musiikkia esittäneessä veteraanikonsertissa.
Maanantaiaamu alkoikin sitten kello 8.40 Porin maakuntaradion maakuntaparlamentissa. Maanantaiksi tosin oli oltava valmiina myös ensimmäinen kirjoitus puhemiesten blogiin, joka on aloitettu nyt helmikuussa ja johon me puhemiehet vuoroviikkoina vuoronperään kirjoittelemme. Kun itse yritän blogata päivittäin vaihtelevalla inspiraatiolla, ei tämä tehtävä tunnu ylivoimaiselta, nytkin löysin läheisen aiheen opposition hyvästä huomioimisesta eduskuntatyöskentelyssä.
Maakuntaradiossa tentittävänä olon jälkeen Porissa pitikin kiirehtiä Kankaanpään veteraanitoimikunnan kokoukseen päättämään 27.4. pidettävän veteraanipäivän juhlallisuuksien järjestämisestä. Sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Vihtori Siivo on aiemminkin herätellyt muistamaan myös sodan päättymispäivää, joka onkin jos mikä myös juhlimisen arvoista. Niinpä päädyimmekin valmistelemaan myös syyskuuhun muistojuhlaa.
Päivän ohjelmaan vielä ennen kello 15 alkavaa kaupunginvaltuustoa ja illan kirkkoneuvostoa oli hierontaa, käyminen kahdessakin pankissa asioimassa, Seudun konttorissa hakemassa vanhaa yleisönosastokirjoitusta ja peruspalvelukeskuksessa vanhuspalveluista keskustelemassa.
Aikaa vierähti aamusta iltamyöhään niin, ettei lenkille pääsystä ollut puhettakaan, olipa kuitenkin ruumiinkunnon hyväksi jo mainittu keskipäivän parituntinen hieronnossa käynti, joka yleensäkin -mikäli vainmahdollista- kuuluu maanantain ohjelmaan.
Maanantaiaamu alkoikin sitten kello 8.40 Porin maakuntaradion maakuntaparlamentissa. Maanantaiksi tosin oli oltava valmiina myös ensimmäinen kirjoitus puhemiesten blogiin, joka on aloitettu nyt helmikuussa ja johon me puhemiehet vuoroviikkoina vuoronperään kirjoittelemme. Kun itse yritän blogata päivittäin vaihtelevalla inspiraatiolla, ei tämä tehtävä tunnu ylivoimaiselta, nytkin löysin läheisen aiheen opposition hyvästä huomioimisesta eduskuntatyöskentelyssä.
Maakuntaradiossa tentittävänä olon jälkeen Porissa pitikin kiirehtiä Kankaanpään veteraanitoimikunnan kokoukseen päättämään 27.4. pidettävän veteraanipäivän juhlallisuuksien järjestämisestä. Sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Vihtori Siivo on aiemminkin herätellyt muistamaan myös sodan päättymispäivää, joka onkin jos mikä myös juhlimisen arvoista. Niinpä päädyimmekin valmistelemaan myös syyskuuhun muistojuhlaa.
Päivän ohjelmaan vielä ennen kello 15 alkavaa kaupunginvaltuustoa ja illan kirkkoneuvostoa oli hierontaa, käyminen kahdessakin pankissa asioimassa, Seudun konttorissa hakemassa vanhaa yleisönosastokirjoitusta ja peruspalvelukeskuksessa vanhuspalveluista keskustelemassa.
Aikaa vierähti aamusta iltamyöhään niin, ettei lenkille pääsystä ollut puhettakaan, olipa kuitenkin ruumiinkunnon hyväksi jo mainittu keskipäivän parituntinen hieronnossa käynti, joka yleensäkin -mikäli vainmahdollista- kuuluu maanantain ohjelmaan.
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
Eduskuntatyössä huomioidaan oppositiokin tasa-arvoisesti
Alkaneella vaalikaudella kirjoitetaan eduskunnan historiaa sikäli, että ensimmäisen kerran on puhemiehistössä myös jo vuonna 1959 perustetun SMP-Perussuomalaisten edustus eli puoli vuosisataa puolueella ehti kulua näin arvostetun aseman valtaamiseksi. Olihan SMP toki kahdesti jo hallituspuolueena.
Sotien jälkeen puhemiesvakanssit on jaettu neljän suuren Keskustan, Sosialidemokraattien, Kokoomuksen ja silloisen SKDL:n kesken. 1930-luvulle asti täytyy mennä, kun RKP:n edustaja Ernst von Born oli puhemiehistössä kahdeksilla valtiopäivillä. Muilla puolueilla ei sitten olekaan ollut asiaa puhemiehen korokkeelle.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa eduskunnan olevan mitä hienoimman työpaikan. Tietysti ensiarvoista on, että muodostamme valtakunnan korkeimman päättävän elimen. Mutta myös ulkoiset toimintapuitteemme ovat mitä erinomaisimmat. Siihen tarjoaa mainiot tilat monumentaalinen mutta samalla käytännöllinen J.S. Sirenin piirtämä vuonna 1931 valmistunut eduskuntatalo myöhempine lisärakennuksineen. Myös talon virkakunta on asiantuntevaa ja palvelualtista. Eikä edustajakollegoistakaan ole pahaa sanaa sanottavana, vaikka poliittisissa kysymyksissä usein ottelemme tiukastikin, mutta kuitenkin olemme ystäviä keskenämme, eivät ihmiset riitele, vaan asiat.
Oppositiopuolueen edustajana 24 vuoden tauon jälkeen taloon palanneena täytyy sanoa paljon muuttuneen, mutta oikeaan suuntaan (enkä tarkoita tässä poliittista väriä). Nyt oppositiollekin annetaan sille kuuluva arvonsa. Muistan hyvin, miten vielä 1979 valtiopäivillä meidät silloiset SMP:n edustajat istutettiin poliittiseksi kostoksi äärioikealle emmekä saaneet edes oikeusistuimessa tuomiota meitä terroristeiksi kutsuneelle edustajatoverille.
Nykyisin oppositionkin toimintaedellytykset ja huomioonottaminen on aivan toista luokkaa, voi jopa sanoa täysin tasa-arvoista hallituspuolueiden kanssa. Huomionarvoista on tietopalveluun saatu talousalan asiantuntija, jolla on käytettävissään ohjelmisto eri taloudellisten muuttujien vaikutuksien laskemiseksi, joka puolestaan helpottaa vaihtoehtobudjettien laatimista.
Joka torstaiset televisioitavat kyselytunnit ovat pääasiallisesti juuri opposition kyselyjä varten hallituspuolueiden ministerien vastatessa. Myös muulloin debattikeskustelut ovat yleisiä, samoin ryhmäpuheenvuorot tärkeissä asioissa. Niinpä syyskaudella käytiin kuusi ylimääräistä keskustelua, kaksi pääministerin ilmoitusten johdosta, kaksi hallituksen selonteoista ja kaksi välikysymyksistä.
Toteutetut toimenpiteet tosiasiallisten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi luovat täydet mahdollisuudet myös oppositioryhmille esittää vaihtoehtoja hallituksen lakiehdotuksille ja myös omien varjobudjettien muodossa hallituksen talousarvioehdotukselle. Täysistuntojärjestelyillä luotiin aikaisempaa näkyvämmät tilaisuudet käydä opposition vaihtoehtobudjettien perusteella keskustelua hallituksen ja opposition välillä.
Kaikkien virkamiespalveluiden saamisessa niin opposition kuin hallituspuolueiden kansanedustajat ovat aivan tasa-arvoisessa asemassa, näin myös valiokuntatyöskentelyssä. Näin ollen ei meillä oppositiossakaan ole valittamista tasapuolisten työskentelyolosuhteiden saamisesta täällä eduskunnassa. Puheenvuorojakin puhemiehet pyrkivät jakamaan - ilman kotiinpäin vetoa - ryhmien suuruusjärjestyksessä. Yhteispelillä työmme sujuu kansakuntamme parhaaksi eri tahot huomioiden.
Sotien jälkeen puhemiesvakanssit on jaettu neljän suuren Keskustan, Sosialidemokraattien, Kokoomuksen ja silloisen SKDL:n kesken. 1930-luvulle asti täytyy mennä, kun RKP:n edustaja Ernst von Born oli puhemiehistössä kahdeksilla valtiopäivillä. Muilla puolueilla ei sitten olekaan ollut asiaa puhemiehen korokkeelle.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa eduskunnan olevan mitä hienoimman työpaikan. Tietysti ensiarvoista on, että muodostamme valtakunnan korkeimman päättävän elimen. Mutta myös ulkoiset toimintapuitteemme ovat mitä erinomaisimmat. Siihen tarjoaa mainiot tilat monumentaalinen mutta samalla käytännöllinen J.S. Sirenin piirtämä vuonna 1931 valmistunut eduskuntatalo myöhempine lisärakennuksineen. Myös talon virkakunta on asiantuntevaa ja palvelualtista. Eikä edustajakollegoistakaan ole pahaa sanaa sanottavana, vaikka poliittisissa kysymyksissä usein ottelemme tiukastikin, mutta kuitenkin olemme ystäviä keskenämme, eivät ihmiset riitele, vaan asiat.
Oppositiopuolueen edustajana 24 vuoden tauon jälkeen taloon palanneena täytyy sanoa paljon muuttuneen, mutta oikeaan suuntaan (enkä tarkoita tässä poliittista väriä). Nyt oppositiollekin annetaan sille kuuluva arvonsa. Muistan hyvin, miten vielä 1979 valtiopäivillä meidät silloiset SMP:n edustajat istutettiin poliittiseksi kostoksi äärioikealle emmekä saaneet edes oikeusistuimessa tuomiota meitä terroristeiksi kutsuneelle edustajatoverille.
Nykyisin oppositionkin toimintaedellytykset ja huomioonottaminen on aivan toista luokkaa, voi jopa sanoa täysin tasa-arvoista hallituspuolueiden kanssa. Huomionarvoista on tietopalveluun saatu talousalan asiantuntija, jolla on käytettävissään ohjelmisto eri taloudellisten muuttujien vaikutuksien laskemiseksi, joka puolestaan helpottaa vaihtoehtobudjettien laatimista.
Joka torstaiset televisioitavat kyselytunnit ovat pääasiallisesti juuri opposition kyselyjä varten hallituspuolueiden ministerien vastatessa. Myös muulloin debattikeskustelut ovat yleisiä, samoin ryhmäpuheenvuorot tärkeissä asioissa. Niinpä syyskaudella käytiin kuusi ylimääräistä keskustelua, kaksi pääministerin ilmoitusten johdosta, kaksi hallituksen selonteoista ja kaksi välikysymyksistä.
Toteutetut toimenpiteet tosiasiallisten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi luovat täydet mahdollisuudet myös oppositioryhmille esittää vaihtoehtoja hallituksen lakiehdotuksille ja myös omien varjobudjettien muodossa hallituksen talousarvioehdotukselle. Täysistuntojärjestelyillä luotiin aikaisempaa näkyvämmät tilaisuudet käydä opposition vaihtoehtobudjettien perusteella keskustelua hallituksen ja opposition välillä.
Kaikkien virkamiespalveluiden saamisessa niin opposition kuin hallituspuolueiden kansanedustajat ovat aivan tasa-arvoisessa asemassa, näin myös valiokuntatyöskentelyssä. Näin ollen ei meillä oppositiossakaan ole valittamista tasapuolisten työskentelyolosuhteiden saamisesta täällä eduskunnassa. Puheenvuorojakin puhemiehet pyrkivät jakamaan - ilman kotiinpäin vetoa - ryhmien suuruusjärjestyksessä. Yhteispelillä työmme sujuu kansakuntamme parhaaksi eri tahot huomioiden.
lauantai 25. helmikuuta 2012
Paljojen kirjojen tekemisellä ei loppua
Kirjakauppiaan poikana olen nykyisin siinä mieluisassa asemassa, että uusia kirjoja sataa joka viikko mitä erilaisemmilta tahoilta. Kun lisäksi liikkuessani eri puolilla poikkean usein myös kirjakaupoissa, niin aina välistä tarttuu kirjoja föliin, niin uusia kirjoja on kotona jatkuvasti vaikka kuinka paljon. Vaimo tuskailee mihin niitä saa mahtumaan, vaikka meillä kyllä on iso talo. Kirjoja ja kirjojen tekijöitä riittää vaikka millä mitalla, jo Vanhan Testamentin Sananlaskuissa todetaan, ettei paljojen kirjojen tekemisellä ole loppua. Itsekin olen kokoilemassa näistä blogeista painotuotteita.
