Kirkastyssunnuntai

SUNNUNTAI 31.7.2022› 1. vuosikerta Kirkastussunnuntai (Kristuksen kirkastumisen päivä) Helluntaijakso, helluntain jälkeinen aika Kirkastettu Kristus Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa jo 1500-luvulta lähtien 7. kolminaisuudenpäivän jälkeisenä sunnuntaina (nykyisin 8. sunnuntai helluntaista). Kristuksen kirkastuminen oli hänen elämänsä taitekohta. Apostolit saivat omin silmin nähdä hänen jumalallisen suuruutensa ja kuulla Jumalan äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.” Jumalan kirkkaus tulee ilmi kaikkensa uhraavassa rakkaudessa. Vuorella apostoleille ilmestyivät kirkastetun Kristuksen lisäksi Mooses ja Elia, Vanhan testamentin lain ja profeettojen edustajat. Kristillinen kirkko näki alusta lähtien Kristuksen elämänvaiheet, kuoleman ja ylösnousemuksen Vanhan testamentin lupausten täyttymisenä.

Käteen tarttui

Honkajoen markkinoilta tarttui käsiin hyvää luettavaa. Honkajoen kotiseutu-yhdistyksen arpajaisista tämä hienoja kuvia täynnä oleva Menneitä muistellen. Kaksi muuta on perussuomalaisten teltalta tämänvuotisia siis ajankohtaisia pamfletteja! Kuva-fb-sivullani!

Honka-Hölkällä

Kolme viimeistä Honka-Hölkän mitalia! Koronavuonna 2020 ei Hölkkää voitu pitää. 7 km matkalla aikka kului 48.20, mutta maaliin pääsin!

Jarin kolumni Satakunnan viikossa

Kolumnit Kolumni: Kuntakenttä on haasteiden edessä KUVA: Matti Matikainen Vajaan puolen vuoden päästä hyvinvointialueet ottavat tehtäväkseen sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuun. Aluepäättäjillä ei tule olemaan helppoa. Se tiedetään, että kustannukset tulevat olemaan monin verroin odotettua suuremmat. Palkkaharmonisointi, palkankorotukset, ICT-kustannukset ja uusi hallinnon taso tulevat vaatimaan miljardeja lisäeuroja. Alueilla on krooninen rahoitusvaje. Saman aikaan kunnat menettävät merkittävän osan verotuloistaan. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä koskien julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2023–2026 todetaan, että kuntien pitää toteuttaa itsehallintonsa puitteissa laajoja rakenteellisia ja tuottavuutta lisääviä toimia. Mietinnössä todetaan myös, että valtion pitää toimillaan vahvistaa kuntien tulopohjaa ja auttaa niitä toteuttamaan uudistuksia. Käytännössä tämä mitä ilmeisimmin tulee tarkoittamaan kuntien tehtävien karsimista. Vastuuta on sekä kunnilla että valtiolla. Pidän vaarana sitä, että kuntatalous jää tulevaisuudessa vähemmälle huomiolle ja rahoitusta menee suurelta osin hyvinvointialueille, jotka eivät tule selviämään ilman mittavia taloudellisia lisäpanostuksia tai merkittäviä rahoitusmallin korjauksia. Kunnat joutuvat tekemään entistä enemmän yhteistyötä keskenään niissä asioissa, jotka kuntien päätettäväksi vielä jäävät. Laajasta yhteistyöstä ei ole pitkä matka siihen, että esimerkiksi koulutusasiat jollain aikajänteellä siirretään isommille hartioille eli käytännössä lopulta alueille. Tällaista on joitain kertoja väläytelty. Koulutuspuoleen panostaminen on tärkeää, sillä epäonnistuminen sillä sektorilla lisää painetta sote-palveluissa. Hallintomme on tällä hetkellä liian moniportainen. Hallinnollisten uudistusten pitäisi vähentää byrokratiaa, ei lisätä sitä. Viisimiljoonaisen kansakuntamme asioita päätetään nyt eduskunnassa, aluevaltuustoissa ja kunnissa. Lisäksi oman tasonsa tuo EU. Ja on maakuntavaltuustoillakin edelleen oma roolinsa edunvalvojina. Siihen päälle vielä moninaiset lautakunnat niin kunnissa kuin aluevaltuustoissakin. Yksinkertaistusta ja selkeyttä tarvitaan. Kuntien tulevaisuuden roolista ja kuntatalouden kestävyydestä päästään toivottavasti keskustelemaan kesän jälkeen ja eduskuntavaalikampanjoiden pikkuhiljaa alkaessa. Ennen vaalikauden loppurutistuksen alkua haluan toivottaa kaikille rentouttavaa loppukesää! Jari Koskela Kansanedustaja

Puuhapäivä

Päivään mahtui monia rientoja. Ensin fysioterapeutin käsiteltävänä. Sitten käytiin invalidin kanssa katsomassa hänen läheistensä hautakiveen laitettua sotiemme veteraanin muistolaattaa ja samalla hänen isänsä ja viiden isänsä veljen Kankaanpään Sotaveteraanien laittamaa yhteistä muistolaattaa veljesten kotitalon pihamaalla, kun he kaikki veljekset olivat olleet sodassa. Sitten sisaren mies Kari tuli leikkaamaan orapihlaja-aitaa ja kymmenkunta kärryllistä kertyikin yhteiseen kasaan odottamaan kaatopaikalle kuskaamista. Sadettakin saatiin aina välissä. Illalle riitti poutaakin ja lenkki tuli tällä kertaa tehtyä ennen saunaa Kuninkaanlähteen entisellä 2,5 km valoreitillä kaksi kertaa kiertämällä, reitillä on kolme ylä- ja alamäkeä! Ja puhelinliikennettäkin riitti, onhan PS:n koju lauantaina Honkajoen markkinoilla ja seuraavana viikonloppuna Karvian päivän tapahtumissa. Ja aikuisurheiluliiton polkujuoksun ilmoittautimisetkin oli tehtävä, kisa on la 6.8. Virroilla!

Honkahölkkä kutsuu

Perjantaina taas koronavuosien jälkeen lyhyemmälle matkalle 2 vuoden jälkeen! 3 vuotta sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 26. heinäkuuta 2019 · Jaettu seuraaville: Julkinen Mukana Honkahölkässä ties monennenko kerran, kuinkas muuten, tosin eka kertaa ilman ajanottoa ja lyhyemmän matkan kantapäävaivaisena.

Kuuntelin hyvän keskustelun aamuradiossa

”Saksa veti tämän 100–0 itselleen” – Keskustasta tyly Uniper-arvio Ylellä Keskustan Hannu Hoskonen ja oppositiopoliitikot Janne Sankelo ja Lulu Ranne olivat Ykkösaamussa kriittisiä Uniperin pelastuspaketista. . © Toimittanut Uusi Suomi Kansanedustajat Hannu Hoskonen (kesk), Janne Sankelo (kok) ja Lulu Ranne (ps) suhtautuivat Ylen Ykkösaamussa maanantaina kriittisesti valtionyhtiö Fortumin ja Saksan hallituksen sopimukseen Fortumin tytäryhtiö Uniperin pelastuspaketista. Oppositiokansanedustaja Sankelon mielestä on selvää, että Uniperin tilanteeseen oli kaikilla osapuolilla intressi saada ratkaisu nopeasti. ”Tämä oli kompromissitulos. Ratkaisu oli löydettävä ja siellä tehtiin kaikki se, mitä pystyttiin”, hän kommentoi. ”Tässä ei ollut muuta kuin huonoja vaihtoehtoja”, oppositiopoliitikko Lulu Ranne sanoi. Hallituspuolueen edustaja Hannu Hoskonen nosti esiin johdannaiskaupoista tulevat valtavat riskit. ”Kun katsoo niitä tietoja, mitä siitä sopimuksesta on julkisuudessa keskusteltu, niin Saksahan veti tämän 100–0 itselleen.” LUE LISÄÄ: Uniperin konkurssista seuraisi ”massiivinen sotku”, lähes 150 miljardin johdannaisvelat – ”Tappava yhdistelmä” Tätä Hoskonen perustelee sillä, että Saksan myöntämät lainat ovat takaisinmaksussa etulyöntiasemassa Fortumin luottoihin nähden. Tätä näkökohtaa myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi tuoreeltaan. Keskustan Hannu Hoskonen vaatii nopeaa ratkaisua ”Fortum-asiaan”: ”Suomi on joutumassa hyvin vaikeaan tilanteeseen” ”Tämä on saatava keskusteluun ja eduskuntaan, muuten tästä ei tule mitään”, vaati Hoskonen. ”Saksa on sanellut ehdot, eikä Fortum pääse tästä irti”, arvioi Lulu Ranne. Sankelo uskoo, että Uniper voidaan vielä saada ”ontuen jaloilleen”. ”Mutta kun Fortum teki pääomitusta [Uniperiin] alkuvuodesta, niin kyllähän siinä pitkään menee, ennen kuin nämä rahat on saatavissa takaisin. Mutta tämä ratkaisu mahdollisti sen, että rahat eivät menneet tässä vaiheessa taivaan tuuliin”, Sankelo sanoi. Sankelo ja Hoskonen istuvat eduskunnan talousvaliokunnassa, joka kuuli viime viikolla omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraista (sd) Uniperin tilanteesta. Saksan valtio rahoittaa Uniperiä enintään 7,7 miljardilla eurolla vaihdettavissa olevilla instrumenteilla ja tarvittaessa valmistautuu antamaan lisätukea mahdollisten tappioiden kattamiseksi. Lisäksi Saksan valtion omistama pankki KfW antaa Uniperille 7 miljardia euroa lisätukea yhtiön rahoitusaseman vahvistamiseksi nostamalla aiemmin myönnetyn lyhytaikaisen valmiusluoton määrää nykyisestä 2 miljardista eurosta 9 miljardiin euroon. Saksan valtion sai 30 prosentin osuuden Uniperistä. Uniper voi nostaa asiakkaidensa hintoja lokakuun alusta lähtien.