Tänään Jari Koskela Satakunnan Kansassa

Suomella ei ole varaa menettää maatalousyrittäjiä Jari Koskela KULUNUT KESÄ ja syksy ovat olleet haastavaa aikaa kotimaiselle maataloudelle. Eräs alan yrittäjä kertoi tämän olleen huonoin vuosi 30 vuoteen: puolet viljasta on edelleen maassa ja kaikki talviporkkanasta nostamatta. Maatalousyrittäjät ovat aivan liikaa itsestä riippumattomien seikkojen ja jopa tuurin armoilla. Tämä on iso riski, sillä maatalous on huoltovarmuuden selkäranka ja siten myös turvallisuuspoliittinen kysymys. HALLITUS VASTAA maatalouden kriisiin vuoden toisessa lisätalousarviossa. Esimerkiksi maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen määrättiin 20 miljoonaa ja nuorille viljelijöille suunnattuun kriisitukeen seitsemän miljoonaa. Tämä on tärkeää, sillä maatalousyrittäjien keski-ikä on korkea, ja maatalouden jatkuvuuden kannalta nuoria pitää saada alalle ja pysymään alalla. MAATALOUS EI voi loputtomasti kulkea kriisistä kriisiin, vaan tarvitaan varmuutta tulevasta. Hallitusohjelmaan onkin selkeästi kirjattuna, että suomalaisen ruuantuotannon kannattavuus on edellytys sen jatkuvuudelle. Ohjelmaan on myös kirjattuna, että hallituskaudella ei tehdä sellaisia kansallisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouden kustannuksia. Nämä ovat tärkeitä maatalouspolitiikkaa ohjaavia linjoja. YKSI KEINO parantaa maatalouden asemaa on kehittää elintarvikeviennin mahdollisuuksia. Vientipotentiaalia kyllä on, sillä suomalainen ruoka on vastuullisesti tuotettua ja aidosti antibioottivapaata. Valitettavasti vielä nämä vahvuudet eivät ole riittävästi lisänneet elintarvikevientiä. Lisätalousarviossa myönnettiin kolme miljoonaa suomalaisen puhtaan ruuan potentiaalia hyödyntävään kasvuohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena on parantaa ruokaketjun kestävyyttä, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Säästöt kohdistetaan pääasiassa muualle kuin ruokaa tuottavaan maatalouteen. VAIKKA MAATALOUTEEN panostuksia tuleekin, on myös siihen suunnattu julkisen talouden tasapainottamisen vuoksi säästöjä. Säästöt kohdistetaan pääasiassa muualle kuin ruokaa tuottavaan maatalouteen. Tämä hallitus on ymmärtänyt edellistä paremmin turvemaiden merkityksen maataloudelle ja yhteiskunnalle. Turvepeltoja voi jatkossakin käyttää huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Vaikka talouspolitiikassa ei löydy yhteistä näkemystä edes tilannekuvasta, uskon maatalouspolitiikalle löytyvän laajempaakin yhteisymmärrystä yli puoluerajojen. Tämä on tärkeää, sillä isoissa huoltovarmuutta koskevissa kysymyksissä aikaa ei pidä hukata riitelyyn. Akuuttiin kriisiin kohdistetut tuet ovat välttämättömiä, mutta eivät riittäviä. Nykykehityksellä maatilojen määrä puolittuu vuoteen 2035 mennessä. Tämä kehitys on pakko saada käännettyä. Kirjoittaja on satakuntalainen kansanedustaja (ps.).

32 kerrostaloa

KOvan päivän iltan on tapana sanoa. Aamusta fysioterapiassa, Pasin digi-tilaisuudessa ja PS-lehden jakoa peräti lähes kaikki vielä jakamatta olleet kerrostalot eli 32 kappaletta, ja muuallakin jakelua unohtamatta prunsaan parin viikon tauon jälkeen myös tunnin lenkillä, yhteensä meitä 12 metsälenkin kiertäjää!

