Suomen suurlähettiläiden jokavuotisessa kokoontumisessa oli tänään vuorossa eduskuntaosuus. Runsaan osanoton vuoksi puheosuus oli täysistuntosalissa ja sen jälkeen iltapala viereisessä valtiosalissa Pikku Parlamentin korjaustöiden takia.
Sekä puhemies Eero Heinäluoma että ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini pitivät ansiokkaat puheenvuorot, jota arvovaltaiset kuulijat osasivat arvostaa. Osaltaan siksikin he olivat niin runsaslukuisesti paikalla, noin 190 ulkoministeriöstä ja 50 eduskunnasta.
Heinäluomakin toi esiin yleisen kriisitietoisuuden. Olemme syvemmässä kriisissä kuin kukaan eduskuntavaalien aikaan saattoi edes aavistaa. Teollisuuden taantuman aikana on menetetty 100.000 työpaikkaa, vuodesta 2008 on jäänyt saamatta pysyvästi ennakoitu 30 miljardin kasvu. Prosentin työllisyyslisäys toisi 2 miljardin kasvun, työllisyysasteemme on viitisen prosenttia alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Näin syksyn keskusteluissa talous- ja työllisyysasiat nousevat etualalle ohi kunta- ja soteuudistusten.
Timo puhui pääasiassa ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana, mutta toi kysyttäessä esiin myös perussuomalaisten näkökantoja. Hänen mielestään nyt kannattaisi rapata oikein kunnolla, koska kansalaismielipidekin on kypsynyt kriisitietoisuuteen. Kun eduskuntavaaliosallistuminen on alle muiden Pohjoismaiden vain 70 %:n luokkaa, saadaan aktiivisuutta nousemaan, kun on perusteltu syy käydä äänestämässä. Tällä hetkellä lähes 40 % jättää gallupeissa ilmoittamatta puoluekantaansa. Liikkuvia äänestäjiä on siis paljon ja he ovat kaikkea muuta kuin puolueuskollisia. Ruotsin kielen vaihtoehtoisuutta esittävästä kansalaisaloitteesta sen verran, että ennen vuotta 1968 ruotsi ei ollut pakollinen kieli, vaan vasta Johannes Virolainen nosti sen koulujen kakkoskieleksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti