Heinäkuu loppui

Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja toivotti parin viikon aikana Iloisia Aikoja Jämijärven Korsukylän kesäteatterissa tänään viimeistä päivää Kulttuurijämin tuottamana. Parituntinen jokirantamaisemassa kului nopeasti Mielensäpahoittaja Mika Rajalan esittämiä elämän totuuksia ja mietelmiä kuunnellessa, säänkin suosiessa, vaikka ennen esitystä saatiin harvinaista ilmiötä näillä viikoilla tällä seudulla: sadettakin. Ja näytelmän jälkeen lenkki hienossa Jämin harjumaastossa ja uinti lämpimässä Jämijärvessä Mielahdessa.

Heinäkuun kääntyessä lopulleen ei kesä kuitenkaan ole vielä mennyt. Otto Manninen kirjoittaa osuvasti runossaan Heinäkuun sää: Päivä hehkuva heinäkuun,/ hervonnut tuulen tuntu,/ neitoja sotkina salmen suun,/ vartta ei varjele huntu. // Autuas ilma ja metsä, maa:/ Hellasta Pohjan mailla/ saivat hetkisen heijastaa,/ hehkua Helaan lailla. // Maassa, min kohta jo kytkee jää,/ hankien alle mi haipuu,/ kauneus, kauneus, kauneus välkähtää,/ maan ilo, ihme ja kaipuu.

Uuno Kailas Hymni valolle: Valon tulva tää/ miten maan yli kirmaa! Se päihdyttää./ On kuin jokin kristallimalja väikkyis/ kädess´ enkelin - viiniä maahan läikkyis;// kuin kipunois/ kiven kyljessä kulta - ja karkelois/ siness´ ilmahenkiä tuhatluvuin,/ läpikuultavin, häilyvin harsopuvuin; Säkeistöjä riittäisi viisin kappalein.

Näitä runoja ja jokaisen runon viereisellä sivulla valokuvan julkaisi WSOY vuonna 1944 nimellä Suomen suvi A3 koossa 260 sivulla. Viimeisellä sivulla kerrotaan: Tätä teosta, jonka ovat puhdetyönään toimittaneet Y.A.Jäntti ja V.I.Mikkonen, on numeroitu 600 kustantajan vapaakappaleitta ja varustettu toimittajien nimikirjoituksilla. Tämä on n:o 174. Siis aikanaan meille kirjakaupan väelle lahjotettu!

Enkä voi olla vielä mainitsematta toistakin Otto Mannisen runoa Joutsenet ja sen alkua: Yli soiluvan veen ne sousi,/ ne aallon ulpuina ui,/ kun aurinko nuorna nousi,/ yöt pohjan kun punastui.

Kirkko keskellä kylää

rkko keskellä kylää pitää kirjaimellisesti paikkansa Merikarvialla. sellainen vilske kävi tänään Merikarvian kirkon ympäristössä, onhan toisella puolen katua iso market, pitäjä täynnä kesä-asukkaita ja lauantaipäivä. Kirkossa itsessään oli kaksi hautausta ja itse sain olla vihkimässä kuvan hääparia: hyviä ystäviäni Annea ja Hans-Peteriä.
Turhaan en puheessani toivonut heille Jumalan armon auringon siunaamia päiviä, olihan kaunis aurinkoinen päivä ja Merikarvialla jo säänkin… puolesta on aurinkoisia päiviä jopa enemmän kuin muualla Suomessa.

Kirkkomaata kulkiessani näin kouluaikaisen ystävän vain 20-vuotiaana kuolleen kovan urheilijan Kankaanpäässä ylioppilaaksi käyneen Uolevi Varheenmaan haudan, myös vain vähän yli 30-vuotiaana kuolleen papin Esa Kallion haudan. Kanttorina toimi pitkälti yli 80-vuotias Vilho Koivisto, jonka kanssa edellisen kerran olimme pitämässä messua Siikaisissa pari vuotta sitten. Sakastissa näin edellisen 24 vuotta kirkkoherrana toimineen hyvän ystäväni Asko Arosen kuva.
Merikarvia on todella hieno ja vilkas pitäjä, niin kuin yksi paikallinen sanoi: näin kesä-aikaan. Mutta vuoden ympäriinsä merikarvialaiset ovat hienoja ystävällisiä ihmisiä!

Näytä lisää

+19

Vauhti hakusessa

Honka-Hölkkä Honkajoella keräsi taas satamäärin osanottajia. Minä muiden joukossa kiersin häntäpäässä pidemmän 7 km matkan, mutta aika parani vuoden takaisesta 22 sekuntia. Meno tuntui vaikealta ja osoittaa vauhtityön puutteesta. Tasapaksuja lenkkejä olen kyllä tänä vuonna tehnyt sata kertaa, joskus varsinkin Jari Koskelan kanssa vähän vauhdikkaampiakin. Jari oli mukana lyhyemmällä 4 km matkalla, viime vuonna hän juoksi pitemmän matkan.

Nyt sitten vaan on siirryttävä vetoharjoittelupainotteisempaan treniin. Seuraavan viikonloppuna on Aikuisurheiluliiton SM-kisat Iisalmessa.

Tällä viikolla käytiin muuten maanantain satavuotiaan onnittelukäynnin jälkeen myös kahden 95-vuotta täyttäneen veteraanin syntymäpäivillä, tänään viimeksi.

Lauantaina on edessä kaksi vihkimistä, Jämijärven ja Merikarvian kirkoissa. Toivottavasti ehtii ajoissa jälkimmäiseenkin!