Kaksi komeaa värikuvateosta olen saanut aivan äskettäin. Viikolla Kyllikki Wahlström lähetti Luvian Rannikkopitäjästä kertovan satasivuisen teoksen Luvilaissii tarinoit ja kuvi, johon hän on kirjoittanut tekstit Matti Luotolan kuviin. Luvia Seor ry on kustantanut tämän upean elämänmakuisin murretekstein varustetun runsaasti kuvia sisältävän arvokkaan kulttuuriteoksen.
Eero Mäki-Tanilan läksiäisjuhlista ojennettiin muistoksi myös erittäin puhutteleva ja näyttävä 145 sivuinen kuvateos: Sastamala, sopivasti sykettä. Kirjassa esitellään kaikki pitäjät, joista Sastamala on muodostunut. Myös tuhopolton jäljiltä kunnostetua Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoa ja sen kuuluisaa Kutti Lavosen ja Osmo Rauhalan maalaustyötä käsitellään monissa kuvissa. Teoksen on tehnyt Hannu Moilanen eikä turhaan, sillä nyky-Sastamalassa riittää esittelemistä aina Vanhan kirjallisuuden päivistä lähtien.
Viikolla Helsingin kaupungin vieraana ollessa saimme mukaan 20+12 muotoilutarinaa Helsingistä-nimisen kokoomateoksen, joka on osa World Design Capital Helsinki 2012-ohjelmaa. Värikuvin ja nasevin tekstein kerrotaan siis yhteensä 32 eri alan muotoilijasta ja taiteilijasta.
Neljäntenä kirjana en voi olla mainitsematta vaimon tuomaa sisarensa miehen tohtori Seppo Niemelän meille lahjoittamaa juuri näinä päivinä julkistettavaa teostaan Ajankohtainen Alkio, johon tekijä on koonnut Santeri Alkion ajatuksia ja näkemyksiä eri aihepiireistä. Satasivuinen kirja on myös kuvitettu kustantajana Maahenki Oy, kuka se sitten lieneekään. Näin helpossa muodossa pääsee tutustumaan merkittävän elämäntyön tehneeseen kansamme rakentajaan, jonka lause: "Älä unohda köyhän asiaa" on aina yhtä ajankohtainen ja tarpellinen myös noudatettavaksi.
Kaksi komeaa värikuvateosta olen saanut aivan äskettäin. Viikolla Kyllikki Wahlström lähetti Luvian Rannikkopitäjästä kertovan satasivuisen teoksen Luvilaissii tarinoit ja kuvi, johon hän on kirjoittanut tekstit Matti Luotolan kuviin. Luvia Seor ry on kustantanut tämän upean elämänmakuisin murretekstein varustetun runsaasti kuvia sisältävän arvokkaan kulttuuriteoksen.
Eero Mäki-Tanilan läksiäisjuhlista ojennettiin muistoksi myös erittäin puhutteleva ja näyttävä 145 sivuinen kuvateos: Sastamala, sopivasti sykettä. Kirjassa esitellään kaikki pitäjät, joista Sastamala on muodostunut. Myös tuhopolton jäljiltä kunnostetua Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoa ja sen kuuluisaa Kutti Lavosen ja Osmo Rauhalan maalaustyötä käsitellään monissa kuvissa. Teoksen on tehnyt Hannu Moilanen eikä turhaan, sillä nyky-Sastamalassa riittää esittelemistä aina Vanhan kirjallisuuden päivistä lähtien.
Viikolla Helsingin kaupungin vieraana ollessa saimme mukaan 20+12 muotoilutarinaa Helsingistä-nimisen kokoomateoksen, joka on osa World Design Capital Helsinki 2012-ohjelmaa. Värikuvin ja nasevin tekstein kerrotaan siis yhteensä 32 eri alan muotoilijasta ja taiteilijasta.
