Eilinen taakka oli eilinen.
Huomisen varjo vasta huomisen.
Ja joka aamu uudestaan
ikuista matkakumppania tervehtiä saan:
Hyvää huomenta, Herrani Jeesus!
Hyvää huomenta, Ilo!
Hyvää huomenta, Rauha!
Hyvää huomenta, Armo!
Tällä unkarilaisen Erzsebet Turmezein runolla aloitin saarnani Noormarkun ystävyysseurakunnan Rakoskerezsturin kirkossa Budapestissa sunnuntaina meidän 19 Noormarkun seurakunnan edustajan vierailulla. Jo kahdenkymmmenen vuoden ajan on tätä ystävyysseurakuntatoimintaa harjoitettu ja molemmat osapuolet ovat varmasti saamapuolella, me suomalaiset ehkä voimme olla auttamassa taloudellisesti ja unkarilaiset kristi- ja heimoveljemme ja -sisaremme taas opettavat meille jäyhemmille Pohjan perillä asuville välitöntä ja mitä sydämellisintä ystävyyttä.
Saarnan oli lähettänyt etukäteen unkarin kielelle kääntämistä varten. Tulkkina oli Suomessa opiskelleen pappis-isänsä kautta kielemme ja maamme ystäväksi tullut tytär Csepregi Piroska.
Luterilaisen seurakunnan nykykirkkoherrana toimii Eva Szeker Nagyne, jolla on asunto kirkolla perheelleen, johon kuuluvat suntiona toimiva aviomies ja kaksi opiskelevaan poikaa. Eläkkeellä oleva täysin suomenkieltä puhuva kirkkoherra Laszlo Kosa on oikea Suomi-fani, on puhunut Herättäjä-juhlillakin ja käy maassamme monta kertaa vuodessa. Myös seurakunnasta löytyy Suomessa sairaanhoitajan toiminut kieltämme puhuva rouva.
Ja Tibor, Tibor Szettlik vasta oiva pakkaus on. Hän on ammattikoulusta eläkkeellä saaden 400€ eläkettä. Sanoi, jos olisi ollut kommunisti, voisi saada suurempaakin eläkettä. Hyväkuntoisena hän on myös toimessa vahtimestarina. Suomen kielen hän on oppinut Suomessa, on ollut niin Noormarkun kuin toisessakin seurakunnan ystävyysseurakunnassa Raumalla työssä ja puhuu sujuvaa suomea. Lahjoittamansa punaviinipullon otti tulli, koska pidin sitä käsimatkatavarakassissa eikä nykyisin saa viedä mitään nestettä koneeseen, ei siis korkkaamatonta pulloakaan. Tibor sanoi, että olin Jumalan kautta antanut hänelle euroja, kun oli löytänyt laukustaa Euro-setelin. Saimme kolmen matkalaisen kanssa olla hänen opastuksellaan toisen luterilaisen seurakunnan lastentarhassa ja sunnuntaiaamuna ennen jumalanpalvelusta Tibor kuljetti meidät kolme ensin metrossa ja sitten autollaan ekumeenisessa kirkossa, jossa kaikki saavat pitää tilaisuuksiaan, silloinkin siellä oli harjoittelemassa soittoryhmä päivän palvelusta varten.
Vierailut ovat vuorovuosina molempiin suuntiin. Viime kesänä unkarilaiset olivat Noormarkussa ja olin mukana kirkkoillassa saaden silloinkin viinipullon, jonka myös olen lahjoittanut eteenpäin.
Ensi vuoden kesäksi heille on jo varattu majoituspaikat Porin Junnilan leirikeskuksesta Reposaaressa, joten suhteita hoidetaan rakkauden ja ystävyyden hengessä.
Huomenna kerron matkakohteistamme ja kauniista Unkarin keväästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti