Ylen teettämässä gallupissa PerusSuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi tosin niukimmalla mahdollisella tavalla, 0.1% ennen demareita ja 0,2% keskustan edellä. Mutta erittäin huomionarvoista on 2 prosenttiyksikön nousu, kun muut polkivat melkein paikoillaan.
Kannatus on todella nyt 18%, eduskuntavaaleissa 19,1%, tasollemme olemme palaamassa, välissä olleet presidentti- ja kunnallisvaalit eivät näyttäneet täyttä kuvaa. Presidenttivaalissa Sauli Niinistö oli ylivoimainen ja kuntatasolla ehdokasmäärämme jäi tuhansia pienemmäksi kuin ns. vanhoilla suurilla puolueilla, vaikka ehdokkaittemme luku nousikin yli tuhannella. Nämä näkyivät vaalituloksessa, vaikka voitollisia nekin olivat edelliskertoihin verrattuna. Kuntavaaleissakin noustiin 5,4 prosentista 12,3 prosenttiin.
Ja tämän gallupin haastattelut oli aloitettu jo joulukuun puolivälistä eikä esimerkiksi STX-telakan loistoristeilijän tilauksen valuminen Ranskaan vielä päässyt vaikuttamaan, joka ei taatusti jää jälkiään jättämättä varsinkaan johtavien hallituspuolueiden lukemiin. Ja onhan Timo Soini jo väläytellyt tästä tehtävää välikysymystä, 500 miljoonan verotulot olisi kipeästi tarvittu kotimaassamme huonojen talousnäkymien varjostaessa alkavaa uutta vuottamme.
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
lauantai 29. joulukuuta 2012
On aika syntyä ja aika kuolla
Vuodenvaihde lähenee - näköalapaikka vanhaan ja uuteen. Vanhan aina myönteisellä mielellä olleen 87-vuotta täyttäneen, Lohikossa tiilenpolttajana elantonsa ansainneen veteraanin viimeinen iltahuuto-tieto välitettiin, pyydettiin siunaamaan, se on kunniatehtävä!
Vereaanien iltahuudot ovat vääjäämättömästi lähellä, meillä nuoremmilla se on myös kerran edessä. Vuoden vaihtuminen pistää muutenkin mietteliääksi, kuinka meni mennyt, mitä tuopi uusi tullessaan.
Tänään oli myös lippu puolitangossa Varumon liiketalossa. Kahdeksankymmentä vuotta saavuttanut diplomikauppias Eero Varumon siunauspäivä on ollut tänään. Olen aikanaan saanut asua samassa talossa, kirjakauppammekin oli talon alakerrassa. Muistan siltä ajalta jopa Eeron isän erinomaisen kauppiaan Toivon hautajaiset, muistotilaisuudessa käytettiin tiloja sekä Varumon että meidän puolelta.
Varumon kaupassa oli todella kaupan meininkiä. Toivo itse oli oikea vanhanajan vilkas joka paikkaan ehtivä kauppias, apuna oli Asellin Aarne ja Linttilän Paula, oli Hietikon (en nyt muista etunimeä, joka tapauksessa Sirkan sisko) ja muitakin. Siirtomaa- eli ruokapuoli ja kangaspuoli oikealla takana. Se oli kauppa se - ja oikea sellainen - ja palvelukauppa, kaikki myytiin tiskin takaa. Aika entinen ei enää palaa niin kuin laulussa sanotaan, mutta silti se on ollut ehkä jopa parempaa aikaa kuin nykyisin ainakin kaikin tavoin ihmisläheisempää. Maitokin ostettiin kannuihin, mutta tosiaan se haettiin meijerin maitokaupasta, sitten Kauppayhtiön alakerran maitokaupasta edelleen kannuihin.
Kyllä Eerokin oli omalla alallaan kauppiaana, isänsä varhaisen poismenon muistuttamana ja oman sydänvaivan aiheuttamana Eero luopui kauppiaanaolosta kaupan ensin siirryttyä omaan uuteen market-maiseen halliin Kuninkaanlähteenkadulle, lähelle paikaa jossa niin Asellin mökki kuin Loukkalahden puutyöverstas sijaitsivat. Rauhallisia ilman suuria huolia vietettyjä eläkepäiviä Eerolle kertyikin sitten todella kunnioitettavaan ikään asti. Oli Eero kunnanvaltuustossakin ja pitkäplakkarikin. Ja meidän pitkäplakkarien vuosittaisessa kokoontumisessa joulun alla tulikin ensi tieto Eeron poisnukkumisesta. Rauha hänen muistolleen ja voimia läheisilleen Leilalle, Jussilla sekä Antille ja Pekalle perheineen.
Vereaanien iltahuudot ovat vääjäämättömästi lähellä, meillä nuoremmilla se on myös kerran edessä. Vuoden vaihtuminen pistää muutenkin mietteliääksi, kuinka meni mennyt, mitä tuopi uusi tullessaan.
Tänään oli myös lippu puolitangossa Varumon liiketalossa. Kahdeksankymmentä vuotta saavuttanut diplomikauppias Eero Varumon siunauspäivä on ollut tänään. Olen aikanaan saanut asua samassa talossa, kirjakauppammekin oli talon alakerrassa. Muistan siltä ajalta jopa Eeron isän erinomaisen kauppiaan Toivon hautajaiset, muistotilaisuudessa käytettiin tiloja sekä Varumon että meidän puolelta.
Varumon kaupassa oli todella kaupan meininkiä. Toivo itse oli oikea vanhanajan vilkas joka paikkaan ehtivä kauppias, apuna oli Asellin Aarne ja Linttilän Paula, oli Hietikon (en nyt muista etunimeä, joka tapauksessa Sirkan sisko) ja muitakin. Siirtomaa- eli ruokapuoli ja kangaspuoli oikealla takana. Se oli kauppa se - ja oikea sellainen - ja palvelukauppa, kaikki myytiin tiskin takaa. Aika entinen ei enää palaa niin kuin laulussa sanotaan, mutta silti se on ollut ehkä jopa parempaa aikaa kuin nykyisin ainakin kaikin tavoin ihmisläheisempää. Maitokin ostettiin kannuihin, mutta tosiaan se haettiin meijerin maitokaupasta, sitten Kauppayhtiön alakerran maitokaupasta edelleen kannuihin.
Kyllä Eerokin oli omalla alallaan kauppiaana, isänsä varhaisen poismenon muistuttamana ja oman sydänvaivan aiheuttamana Eero luopui kauppiaanaolosta kaupan ensin siirryttyä omaan uuteen market-maiseen halliin Kuninkaanlähteenkadulle, lähelle paikaa jossa niin Asellin mökki kuin Loukkalahden puutyöverstas sijaitsivat. Rauhallisia ilman suuria huolia vietettyjä eläkepäiviä Eerolle kertyikin sitten todella kunnioitettavaan ikään asti. Oli Eero kunnanvaltuustossakin ja pitkäplakkarikin. Ja meidän pitkäplakkarien vuosittaisessa kokoontumisessa joulun alla tulikin ensi tieto Eeron poisnukkumisesta. Rauha hänen muistolleen ja voimia läheisilleen Leilalle, Jussilla sekä Antille ja Pekalle perheineen.
perjantai 28. joulukuuta 2012
Yhteishenkeä lujitettiin
Innokkuutta
riitti valtuutettujemme ja varavaltuutettujemme neuvottelukokouksessa,
puheenvuoroja ja railakkaita mielipiteitä kuitenkin hyvässä
yhteishengessä (meinasin kirjoittaa toverihengessä, mutta ei me sentään
tovereita olla, jotkut muut tahothan ovat vähän niin kuin omineet
toveri-nimityksen).
Käytiin läpi myös alustavat nimilistat niistä luottamuspaikoista, jotka ovat tiedossamme. Yli kunallisista kuten PoSa:sta ja Vatajankoksen Sähkön kuntainliiton paikoista pitää sopia laajemmissa kaikkia puolueita ja liittymään kuuluvien kuntien edustajia kuunnellen. Maakuntatasolta on kuultu sen verran, että Pohjois-Satakunnan perussuomalaisille tulee kolme paikkaa maakuntavaltuustoon, miespaikat Honkajoelle ja Kankaanpäähän ja naispaikka Siikaisiin. Muita maakuntapaikkoja ei vielä ole jaettu paikkakuntakohtaisesti.
Tapio Laurila oli tehnyt hyvää työtä ensin kysyttyään ehdokkailtamme heille mieluisimmista paikoistaan ja sovittelemalla toivomukset parhaan mahdollisuuden mukaan ja saamalla sijoitettua kaikki 36 ehdokastamme joko varsinaisille tai varapaikoille. Ja myös vihreille löytyi aika monta edustajan paikkaa, ei oikein kehtaa lukumäärää sanoakaan. Kaiken kaikkiaan paikkoja löytyy tällä tietämällä 89, siis jokaiselle jotakin ja parin eksperttiä ehdokaslistojen ulkopuoleltakin.
Näin mennään taas palan matkaa etiäpäin ja annetaan vuoden vaihtua kaikessa rauhassa. Uutena vuotena onkin sitten taas uudet kujeet ja uudet tuulet. Toivotaan neuvotteluidenkin osalta vähän enemmän lauhoja lounatuulia, yhteisellähän asialla kuitenkin kaikki olemme puolueista riippumatta.
Käytiin läpi myös alustavat nimilistat niistä luottamuspaikoista, jotka ovat tiedossamme. Yli kunallisista kuten PoSa:sta ja Vatajankoksen Sähkön kuntainliiton paikoista pitää sopia laajemmissa kaikkia puolueita ja liittymään kuuluvien kuntien edustajia kuunnellen. Maakuntatasolta on kuultu sen verran, että Pohjois-Satakunnan perussuomalaisille tulee kolme paikkaa maakuntavaltuustoon, miespaikat Honkajoelle ja Kankaanpäähän ja naispaikka Siikaisiin. Muita maakuntapaikkoja ei vielä ole jaettu paikkakuntakohtaisesti.
Tapio Laurila oli tehnyt hyvää työtä ensin kysyttyään ehdokkailtamme heille mieluisimmista paikoistaan ja sovittelemalla toivomukset parhaan mahdollisuuden mukaan ja saamalla sijoitettua kaikki 36 ehdokastamme joko varsinaisille tai varapaikoille. Ja myös vihreille löytyi aika monta edustajan paikkaa, ei oikein kehtaa lukumäärää sanoakaan. Kaiken kaikkiaan paikkoja löytyy tällä tietämällä 89, siis jokaiselle jotakin ja parin eksperttiä ehdokaslistojen ulkopuoleltakin.
Näin mennään taas palan matkaa etiäpäin ja annetaan vuoden vaihtua kaikessa rauhassa. Uutena vuotena onkin sitten taas uudet kujeet ja uudet tuulet. Toivotaan neuvotteluidenkin osalta vähän enemmän lauhoja lounatuulia, yhteisellähän asialla kuitenkin kaikki olemme puolueista riippumatta.
torstai 27. joulukuuta 2012
Viidestä pitäjästä perussuomalaisia
Nyt käydään niitä luottamusmiespaikkaneuvotteluita, niin kunnissa kuin kuntarajojen ylikin: kuntaliitoista, maakuntapaikoista. Kankaanpään kaupungintalolla näytti olevan samaan aikaan koolla niin keskustapuoluelaiset kuin perussuomalaisetkin.
Meillä oli väkeä Honkajoelta, Jämijärveltä, Kankaanpäästä, Karviasta kuin myös Siikaisistakin, jossa kävi tosi huono onni, kun siellä vaalituloksen jälkeen kolmella puolueella oli viimeisen valtuutetun vertausluku sama. Kaksi niistä sai paikan ja arvanvedossa juuri perussuomalaisten ja Kauko Ylikosken paikka putosi. Näin taas kerran tuli todistetuksi, miten yksikin ääni on arvokas ja voi vaikka ratkaista valtuutetun ja jopa puolueiden välisen valtuuston paikkajakautumankin.
Olemme kunnallisvaaleissa menneet jokaisella paikkakunnallamme eteenpäin. Niin olemme keskustan jälkeen selkeä kakkonen niin PoSan kuin Vatajankosken Sähkön kuntainliitoissa. Näin luottamuspaikkojemmekin lukumäärä kasvaa. Aika sovitteleminen kaiken kaikkiaan tässä paikkaneuvottelussa aina on, kun paikat määräytyvät puolueiden kokonaisäänimäärien perusteella, sitten ne on sovitettava pitäjäkohtaisesti ja vielä huolehdittava sukupuolitasa-arvosta. Melkoista palapelin kokoamista siis.
PoSasta keskustelimme, mutta nyt ollaan hyvällä tiellä, kun jokainen kunta maksaa omat kustannuksensa niin potilaiden kuin myös terveysasemienkin osalta. Yhä edelleen vierastetaan hallintobyrokratian paisumista, josta ainoastaan voidaan saada säästöjä. Jokainen ymmärtää miten väestön vanhentuessa ja kunnon heinkentyessä tekeviä käsipareja tarvitaan aina vain lisää. Ja nimenomaan tälle sektorille voimavaroja on ohjattava ja tuottamattomia byrokraatteja vastaavasti karsittava.
Odotamme neuvotteluissa saavamme myös ainakin varapuheenjohtajuuksia, koska olemme siis toiseksi suurin puolue. Paikkajaoista omiemme kesken kyllä pääsemme sopuun. Näyttää vaan olevan enemmän tunkua mies- kuin naispaikoille. Alueellamme on vain neljä naisvaltuutettua, yksi jokaisessa valtuustossa Karviaa lukuunottamatta, sielläkin kyllä sitten löytyy naisvaravaltuutettuja, sukulaistyttöni Kaijakin.
Meillä oli väkeä Honkajoelta, Jämijärveltä, Kankaanpäästä, Karviasta kuin myös Siikaisistakin, jossa kävi tosi huono onni, kun siellä vaalituloksen jälkeen kolmella puolueella oli viimeisen valtuutetun vertausluku sama. Kaksi niistä sai paikan ja arvanvedossa juuri perussuomalaisten ja Kauko Ylikosken paikka putosi. Näin taas kerran tuli todistetuksi, miten yksikin ääni on arvokas ja voi vaikka ratkaista valtuutetun ja jopa puolueiden välisen valtuuston paikkajakautumankin.
Olemme kunnallisvaaleissa menneet jokaisella paikkakunnallamme eteenpäin. Niin olemme keskustan jälkeen selkeä kakkonen niin PoSan kuin Vatajankosken Sähkön kuntainliitoissa. Näin luottamuspaikkojemmekin lukumäärä kasvaa. Aika sovitteleminen kaiken kaikkiaan tässä paikkaneuvottelussa aina on, kun paikat määräytyvät puolueiden kokonaisäänimäärien perusteella, sitten ne on sovitettava pitäjäkohtaisesti ja vielä huolehdittava sukupuolitasa-arvosta. Melkoista palapelin kokoamista siis.
PoSasta keskustelimme, mutta nyt ollaan hyvällä tiellä, kun jokainen kunta maksaa omat kustannuksensa niin potilaiden kuin myös terveysasemienkin osalta. Yhä edelleen vierastetaan hallintobyrokratian paisumista, josta ainoastaan voidaan saada säästöjä. Jokainen ymmärtää miten väestön vanhentuessa ja kunnon heinkentyessä tekeviä käsipareja tarvitaan aina vain lisää. Ja nimenomaan tälle sektorille voimavaroja on ohjattava ja tuottamattomia byrokraatteja vastaavasti karsittava.
Odotamme neuvotteluissa saavamme myös ainakin varapuheenjohtajuuksia, koska olemme siis toiseksi suurin puolue. Paikkajaoista omiemme kesken kyllä pääsemme sopuun. Näyttää vaan olevan enemmän tunkua mies- kuin naispaikoille. Alueellamme on vain neljä naisvaltuutettua, yksi jokaisessa valtuustossa Karviaa lukuunottamatta, sielläkin kyllä sitten löytyy naisvaravaltuutettuja, sukulaistyttöni Kaijakin.
tiistai 25. joulukuuta 2012
Tapaninpäivän ajelulla
Ihme kun ei Tapaninpäivän myöhäisuutisissakaan kerrottu kolarisumasta. Olisi luullut niin käyvän, kun itsekin olimme liikentessä käyden vaimon veljeä katsomassa Lapualla, tiet kyllä pölysivät lumesta ja lunta satoi oikein satamalla. Voisi vaikka laulaa tulppaani- ja Amsterdam-laulua mukaillen, että on lunta tulvillaan jouluinen Suomemme maa. Mutta näyttävät suomalaiset osaavan ajella liikenteessä huonoissakin keleissä, kun ei liiemmälti tullut kolareita tapaninpäivänajeluissa.
Lapualla kävimme myös illan perhemessussa, jota piti Laura Lahdensuo. Hän oli pappina Jurvassa ollessani siellä kirkkoherrana. Lapuan tuomiokirkossa puolestaan olen saanut piispa Yrjö Sariolan suorittaman pappisvihkimyksen. Muutenkin Lapua ja myös tuomiokirkko on monien muistojen keskipisteenä todella monille muillekin ihmisille. Onhan Lapualla Suomen suurimmat urutkin ja ainoana maaseutumaisena paikkakuntana myös hiippakuntakeskus. Lapuan historia on todella kunniakas niin maamme kohtaloissa kuin myös herännäisyyden historiassa. Edelleen Herättäjä-Yhdistyksen päätoimipaikka sijaitsee kirkkosillan toisella puolen Lapuan jokea Kosolan talossa. Itse olin heränneen kansan palveluksessa yli kymmenen vuotta.
Varsinaisesti Tapaninpäivän kunniaksi kävimme katsomassa Tapania, jolle vuosi sitten tapahtui ikävä onnettomuus ja siitä lähtien hän on hanvaantuneena alaosastaan pystyen siis liikkumaan vain pyörätuolilla. Asunnon hän on saanut hänestä kaikin puolin hyvää huolta pitävästä palvelutalosta aivan Lapuan keskustassa niin, että nytkin lumentulosta huolimatta voimme kulkea lenkin joen molemmin puolin kirkon ja urheilukeskuksen kautta. Vaatii kyllä sopeutumista aiemmin niin liikkuneelta ja monessa mukana olleelta ottaa vastaan kohtalonsa. Mutta usko Taivaan Isään tässäkin auttaa.
Lapualla kävimme myös illan perhemessussa, jota piti Laura Lahdensuo. Hän oli pappina Jurvassa ollessani siellä kirkkoherrana. Lapuan tuomiokirkossa puolestaan olen saanut piispa Yrjö Sariolan suorittaman pappisvihkimyksen. Muutenkin Lapua ja myös tuomiokirkko on monien muistojen keskipisteenä todella monille muillekin ihmisille. Onhan Lapualla Suomen suurimmat urutkin ja ainoana maaseutumaisena paikkakuntana myös hiippakuntakeskus. Lapuan historia on todella kunniakas niin maamme kohtaloissa kuin myös herännäisyyden historiassa. Edelleen Herättäjä-Yhdistyksen päätoimipaikka sijaitsee kirkkosillan toisella puolen Lapuan jokea Kosolan talossa. Itse olin heränneen kansan palveluksessa yli kymmenen vuotta.
Varsinaisesti Tapaninpäivän kunniaksi kävimme katsomassa Tapania, jolle vuosi sitten tapahtui ikävä onnettomuus ja siitä lähtien hän on hanvaantuneena alaosastaan pystyen siis liikkumaan vain pyörätuolilla. Asunnon hän on saanut hänestä kaikin puolin hyvää huolta pitävästä palvelutalosta aivan Lapuan keskustassa niin, että nytkin lumentulosta huolimatta voimme kulkea lenkin joen molemmin puolin kirkon ja urheilukeskuksen kautta. Vaatii kyllä sopeutumista aiemmin niin liikkuneelta ja monessa mukana olleelta ottaa vastaan kohtalonsa. Mutta usko Taivaan Isään tässäkin auttaa.
Joulun rauhaiseloa
Jouluaattona vartiossa sankaripatsaalla sotaveteraanien vuorolla.
