Yllätyspronssimitali

Hiihdon MM 2025 Suomalaishistoriaa tehnyt Lauri Vuorinen hämmästeli kilpakumppaneitaan – poikkeuksellinen näky mitalijuhlissa Lauri Vuorisesta tuntui oudolta, että muut eivät pysyneet hänen mukanaan MM-mitalitaistossa. Ammattilaisvalokuvaajan tausta näkyi myös historiallisissa mitalijuhlissa. Hauska näky: Lauri Vuorinen ottaa poikkeuksellisella tavalla yhteiskuvan palkintokorokkeella. Hiihdon MM-kisat kuullaan ja nähdään suorana Ylen kanavilta. Kaiken MM-kisoista löydät liveseurannasta täältä! Lauri Vuorinen teki suomalaista hiihtohistoriaa Trondheimin MM-kisojen avauspäivänä. Vuorinen oli kolmas vapaan hiihtotavan sprintissä. Tätä ei odottanut itse sankarikaan. – Taisin sanoa, että erävaiheesta karsiutumisen ja finaalin väliltä voi tulla mitä vaan. Olen koko ajan uskonut, että kaiken osuessa kohdilleen voi tehdä jotain tällaista. Oli älyttömän liukas suksi. Kiitos huollolle, Vuorinen kuvaili Ylelle heti kisan jälkeen. Lauri Vuorinen tekee historiaa! MM-pronssia sprintissä. Jo ennen MM-kisoja Trondheimissa ovat puhuttaneet olosuhteet. Nytkin sprinttiradalla oli kovin erilaisia kohtia: pehmeitä ja kovia. – Löysin ne paikat, joissa pääsi helpommalla. Muut eivät pysyneet mukana. En tiedä. Tuntuu oudolta, Vuorinen äimisteli kilpakumppaneitaan. Hän hehkutti itse mitalin isoimmaksi merkitykseksi sen, että monen epäonnistumisen jälkeen hän saa nyt vihdoin onnistumisen arvokisatasolla. – Totta kai suomalaiselle sprinttihiihdolle tässä on se merkitys, että osoitamme pärjäävämme isoissa kisoissa ja vapaalla hiihtotavalla. Ei kärki niin kaukana ole, Vuorinen kuvaili. Lauri Vuorisen haastattelu tuoreeltaan sprinttikisan jälkeen. Kukituksen jälkeen Vuorinen tiivisti menestyksensä niin, että hän hyytyi vähemmän kuin muut. – Oli poikkeuksellinen sprinttikilpailu. Mämä ovat monta kertaa todella tiukkoja taistoja maaliin asti. Tänään piti vain jaksaa. Isoilla eroilla tultiin maaliin. Yksi ratkaiseva hetki oli, kun Vuorinen voitti alkueränsä kahden kilpakumppaninsa Saksan Jan Stölbenin ja Sveitsin Janik Rieblin kaaduttua viimeisessä kurvissa. Vuorinen tuli takaa, voitti erän ja pääsi suoraan jatkoon välieriin. – Kun en ollut kärjessä, ainoa mahdollinen paikka oli mennä ulkopuolelle kurviin. Jos olisin mennyt perässä sisäkurviin, olisin osunut varmaan samaan miinaan. Välierässä tulin kärjessä ja myös finaalissa oli sen verran eroa, että pystyin menemään sisäkurvissa, Vuorinen kuvaili. Lauri Vuorinen jatkoon – Riebli ja Stölben kaatuivat. Katso Lauri Vuorisen välierävoiton ratkaisuhetket! Hauska näky kukituksessa Vuorisen tarina MM-mitalistiksi on mielenkiintoinen. Hän toimi kesällä Pariisin kesäolympialaisissa Suomen joukkueen valokuvaajana. Nyt ammattilaisvalokuvaajasta nähtiin kukituksessa hauska näky. Vuorinen ei ottanut selfietä palkintokorokkeella maailmanmestari Johannes Hösflot Kläbon ja hopeamitalisti Federico Pellegrinon kanssa kännykällä, vaan kunnon kameralla. Vuorinen pääsi mitalin voittamisen jälkeen myös joukkuetovereidensa rakentamaan kultatuoliin. Lauri Vuorinen muiden kannettavana sprinttikisan jälkeen. Ylen asiantuntija Ville Nousiainen muistutti, että yllätysmitalilla on suuri merkitys kaiken jo koetun epäonnen jälkeen. Kisojen suurin Suomen mitalisuosikki Iivo Niskanen sairastui influenssaan ja hänen osallistumisensa kisoihin on kovin epätodennäköistä. Samoin kävi Perttu Hyväriselle. On paljon puhuttu myös siitä, että Suomen huolto ei päässyt testaamaan niin hyvin kuin ajatteli. – Tämä näytti myös, että huolto on mukana pelissä. Se luo uskoa kaikille, jotka seuraavina päivinä kisaavat, Nousiainen korosti. Suurimmat tuuletukset kisapäivän aikana sekä mitalin varmistumisen jälkeen nähtiin tv-kuvissa kuitenkin huoltopäällikkö Heikki Tonterilta. – Varmaan aika iso apina putosi Tonterin selästä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa huoltopäällikön paikka on hurja. Jos mokataan, arvostelu on kovaa. Jos onnistutaan, niin sanotaan, että näinhän piti mennä. Mutta kyllä noita tuuletuksia on kiva katsoa, Nousiainen hehkutti. Tonteri oli hymy herkässä Ylen haastattelun jälkeen. – Tässä on mitalipari, Tonteri hehkutti tv-kameroille ja suukotteli mitalin tuonutta suksiparia. Tonterin mukaan MM-kisat eivät olisi voineet lähteä paremmin liikkeelle. Heikki Tonteri haastattelussa sprintin jälkeen. – Onhan tämä herkkää. Kun tällainen onnistuminen tuli, on se hienoa, herkistynyt Tonteri kuvaili. Tonteri oli myös vastuussa Vuorisen suksista päivän kisaan. – Tämä oli nappipäivä. Tämä oli koko huoltoryhmän onnistuminen. Tämä ei ole yhden miehen sirkusta. Tämä on kaikkien voitto. Jokainen huoltomies on korvaamaton juttu.

Ojitettujen soiden ennallistamisesta

Etusivu › Uutiset ja blogit › Tuore tutkimus tyrmää valtakäsityksen – soiden ennallistaminen pahentaakin ilmastokriisiä Artikkeli 24.2.2025 Tuore tutkimus tyrmää valtakäsityksen – soiden ennallistaminen pahentaakin ilmastokriisiä Ojitettujen soiden ennallistamisen on luvattu viilentävän ilmastoa. Väärin, sanoo Suomen johtavien suontutkijoiden tekemä tutkimus. Tuore tutkimus torjuu näkemyksen ojitettujen soiden ennallistamisen myönteisistä ilmastovaikutuksista. Ei ole yllätys, että Suomen Luonnonsuojeluliiton kotisivuilla hehkutetaan ojitettujen soiden ennallistamisen ilmastohyötyjä, koska järjestö kerää kansalaisilta rahaa tähän tarkoitukseen: ”Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen turpeesta ilmaan. Voimakkaasti muutettujen soiden, kuten rehevien metsäojitettujen soiden ennallistaminen tuottaa suuren ilmastohyödyn jo 20 vuodessa…” Myös Tapion metsänhoitosuosituksien pääviesti on sama: ”Suon ennallistaminen hillitsee ilmastonmuutosta, koska se vähentää turpeen hajoamista ja turvaa siten turpeen hiilivarastojen säilymistä.” Toki suosituksissa todetaan myös: ”Ennallistamisen kokonaisvaikutus on useimmissa tapauksissa lyhyellä aikajänteellä ilmastoa lämmittävä, kun otetaan huomioon sekä maaperän kasvihuonekaasupäästöt että puuston hiilinielu.” Uuden tutkimuksen mukaan ojitetun turvemaametsän ennallistaminen lämmittää ilmastoa vähintään sadan vuoden ajan. Se on enemmän kuin lyhyt aikajänne. Puuston hiilinielu muuttaa pelin Juuri valmistunut, ja piakkoin julkaistava suomalaisten suotutkijoiden ykkösketjun tutkimus ”Rewetting drained boreal peatlands does not mitigate climate warming in the 21. century” ampuu alas lupaukset ennallistamisen ilmastohyödyistä. Tutkimuksen tekijät ovat Luonnonvarakeskukset tutkijat Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä. Tutkimuksen nimi kertoo olennaisen: turvemaametsien ennallistaminen ei hidasta ilmaston lämpenemistä tämän vuosisadan aikana. Käsitys turvemaiden ennallistamisen ilmastohyödyistä on perustunut tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu vain maaperän kasvihuonekaasujen vaihtoa. Turpeen hajoaminen hidastuu ja samalla hiilidioksidipäästöt ilmakehään vähenevät, kun pohjaveden pintaa nostetaan vanhoja kuivatusojia tukkien. Samalla tosin metaanipäästöt kasvavat. Metaani on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Kannattaako suometsä uudistaa Ojitetun turvemaan metsä paljastuu hiilinieluksi, kun tarkasteluun otetaan mukaan puuston hiilensidonta ja puusta valmistettuihin pitkäaikaisiin puutuotteisiin varastoituva hiili. Lisäksi ojitetun suometsän metaanitase on ilmaston kannalta huomattavasti luonnontilaista suota edullisempi. Vaikka metsän peittämän turvemaan heijastavuus (albedo) on pienempi kuin ennallistetun avosuon, ei sen vaikutus riitä kumoamaan puuston hiilivaraston merkitystä. Kasvatettavan puuston vaikutusta turvemaametsän hiilinieluun on tarkasteltu Lukessa kehitetyllä Motti-kasvusimulaattorilla. Suomessa on miljoonia hehtaareita piakkoin hakkuukypsyyden saavuttavia ja jo saavuttaneita metsiä, jotka ovat syntyneet 1960- ja 1970-luvuilla ojitetuille soille. Luken ja Helsingin yliopiston tutkijan Paavo Ojasen mukaan tällaiset metsät voidaan lähivuosikymmenien ilmastohyötyjä menettämättä uudistaa ja jatkaa puun tuottamista, jos vaihtoehtona olisi avosuoksi ennallistaminen. ”Käänteisesti tutkimustamme tulkiten metsänkasvatuksen jatkaminen muuttuu tällaisessa tilanteessa haitalliseksi noin sadan vuoden kuluttua. Jos ennallistamisella halutaan saada ilmastohyötyjä lähivuosikymmeninä, puusto on jätettävä ennallistettavalle suolle hiilivarastoksi.” Riekko kiittää ennallistajia Ojasen mukaan ennallistamisella saavutetaan kyllä ekologisia hyötyjä. ”Kun ojat tukitaan, suokasvit yleistyvät kymmenessä vuodessa. Myös oma-aloitteisesti leviävät suolajit, kuten linnut ja hyönteiset ilmaantunvat nopeasti ennallistetulle suolle. Esimerkiksi riekkojen on todettu palanneen avosuoksi ennallistetuille alueille.”

Ukraina on yhteinen asiamme

IS Jussi Halla-aho varoittaa: Tästä meidän täytyy olla huolissamme Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) analysoi Ukrainan sodan kehitystä ja seurauksia. – Jos tavoitteemme on lopettaa tämä sota moraalisesti hyväksyttävällä tavalla ja tavalla, joka ei vaaranna omaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa, siinä tapauksessa emme selvästikään tee tarpeeksi, koska sota jatkuu ja venäläiset edistyvät, Jussi Halla-aho sanoo. Iida Hallikainen Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) huomauttaa, että nyt tulisi kantaa huolta siitä, miten riippuvaisia olemme Yhdysvalloista. Halla-aho mainitsee asiasta viestipalvelu X:ssä jakamassaan viestiketjussa. Hän on tiivistänyt ketjuun puheensa diplomaateille Ukrainan sodan muistotilaisuudessa 24. helmikuuta. Puhemiehen mukaan harva osasi odottaa kolme vuotta sitten, että olisimme vielä tässä helmikuussa 2025. Vladimir Putin odotti valloittavansa Kiovan kolmessa päivässä ja asettavansa Ukrainaan nukkehallituksen. Halla-aho sanoo, että rehellisyyden nimissä myös suuri osa lännestä jakoi tämän odotuksen. Se ei kuitenkaan käynyt toteen. – Venäjän tyranni oli yliarvioinut korruptoituneen armeijansa kyvyt ja ukrainalaisten halukkuuden puolustaa maataan, Halla-aho sanoo. Hän lisää, että Putin uskoi myös, että länsi ei uhraisi välittömiä taloudellisia intressejään asettamalla pakotteita Venäjän energialle, josta suuri osa Euroopasta oli tullut riippuvaiseksi. Halla-ahon mukaan tämä oli seurausta vuosien ja vuosikymmenten naiivista, vastuuttomasta ja lyhytnäköisestä politiikasta. Halla-aho sanoo, että lännessä aliarvioitiin Venäjän hallinnon ja yhteiskunnan kyky kestää taloudellisia, aineellisia ja inhimillisiä menetyksiä. Hän huomauttaa, että vaikka Venäjän alkuperäiset suunnitelmat epäonnistuivat, maa uskoo voittavansa kulutussodalla. – Se, onko Putin oikeassa tässä laskelmassa, jää nähtäväksi ja riippuu päätöksistämme. Media kysyy usein meiltä poliitikoilta, tekevätkö Suomi ja muut maat tarpeeksi auttaakseen Ukrainaa. Vastaukseni on ollut, että tämä riippuu siitä, mitä haluamme tapahtuvan. – Jos tavoitteemme on lopettaa tämä sota moraalisesti hyväksyttävällä tavalla ja tavalla, joka ei vaaranna omaa turvallisuuttamme tulevaisuudessa, siinä tapauksessa emme selvästikään tee tarpeeksi, koska sota jatkuu ja venäläiset edistyvät. Viime viikkoina on Halla-ahon mukaan keskitytty paljon tapahtumiin Yhdysvalloissa. On ollut paljon huolta Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen ja Ukrainan tukeen. Halla-ahon mukaan tämä on asia, josta amerikkalaisten on päätettävä. – Meidän pitäisi olla enemmän huolissamme siitä, miksi olemme niin kertakaikkisen riippuvaisia Yhdysvalloista. Meidän on katsottava peiliin ja tehtävä enemmän. Se on meidän omissa käsissämme. Viimeisten kolmen vuoden aikana on puhuttu paljon ja tehty liian vähän. – Jos Eurooppa haluaa, että se otetaan vakavasti, sen täytyy tehdä itsestään merkityksellinen, kuten presidentti Stubb sanoi. Solidaarisuuden osoittaminen Ukrainalle on Halla-ahon mukaan tärkeää, mutta samalla on ymmärrettävä, että Putin ei välitä julistuksista. Julistukset eivät pysäytä venäläisiä tankkeja, drooneja tai ohjuksia. – Kourallinen Euroopan kansakuntia tekee oman osansa, mutta tarvitsemme kaikkia menestyäksemme. Tämä on viesti, jonka rohkaisen teitä kaikkia viemään päättäjillenne kotiin. Jos Ukraina kaatuu, joku muu on seuraava. Halla-ahon mukaan eduskunta ja koko Suomi seisovat Ukrainan rinnalla nyt ja tulevaisuudessa.

Kolme vuotta Venäjän hyökkäyksestä

Anssi Joutsenlahti jakoi muiston. 12 t · Jaettu seuraaville: Julkinen Venäjän raakalaismainen hyökkäys on kestänyt kolme vuotta😥😓 1 vuosi sitten Katso muistojasi Anssi Joutsenlahti 24. helmikuuta 2024 · YouTube · Jaettu seuraaville: Julkinen SLAVA UKRAINA 🇺🇦 Ukrainan kansallislaulu - "Viel' ei kuollut ole Ukraina" (Suomen teksteillä) Porin Seudun Tykistökilta Mitä enemmän Venäjän sotavoimaa tuhoutuu Ukrainassa sitä vähemmän sitä riittää pitkälle itärajallemme. Tämä totuus koskee tietysti muitakin valtiota, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa. Slava Ukraini! 👍

Sexagesima = kuusikymmentä

a 2. sunnuntai ennen paastonaikaa (Sexagesima) Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait Jumalan sanan kylvö Tämän sunnuntain, sexagesiman (= kuudeskymmenes), evankeliumiteksteissä puhutaan Jumalan sanan kylvämisestä. Jeesus on kylväjä, mutta myös hänen opetuslapsensa on lähetetty uskollisesti kylvämään sanaa luottaen siihen, että Jumala antaa aikanaan kasvun. Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 8:4–15 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 8 Kun paikalle tuli paljon väkeä ja kaikista kaupungeista virtasi ihmisiä Jeesuksen luo, hän esitti heille vertauksen: ”Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne. Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta. Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi: ”Jolla on korvat, se kuulkoon!” Opetuslapset kysyivät Jeesukselta, mitä vertaus tarkoitti. Hän sanoi: ”Te olette saaneet oppia tuntemaan Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksina, jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä kuullessaankaan ymmärtäisi. Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi. Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat. Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa.”

Tusina miehiä mukana, muttei mitään tusinamiehiä

Roktähti Juissi Läskinen Ylläpitäjä Huippuosallistuja · 1 pv · Tänään oli mukana täysi tusina, kun lenkkeiltiin happirikkaassa +1 asteen kelissä. Käytiin Niinisalon pyörätiellä kääntymässä ns "3 km:n paalulla". Susia eikä edes jälkiä nähty tälläkään kertaa vaikka jotkut niitä on siellä useasti tänä talvena bonganneet. Pari moottorikelkkailijaa ja yksi Tuk Tuk nähtiin. Ei tusinamiehet tee 6 km lenkkiä kävellen tunnissa, on vauhti sen verran kovaa!

Slava Ukraina

Eduskunta piti hiljaisen hetken Ukrainalle Eduskunnan täysistunnossa pidettiin tänään hiljainen hetki Ukrainalle. Täysistunnon alussa Eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho aloitti istunnon puheella, missä hän muistutti, että muu maailma on tehnyt enemmän kuin uskallettiin odottaa, mutta vähemmän kuin olis tarpeen saada sota loppumaan. Ukrainan sodan vuosipäivä on 24.2.