Lunta tupruaa ja paljon

Tuli se talvi lopultakin, lumitöitä sai tehdä kahdesti ja aina vaan näyttää vieläkin puoliyön lähestyessä tulevan lisää. Eilen oli pieniä taaperoita pihassa laskettelemassa, vaikka ei ollut juuri lunta. Nyt vasta olis oikea mäkikin edellistalvien tapaan, siksi paljon sitä lunta on päivässä tullut, että kunnon mäen sai aikaan, kunhan vaan löytyisi laskettelijoita, joita näyttää olevan satamäärin hautausmaan ja lukion välisellä montulla. Hautausmaan reunalla ihmettelin pienille laskettelijoille, miten uskallatte laskea, mutta hyvin he vaan menivät.😊😍🥰😘💖

Puoluejohtajien arvostelut omilta

Jussi Halla-aho saa omiltaan parhaan arvosanan, on tietysti suoraan verrannollista puolueen kannatuslukuihinkin! Tämän päivän MTV:n kysely: Kuinka puolueiden puheenjohtajat ovat onnistuneet tehtävässään? Petteri Orpo sai omalta kenttäväeltään huonoimmat arvosanat MTV:n kysely puolueiden puheenjohtajien onnistumisesta paljasti yllätyksiä – katso, kenen työhön ollaan tyytyväisiä ja keltä toivotaan parannusta. Kokoomuksen kenttäväestä vain joka viides katsoo puheenjohtaja Petteri Orpon onnistuneen tehtävässään. Tämä selviää MTV Uutisten piirihallituksille tekemässä kyselyssä. Kuuden suurimman puolueen kenttäväki pisteytti puolueidensa puheenjohtajien onnistumiset poikkeuksellisena koronavuotena MTV Uutisten kyselyssä 9.–22.12.2020. Parhaiten tehtävässään ovat kenttäväen mukaan onnistuneet Jussi Halla-Aho (ps.) ja Sanna Marin (sd.). Onnistujiin lukeutuu myös Li Andersson (vas.). Vihreiden Maria Ohisalo ei saa yhtä hyviä arvoita puheenjohtajana kuin viime vuonna ja Annika Saarikko (kesk.) jää hallituspuolueiden johtajista viimeiseksi. Omiltaan huonoimmat arvosanat saa Petteri Orpo (kok.). MTV Uutisten kysely puolueiden piirihallituksille 2020 Vastaajia oli kaikkiaan n.700 ja vastausprosenti piirihallitusten kesken vaihteli 48 - 98. Lumisessa Kainuussa uskotaan, että Halla-ahon rauhallisuus puree. Mainos – Minä kunnioitan sitä, että ei saa provosoitua eikä hermostua. Ne lehmän hermot tarvitaan, silloin siellä pärjää. Puheenjohtajan vaihdon jälkeen astelemahan oli aika hankala. Halla-Aho on tehnyt erittäin pitkäjännitteisesti töitä ja annan erittän hyvän arvosanan, sanoo Eeva Aavakare, Kainuun piiri, (ps.).

Kurssitoverini Eero Huovisen joulutervehdys Maaseudun Tulevaisuudessa

Video: "Rauha on joulun ytimessä" – emerituspiispa Eero Huovinen ja MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen toivottavat lukijoille hyvää joulua "Näin pitkää rauhan aikaa ei Suomessa ole koskaan ollut, siitä on syytä olla tosi kiitollinen." Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen ja MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen keskustelevat joulun merkityksestä. Juttu on osa MT:n joulujuttujen sarjaa, muut osat löydät täältä. MT tarjoaa lukijoilleen joululahjan: Kaikki lehden verkkoartikkelit ovat joulun ajan vapaasti luettavissa ilman maksumuuria. Oikein ihanaa joulua koko toimituksen puolesta!

Alatien kristillisyyttä

Aaton ja joulupäivän välisenä yönä lumi peitti mustan maan. Valkea maa saatiin kuvastamaan Joulun koko maailmalle tuomaa toivon valoa: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon: Joulun Lapsen Pelastajan, Jeesuksen! Juuri viime kuussa 90-vuotta täyttänyt professori Eino Murtorinteen helmikuinen esitelmä herännäisyydestä on julkaistu viimeisessä Teologisessa Aikakirjassa: "Herännäisyyden omimmaksi uskonnolliseksi piirteeksi muodostui kuva ikävöivästä uskosta, jatkuvaa armon kerjäläisyyttä ja jokapäiväistä parannusta ja anteeksiantamusta korostavasta alatien kristillisyydestä, jota liike halusi painottaa kaiken arvovaltaisen, oppineen itsetietoisen ja muodollisen kirkollisuuden vastapainona. Elämä oli oppia tärkeämpi." Kunpa sillä tiellä pysyisimme😊🥰🥰😍😘

Suomen Turku julisti riemullista joulujuhlaa

JOULUN LAPSI JAKAA LÄMPÖÄ JA RAKKAUTTA Saamme taas elää mieltä herkistävän joulunajan korona-epidemian leviämisen hillitsemiseksi tehdyistä rajoituksista huolimatta. Ei ole voitu kokoontua yhteen erilaisiin joulujuhliin eikä laulaa koko kirkon täyttävän väkijoukon kanssa Kauneimpia joululauluja. On jouduttu olemaan mukana vain netin avulla. Varsinainen Joulu on meille perheyhteyden, hyvän tahdon, levon ja ilon juhla, koska juuri joulun suuri sanoma: Jeesus-lapsen syntymä vallatessaan sydämemme tuo kaikkea sitä. Näin vuoden suurin juhla Joulu ja sen tuoma suuri lahja Jeesus-lapsi herkistää mielemme muistamaan arkielämän rutiineista poiketen niin läheisiämme kuin myös vähempiosaisempia veljiämme ja sisariamme monin eri tavoin, jo vähiin käyneille Kankaanpään kymmenelle sotiemme veteraaneille saan olla viemässä joulutähden ja Satakunnan Sotaveteraanien joululehden. Mutta kaikki saamme ilahtua ja jopa riemastua juuri nytkin Joulusta: Tulkaa köyhät, onnettomat, aarteenne on seimessä. Tulkaa huonot, arvottomat, riemastukaa Hengessä. Nääntyvät, jo joutukaa, kuormat täällä purkakaa. Näin veisaamme Siionin virsissä. Siionin virsien jouluvirret ovatkin erittäin puhuttelevia tuoden Joulun sanoman ja Seimen Lapsen niin alas ja lähellemme kuin mahdollista, aivan jokaisen saavutettavaksi: On ihmisenä olo autuasta, kun veljenään saa pitää Jeesus-lasta. Me saamme lasten lailla hyvillämme nyt laulaa, Jumala on keskellämme. Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko älkääkö köyhyyttänne piilotelko, kun köyhäksi on tullut Jumalanne ja seimen lapsena on auttajanne. Koska Joulu on meille suuri lahja, haluamme antaa myös joululahjoja. Jaakko Haavio runoili Jeesuslapsen joululahjoista, jonka lopussa on myös meidän lahjamme: He saapuivat kaikki seimen luo. Kukin tullessansa lahjan tuo. Kointähti lempeän välkähdyksen, ja härkä lämpimän henkäyksen. Pyhä Maria hyväilyn kädestänsä, puulelun Joosef veistämänsä. Tuo paimen lampaan valkean ja paimen poika karitsan. Ja sauva ristin muotoinen on lahja nuoren Johanneksen. Idän viisaat, palvoen lapsukaista tuo mirhaa kaukaisista maista. He saapuvat kaikki seimen luo. Kukin tullessansa lahjan tuo. Minkä toisin minä? Ah vähin erin olen myönyt ja pantannut, mitä perin. Siks, tähden suuren köyhyyteni, tuon aution hänelle sydämeni. Näin Jeesus-lapsen siunaamaa lämpöä, iloa ja rakkautta joulujuhlaamme!

Vihreät alle 10%

Politiikka|HS-gallup Vihreiden kannatus painui alle kymmenen prosentin, mikä on viimeksi nähty kesällä 2015 ”Viimeinen viikko veti vihreitä alaspäin. On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin”, arvioi kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Ulkoministeri Pekka Haavisto sai luottamuksen äänin 101–68 eduskunnassa 15. joulukuuta pidetyssä äänestyksessä. Edessä vihreitten puheenjohtajaa, sisäministeri Maria Ohisalo.­KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA HALLITUSPUOLUE vihreiden kannatus on HS:n tuoreimman mittauksen mukaan painunut alle kymmenen prosentin, mikä viimeksi on nähty kesällä 2015. Laskua edellisestä mittauskerrasta kuukausi sitten on runsaan prosenttiyksikön verran. Marraskuussa vihreitä ilmoitti äänestävänsä vielä 11,1 prosenttia, kun nyt osuus oli kutistunut 9,9 prosenttiin. Sillä säilyi kuitenkin selvästi viides sija, koska hallituspuolue vasemmistoliiton kannatus jäi hienoisesta noususta huolimatta 7,7 prosenttiin. Muillakin puolueilla gallupsuosion muutokset olivat vähäisempiä kuin vihreillä. Pääministeripuolue Sdp kohensi johtoasemaansa maan suurimpana puolueena puolisen prosenttiyksikköä 21,4 prosenttiin ja oppositiopuolue perussuomalaiset kakkostilaansa 0,7 prosenttiyksiköllä 20,6 prosenttiin. Sen sijaan oppositiopuolue kokoomuksella ja hallituspuolue keskustalla kannatus oli nyt lievässä laskussa. Kokoomus säilytti kuitenkin kolmossijansa 16,2 prosentin kannatuksella ja keskusta nelossijansa 11,4 prosentin kannatuksella. Heinäkuusta kokoomuksen kannatuksesta on sulanut 1,5 prosenttiyksikköä. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostamat viisi puoluetta nauttivat nyt 54,7 prosentin luottamusta. Kuukausi sitten vastaava prosenttiosuus oli 55,5. Tutkimuslaitos Kantar TNS teki mittauksen haastattelut 23. marraskuuta ja 18. joulukuuta välisenä aikana. Etenkin ajanjakson loppupuolella poliittista keskustelua hallitsi jupakka ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja perustuslakivaliokunnan asemasta. Haavisto sai joulukuun puolivälissä eduskunnan luottamuksen äänin 101–68 perussuomalaisten esittämässä epäluottamusäänestyksessä. Eduskunta myös päätti yksimielisesti perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti olla nostamatta syytettä Haavistoa vastaan. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin katsonut ulkoministerin toimineen lainvastaisesti, kun hän valmisteli konsulipäällikön siirtoa toisiin tehtäviin al-Hol-leirin kotiutusten vuoksi. Huomiota herättivät myös perustuslakivaliokunnan vihreiden kansanedustajien laatima Haavistoa puolustanut vastalause sekä vaikutusyritykset valiokunnan jäseniin. He esittivät myös poikkeuksellista kritiikkiä eduskunnan virkamiestyöhön. ”VIIMEINEN viikko veti vihreitä alaspäin. On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin eduskunnassa”, arvioi kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Nurmela huomauttaa, että kohu Haaviston ja perustuslakivaliokunnan ympärillä sai parin viikon aikana runsaasti julkisuutta: ”Kyseessä oli eittämättä yksi median ehdottomista ykkösuutisista.” Nurmelan arvion mukaan osa vihreiden kannattajista siirtyi kohun aikana niin sanotusti katsomon puolelle. ”Tässä vaiheessa on kuitenkin mahdoton sanoa, jäävätkö vihreitä aiemmin äänestäneet katsomoon pysyvästi vai palaavatko he takaisin puolueen kannattajiksi poliittisen myrskyn laannuttua. Täytyy ottaa huomioon sekin, että vihreiden äänestäjistä kannastaan täysin varmojen osuus on melko pieni”, Nurmela sanoo. Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto olivat helmikuussa Helsingissä, kun vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui. Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto olivat helmikuussa Helsingissä, kun vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui.­KUVA: JUHA METSO PUOLUEKANNASTAAN varmoja kannattajia löytyy nyt eniten perussuomalaisista. Suhteellisesti vähiten heitä on sosiaalidemokraateilla ja vihreillä. Kannatusmittaukset ovat poikkileikkauksia, eikä niistä juuri voi tehdä johtopäätöksiä äänestäjien mielenmuutoksista. Suuntaa antavasti voidaan Nurmelan mukaan kuitenkin arvioida, että esimerkiksi juuri perussuomalaisia äänestäneistä varsin suuri osa uudistaisi tukensa omalle puolueelleen, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Tosin useimpien muidenkin puolueiden kannattajat vakuuttavat uskollisuuttaan omaa puoluettaan kohtaan. Kokoomusta äänestäneistä kuitenkin hieman pienempi osa kuin kuukausi sitten antaisi nyt omalle puolueelle tukensa eduskuntavaaleissa. Myös tilannetta sivusta seuraavia kokoomuslaisia löytää nyt enemmän. KESKUSTAN tilanne on samanlainen kuin kokoomuksen. Aiempaa harvempi keskustaa äänestänyt tukisi sitä vaaleissa nyt. Muutamat keskustalaisetkin ovat siirtyneet kuluneen kuukauden aikana seuraamaan tilannetta sivusta. Lisäksi sekä kokoomuksen että keskustan äänestäjistä osa pitää tällä hetkellä perussuomalaisia houkuttelevana vaihtoehtona. ”Kyse on arvokonservatiiveista. Heidän kiinnostustaan tuskin vähentää se mediassa esitetty ajatus, että perussuomalaiset olisivat siirtyneet kannanotoissaan parin piirun verran oikealle”, Nurmela päättelee. Nurmelan mukaan ei kuitenkaan voi puhua mistään ”äänivuodosta”. ”Silti on selvää, että perussuomalaiset hyötyvät tilanteesta enemmän kuin kokoomus ja keskusta. Näiden kolmen puolueen kamppailu muodostaa yhden politiikan markkinoilla tällä hetkellä käytävästä kilpailusta.” Esimerkki kokoomuksen kipuilu arvokysymysten kanssa näkyi viikonloppuna reaktioissa al-Hol-leirin kotiutuksiin. Etenkin ensimmäisiä kokoomusedustajien some-viestejä tuskin erotti perussuomalaisten viesteistä. TOISTA kamppailua käydään poliittisen kartan punavihreällä kentällä, jossa demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannatusmahdollisuudet risteävät. ”Viimeistään viime keväästä lähtien Sdp on ollut tässä kamppailussa vahvin, ja on sitä edelleen. Sdp:lle on siirtynyt kannatusta vasemmistoliitosta ja vihreistä selvästi enemmän kuin mitä se on niille menettänyt”, Nurmela laskee. Lisäksi Sdp:n kannattajiksi ilmoittautuu tällä hetkellä keskimääräistä enemmän henkilöitä, jotka jättivät äänestämättä eduskuntavaaleissa tai jättävät kertomatta, miten he toimivat silloin. VUODEN vaihduttua katseet alkavat kääntyä kuntavaaleihin, joissa povataan syntyvän kamppailua esimerkiksi maaseudun äänistä keskustan ja perussuomalaisten välillä sekä Helsingin herruudesta vihreiden ja kokoomuksen kesken. Nurmelan mukaan Sdp:n ja perussuomalaisten lähtökohdat vaaleihin vaikuttavat lupaavilta, vaikka menestyäkseen kummankin pitää saada omat kannattajansa myös liikkeelle ja äänestämään. Alamäestä huolimatta kokoomuksellakin on omat uskolliset kannattajansa, jotka jaksavat käydä äänestämässä vaaleista toiseen, Nurmela muistuttaa.

Lenkki sulalla maalla

Huomiseksi keskiviikoksi luvattiin rankkasadetta, joka muuttuu ainakin idempänä lumisateeksi. Tänään 5 asteen lämmössä sain kuntoreitin lenkinkin tehdä täysin sulalla maalla, mitä sitten lie huomenissa joulun aatonaattona, valkeaa joulua on kyllä luvattu. PS-lehdetkin sopivasti jaettu ennen huonoja kelejä, vaikka kyllähän maanantainakin satoi. JOULU kuitenkin tulee, juhla armas lapsien, syyt on olla iloinen!