Oravan leikeltävänä

Ja tänään sain Sakari Oravan taitavasta veitsestä kantapään parannusta. Hän leikkaa, Jumala parantaa hän sanoo!

Lukiomme täyttää 90 vuotta

Tänään sain olla Kankaanpään lukiolla videohaastattelussa koulumme täyttäessä ja juhliessa ensi viikolla 90-vuotistaipalettaan. Vastasin kolmeen kysymykseen:

Millaista oli opiskella Yhteislyseossa?

Luonnollinen asia oli pyrkiä yhteislyseoon, isovanhemmat olivat koulun perustajia ja pappa oli Vanhempainneuvostossa ja mummu koulun hyväksi toimivassa ompeluseurassa ja oli myös perheemme kirjakaupan perustaja. Äitini kanssa olemme olleet jopa koulun opettajia. Sain olla alusta alkaen luokassa, jossa oli samat opettajat koko kouluajan. Uskonnon ja psykologian opettajana oli Johannes Lautsila, jonka opetuksista oli paljon apua myös opiskellessani teologisessa tiedekunnassa, jossa puolestaan oli assistenttinä koulustamme ylioppilaaksi kirjorttanut Simo Kiviranta. Samoin voimistelunopettaja Paavo Kahma oli virikkeen antaja urheilu-uralleni. Rehtori Veikko Sevio oli myös biologian opettaja alusta alkaen ja saksankielen erinomaisen sydämellinen opettaja Irja Tarmo. Anna-Kaarina Jousimies eli JousiPyssy oli myös koko ajan suomenkielen opettajana ja niinpä sain laudaturin reaalissa ja ainekirjoituksessa.

Minkä polun olen käynyt ja mitä teen nykyään?

Pääsin ylioppilaaksi 1964, valmistuin teologian maisteriksi, vihittiin papiksi  ja olen myös hum.kand. Toimin Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteerinä sekä kirkkoherrana Jämijärvellä ja Jurvassa. Eduskunnassa sain aloittaa 1979 vuoteen 1987 ja sitten taas heti 24 vuoden jälkeen 2011-15 ja silloin jopa puhemiehistön jäsenenä Eero Heinäluoman ja Pekka Ravin kanssa.  Se oli tietysti kova noteeraus ja Huippuhetki koitti sitten presidentti Niinistön eduskunnan päättäjäispuheessa mainitsema palkkioitteni luovuttaminen hoitotyöntekijöiden palkkaamiseen kotiseudulle. Nylkyisin olen vapaaehtoistyössä veteraanijärjestöissä ja urheiluseurassa sekä edelleen myös politiikassa ja kirkollisissa palelutehtävissä

Mitä synnyinseutu minulle merkitsee?

Martta Sevion kirjoittamassa ja Liisa Mattila-Oukarin säveltämässä Kankaanpään kotiseutu-laulussa sanotaan: Kaunis on Kankaanpää sille ken ymmärtää kanervikkokankaiden kieltä. Ja juuri näitä 5-tienristeyksen ja Kuninkaanlähteen kanervikkolenkkipolkuja olen koko ikäni saanut kiertää ja ymmärrän ja omistan mitä lämpimimmin tämän kotiseutulaulumme kuvaaman hengen. Sukujuureni ovat myös täältä monessa polvessa, joten juureni ovat täällä kahden kankaan päässä.

Radio Dein haastattelu

Veli-Matti Hynninen sanoi Körttikodin 90-vuotisjuhlissa haluavansa haastella Radio Dein Ohjelmaa varten. Hän on eläkkeellä Loviisan Kirkkoherran virasta ja on tehnyt satoja haastatteluja ja radio-ohjelmia: Haastattelut tehdään Pasilan radiotaloissa. Vastasin asian olevan kyllä mieluisan, mutta että en juurikan ole Helsingissä. Selvisi haastattelujen olevan tiistaisin aamupäivällä ja ohjelma tulee Radio Dein kanavalla seuraavan viikonperjantai-iltana.

Sitten huomasinkin tulevan taas Helsinkiin sopivasti tiistaina entisten kansanedustajien vuosikokoukseen. Näin sovimme haastattelun ja niin se tehtiin tiistai-aamuna Pasilassa, jonne jäin junasta, mutta aika sotkuista on koko Pasilan asemaseutu valtavine kerrostalo- ja muine rakennushankkeineen. Mutta selvisin kuin selvisinkin radiotaloille, kun Veli-Matti itse haki autolla  ja puhelimella voimme kontaktoida, missä päin odottelin.