Ruotsin katujengit vaarallisella tiellä

ILTASANOMAT Ruotsin pää­ministeriltä kylmäävä puhe jengi­väki­vallasta: ”En voi tarpeeksi korostaa, kuinka vakava tilanne on” RUOTSIN pääministeri Ulf Kristersson kertoo tapaavansa maan poliisiylijohtajan ja puolustusvoimien ylipäällikön keskustellakseen siitä, miten puolustusvoimat voisi tukea poliisia jengiväkivallan torjunnassa. Kristersson kertoi asiasta kansakunnalle torstai-iltana pitämässään puheessa. – Yhä useammat lapset ja täysin viattomat ihmiset joutuvat törkeän väkivallan kohteeksi. En voi tarpeeksi korostaa, kuinka vakava tilanne on. Ruotsi ei ole koskaan nähnyt vastaavaa. Mikään muu Euroopan maa ei näe vastaavaa, pääministeri sanoi. Syyskuussa jo toistakymmentä ihmistä on kuollut jengeihin kytketyssä väkivallassa. Kolme ihmistä kuoli keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä ampumisissa ja räjähdyksessä. KRISTERSSONIN mukaan nyt otetaan käyttöön kaikki tarvittavat resurssit. Kristerssonin mukaan voidaan tarkastella myös muiden maiden käyttämiä toimenpiteitä rikollisuuden estämisessä. – Tapasin viime viikolla New Yorkin pormestarin nähdäkseni mitä he tekevät. Siellä käytetään kameravalvontaa, kasvojen tunnistusta ja aseilmaisimia. Myös Ruotsin on kokeiltava niitä. Puheessaan Kristersson sanoi, että Ruotsin on tarpeen muuttaa lakejaan ja säädöksiään jengiväkivallan vuoksi. Erityisen ongelmallisena pääministeri näkee sen, että jengit käyttävät rikoksentekijöinä alaikäisiä. – Ruotsin lainsäädäntöä ei ole suunniteltu jengisotaa ja lapsisotilaita varten, mutta se muuttuu nyt, hän sanoi. RUOTSIN rikollinen alamaailma on viime viikkoina kiehunut yli äyräidensä ja kuplinut pinnalle poikkeuksellisina väkivallantekoina, jotka ovat järkyttäneet tavallisten ruotsalaisten elämää. Kulunut syyskuu on ollut maan lähihistorian väkivaltaisimpia. Torstaihin mennessä syyskuussa kaikkiaan 12 ihmistä oli kuollut iskuissa, joiden epäillään linkittyvän rikollisjengien keskinäisiin ja sisäisiin välienselvittelyihin. Torstain vastainen ilta ja yö olivat kaikkein verisimpiä, sillä räjähdyksessä kuoli yksi ihminen ja ampumisissa kaksi. Myös kuun aiemmat kuolonuhrit ammuttiin. Aftonbladetin omista lähteistään hankkimien tietojen mukaan räjähdyksessä kuolleella naisella ei ollut mitään tekemistä Ruotsissa roihahtaneen jengiväkivallan kanssa, johon räjähdys saattaa liittyä. Mahdollisesti uhriksi aiottu ihminen asuu sen sijaan toisessa vaurioituneista taloista. – Tilanne on epäinhimillinen, käsittämätön ja äärimmäinen. Rikollisuus on saavuttanut mittakaavan, jollaista emme aiemmin ole nähneet, sanoi tiedotustilaisuudessa Uppsalassa poliisin edustaja Catarina Bowall. PUOLUSTUSVOIMAT ei vierasta ajatusta poliisin tukemisesta, sanoi ylipäällikkö Micael Bydén Dagens Nyheterille. Hän kertoi olevansa valmis keskustelemaan sotilaallisen voimankäytön pelisäännöistä. – Poliisiylijohtaja jätti jo joitakin vuosia sitten hallitukselle asiakirjan, jossa tyypillisinä esimerkkeinä mainittiin suojelu- ja tarkkailutehtävät, yksinkertaiset tehtävät, joilla vapautetaan poliisin resursseja, Bydén kertoi DN:lle. Asevoimien käyttöä poliisin tukena hankaloittaa nykyinen asetus, jonka mukaan Ruotsin puolustusvoimien henkilöstöä ei saa käyttää tilanteissa, joissa he joutuisivat käyttämään pakottamista tai väkivaltaa yksilöitä kohtaan. Bydénin mukaan esimerkiksi sotilaspoliisien toimivaltuuksia voisi tältä osin kasvattaa. – Meillä on henkilökuntaa, jolla on poliisin koulutus ja tietämys poliisin toimivaltuuksista. Sotilaspoliisit osaavat tämän asian, Bydén sanoi. Pääministeri Kristersson keskusteli torstaina puhelimitse poliisiylijohtaja Anders Thornbergin kanssa jengiväkivaltatilanteesta. PUOLUSTU

Kaivattu ajokielto

Anssi Joutsenlahti Jaettu seuraaville: Julkinen Nyt on tullut lähikadullemme Ruokojärvenkadulle läpiajokielto, koska kadun varrella on lapsiperheitä ja liikenteelle on parempia vaihtoehtoja esim. Keskuskatua pitkin.

5.000 kpl

5.000 kpl tuli taas lehteä jaettavaksi Uusi PS-lehti 9/2023 ilmestynyt – lue nyt verkossa! - Perussuomalaiset PERUSSUOMALAISET.FI Uusi PS-lehti 9/2023 ilmestynyt – lue nyt verkossa! - Perussuomalaiset 9/2023 Politiikkaosio: PDF >> Järjestöosio: PDF >

Ari-Pekka Koivisto puhui samasta aiheesta eilen Kankaanpäässä

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) on esittänyt tehostettuja ruumiintarkastuksia keinoksi vähentää nuorisorikollisuutta. Olli Waris SISÄMINISTERIÖ käynnistää poliisin rikostiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelun. Tavoite on varmistaa, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet torjua sisäisen turvallisuuden muuttuvia uhkia. – Suomessa ei ole nykyisin omaa rikostiedustelulakia. Hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön uuden rikostiedustelusääntelyn, joka mahdollistaa nykyistä tehokkaamman puuttumisen muun muassa jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, sisäministeri Mari Rantanen (ps) kommentoi tiedotteessa. Oikeusministeriö valmistelee erillistä jengeihin liittyvää toimenpideohjelmaa. Pohdinnassa on muun muassa ampuma-aseen hallussapitoon liittyvän lainsäädännön kiristäminen sekä ruumiintarkastusten mahdollistaminen tietyn aikavälin aikana alueilla, joilla on ollut paljon ryöstöjä. Suomessa on tällä hetkellä arviolta kymmenen katujengiä, joissa on yhteensä noin 100–150 henkilöä. SISÄMINISTERIÖN mukaan rikostiedustelun keinoilla poliisi hankkii, käsittelee ja analysoi tietoa sisäistä turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta, joka voisi muodostua vakavaksi rikollisuudeksi. Hankkeessa arvioidaan poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen riittävyys ja toimivuus. – Mitä tietoja poliisi saa käyttää ja mitä tietoja poliisi voi muualta saada torjuakseen vakavaa rikollisuutta, ministeriölähde tiivistää. Tiedonsaannin esteet voivat liittyä esimerkiksi henkilön terveystietoihin: poliisi ei saa välttämättä tietoa esimerkiksi siitä, onko kohdehenkilö sairaalahoidossa. Epäselvyyttä voi olla esimerkiksi siitä, saako somekanavien keskustelua seurata. SISÄMINISTERIÖ asettaa myös lakihankkeen, jossa valmistellaan biometristen tietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttamista. Biometrisella tunnistamisella tarkoitetaan esimerkiksi sormenjälkitunnistusta ja kasvokuvien automaattista vertailua. Voimassa olevan lain mukaan poliisin rekisterissä olevia passien ja henkilökorttien biometrisiä tietoja voi käyttää muuhun kuin alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen vain hyvin rajatuissa tilanteissa, kuten rikoksen uhrin tunnistamiseksi. Passirekisteritietoja ei voi käyttää ministeriölähteen mukaan tällä hetkellä hyväksi edes henkirikostutkinnan yhteydessä.

Tuttuja puhujia

Aikas päivä tänään. Kun mentiin Herättäjän kirkkopäivään Keski-Porin kirkkoon olikin siellä saarnaajana kurssitoverini vuosimallia1964 Hannu Palmu Laitilasta. Kun juuri viikko sitten Kankaanpään kirkossa saarnasi niin´ikään kurssitoverimme metropoliitta Ambrosius. Kankaanpää-päivän Kankaanpää-Seuran järjestämässä juhlassa puolestaan juhlapuhujana oli valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto syntyperäinen kankaanpääläinen Niinisalon poikia, jossa vanhempansa yhä asuvat. Jämerää puhetta jengiytymisrikollisuudesta ja nuorten yhä raskaammiksi käyvistä rikoksista. Kankaapään puolesta mitalitkin löysivät osuvat omistajansa Anna-Mari Yrjänästä ja Lauri Ahopellosta.