Neljäntenä kirjana en voi olla mainitsematta vaimon tuomaa sisarensa miehen tohtori Seppo Niemelän meille lahjoittamaa juuri näinä päivinä julkistettavaa teostaan Ajankohtainen Alkio, johon tekijä on koonnut Santeri Alkion ajatuksia ja näkemyksiä eri aihepiireistä. Satasivuinen kirja on myös kuvitettu kustantajana Maahenki Oy, kuka se sitten lieneekään. Näin helpossa muodossa pääsee tutustumaan merkittävän elämäntyön tehneeseen kansamme rakentajaan, jonka lause: "Älä unohda köyhän asiaa" on aina yhtä ajankohtainen ja tarpellinen myös noudatettavaksi.
perjantai 24. helmikuuta 2012
Viikko takana uusia seikkailuja
Monenlaista on mahtunut päättyneeseen eduskuntaviikkoon ja uusia tuttavuksiakin on tullut.
Kolme kansanedustajaa vietti kuluneella viikolla monikymmenvuotissyntymäpäiviään. Eduskunta muistaa kaikkia pyöreitä vuosia täyttäneitä arvokkaalla muistolahjalla. 70-vuotta täyttivät perussuomalaisten Pentti Kettunen ja kristillisen liiton Leena Rauhala, 60-vuotiaaksi tuli kokoomuksen Kimmo Sasi. Puhemiehistö ja pääsihteeri saavat olla ojentamassa lahjan onnittelemassa syntymäpäiväsankareita.
Helsingin kaupungin järjestämällä kansanedustajien vastaanotolla sain istua päivällispöydässä Olli-Pekka Kallasvuon vieruskumppanina. Hänethän muistetaan entisenä Nokian ykkösjohtajana. Hän piti tunnetulla taidollaan meille ansiokkaan puheen Helsingin World Design Capital 2012 näyttelyn valtuuskunnan puheenjohtajana. Pääkaupunkimme on tämän kautta päässyt näyttävästi esiin eri puolilla maailmaa. Paljon tapahtumia ja näin ollen myös lisämainosta on vielä edessäpäin.
Olli-Pekka Kallasvuolla on kosketuskohtia myös Satakuntaan. Syntymäpaikka on Lavia, koulua hän on käynyt Porissa ja lastensa äidin isä on tunnettua kankaanpääläistä Leppästen suku, kuuluisan liikemies Artturi Leppäsen poika lääkäri Matti Lepäntalo, joka puolestaan on koonnut yli 100-vuotiaaksi eläneen pitokokki Tyyne Koskisen muistemat kirjaksi.
Viikon tapahtumista kirjoitin jo edellisissä blogeissa syrjäytymisen torjuntamahdollisuuksien pohtimisesta kansalaisinfossa. Eilen torstaina seurasin kansalaisinfossa eduskunnan ympäristö-ja luontoryhmän järjestämää esitelmätilaisuutta Itämeren suojelusta ympäristövahingoilta. Paljon tehdään virallisilta tahoilta ja samoin vapaaehtoisin voimin. Venäjä vaan olisi saatava mukaan entistä vahvemmin, jotta meren tilaan ratkaisevasti voitaisiin vaikuttaa. Hälyttävä uutinen oli Venäjän pyrkimys jatkossa viedä kaikki öljy meritse eteenpäin ja lopettaa kokonaan öljyputken käyttö Eurooppaan. Entisestään valtavasti kasvava öljytankkerien kulku ei tietenkään tiedä hyvää Itämerelle.
Kolme kansanedustajaa vietti kuluneella viikolla monikymmenvuotissyntymäpäiviään. Eduskunta muistaa kaikkia pyöreitä vuosia täyttäneitä arvokkaalla muistolahjalla. 70-vuotta täyttivät perussuomalaisten Pentti Kettunen ja kristillisen liiton Leena Rauhala, 60-vuotiaaksi tuli kokoomuksen Kimmo Sasi. Puhemiehistö ja pääsihteeri saavat olla ojentamassa lahjan onnittelemassa syntymäpäiväsankareita.
Helsingin kaupungin järjestämällä kansanedustajien vastaanotolla sain istua päivällispöydässä Olli-Pekka Kallasvuon vieruskumppanina. Hänethän muistetaan entisenä Nokian ykkösjohtajana. Hän piti tunnetulla taidollaan meille ansiokkaan puheen Helsingin World Design Capital 2012 näyttelyn valtuuskunnan puheenjohtajana. Pääkaupunkimme on tämän kautta päässyt näyttävästi esiin eri puolilla maailmaa. Paljon tapahtumia ja näin ollen myös lisämainosta on vielä edessäpäin.
