PS Äänin 61-3 Naton kannalla

Etusivulle Vappu­hulinat käynnissä: Niko juhlii TPS-lipun kanssa – Joni vannoo, että hänellä on koko Esplanadin revityin kroppa POLITIIKKA Perussuomalaisilta liki yksi­mielinen tuki Nato-jäsenyydelle: ”Olen erittäin tyytyväinen tähän” Puoluevaltuusto kannatti Natoon liittymistä äänin 61-3. Mika Lehto 15:25 | Päivitetty 15:27 PERUSSUOMALAISET kannattaa nyt virallisesti Nato-jäsenyyttä. Helsingissä koolla ollut puoluevaltuusto päätti keskustelun jälkeen kannattaa Nato-jäsenyyttä äänin 61–3. Puheenjohtaja Riikka Purra (ps) oli tyytyväinen puoluevaltuuston päätökseen. – Olen erittäin tyytyväinen tähän. Erityisen tyytyväinen olen siihen, miten hyvä keskustelu meillä käytiin. Erittäin asiallinen ja asiantunteva. – Mandaatti on erittäin vahva. Toki meillä aiemmin oli tiedossa se, mitä mandaattia me puoluejohdossa kykenemme tässä talossa (eduskunnassa) edistämään. Nyt myös puolueen linja on selvä, Purra totesi IS:lle. Puoluevaltuuston kokouksessa käytettiin 26 puheenvuoroa. – Puheenvuoroista suurin osa oli hyvin samansuuntaisia. Eli kerrottiin, että turvallisuusympäristö on muuttunut ja on tullut aika lunastaa Nato-optio. – Käytiin hyvin realistista keskustelua Venäjästä, mikä on Suomen paikka itänaapurin vieressä ja Ukrainan sodasta. Perussuomalaiset on jo aiemmin ottanut myönteisiä kantoja Nato-jäsenyyteen. Purra arveli, että valtiojohto jättää Nato-hakemuksen toukokuun puolivälin tienoilla.

Ervasti Natoon liittymisestä

Suomalaisten kollektiivisessa tajunnassa on ydinaseen mentävä aukko Inhorealistin tehtäväksi jää huomauttaa, että Naton suurin ja merkittävin sotilaallinen ässä on nimenomaan ydinase. Se, että Suomi asettaisi Nato-jäsenyydelleen ydinaseita tai tukikohtia koskevia ennakkoehtoja, on paitsi epäviisasta neuvottelutaktiikkaa, myös sotilaallisesti kyseenlaista. Mielipide|Politiikka27.4.202208:00 Kolumni Pekka Ervasti Jos olen oikein ymmärtänyt, Suomessa näyttää parissa kuukaudessa kehkeytyneen kohtuullinen konsensus (pl. Kontula ja ehkä Tuomioja), että Natoon pitäisi mennä. Aivan yhtä suuri yksimielisyys ei vallitse, millaiseen Natoon ollaan menossa. Täyttä selkeyttä ei ole edes, onko kyseessä puolustusliitto vai sotilasliitto. Ei ehkä kuitenkaan hyökkäysliitto. Viimeisiä empijöitä on saatu rintamaan toteamalla, että Suomi liittyy sellaiseen Natoon, joka on vähän erilainen kuin se, johon muun muassa Baltian maat liittyivät. Suomi ei ainakaan rauhan aikana ota alueelleen ydinaseita, eikä anna Naton perustaa tänne tukikohtia. Ei ole satavarmaa, että Nato on tästä samaa mieltä. Se selviää, kun neuvottelut jäsenyydestä alkavat. MAINOS (teksti jatkuu alla) MAINOS PÄÄTTYY Ihan varma ei tosin ole sekään, että Suomen valtiojohto olisi edes hakemassa jonkinlaista Naton kevytversioita, jota kansalaiskeskustelussa on väläytelty. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on realistisesti todennut, ettei neuvotteluissa hirveästi olla ennakkoehtoja asettelemassa. Järkevä asenne sellaiselta, joka huhuilee pelastusrengasta. Suomalaisten kollektiivisessa tajunnassa on ydinaseen mentävä aukko. Olemme olleet siinä suloisessa luulossa, että ne eivät meitä oikeastaan koske lainkaan – eivät voi, koska meillä ei niitä ole. Samaa unta monet mielellään näkisivät myös jäsenyyden aikana. Inhorealistin tehtäväksi jää huomauttaa, että Naton suurin ja merkittävin sotilaallinen ässä on nimenomaan ydinasepelote. Venäjän päivitetyn sotilasdoktriinin mukaan maa katsoo puolestaan oikeudekseen käyttää ydinasetta sellaista maata vastaan, jolla on ydinase – tai joka on liittoutunut sellaisen maan kanssa, jolla on ydinase. Viimeaikaisten tapahtumien valossa voi myös ounastella, ettei Venäjä ehkä ihan pilkuntarkasti noudata näitäkään rajoitteita. Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen julkisuuteen vuoti muun muassa neuvostoarmeijan sotaharjoituspapereita, joiden mukaan muun muassa Kymijoen patojen murtamiseen oli suunniteltu käytettäväksi taktisia ydinräjähteitä. Se, että Suomen maaperällä ei ole ydinaseita, ei todennäköisesti estäisi, etteikö niitä siitä huolimatta voitaisi käyttää Suomea vastaan. Karu, mutta realistinen arvio. Se, että Suomi asettaisi Nato-jäsenyydelleen ydinaseita tai tukikohtia koskevia ennakkoehtoja, on paitsi epäviisasta neuvottelutaktiikkaa, myös sotilaallisesti kyseenlaista. Liittymissopimukseen ja sen saatteeksi liitettäviin julistuksiin voidaan tietysti lisätä erilaisia klausuuleja poliittisista hienovaraisuussyistä, mutta lopunperin Suomen on oltava mukana sataprosenttisesti. Kirjoittaja on politiikan toimittaja

Korona leviää edelleen

Heti tiistaiaamuna oli yskää ja kurkkukipua, illalla jo kuumetta. Keskiviikkoiltana otettiin koronatesti, joka osoittautui positiiviseksi. ja tänään torstaina sitten vaimolle sama tulos koronatestissä. Ei nyt niin kovia vaivoja, mutta hiljaiseloa täytyy pitää muutaman päivän tartuttamisvaaran vuoksi. Esim. lauantain siunaustilaisuuteen en saa mennä, sijainen hoitaa. Näyttää se sittenkin korona käyvän läpi aina vaan useamman ihmisen!😘☺️

Koronaa

En päässyt Kansallisen Veteraanipäivän juhliin, yskää, kurkkukipua ja kuumetta. Illan koronatesti sitten näytti kaksi viivaa, Sorry!

Veteraanipäivää viettämään

Kansallinen Veteraanipäivä keskiviikkona. Kankaanpäässä seppeleenlasku klo 12, kahvitus klo 12.30 ja juhla klo 13 seurakuntasalissa. Juhlapuheen pitää eversti Mikko Myllykangas, syntyperäinen kankaanpääläinen. Kannattaa tulla mukaan😘🥰😍😊

Ylösnousseen todistajia

Tänään myös koko maassa pidettiin Herättäjä-Yhdistyksen 110-v. seuroja, myös meillä Kankaanpäässä! ‹SUNNUNTAI 24.4.2022› 1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) Pääsiäisjakso, pääsiäisaika Ylösnousseen todistajia Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala, me kiitämme sinua, että olemme saaneet viettää pääsiäistä ja tulla osallisiksi ylösnousemuksen lahjasta. Säilytä tämä ilosanoma sydämissämme. Lahjoita meille voimasi, että kuolisimme joka päivä pois synnistä ja saisimme nousta uuteen elämään. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä herätit Poikasi kuolleista ja annoit monen todistajan julistaa hänen ylösnousemistaan. Auta meitä ottamaan uskossa vastaan heidän todistuksensa. Avaa silmämme näkemään, kuinka Vapahtaja vieläkin tulee luoksemme sanassa ja sakramenteissa ja julistaa rauhansa. Karkota epäilyksemme ja vahvista uskomme, niin että tunnustamme hänet Herraksemme ja Jumalaksemme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 3 Ihmisten iskemistä haavoista, kärsimyksesi lähtemättömistä merkeistä Tuomas ja muut oppilaasi tunnistivat sinut, Ylösnoussut. Auta meitäkin yhä uudestaan tunnistamaan sinut, sinä vammainen, haavoille lyöty, hylätty ja tosi. Sinä lähetät meidät sanomaan puolestasi lyöjille ja lyödyille: »Saat anteeksi.» Hämmästyneinä ylistämme ja kumarramme sinua, Herramme ja Jumalamme.

Jumalan kämmenellä

86- ja 95-vuotiaiden hautauksissa ja 2-kuukautisen Vilho Mikaelin kastetilaisuudessa tänään mukana olleena: Mikä olisikaan turvallisempaa kuin olla Jumalan kämmenenllä! FB-sivulleni siirsin Teuvan Seurakunnassa lauletun Jumalan kämmenellä kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on! Videossa työntekijät laulavat virren 499, Jumalan kämmenellä.