Timo pelissä

Timo saatiin tänään Mailan peliä katsomaan ilmeisesti ainoan kerran tänä kesänä. Hän onkin jokakesäinen vieras ainakin jossain Kankaanpään Mailan pelissä. Hän heitti avausheiton ja jakoi palkintoja Teuvo Roskalan sponsoroimassa pelissä. Oli hienoa seurata peliä tällaisessa seurassa vaikka sarjaa johtava VImpelin Veto vetikin pitemmän korren 0-2 vierasjoukkueelle.

Marko Leponiemi



Menihän se torstai ehtoo näinkin. Ulkoministeri Timo Soinin kanssa pesäpallopelissä. Ps. Ulkoministeri vasemmalla 😜😜😜





LaserGasin toimitusjohtaja myös mukana kuvassa. Hänellä oli myönteisiä uutisia ministerille kerrottavana, sairaalahappigeneraattori aloittaa Pellon terveyskeskuksessa sata kertaa Happipullojen happea edullisemman hapen tuottamisen 16.8.





Teuvo Roskala



Ulkoministeriä isännöimässä KaMa-ViVe matsissa. Upea matsi vaikka pisteet Puputin tehoillan myötä pohojanmaalle karkasivatkin

Mikä on vihapuhetta

Meitä SMP:n kansanedustajia kutsuttiin julkisessa kirjoituksessa 1980-luvun alussa terroristeiksi. Puolustimme kunniaamme oikeudessa, mutta oikeus vain totesi, että politiikassa saa tottua kovaankin kielenkäyttöön eikä kirjoittajaa mitenkään rangaistu.
Onko tämä nyt Iltalehden poliittisen toimittajan Tommi Parkkosen julkinen twiittaus edelleen samaa luokkaa eikä aiheuta oikeuden toimenpiteitä, asia tuskin jää tähän. Onhan tämä lausunto jos mikä suurta osaa kansalaisiamme halventavaa vihapuhetta.

Analyysia Alma Medialta: Persut ovat kehitysvammaisia, jotka sikiävät serkkujensa kanssa - Suomen Uutiset

Sebastian Tynkkysen (ps.) tiukoista maahanmuuttopoliittisista näkemyksistä kiihtyneen keskustelun tähän mennessä erikoisin välihuuto kuultiin Iltalehden po

suomenuutiset.fi

Marttyyrien veri

Kirjoitin 86-vuotiaana marttyyriuden kohdanneen katolisen papin omassa kirkossaan aamumessussa Ranskassa kohtalosta Isisterroristien katkaistua hänen kaulansa ja kysyin, onko palattu myös Euroopassa marttyyriuden aikaan, jota koettiin kirkon alkuaikoina ennen kristinuskon julistamista valtionuskonnoksi Roomassa vuonna 380.

Kirkon alkuaikoina vuonnna 220 kuollut kirkkoisä Tertullianus totesi kristittyjen marttyyrien veren olevan kirkon siemen. Kristinuskon vetovoimaa lisäsi myös todeksi havaittu toteamus: Katsokaa, kuinka he rakastavat toisiaan.

Onko meidän kristittyjen nyt ryhdistäydyttävä ja toteutettava Jeesuksen meille opettamaa rakkauden oppia: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ja kaikki mitä haluat ihmisten tekevät itsellesi tee sinä samoin heille.

Tämä kaikki katosi ja lukemattomat tykkäykset ja kommentit, kun yritin korjata yhtä virhettä ja tilalle tuli yksityinen viesti, jonka lopulta sain pois. Tässä siis uudelleen alkuperäisen kirjoituksen sisältöä.

Isästäni toisena päivänä peräkkäin

Tänään ollessamme Aaro Holman kanssa onnittelemassa vanhinta veteraaniamme 100-vuotispäivän kunniaksi tuli puhetta eilisestä sotilaspoikien juhlasta. Sankari joka kaiken lisäksi on naispuolinen kertoi olleensa pikkulotta heti siitä lähtien kun pää ylsi pöydänkannen korkeudelle ja olleensa muonittamassa niin suojeluskuntalaisia kuin sotilaspoikia monissa tilanteissa sota-ajasta sitten puhumattakaan.

Satavuotias syntymäpäiväsankari kertoi myös isästäni ja Kankaanpään Yhteislyseon perustamisesta v. 1928. Silloin oli neljä oppilasta kankaanpääläiset Asta Korpela (myöhemmin vanhimman veljeni kummitäti, syntymäpäivässankarittaren sisar Paula Päivike, isäni Taito Joutsenlahti ja honkajokinen Lauri Kantinkoski olleet jo Porissa oppikoulussa ja siirtyivät nyt vastaperustettuun Kankaanpään Yhteislyseoon. He eivät kuitenkaan päässeet kolmannelle luokalle, koska sääntö oli, että perustettavassa koulussa tuli kaikkien alkaa ensimmäiseltä luokalta.

Näin siis jo isäni aikanaan joutui tai sai käydä samaa luokkaa kahdesti, niin jouduin minäkin sitten omana aikanani kertaamaan samoja luokkia, tosin muista syistä. Jouko-veljeni joutui jopa vaihtamaan koulua saadakseen keskikoulutodistuksen, vaikka isoisämme Vihtori on Kankaanpään Yhteislyseon perustajajäsen ja muutenkin vaimonsa siis mummuni Lempin (os.Korpela) kanssa koulun alkuaikojen kantavia jäseniä. Vihtori oli jopa johtokunnan jäsen alusta lähtien ja puheenjohtajakin neljätoista vuotta vuoteen 1950, jolloin hänestä tehtiin kunniapuheenjohtaja.