Olli-Pekka Kallasvuolla on kosketuskohtia myös Satakuntaan. Syntymäpaikka on Lavia, koulua hän on käynyt Porissa ja lastensa äidin isä on tunnettua kankaanpääläistä Leppästen suku, kuuluisan liikemies Artturi Leppäsen poika lääkäri Matti Lepäntalo, joka puolestaan on koonnut yli 100-vuotiaaksi eläneen pitokokki Tyyne Koskisen muistemat kirjaksi.
Viikon tapahtumista kirjoitin jo edellisissä blogeissa syrjäytymisen torjuntamahdollisuuksien pohtimisesta kansalaisinfossa. Eilen torstaina seurasin kansalaisinfossa eduskunnan ympäristö-ja luontoryhmän järjestämää esitelmätilaisuutta Itämeren suojelusta ympäristövahingoilta. Paljon tehdään virallisilta tahoilta ja samoin vapaaehtoisin voimin. Venäjä vaan olisi saatava mukaan entistä vahvemmin, jotta meren tilaan ratkaisevasti voitaisiin vaikuttaa. Hälyttävä uutinen oli Venäjän pyrkimys jatkossa viedä kaikki öljy meritse eteenpäin ja lopettaa kokonaan öljyputken käyttö Eurooppaan. Entisestään valtavasti kasvava öljytankkerien kulku ei tietenkään tiedä hyvää Itämerelle.
torstai 23. helmikuuta 2012
Valtion laitosten hometoimista selvityspyyntö
Seuraavassa ote uutisesta, jonka Helsingin Sanomat julkaisi 20.1.2012 ja joka kertoo selvityspyynnöstäni, jonka jätin Valtiotalouden tarkastusvirastoon 27.10.2011.
Valtion laitosten hometoimista selvityspyyntö
HELSINGIN SANOMAT (Janne Toivonen)
Eduskunnan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (ps) on tehnyt Valtiontalouden tarkastusvirastolle selvityspyynnön valtion tutkimuslaitosten toimista kosteusvaurio-ongelman selvittämisessä.
Selvityspyyntö kohdistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, Työterveyslaitokseen sekä sosiaali- ja terveysministeriöön.
Asian ajajana on Helsingin Sanomien tietojen mukaan toiminut Joutsenlahden erityisavustaja Pekka Nikkola, joka muutaman muun tahon tavoin on pitkään vaatinut valtiolta aktiivisempia toimia sisäilman terveyshaittojen selvittämisessä.
(Uutinen päättyy)
Sitten sain 26.1.2012 Valtiontalouden tarkastusvirastosta kirjeen, jossa virasto ilmoitti tutkivansa selvityspyyntöni samassa yhteydessä, kun he aloittavat vielä tänä vuonna tarkastuksen, joka koskee asunto- ja korjausrakentamisen edistämistä. Tarkastusviraston toimet ovat hyvin perusteellisia ja niinpä he ilmoittivat, että tämä selvityspyyntö valmistuu aikaisintaan vuonna 2013. Aikoinaan tämänkin tarkastuskertomus on luettavissa tarkastusviraston verkkosivulta www.vtv.fi.
Valtion laitosten hometoimista selvityspyyntö
HELSINGIN SANOMAT (Janne Toivonen)
Eduskunnan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (ps) on tehnyt Valtiontalouden tarkastusvirastolle selvityspyynnön valtion tutkimuslaitosten toimista kosteusvaurio-ongelman selvittämisessä.
Selvityspyyntö kohdistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, Työterveyslaitokseen sekä sosiaali- ja terveysministeriöön.
Asian ajajana on Helsingin Sanomien tietojen mukaan toiminut Joutsenlahden erityisavustaja Pekka Nikkola, joka muutaman muun tahon tavoin on pitkään vaatinut valtiolta aktiivisempia toimia sisäilman terveyshaittojen selvittämisessä.
(Uutinen päättyy)
Sitten sain 26.1.2012 Valtiontalouden tarkastusvirastosta kirjeen, jossa virasto ilmoitti tutkivansa selvityspyyntöni samassa yhteydessä, kun he aloittavat vielä tänä vuonna tarkastuksen, joka koskee asunto- ja korjausrakentamisen edistämistä. Tarkastusviraston toimet ovat hyvin perusteellisia ja niinpä he ilmoittivat, että tämä selvityspyyntö valmistuu aikaisintaan vuonna 2013. Aikoinaan tämänkin tarkastuskertomus on luettavissa tarkastusviraston verkkosivulta www.vtv.fi.
Äiti-Monica
Laulamme hupaisassa lastenlaulussa täti-Monicasta monenlaisin eri ominaisuuksin. Viikko sitten lupasin kirjoittaa äiti-Monicasta, josta lopulta tuli suuren kirkkoisän Augustinuksen äiti, vaikka poika kulkikin pitkään aivan erilaisilla teillä.
Äiti Monica rukoili pitkään ja hartaasti poikansa puolesta, vaikka saikin vain surra poikaansa, joka halusi kokeilla kaikkia maailman nautintoja. Äiti oli opettanut pojalleen Kristuksen seuraamista, mutta huonon seuran viekottelemana tämä vietti seuransa kaltaista elämää. Äiti suri ja itki tätä.
Kerran unessa äiti sai lohduttavan viestin, kun hänelle sanottiin: Missä sinä olet, siellä on poikasikin. Eräs piispakin kehoitti häntä vain rukoilemaan ja rohkaisi, ettei niin monien kyynelten poika voi joutua hukkaan.
Yli kymmenen vuoden kuluttua poika, etsittyään jo kauan armollista Jumalaa syntiensä sovittajaksi, kuuli viikunapuun alla ollessaan äänen kehoittavan: Ota ja lue. Raamatusta hänelle aukeni: "Ei mässäyksissä eikä juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa, vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät."
Nuo sanat luettuaan koitti pojan sydämeen kirkas valo, kaikki epäilysten sumut hälvenivät, ja äiti Monica sai vielä ennen kuolemaansa iloita monien rukoustensa täyttymisestä. Nyt äiti oli valmis kuolemaan, koska elämällä ei enää ollut hänelle mitään annettavaa.
Ja tämän hurskaan äidin kristityksi tulleesta pojasta Augustinuksesta tuli sitten siis yksi koko kirkon suurimmista kirkkoisistä, joka syvästi tajuten kristinuskon salaisuuden totesi ihmissydämen olevan levottoman niin kauan kunnes se löytää levon Jumalassa. Samoin hän ymmärsi, ettei ihmisessä ole kykyä eikä tahtoa hyvään, vaan pelastuksemme on yksinomaan kokonaan Jumalan työtä.
Äiti Monica rukoili pitkään ja hartaasti poikansa puolesta, vaikka saikin vain surra poikaansa, joka halusi kokeilla kaikkia maailman nautintoja. Äiti oli opettanut pojalleen Kristuksen seuraamista, mutta huonon seuran viekottelemana tämä vietti seuransa kaltaista elämää. Äiti suri ja itki tätä.
Kerran unessa äiti sai lohduttavan viestin, kun hänelle sanottiin: Missä sinä olet, siellä on poikasikin. Eräs piispakin kehoitti häntä vain rukoilemaan ja rohkaisi, ettei niin monien kyynelten poika voi joutua hukkaan.
Yli kymmenen vuoden kuluttua poika, etsittyään jo kauan armollista Jumalaa syntiensä sovittajaksi, kuuli viikunapuun alla ollessaan äänen kehoittavan: Ota ja lue. Raamatusta hänelle aukeni: "Ei mässäyksissä eikä juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa, vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät."
Nuo sanat luettuaan koitti pojan sydämeen kirkas valo, kaikki epäilysten sumut hälvenivät, ja äiti Monica sai vielä ennen kuolemaansa iloita monien rukoustensa täyttymisestä. Nyt äiti oli valmis kuolemaan, koska elämällä ei enää ollut hänelle mitään annettavaa.
Ja tämän hurskaan äidin kristityksi tulleesta pojasta Augustinuksesta tuli sitten siis yksi koko kirkon suurimmista kirkkoisistä, joka syvästi tajuten kristinuskon salaisuuden totesi ihmissydämen olevan levottoman niin kauan kunnes se löytää levon Jumalassa. Samoin hän ymmärsi, ettei ihmisessä ole kykyä eikä tahtoa hyvään, vaan pelastuksemme on yksinomaan kokonaan Jumalan työtä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)