Kun ohjelma tulee ulos ensi viikon perjantaina ja se on talvisodan 79. alkamispäivä niin puhuimme tietysti talvisodan merkityksestä ja työstä kunniakansalaistemme sotiemme veteraanien parissa. Muuten juuri tänäänkin keskiviikkona olin Rintamaveteraanien Satakunnan piirin joulujuhlassa Rantakartanossa Porissa ja kävin onnittelemaa Kankaanpäässä 92-vuotta täyttänyttä veteraania, joka näin loppuvuodesta syntyneenä ei enää ennättänyt rintamalle ennen sodan päättymistä, vaikka varusmieskoulutuksessa jo olikin.

Remontin jäljiltä uusitussa eduskunnassa

Puhemies Risikko puhumassa järjestämällään vastaanotolla  veteraanikansanedustajille vuosikokouksemme yhteydessä eduskunnan ruokalassa. Meitä oli paljon, kuten kuvasta näkyy, ainakin satakunta, Satakunnastakin olimme Sauli Ahvenjärven ja Veijo Puhjon kanssa. Etualalla Pertti Mäki-Hakolan ottamassa kuvassa olimme samassa pöydässä  hänen, Osmo Kokon ja Raimo Vistbackan kanssa.

Naisenergiaa eduskuntavaaliehdokkaiksi

Lisää naisenergiaa eduskuntavaaliehdokkaiksi niin, että meillä Satakunnassa perussuomalaisten listalla naisia on nyt yli kolmannes. Piirihallituksessa täytimme jäljellä olleet neljä ehdokaspaikkaa. Ja yhteensä naisehdokkaita on viisi neljästätoista Nämä kolme nyt nimettyä ovat myös sopivasti eri puolilta maakuntaa Huittisista, Raumalta ja Siikaisista kun aiemmat naisehdokkaamme ovat Porista Laura Huhtasaari ja Marianne Ostamo. Huittista on siis Niina Immonen, Siikaisista Tiina Klemelä-Ruohomäki ja Raumalta Jasmina Määttä!  Neljäntenä ehdokkaana tänään valittiin Jari Laaksonen Säkylä. Aiemmin valitut Laura Huhtasaaren ja  Marianne Ostamon lisäksi ovat  Tommi Salokangas Pori, Petri Huru Pori Pori, Pertti Mäenpää Pori, Jari Koskela Kankaanpää, Tomi Salonen Eurajoki, Vesa-Matti Junnila Eura, Anssi Salmi Pori ja Pasi Mäenranta Rauma. Komea ja edustava joukko, jolla on hyvä lähteä vaaleihin puolustamaan viime eduskuntavaaleissa saavuttamaamme puolueiden ykköspaikkaa Satakunnassa yli 25% kannatuksella! Muistan 2007 eduskuntavaalit, jolloin emme saaneet ainoatakaan kansanedustajaa ja jäin vain muutaman sadan äänen päähän eduskuntapaikasta, vaikka meillä oli vaaliliitto SKL:n kanssa. Meillä ei silloin ollut ainoatakaan naisehdokasta, jos olisi ollut edes yksi, oli eduskuntapaikka varmasti lohjennut!

Körttiksen juhlis

Viikonvaihteessa Heränneiden ylioppilaskodin eli Körttiksen 90-vuotisjuhlissa myös kamerat kävivät ja ystävät ottivat kuvia. Ilmari Ylä-Autio Seinäjoen kaupungin lakimiehenä ja monessa muussa mukana olijana mm. pesäpallon mestaruussarjassa Nurmon Jymyn ja Helsingin Puna-Mustien lukkarina pelannut otatutti näitä kuvia! Tomi Karttunen laittoi myös kuvia facebookiin: Tomin isän kanssa asuimme körttiksellä samaan aikaan, hän alatorpassa ja mä ylätorpassa Pikku Roobertinkadulla. Pääkörttis samassa talossa Ratakadun puolella. Johanneksen kirkko on siis kotikirkkomme. Kun itse tulin kotiin v.1964 oli Erkki Kurki-Suonio Johanneksen kirkkoherra ja Aarre Pyy kodin isäntänä.

Elämä on lyhyt

Kaappeja siivotessa käsiin tuli kirja, jossa on kuvattu taloja ja kerrottu niiden omistajista Kankaanpäässä, Karviassa, Jämijärvellä ja Honkajoella. Aika paljon Kankaanpään taloista on tuttuja, niin paljon olen kulkenut eri puolilla. Pitäisi vaan olla enemmän aikaa, jotta voisi tätäkin ja niin monia muita kirjoja lukea, esim. Juhani Suomen tiiliskivielämäkertoja niin Kekkosesta kuin Mannerheimistä, josta olen aloitellut todella mielenkiintoista Mannerheim viimeinen kortti, vaatimattomasti yli 800 sivua!