No nyt se Jarin eilinen puhe on saatu erilleen muusta istunnosta, joten helpompi siis etsiä ja kuunnella!
536 katselua
keskiviikko 22. huhtikuuta 2020
tiistai 21. huhtikuuta 2020
Euron kohtalo
Jari Koskelan 1. puheenvuoro tämänpäiväisessä täysistunnossa
Arvoisa puhemies: Vuosina 2021-24 me toivottavasti elämme koronan jälkeistä aikaa, mutta tiedämme kuitenkin, että korona on jättänyt jälkeensä syvät jäljet. Koronan jälkeen talouden nopea elpyminen on elintärkeää. Pitäisikö meidän tässä haastavassa tilanteessa yhtenä järkevänä vaihtoehtona harkita eurosta eroamista? Tämä kokeilu on tullut meille jo ennen koronaakin kalliiksi. Euron etuja on vuosien varrella selkeästi liioiteltu. Eroaminen tässä tilanteessa voisi olla järkevää. Vähintäänkin olisi tehtävä plan B eli toimintasuunnitelma sen varalle, että euro tulee lähivuosina hajoamaan.
Maatalouden omavaraisuudessa Ruotsi on meitä jäljessä, mutta ei oman valuutan suhteen. Oman valuutan ja devalvoitumisen tuoman vetoavun avulla Ruotsi selvisi meitä paremmin 2007-2009 finanssikriisistä ja 2010-2012 velkakriisistä. Myös euroalueen yhteisvastuut puuttuvat Ruotsilta. Vastuut tulevat olemaan lähitulevaisuudessa avainkysymys. Etelä-ja Itä-Euroopan maat ovat tähänkin asti hoitaneet talouttansa vastuuttomasti verrattuna meihin pohjoisiin valtioihin. Tällä hetkellä erityisesti Italian tilanne on enemmän kuin huolestuttava. Eurooppa-tutkija Timo Miettinen analysoi tilannetta tarkasti arviossaan Talouselämä -lehdessä. ”Joko yhteisvastuuta pitää aidosti lisätä tai sitten euroalue tulee tiensä päähän.” Italia ei tule selviämään. Sen talous ei lähde kasvuun, koska se kilpailee Saksaa ja muita maita vastaan samalla valuutalla. Tilanne on heidän kohdallaan kestämätön. Kysymys kuuluu, haluammeko me olla tekemässä rahansiirtoja Italialle?
Tähän asti hallitus on vastustanut eurobondeja, mutta mitä muita vaihtoehtoja on? Ranska haluaa jo eurobondeja pelastaakseen Italian. Italian tarve tulee kasvamaan nykyisestä n.1000 miljardista todennäköisesti ylöspäin EKP:n nykyisen taseen ollessa 4700 miljardia. Sitäkään ei voi kasvattaa loputtomasti, jos keskuspankki joutuu tilanteeseen, jolloin valtiot eivät pysty maksamaan takaisin lainojaan. Aika käy väistämättä vähiin. EKP ostaa kiihtyvästi valtioiden velkakirjoja ja poikkeaa jo nyt ns. pääoma-avaimesta, joka rajoittaa tietyn maan velan ostoa. Valtionvarainministerit tekivät juuri päätöksen, että vakausmekanismi voi myöntää eri maiden koronamenoihin ehdoitta lainaa. Samoin ministerit sopivat Euroopan investointipankin takausvaltuuksien nostosta ja 100 miljardin euron työllisyysrahastosta. Vielä on tulossa ainakin euromaiden yhteinen elvytysrahasto, jonka kokoluokka on vielä avoin. Pankkiunionissa jäsenmaiden pankit keräävät rahaa kriisirahastoon. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että joudumme maksamaan pankkiemme kautta Etelä-Euroopan kaatuvat pankit.
Opetuksena historiasta, Suomi selvisi 1930-luvun pulakaudesta kahdella asialla, ensinnäkin palkkoja laskettiin vientisektorilla, mikä ei ole enää tätä päivää. Toisena ehkä merkittävämpänä tekijänä oli devalvaatio. Suomi siirtyi muiden maiden joukossa pois kultakannasta ja markan arvo suhteessa puntaan eli päävientimaan valuuttaan alentui 15 %, mikä paransi ratkaisevasti viennin kilpailukykyä. Silloisessa tilanteessa markka menetti arvoaan myös suhteessa Ruotsin kruunuun 9 %. Vuosien 2007 -2008 finanssikriisi nosti 1930-luvun laman keskusteluun. Mitä historia oli opettanut? Talous kääntyi nousuun jo vuonna 2010, eikä maailma suistunut 1930-luvun syvään pitkään kriisiin. Näin siis Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Euroopassa talouskasvu kuitenkin pysähtyi. Suuren laman aiheuttamalta talouden supistumiselta vältyttiin, mutta elpyminen jäi Euroopassa aneemiseksi. Voidaan tänäänkin esittää kysymys ovatko 30-luvun kultakahleet korvautuneet euron paperisilla kahleilla. Tulevaa koronan jälkeistä aikaa ajatellen meille tulee ikävä vanhaa markkaa ja sen mukanaan tuomia etuja, erityisesti talouden elvyttämisessä ja sitä kautta tärkeän vientiteollisuuden kasvun ylläpitämisessä.
sunnuntai 19. huhtikuuta 2020
Huolta palvelukotien vanhuksista
Kansanedustaja Arja Juvonen, itsekin geriatrianhoitaja, pitää jatkuvasti ansiokkaasti esillä vanhuksista huolehtimisesta etenkin nyt korona-tartunta-aikana:
Arja Juvonen
2 tuntia ·
2 tuntia ·
”Koska hoivakoti on koti eikä sairaala, hoivakotien henkilöstöllä ei ole sairaalatason osaamista maailmanlaajuiselle pandemialle”, jutussa kerrotaan.
-
Juuri tämän takia olen nostanut keskusteluun kysymystä siitä, miten kodinomaisessa hoivayksikössä toteutuu koronaan sairastuneen vanhuksen sairaanhoito, sekä se loputtomin, eli saattohoito.
Olemme kuulleet mm. Hus lääkäreiden kertomusta, mutta myös siihen sairastuneiden, millainen korona on sairastaa ja miten sitä hoidetaan sairaalatasolla ja tehohoidossa. Puhumme mittavista oireista, joiden myötä potilasta pidetään pahimmissa vaiheissa kevyesti nukutuksessa eli sedaatiossa.
Olen jättänyt jo aikaa sitten kirjallisen kysymyksen, jotta ongelmat ja epäkohdat nousevat esiin ja saamme vastauksia koronaan sairastuneiden vanhusten kohdalla. Olen jättänyt myös toimenpidealoitteen hyvän hoidon turvaamisesta ja saattohoitoresursseista koronavirusinfektion aikana vanhustenhoivassa.
Yksikään tiedotusväline ei ole nostanut vielä esiin hoivakotien hoidon tilannetta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, ei vain tämän yhden hoivakodin asiasta.
Minulla on myös pelko siitä, että emme edes tiedä koronaan sairastuneiden vanhusten määrää. Se, ettei menehtyneitä hoivakotien potilaita oltu edes tilastoitu kokonaismenehtyneiden määrään, kertoo jo välinpitämättömyydestä heitä kohtaan. Pois silmistä, pois mielistä. #mtv #yle #iltalehti #helsinginsanomat
-
Juuri tämän takia olen nostanut keskusteluun kysymystä siitä, miten kodinomaisessa hoivayksikössä toteutuu koronaan sairastuneen vanhuksen sairaanhoito, sekä se loputtomin, eli saattohoito.
Olemme kuulleet mm. Hus lääkäreiden kertomusta, mutta myös siihen sairastuneiden, millainen korona on sairastaa ja miten sitä hoidetaan sairaalatasolla ja tehohoidossa. Puhumme mittavista oireista, joiden myötä potilasta pidetään pahimmissa vaiheissa kevyesti nukutuksessa eli sedaatiossa.
Olen jättänyt jo aikaa sitten kirjallisen kysymyksen, jotta ongelmat ja epäkohdat nousevat esiin ja saamme vastauksia koronaan sairastuneiden vanhusten kohdalla. Olen jättänyt myös toimenpidealoitteen hyvän hoidon turvaamisesta ja saattohoitoresursseista koronavirusinfektion aikana vanhustenhoivassa.
Yksikään tiedotusväline ei ole nostanut vielä esiin hoivakotien hoidon tilannetta. Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, ei vain tämän yhden hoivakodin asiasta.
Minulla on myös pelko siitä, että emme edes tiedä koronaan sairastuneiden vanhusten määrää. Se, ettei menehtyneitä hoivakotien potilaita oltu edes tilastoitu kokonaismenehtyneiden määrään, kertoo jo välinpitämättömyydestä heitä kohtaan. Pois silmistä, pois mielistä. #mtv #yle #iltalehti #helsinginsanomat
lauantai 18. huhtikuuta 2020
Maaseutumedia happiasialla
perjantai 17. huhtikuuta 2020
Lääketiede jäi juridiikan jalkoihin
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus yllätti jopa itsensä päättäessään purkaa Uuttamaata koskevan sulun. Hallituksen tarkoituksena oli keskustella, pitäisikö sulkua jatkaa vai annetaanko sen raueta voimassa olevan päätöksen mukaisesti huhtikuun 19. päivä. Neuvottelujen lopputulos oli, että asiantuntijoita kuultuaan hallitus päätti purkaa sulun välittömästi.
Hallitus kuuli asiassa sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita. Kuultavina olivat myös oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan Pöysti teki tiistai-iltana selväksi, ettei Uudenmaan eristämistä voida enää jatkaa. Kurvinen muistuttaa, etteivät ministerit voi toimia oikeuskanslerin näkemystä vastaan. (IS 16.4.)
Hallituksella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin purkaa sulku välittömästi. Marin perusteli hallituksen päätöstä myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannalla, jonka mukaan tilapäisten poikkeustoiminen pitää olla perustuslain ja valmiuslain mukaan välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tilapäisiä.
Oikeuskanslerin lausunnon jälkeen oli selvä, ettei perustuslakivaliokunta olisi hyväksynyt Uudenmaan sulun jatkamista.
Hallitus perusteli maakunnan eristyksen purkua myös sillä, että erot maakunnan ja muun Suomen tautitilanteissa ovat tasoittuneet. Joka tapauksessa hallituksen tekemä päätös oli juridinen eikä lääketieteellinen. Lääketieteellisesti rajoituksen jatko olisi ollut perusteltu, mutta valmiuslain perustella ei.
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi, että vaikka hallituksen arvio on oikeudellinen, tilanne on edelleen vakava. Henriksson muistutti myös, ettei hallitus saa käyttää valtaansa väärin: "Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tämä on oikeudellinen fakta."
Myös pääministeri Marin totesi eilen Aamu-tv:ssä, että oikeudellisen arvion jälkeen poliittista harkintaa ei ollut. Hän muistuttaa kaikkia suomalaisia, ettei matkoille ja mökeille kuitenkaan pidä lähteä.
Rajoitusten höllentäminen ei tarkoita, että epidemia olisi ohi tai edes helpottamassa. Kaikki asiantuntijatkaan eivät pidä hallituksen tekemää päätöstä oikeana.
Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopirin (HUS) diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen sekä Itä-Suomen yliopiston kunta- ja terveysoikeuteen perehtyneen oikeustieteen professorin Asko Uotin mielestä hallitus ampuu nyt omaan jalkaansa ja toimii omaa strategiaansa vastaan.
Rajoitusten purkamisen sijaan niitä olisi professorien mukaan pitänyt tiukentaa. Liikkumisrajoitus olisi pitänyt purkaa vasta sitten, kun epidemia olisi myös Uudellamaalla saatu hallintaan niin, että tartuntaketjut olisi taas pystytty jäljittämään.
Rajoitusten purkua perustellaan myös perustuslain takaamalla liikkumisvapaudella. Perustuslaissa taataan myös muun muassa kokoontumisvapaus ja elinkeinovapaus. Näitä vapauksia rajataan nyt merkittävästi. Lisäksi perusoikeusiin kuuluu oikeus terveyteen ja elämään.
Hallituksen pakon edessä tekemä päätös korostaa entisestään meidän jokaisen vastuuta. Vastakkainasetteluun eri alueiden kesken ei kuitenkaan ole mitään syytä. Hallituksen kaikki suositukset koskevat jokaista suomalaista asuinpaikasta riippumatta. Jokaisen on tunnettava vastuunsa omasta ja muiden terveydestä.
THL:n mukaan Suomen rajoitukset ovat hidastaneet epidemian leviämistä. Rajoitusten asteittainen purkaminen on perusteltua, mutta silloin puntarissa pitää olla oikeustieteen lisäksi painavana myös lääketiede.
torstai 16. huhtikuuta 2020
Välttämättömyyden vaade ei ole poistunut
PS:n kansanedustajat puuttuivat kyselytunnilla mm. Uudenmaan rajoitusten poistamiseen sekä hengityssuojajupakkaan ja niiden riittämättömyyteen ja oman tuotannon varmistamiseen:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)