Mieleen tuli etsimättä sota-ajan joulut, jossa vartijoilla oli totisemmat ajat, nyt paloi jokaisella sankarihaudalla partiolaisten sytyttämät kynttilät, jotka eivät kyllä korkeiden lumihankien takia näkyneet sankaripatsaan tasanteelle. Leevi Aarniokosken kanssa seisoimme oman vuoromme molemmin puolin sankaripatasasta. Me vapautimme reserviläiset edustajat ja meidän jälkeemme tuli kaksi sinibarettia eli rauhanturvaajaa.
Muuten jouluaatto sujui kaikessa rauhassa joululauluja kuunnellen. Kyllä vanhat jo yli sata vuottakin sitten syntyneet laulut ovat niitä parhaita ajasta aikaan eläviä. Ja onhan niiden tekijöinä suuria mestareitamme kuten Jean Sibelius ja Sakari Topelius. Enkeli taivaan on oikein uskonpuhdistajamme Martti Lutherin käsialaa. Ja maailman kaunein joululaulu Jouluyö, juhlayö Franz Gruberin ja Joseph Mohrin tekemä. Monet kansakoulunopettajat ovat saaneet nimensä lähtemättömästi säilymään joululaulujen tekijöinä kuten Immi Hellen, Helmi Auvinen, Otto Kotilainen, Alpo Noponen ja Martti Korpilahti. Sibeliuksen lisäksi joululaulujen säveltäjjinä monta muutakin tunnettua säveltäjäämme: Leevi Madetoja, Armas Maasalo, Karl Collan, P.J. Hannikainen, Martti Turunen, Uuno Klami.
Onhan tietysti uusiakin suosittuja joululauluja kuten Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen ja Jaakko Löytyn monet Ilouutisesta ja Seuraa tähteä alkaen.
Kyllä kelpaa kuunnella suomalaisen joululauluperinteen parhaita lauluja ja elää niiden myötä todeksi joululn ihme Jeesuslapsen syntyminen seimenlapsena meidän jokaisen ystäväksi ja pelastajaksi.
Mieleen tuli etsimättä sota-ajan joulut, jossa vartijoilla oli totisemmat ajat, nyt paloi jokaisella sankarihaudalla partiolaisten sytyttämät kynttilät, jotka eivät kyllä korkeiden lumihankien takia näkyneet sankaripatsaan tasanteelle. Leevi Aarniokosken kanssa seisoimme oman vuoromme molemmin puolin sankaripatasasta. Me vapautimme reserviläiset edustajat ja meidän jälkeemme tuli kaksi sinibarettia eli rauhanturvaajaa.
Muuten jouluaatto sujui kaikessa rauhassa joululauluja kuunnellen. Kyllä vanhat jo yli sata vuottakin sitten syntyneet laulut ovat niitä parhaita ajasta aikaan eläviä. Ja onhan niiden tekijöinä suuria mestareitamme kuten Jean Sibelius ja Sakari Topelius. Enkeli taivaan on oikein uskonpuhdistajamme Martti Lutherin käsialaa. Ja maailman kaunein joululaulu Jouluyö, juhlayö Franz Gruberin ja Joseph Mohrin tekemä. Monet kansakoulunopettajat ovat saaneet nimensä lähtemättömästi säilymään joululaulujen tekijöinä kuten Immi Hellen, Helmi Auvinen, Otto Kotilainen, Alpo Noponen ja Martti Korpilahti. Sibeliuksen lisäksi joululaulujen säveltäjjinä monta muutakin tunnettua säveltäjäämme: Leevi Madetoja, Armas Maasalo, Karl Collan, P.J. Hannikainen, Martti Turunen, Uuno Klami.
Onhan tietysti uusiakin suosittuja joululauluja kuten Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen ja Jaakko Löytyn monet Ilouutisesta ja Seuraa tähteä alkaen.
Kyllä kelpaa kuunnella suomalaisen joululauluperinteen parhaita lauluja ja elää niiden myötä todeksi joululn ihme Jeesuslapsen syntyminen seimenlapsena meidän jokaisen ystäväksi ja pelastajaksi.
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)