Nyt on hallitus huhtikuun 26. päivänä antanut selkeän esityksen eduskunnalla Euroopan vakausmekanismista (EVM) tehdystä sopimuksesta. tai voisi kysyä, onko tämäkään yli 80 sivuinen pumaskakaan niin helposti avautuva. Aikamoisessa kierteessä koko EU-apujen kanssa pyöritään.
Samalla päivämäärällä kuin hallitus on antanut tämän esityksensä Euroopan vakausmekenismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten vaimaansaattamisesta tekivät perussuomalaisten edustajat ulkoasianvaliokunnan mietintöön vastalauseen sillä perusteella, etteivät voi hyväksyä EU:n perussopimukseen tehtävää muutosta, jolla 136 artiklaan lisätään euromaiden oikeus perustaa taloudellinen mekanismi euroalueen vakauden turvaamiseksi.
Nyt tässä viimeisimmässä hallituksen esityksessä on lisätä yhteenlaskettua väliaikaisen vakausrahaston (ERVV) ja EVM:n lainakapasiteettia 700 miljardiin euroon, vaikka aiemminn kattona on ollut 500 miljardia. Suomen vastuiden määrä nousee 12,58 miljardiin. Mutta artikla 25 kertoo koruttomasti mahdollisista lisämaksuista: Jos joku jäsenmaa laiminlyö osuuksiansa maksamisen, lankeaa muille jäsenille tarkistettu korotetun pääoman maksuvaatimus.
Lisäksi Suomi on jo budjetoinut Kreikan takuita 1,6 miljardia. Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) joudutaan myös lainaamaan 3,76 miljardia, samoin Euroopan Keskuspankille (EKP) ja onhan Kreikalle myönnetty kakkospakettikin ja Portugalia ja Irlantiakin on tuettu. Kokonaisvastuumme varovaisestikin arvioiden on 30 miljardin euron luokkaa, toiset sanovat sen nousevan jopa oman vuosittaisen budjettimme kokonaissummaan eli 52 miljardiin. Joka tapauksessa puhutaan valtavista rahasummista, joiden rinnalla paljon mainostetut takuumme eivät paljoa paina semminkin kun ne eivät kiinnostaneet heikkojen ehtojensa takia muita maita. Suomi joutui ainoana maksamaan tarvittavan pääoman kerralla ja luopumaan mahdollista tulevista voitoista.
Taitaisi olla oikea poppaukko, joka latelisi kaikki myöntämämme lainat ja vastuumme sekä mahdolliset takuumme yksiselitteisen selkeästi. Mutta ehkäpä tarkoituksellisesti kaikkea ei kerrota tai kukaan ei tiedäkään lopullisia summia. Espanja ja Italia suurina EU-maina keikkuvat talouksineen veitsenterällä. EU-tuista ei loppua ole näkyvissä.
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
tiistai 1. toukokuuta 2012
Mikä suunta
Usein sanotaan, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin nousta ylöspäin, jos ollaan pohjilla. Tällä hetkellä gallupit näyttävät Perussuomalaisille14,1 prosenttia: Alamäkeä on riittänyt kohta koko vuoden ajan. Kun viime vuoden huhtikuun vaaleissa saimme 19,1%, tuli tietenkin aina suurta vaalivoittoa seuraava Gallup-hyppäys nousi kesäkuussa jopa lukemiin 23,0%. Siitä sitten on mielipidemittauksissa riittänyt alamäkilaskettelua, tämän vuoden puolella suurin piirtein prosenttiyksikkö kuukaudessa.
Vastaava ilmiö oli huhtikuun 2011 eduskuntavaalien edellä: edellisen vuoden tammikuusta lähtien oli jatkuvaa gallup-nousua, parhaina kuukausina jopa prosenttiyksikön verran. Vain tekninen tarkoiteuksellisuus näytti juuri vaalien alla laskua, vaikka vaalitulos oli parempi kuin korkeinkaan gallup oli näyttänyt.
Näin näyttävät gallup-tuloksetkin ruokkivan toinen toistaan. Tietysti on aihetta meissä itsessämmekin. Siksi monenlaisia turhanpäiväisiä hälyuutisia olemme antaneet iltapäivien kirjoittelijoille, voisiko heitä edes kutsua vakavasti otettaviksi journalisteiksi lainkaan, kun ovat tehneet melkein kärpäsistä härkäsiä.
Mutta uskon todella, että kuten ensimmäinen päivä hirressäkin on pahinta, että ensimmäinen vuotemme 39 kansanedustajamme Ollin oppivuotemme on nyt ohi ja vakavan eduskuntatyömme tulokset rupeavat näkymään ja siten myös vaikuttamaan. Onhan huomioitava ryhmässämme olevan peräti 31 ensikertalaista kansanedustaa, kun meitä ennen edustajina olleita eli kokemusta omaavia on vain kahdeksan.
Siksi puheet jytkyn sulamisesta ja alamäkemme jatkumisesta ovat ennenaikaisia ja vähintään liioiteltuja niin kuin entisen miehen kuolinuutinenkin, kun hän kuitenkin eli ja voi hyvin.
Niin mekin perussuomalaiset käymme innokkainan lokakuun kunnallisvaaleihin. Hyvällä jalkautumisella vaalityöhön ja runsaalla tasokkalla ehdokasjoukolla teemme hyvän vaalituloksen. Tappiomielialan lietsontaan ei kannata antautua eikä siihen ole mitään aihetta, olihan perin erilaisessa tilanteessa monien kylmiksikin jääneiden kuntien johdosta edellisten kunnallisvaaliemme tulos vain viiden prosentin luokkaan. Nyt ainakaan ilman ehdokkaita olevia kuntia ei pitäisi olla joitakin ruotsikielisiä pienkuntia lukuunottamatta.
Kuntajytkyä voimme odottaa vakain tuumin ja harkiten!
Vastaava ilmiö oli huhtikuun 2011 eduskuntavaalien edellä: edellisen vuoden tammikuusta lähtien oli jatkuvaa gallup-nousua, parhaina kuukausina jopa prosenttiyksikön verran. Vain tekninen tarkoiteuksellisuus näytti juuri vaalien alla laskua, vaikka vaalitulos oli parempi kuin korkeinkaan gallup oli näyttänyt.
Näin näyttävät gallup-tuloksetkin ruokkivan toinen toistaan. Tietysti on aihetta meissä itsessämmekin. Siksi monenlaisia turhanpäiväisiä hälyuutisia olemme antaneet iltapäivien kirjoittelijoille, voisiko heitä edes kutsua vakavasti otettaviksi journalisteiksi lainkaan, kun ovat tehneet melkein kärpäsistä härkäsiä.
Mutta uskon todella, että kuten ensimmäinen päivä hirressäkin on pahinta, että ensimmäinen vuotemme 39 kansanedustajamme Ollin oppivuotemme on nyt ohi ja vakavan eduskuntatyömme tulokset rupeavat näkymään ja siten myös vaikuttamaan. Onhan huomioitava ryhmässämme olevan peräti 31 ensikertalaista kansanedustaa, kun meitä ennen edustajina olleita eli kokemusta omaavia on vain kahdeksan.
Siksi puheet jytkyn sulamisesta ja alamäkemme jatkumisesta ovat ennenaikaisia ja vähintään liioiteltuja niin kuin entisen miehen kuolinuutinenkin, kun hän kuitenkin eli ja voi hyvin.
Niin mekin perussuomalaiset käymme innokkainan lokakuun kunnallisvaaleihin. Hyvällä jalkautumisella vaalityöhön ja runsaalla tasokkalla ehdokasjoukolla teemme hyvän vaalituloksen. Tappiomielialan lietsontaan ei kannata antautua eikä siihen ole mitään aihetta, olihan perin erilaisessa tilanteessa monien kylmiksikin jääneiden kuntien johdosta edellisten kunnallisvaaliemme tulos vain viiden prosentin luokkaan. Nyt ainakaan ilman ehdokkaita olevia kuntia ei pitäisi olla joitakin ruotsikielisiä pienkuntia lukuunottamatta.
Kuntajytkyä voimme odottaa vakain tuumin ja harkiten!
maanantai 30. huhtikuuta 2012
Vapun viettoa ihmisten roskaamista ihmetellen
Kolmena päivän vapun tienoilla neljällä miehellä talkoiltiin valtatie 23:n tievarsia puhtaaksi sinne heitetyistä roskista, joilla ei näy loppua oleva. Ja kuitenkin tiedämme kampanjat Pidä Suomi siistinä ja kaiken kouluopetuksen muun valistuksen, joka vaan ei näytä menevän perille. Kaikenlaista roskaa riittää vaikka millä mitalla ja jätesäkit täyttyvät jo lyhyelläkin matkalla. Ei voi kuin ihmetellä meidän ihmisten välinpitämättömyyttä ja täydellistä piittaamattomuuttamme maame ja asuinseutumme viihtyisyydestä ja siisteydestä.
Kaivelin Suomen lakikirjasta asiaa koskevia pykäliä. Löytyy jämäkkä jätelaki, joka sisältää monia säädöksiä kuntien jätehuollolle, jätteiden tuottajille, mutta myös meille tavallisille tallaajille eli roskaajille.
Laista löytyy kyllä roskaamiskielto: Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa jne. siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentamista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettevaa muuta haittaa. Tämän kiellon rikesakkoseuraamuksesta todetaan tämän roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta poliisin voivan määrätä roskaajalle 50 euron rikesakon. Roskaaja voidaan myös määrätä puhdistamaan roskaantuneen alueen.
Taitaa vaan tämä roskaamislakipykälä olla ns. kuollut pykälä eli sitä on vaikea toteuttaa. Joissakin maissa kyllä osataan valvominen suorittaa ja rangaistuksia jakaa. Ja seurauksetkin ovat hyvät, alueet pysyvät siisteinä, käteen sattuvat jätteet löytävätkin paremmin paikkansa roskiksista tai autolla ajettaessa niitä ei kylmästi heitetä ikkunasta tienvarteen vaan kerätään jätepussiin, joka sitten kiikutetaan jätesäiliöön.
Kun ei hyvällä näytetä saavan parannusta aikaan - katsottakoon vaikkapa Kankaanpään toria varhain aamulla yön juhlijoiden jäljiltä ennen siivoojien käyntiä - niin olisiko paikallaan valvonnan tehostaminen ja sakonkin rapsauttaminen. Tehokkainta tietysti olisi määrääminen roskien keräämiseen.
Kaivelin Suomen lakikirjasta asiaa koskevia pykäliä. Löytyy jämäkkä jätelaki, joka sisältää monia säädöksiä kuntien jätehuollolle, jätteiden tuottajille, mutta myös meille tavallisille tallaajille eli roskaajille.
Laista löytyy kyllä roskaamiskielto: Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa jne. siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentamista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettevaa muuta haittaa. Tämän kiellon rikesakkoseuraamuksesta todetaan tämän roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta poliisin voivan määrätä roskaajalle 50 euron rikesakon. Roskaaja voidaan myös määrätä puhdistamaan roskaantuneen alueen.
Taitaa vaan tämä roskaamislakipykälä olla ns. kuollut pykälä eli sitä on vaikea toteuttaa. Joissakin maissa kyllä osataan valvominen suorittaa ja rangaistuksia jakaa. Ja seurauksetkin ovat hyvät, alueet pysyvät siisteinä, käteen sattuvat jätteet löytävätkin paremmin paikkansa roskiksista tai autolla ajettaessa niitä ei kylmästi heitetä ikkunasta tienvarteen vaan kerätään jätepussiin, joka sitten kiikutetaan jätesäiliöön.
Kun ei hyvällä näytetä saavan parannusta aikaan - katsottakoon vaikkapa Kankaanpään toria varhain aamulla yön juhlijoiden jäljiltä ennen siivoojien käyntiä - niin olisiko paikallaan valvonnan tehostaminen ja sakonkin rapsauttaminen. Tehokkainta tietysti olisi määrääminen roskien keräämiseen.
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Monta asunsijaa
Jumalan kansan koti-ikävän sunnuntain nimi on myös Jubilate = Riemuitkaa: Kohota Jumalalle riemuhuuto, maa, riemuitkaa, maan asukkaat. Laulakaa hänen nimensä kunniaa, kiittäkää ja ylistäkää häntä.
Riemun aihe tulee esiin päivän tekstissäkin, kun Jeesus kertoo, miten hänen Isänsä kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisiko Hän, että minä menen valmistamaan teille sijaa. Näin meille kuoleman alaisille ja katoavaisuuden kahleissa eläville on toivo tulevasta niin kuin sanotaan, että kristityillä on paremmat päivät aina edessäpäin.
Jämijärven messussa veisasimme koskettavia kanttori Heikki Havin valitsemia iäisyysvirsiä. Yksi oli niin Heikin kuin itsenkin aikanaan tulevaan omaan siunaustilaisuuteemme toivomamme virsi Minä vaivainen oon, mato, matkamies maan, monet kuljen mä vaikeat retket. Toinen erityisesti näin kevääseen sopiva oli Aurinkomme ylösnousi, paistaa voitto vuorelta.
Kolmas alkuperäisessä siioninvirsien asussaan 26 säkeistöisenä ollut virsi Käy kohti isänmaatansa tien kaidan matkalaiset kertoo monenlaisista Kristus-tien matkamiehen vaivoista ilmentäen kristityn koti-ikävää. Herännäisseeuroisssa on tapana veisata virsi kokonansa, niinpä on sanottu, kun tämä virsi on aloitettu seuroissa, että kyllä nyt saadaan nauttia yltäkyllin virrenveisuun "suloisuutta". Lopultakin kaikkien matkan vaivojen jälkeen pimeänkin käytävän päässä tulvehtii kirkas valo ovesta. Lopullinen voittopalkintomme on Hän, Mestarimme, joka sanoo olevansa tie ja totuus ja elämä!
Näin sunnuntain messu Jämijärven kirkossa omalta osaltaan lisäsi uskoamme ja toivoamme perillepääsymme varmuudesta Vapahtajamme valmistamiin lopullisiin asuinsijoihin!
Riemun aihe tulee esiin päivän tekstissäkin, kun Jeesus kertoo, miten hänen Isänsä kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisiko Hän, että minä menen valmistamaan teille sijaa. Näin meille kuoleman alaisille ja katoavaisuuden kahleissa eläville on toivo tulevasta niin kuin sanotaan, että kristityillä on paremmat päivät aina edessäpäin.
Jämijärven messussa veisasimme koskettavia kanttori Heikki Havin valitsemia iäisyysvirsiä. Yksi oli niin Heikin kuin itsenkin aikanaan tulevaan omaan siunaustilaisuuteemme toivomamme virsi Minä vaivainen oon, mato, matkamies maan, monet kuljen mä vaikeat retket. Toinen erityisesti näin kevääseen sopiva oli Aurinkomme ylösnousi, paistaa voitto vuorelta.
Kolmas alkuperäisessä siioninvirsien asussaan 26 säkeistöisenä ollut virsi Käy kohti isänmaatansa tien kaidan matkalaiset kertoo monenlaisista Kristus-tien matkamiehen vaivoista ilmentäen kristityn koti-ikävää. Herännäisseeuroisssa on tapana veisata virsi kokonansa, niinpä on sanottu, kun tämä virsi on aloitettu seuroissa, että kyllä nyt saadaan nauttia yltäkyllin virrenveisuun "suloisuutta". Lopultakin kaikkien matkan vaivojen jälkeen pimeänkin käytävän päässä tulvehtii kirkas valo ovesta. Lopullinen voittopalkintomme on Hän, Mestarimme, joka sanoo olevansa tie ja totuus ja elämä!
Näin sunnuntain messu Jämijärven kirkossa omalta osaltaan lisäsi uskoamme ja toivoamme perillepääsymme varmuudesta Vapahtajamme valmistamiin lopullisiin asuinsijoihin!
lauantai 28. huhtikuuta 2012
Syntymäpäivillä
Kaksillakin synttäreillä kävin lauantaipäivän ratoksi,kun ensin aamupäivällä aloitimme kovan urakan tienvarsiroskien siivoamisessa välillä Liikenne ympyrä-Parkanon raja valtatien 23:n varrella.
Kauko Juhantalo vietti juhlaa 70-vuotismerkkipäivänsä kunniaksi. Sain olla tervehtimässä ja sanomassa onnittelusanoja Kankaanpään kaupungin puolesta kaupungin delegaation kanssa Kuntokeskuksessa vietetyssä juhlassa, jossa syntymäpäiväsankari Liisa-vaimonsa kanssa otti vastaan pitkän rivin onnittelijoita.
Huittisisa Länsi-Suomen Opistolla Aino Voipion tiellä olivat kolme tytärtä Päivi, Helena ja Auli järjestäneet isälleen yllätysjuhlat kutsumalla hänet Helenan tyttären Petran valimistujaisjuhlaa, joka paljastuikin sitten isän 80-vuotisjuhlaksi sukulaisten ja ystävien kesken.
Tunnen sankarin maanviljelijä Seppo Tuliniemen jo 1970-luvulta asti smp:n kovana miehenä Hullun miehen pitäjässä, pitkäaikaisena valtuutettuna ja monikertaisena kansanedustajaehdokkaana. Hän on myös tehnyt mittavan työn kahdenkin tilan isäntänä Palojoella ja Huhtamossa yli neljänkymmenen vuoden aikana.
Vaatimattomista oloista lähteneenä Kauvatsan Sääksjärveltä hän on tehnyt merkittävän elämäntyön. Koulutie alkoi sota-aikana v. 1942 koulussa, jossa ei vielä ollut edes sähkövaloa, vain öljylamppu paloi opettajan pöydän yläpuolella. Siitä sitten ura urkenevi ja on jatkunut 1954 solmitussa avioliitossa Karjana evakkotytön Lailan kanssa kolmen lapsen vanhempina. Lastenlapsia ei vielä ole kuin yksi jo mainittu Petra. Näin Seppo on saanut vanhentua arvokkaasti ja on nyt voinut nähdä aatteensa merkittävän nousun niin, että puolueen oma edustaja voi tuoda hänen juhlaansa eduskunnan puhemiehistön kunnioittavan tervehdyksen.
Huittisissa sain vielä ilon käydä katsomassa sydämellisiä vanhuksia, 102-vuotiasta vanhusta hänen omassa kodissaan ja hänen kymmenen vuotta nuorempaa sisartaan terveyskeskuksessa Simo Riuttamäen kanssa.
Kauko Juhantalo vietti juhlaa 70-vuotismerkkipäivänsä kunniaksi. Sain olla tervehtimässä ja sanomassa onnittelusanoja Kankaanpään kaupungin puolesta kaupungin delegaation kanssa Kuntokeskuksessa vietetyssä juhlassa, jossa syntymäpäiväsankari Liisa-vaimonsa kanssa otti vastaan pitkän rivin onnittelijoita.
Huittisisa Länsi-Suomen Opistolla Aino Voipion tiellä olivat kolme tytärtä Päivi, Helena ja Auli järjestäneet isälleen yllätysjuhlat kutsumalla hänet Helenan tyttären Petran valimistujaisjuhlaa, joka paljastuikin sitten isän 80-vuotisjuhlaksi sukulaisten ja ystävien kesken.
Tunnen sankarin maanviljelijä Seppo Tuliniemen jo 1970-luvulta asti smp:n kovana miehenä Hullun miehen pitäjässä, pitkäaikaisena valtuutettuna ja monikertaisena kansanedustajaehdokkaana. Hän on myös tehnyt mittavan työn kahdenkin tilan isäntänä Palojoella ja Huhtamossa yli neljänkymmenen vuoden aikana.
Vaatimattomista oloista lähteneenä Kauvatsan Sääksjärveltä hän on tehnyt merkittävän elämäntyön. Koulutie alkoi sota-aikana v. 1942 koulussa, jossa ei vielä ollut edes sähkövaloa, vain öljylamppu paloi opettajan pöydän yläpuolella. Siitä sitten ura urkenevi ja on jatkunut 1954 solmitussa avioliitossa Karjana evakkotytön Lailan kanssa kolmen lapsen vanhempina. Lastenlapsia ei vielä ole kuin yksi jo mainittu Petra. Näin Seppo on saanut vanhentua arvokkaasti ja on nyt voinut nähdä aatteensa merkittävän nousun niin, että puolueen oma edustaja voi tuoda hänen juhlaansa eduskunnan puhemiehistön kunnioittavan tervehdyksen.
Huittisissa sain vielä ilon käydä katsomassa sydämellisiä vanhuksia, 102-vuotiasta vanhusta hänen omassa kodissaan ja hänen kymmenen vuotta nuorempaa sisartaan terveyskeskuksessa Simo Riuttamäen kanssa.
perjantai 27. huhtikuuta 2012
Kalliisti ansaittu juhla
Suomen siniristilippujen hulmutessa navakassa tuulessa vietettiin vuosittaista kunniakansalaistemme kansallista veteraanipäivää. Aloitin aamulla käymällä eduskunnan terveysasemalla vanhassa postitalossa, jonne ns. C-rakennuksen eli virastotalon väki on muuttanut korjaustöiden alta. Marskin patsaalle oli ryhmittynyt eri veteraanijärjestöjen edustajat lippuineen juhlalliseen kunnianosoitukseen. Samanlainen kunniakäynti seppeleenlaskuineen on ollut myös Kankaanpään sankarihaudoilla rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan järjestämänä. Itsekin kuulun tähän toimielimeen.
Perjantainen eduskuntatyö loppuu aina täysistunnon päättymiseen kello 13.30, jonka jälkeen pääsee lähtemään kotimaisemiin. Niin mekin teimme eduskunta-avustajani Jari Koskelan Jaguarilla kolmisin erityisavustajani Pekka Nikkolan kanssa. Joten ehdimme hyvin Kankaanpään kello 18 alkaneeseen veteraanijuhlaan, jonne tulijoitakin sain olla muiden neuvottelukunnan jäsenten kanssa kättelemässä tervetulleiksi.
Juhlassa oli ilahduttavan paljon väkeä, niin veteraaneja kuin nuorempiakin. Ohjelmakin oli taas mieltä sykähdyttävää. Satakunnan Sotilassoittokunta antoi oman vaikuttavan panoksensa Jääkärienmarsilla, Sillanpään marssilaululla ja loppuksi yhdessä Kankaanpään ja Jämijärven mieskuoron ja Korsutöpinän kanssa esitetyllä Veteraanin iltahuudolla ja yhdessä lauletulla Maamme-laululla.
98-vuotias Vihtori Siivo muisteli sodan päättymispäivää omakohtaisin kokemuksin. Niinisalon varuskunnan komentaja everstiluutnatti Pertti Lahtinen kosketteli juhlapuheessaan myös vast´ikään tehtyä puolustusvoimauudistusta vakuuttaen puolustustahdon ja -kyvyn edelleen säilyvän monista supistuksista huolimatta.
Tervehdyksissä seurakunnan sanan toi pastori Ahti Iivonen. Lukion oppilaan sanan esitti Petteri Saarela.
Valtiovallan tervehdyksesssä sotiemme vetaraaneilla ja kotirintaman kestämisestä huolehtineille naisille korostin veteraanien hyvän huolenpidon merkitystä. Siitä kantavat huolta myös omat yhdistykset Sotainvalidien Veljesliitto, Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto. Valtiovallalla ja kunnilla on merkittavä osansa, kunnat kuten myös Kankaanpää tarjoavat esim. ateriapalveluja. Sotilassoittokunnastamme pyrimme pitämään kiinni kaikin mahdollisin tavoin. Ja jo kunniavelkamme veteraaneillemme edellyttää, että heistä pidetään hyvää huolta loppuun asti ja myös me nuoremmat työskentelemme kaikin voimin heidän isänmaallisen toimintansa velvoittamina Suomen parhaaksi.
Perjantainen eduskuntatyö loppuu aina täysistunnon päättymiseen kello 13.30, jonka jälkeen pääsee lähtemään kotimaisemiin. Niin mekin teimme eduskunta-avustajani Jari Koskelan Jaguarilla kolmisin erityisavustajani Pekka Nikkolan kanssa. Joten ehdimme hyvin Kankaanpään kello 18 alkaneeseen veteraanijuhlaan, jonne tulijoitakin sain olla muiden neuvottelukunnan jäsenten kanssa kättelemässä tervetulleiksi.
Juhlassa oli ilahduttavan paljon väkeä, niin veteraaneja kuin nuorempiakin. Ohjelmakin oli taas mieltä sykähdyttävää. Satakunnan Sotilassoittokunta antoi oman vaikuttavan panoksensa Jääkärienmarsilla, Sillanpään marssilaululla ja loppuksi yhdessä Kankaanpään ja Jämijärven mieskuoron ja Korsutöpinän kanssa esitetyllä Veteraanin iltahuudolla ja yhdessä lauletulla Maamme-laululla.
98-vuotias Vihtori Siivo muisteli sodan päättymispäivää omakohtaisin kokemuksin. Niinisalon varuskunnan komentaja everstiluutnatti Pertti Lahtinen kosketteli juhlapuheessaan myös vast´ikään tehtyä puolustusvoimauudistusta vakuuttaen puolustustahdon ja -kyvyn edelleen säilyvän monista supistuksista huolimatta.
Tervehdyksissä seurakunnan sanan toi pastori Ahti Iivonen. Lukion oppilaan sanan esitti Petteri Saarela.
Valtiovallan tervehdyksesssä sotiemme vetaraaneilla ja kotirintaman kestämisestä huolehtineille naisille korostin veteraanien hyvän huolenpidon merkitystä. Siitä kantavat huolta myös omat yhdistykset Sotainvalidien Veljesliitto, Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto. Valtiovallalla ja kunnilla on merkittavä osansa, kunnat kuten myös Kankaanpää tarjoavat esim. ateriapalveluja. Sotilassoittokunnastamme pyrimme pitämään kiinni kaikin mahdollisin tavoin. Ja jo kunniavelkamme veteraaneillemme edellyttää, että heistä pidetään hyvää huolta loppuun asti ja myös me nuoremmat työskentelemme kaikin voimin heidän isänmaallisen toimintansa velvoittamina Suomen parhaaksi.
torstai 26. huhtikuuta 2012
Taas linja-autollinen vieraina eduskunnassa
Tavataan sanoa syntymäpäiväsankaria onniteltaessa, että viiskyt vuotta ei ole kulunut suotta. Viiskyt vierastamme eduskunnassa ei myöskään olleet turhan panttina, siksi onnistunut tämä käynti oli niin Pohjois-Satakunnasta tulleiden vieraittemme kuin meidän isäntienkin mielestä Siitä oheinen saamamme kiitosposti:
Arvoisa varapuheenjohtaja ja avustajat
Sovimme paluumatkalla, että lähetän koko porukan puolesta
kiitokset hyvin järjestetystä ja antoisasta tutusmismatkasta. Kaikki olivat
tyytyväisä ja onnellisia ja ylpeitä
Anssin puolesta siitä, että Anssimme on
arvostettu henkilö koko valtakunnan asioiden hoidossa.
Pauli
Vieraitamme oli - voi sanoa - kaikista Pohjois-Satakunnan kunnista, kun Kankaanpään lisäksi heitä tuli Siikaisista kunnanhallituksen jäsen vaimoineen, Honkajoelta Kirkkoneuvoston jäsen vaimoineen, Karviasta valtuutettu, Jämijärveltä ja Pomarkustakin oli ainakin yksi henkilö molemmista. Kankaanpään Paulikin on kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsen.
Ryhmähuoneessa vierailijamme saivat tutustua perussuomaisten kansanedustajiin. Kiivaan valiokuntatyöskentelyn lomassa esittäytymässä kävivät ikäpuhemies Kauko Tuupainen, eteläpohjalaiset Vesa-Matti Saarakkala ja Maria Tolppanen sekä ennen eduskunnan kyselytunnin alkua lehterillä Ari Jalonen ja kyselytunnin päätyttyä linja-autolla Lea Mäkipää, entinen alueemme kansanedustaja, nykyisin Pirkanmaalta.
Kyselytunnin ensimmäisen kyselyn sai esittää perussuomalaisten Kaj Turunen: Hallitus suunnittelee julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kilometrikorvausten leikkausta osana säästöjä. Leikkauksen uhreiksi joutuisivat työssään omaa autoaan käyttävät työntekijät, jotka ajavat yli 15 tuhatta kilometriä vuodessa, esimerkiksi myynnin ammattilaiset ja keikkatyöläiset. Kysynkin ministeriltä, miksi haluatte rangaista näitä tiettyjä työntekijäryhmiä heidän työnsäluonteesta johtuvasta tarpeesta käyttää omaa autoa työtehtävissä? Lisäkysymyksessään Turunen laajensa asian koskemaan myös polttoaineiden kallistumista, josta kärsivät erityisesti maaseudulla asuvat ihmiset. Niinpä hän kysyi, miten ministeri aikoo turvata kohtuulliset kuljetus- ja liikkumiskustannukset koko maassa. Vastaukset koko keskustelussakin olivat tavanomaisia vältteleviä ja säästötarpeeseen vetoavia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)