Koskettava kirkkokonsertti

75-vuotispäiväni kirkkokonsertti Sauli Ahvenjärven laulaessa ja Keijo Vätön oltua uruissa ja Keski-Porin kirkkoherran Kari Erkkolan puhuessa oli mitä onnistunein reipas tunnin pituinen iltarupeama. Kiitoksia kaikille esiintyjille ja mukaan tulleille ystäville. Eeva Räikkälän järjesti hyvät kahvit tykötarpeineen.
Esillä olivat myös uuudet patsaani, Kaupunvaltuustosaliin lahjoitetetusta Mirjami Töllin teoksesta kipsijäljennös ja itselleni lunastama Aeon Koskisen pronssipatsas, jotka kuvassa tosin vähän kallellaan.

Juhlan aattona

Sadetta on saatu roppakaupalla pitkin päivää, huomiseksi 75-vuotispäiväni kirkkokonsertiksi saadaan poutapäivä. Sadetta saatiin myös siunaustilaisuudenkin jälkeen, vaikka kukat laskettiin jo kappelissa, ja haudalla ne laskettiin nopeasti ja laulettiin vain Sun haltuus rakas Isäni, niin satoi rankasti koko ajan, useimmilla meillä sentään oli sateenvarjot. Kaupungin aurinkokukkapellolta oli poimittu melko tyystiin kukat, mutta huomiseksi sain sentään maitotonkkaan laitettavaksi kukkia joltisestaan Ns:n sisäänkäynnin viereen. Kolehdinkantajatkin on koossa ja juhlapäivä saa valjeta.

Näillä mennään

Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja lähetti juttunsa oikoluettavaksi, pitkä oli ja paljon asiaa. Epäili, että juttua olisi lyhennettävä. Saa nähdä, kun lehti ilmestyy. Seurakuntavaaliehdokkaita hankitaan ja saadaan kaikista kolmesta nyt yhteen liittyvästä seurakunnasta: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää. Muuten kaikki ovat peräkkäisillä kirjaimilla alkavia aakkosissa. Lenkkikin viidentienristeyksen 10 kuntoreitillä, iltamyöhällä oli maasto vielä täynnä sotaharjoituksissaan olleita varusmiehiä ja -naisia. Näyttivät myös yöpyvän teltoissa, vaikka on perjantai-ilta ja pitäisi olla viikonloppuvapaat. Mutta ei näytä olevan joka viikonloppu sentään nykyäänkään. Toista se oli ennen!

Seurakuntavaaleihin

Vielä ehtisi ilmoittautua seurakuntavaaleihin, listat jätettävä viimeistään maanantaina 17.9.

Peruskansan seurakuntaliiton ohjelmaa

Meidän kirkkomme on enemmän kuin ajan tuulien mukanaan vietävissä oleva instituutio, Meidän kirkkomme on ihmisten yhteisö, joka edustaa alati kiihtyvän muutoksen keskellä ajattomuutta ja pysyvyyttä sen keskeisimmässä sanomassa ja arvoissa.

Takaisin Me voimme ottaa vain osallistumalla. Ryhtymällä tekoihin.  Jaloilla voi olla kätevä ja helppo äänestää mutta se ei muuta mitään. 

Vanhan Testamentin profeetta Aamoskin jo sanoo: Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus niin kuin ehtymätön puro. Näin on myös toimittava ja ennen kaikkea juuri seurakunnassa, jossa pitää muistaa usko toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus. Siksi palveleva diakoniatyö, maailman ääriin ulottuva lähetystyö ja oman seurakunnan alueella toimiva rakkauden evankeliumin esillä pitäminen ja levittäminen ovat seurakunnan keskeiset tehtävät ajasta aikaan

Uskomme sisältö: pelastumme yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen kautta, ei tarvitse mitään uudistamista, vaan sanomamme on ajaton. Toimintamuotoja on sen sijaan aina ajanmukaistettava ja korostettava virkakoneiston rinnalla yleisen pappeuden merkitystä. Näin saamme elää jatkuvassa uudistumisessa eli reformaatiossa ja missiossa eli lähetyksessä.

Ajankohtaiseksi tulevasta kirkkoherran valinnasta pidämme kiinni seurakuntien liitosneuvotteluissa päätetystä kannasta, että valinta on tehtävä kaikkien seurakuntalaisten yleisellä vaalilla eikä jätettävä valittujen luottamushenkilöiden ratkaistavaksi.

Maaseudun Tulevaisuus

Maaseudun Tulevaisuuden, maamme toiseksi parhaiten toimitetuksi lehdeksi arvostettu sanomalehti lähetti tänään keskiviikkona toimittajansa ja freelanser  kuvaajan tekemään juttua, nyt kun täytän sen kolmeneljäsosaa sadasta vuodesta. Kovin otettiin kuvia ja jutun juurtakin riitti kahvipöydän ääressä.

Syyssateet tulleet

Ennätyslämpimän kesän päättäneet syyssateen ovat tulleet ja saaneet lämpötilankin laskemaan reilusti alle 20 asteen. Nyt sitten vesien lämpötilatkin rupeavat viilenemään. Kyllä vesisateita on kaivattukin koko kesän. Nyt on jo viljatkin saatu korjattua kuivan lämpimän kauden vallitessa.

Pronssisen pääpatsaani paljastus

Kiitospuheeni Kankaanpään valtuuston aluksi patsaani paljastuksessa. Hyvät ystävät!

Olen suuresti  mutta nöyrästi kiitollinen tästä osakseni tulleesta patsashankkeesta, jonka vastaanottamisesta kaupunginhallitus puolestaan on tehnyt yksimielisen päätöksen ja jonka perussuomalaiset ystävät puuhamiehenään Hannu Juhola ovat laittaneet alulle ja toteuttaneet näin hienolla tavalla. Samoin kiitokset ansaitsevat patsaan tekijä Mirjami Tölli ja Kankaanpään Tadekoulu onnistuneesta toteutuksesta. Mirjamin töitä olen muuten hankkinut itsellenikin Taidekoulun oppilasnäyttelystä kaksi graniittipienoisveistosta.

Pitkä poliittinen ura voi tietysti olla antoisa niin kuin se osaltani on saanut olla, mutta vaatii myös kovaa kestävyyttä. jota maratonjuoksijana olen saanut. Jo 60-luvun lopulta veljeni Joukon tultua Kankaanpään valtuutetuksi olen ollut mukana lautakunnissa ja 70-luvulta itse valtuutettuna, seurakunnan luottamustehtävissä ja myös eduskuntatyö alkoi silloin. Mukana olen siis ollut jo puolen vuosisadan ajan. Urheilumiehenä pyritään ennätyksiin ja uskon tehneeni ainakin yhden Suomen ennätyksen, kun 24 vuoden tauon jälkeen palasin vaaleissa valittuna kansanedustajaksi.

Onkin hyvä asia, että jatkossa tänne valtuustosaliin saadaan myös lyhyt esittely Kankaanpään eduskunnassa vaikuttaneista valtuutetuistamme tiedon siirtämiseksi myös uusille sukupolville.

Kiitoksia siis kaikille hankkeessa mukana olleille ja vastaanottajalle Kankaanpään kaupungille.