Näytetään tekstit, joissa on tunniste suurlähettiläät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suurlähettiläät. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. maaliskuuta 2014

Kiinan uusi suurlähettiläs

Kiinan uusi suurlähettiläs herra YU Qingtai vieraili eduskunnassa meidän varapuhemiesten luona vuoron perään, ensi viikolla hän tutustuu puhemieheen. Maittemme väliset suhteet ovat hyvät ja molemmin puolin toivomme lisää kanssakäymistä niin kaupan kuin kulttuurinkin alueilla.

Kiinan suurlähettiläällä on pitkä poliittinen ura ja varsinkin Afrikassa hän on tehnyt merkittävää työtä, onhan Kiina tehnyt suuria satsauksia nimenomaan Afrikan eri maihin.

perjantai 29. marraskuuta 2013

Suurlähettiläs Huang jäähyväiskäynnillä

Kiinan suurlähettiläs Huang kävi varapuhemiesten luona jäähyväiskäynnillä, kun hänen nelivuotinen kautensa on päättymässä ja hän on siirtymässä takaisin Kiinaan. Kansainvälisten asiain yksikön sihteeri Maria Fagerholm laati molemmista keskusteluista muistion, ohessa hänen laatimansa muistio toisen varapuhemiehen kanssa käydystä tunnin mittaisesta keskustelusta, joka vastaa hyvin suurlähettilään keskustelussamme käyttämiä puheenvuoroja:

Varapuhemies Joutsenlahti sai suurlähettilään kiitokset aktiivisesta osallistumisestaan Kiinan suurlähetystön järjestämiin tapahtumiin. Suurlähettiläs korosti, että nelivuotiskautensa aikana hän on saanut juhlia monta 60-vuotisjuhlaa yhdessä Suomen kanssa. Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 60 vuotta maittemme välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta ja 2013 on kulunut 60 vuotta ensimmäisen kulttuurivaltuuskunnan Kiinan-vierailusta. Huang on erittäin otettu tavasta, jolla asia on huomioitu Suomessa, sillä numero 60 on tärkeä kiinalaisessa kulttuurissa. Tapahtumat ovat luoneet uuden syvyyden suhteisiimme.

Suurlähettiläs oli myös kiitollinen Suomen ja Kiinan välisistä korkean tason vierailuista ja muistutti, että Suomen-vierailu kesäkuussa 2013 oli CPPCC:n uuden puheenjohtajan ensimmäinen ulkomaanmatka. Myös opiskeluvaihto on tärkeää. Huang on siksi huolissaan ehdotuksesta veloittaa kolmansien maiden vaihto-opiskelijoita opiskelusta Suomessa. Suomi on muutenkin kallis maa, ja maksulliset opinnot saattaisivat johtaa siihen, että opiskelijat eivät tule enää tänne. Sekä Kiina että Suomi hyötyvät siitä, että opiskelijavaihto on sujuvaa ja vilkasta.

Kiinan politiikka muuttuu hitaasti ja maa tarvitsee yhteistyökumppaneita muutoksissa. Suomalaiset ovat investoineet suuresti Kiinaan ja myös Kiinan investoinnit Suomeen ovat kasvaneet tasaisesti. Suuri syy kiinalaisten hitauteen on kuitenkin se, että Suomi ja Suomen yrityskulttuuri ovat vielä varsin tuntemattomat Kiinassa. Siksi olisi erittäin tärkeää järjestää erilaisia yritysseminaareja ja yhteistyöfoorumeita Kiinassa ja Suomessa, joissa yritykset pääsisivät tutustumaan molempien maiden yrityksiin ja toimintamalleihin.

Suurlähettiläs Huangin seuraaja toimii tällä hetkellä Kiinan suurlähettiläänä Prahassa. Hän on aiemmin toiminut myös Kiinan ilmastosuurlähettiläänä.

maanantai 26. elokuuta 2013

Eero ja Timo vauhdissa

Suomen suurlähettiläiden jokavuotisessa kokoontumisessa oli tänään vuorossa eduskuntaosuus. Runsaan osanoton vuoksi puheosuus oli täysistuntosalissa ja sen jälkeen iltapala viereisessä valtiosalissa Pikku Parlamentin korjaustöiden takia.

Sekä puhemies Eero Heinäluoma että ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini pitivät ansiokkaat puheenvuorot, jota arvovaltaiset kuulijat osasivat arvostaa. Osaltaan siksikin he olivat niin runsaslukuisesti paikalla, noin 190 ulkoministeriöstä ja 50 eduskunnasta.

Heinäluomakin toi esiin yleisen kriisitietoisuuden. Olemme syvemmässä kriisissä kuin kukaan eduskuntavaalien aikaan saattoi edes aavistaa. Teollisuuden taantuman aikana on menetetty 100.000 työpaikkaa, vuodesta 2008 on jäänyt saamatta pysyvästi ennakoitu 30 miljardin kasvu. Prosentin työllisyyslisäys toisi 2 miljardin kasvun, työllisyysasteemme on viitisen prosenttia alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Näin syksyn keskusteluissa talous- ja työllisyysasiat nousevat etualalle ohi kunta- ja soteuudistusten.

Timo puhui pääasiassa ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana, mutta toi kysyttäessä esiin myös perussuomalaisten näkökantoja. Hänen mielestään nyt kannattaisi rapata oikein kunnolla, koska kansalaismielipidekin on kypsynyt kriisitietoisuuteen. Kun eduskuntavaaliosallistuminen on alle muiden Pohjoismaiden vain 70 %:n luokkaa, saadaan aktiivisuutta nousemaan, kun on perusteltu syy käydä äänestämässä. Tällä hetkellä lähes 40 % jättää gallupeissa ilmoittamatta puoluekantaansa. Liikkuvia äänestäjiä on siis paljon ja he ovat kaikkea muuta kuin puolueuskollisia. Ruotsin kielen vaihtoehtoisuutta esittävästä kansalaisaloitteesta sen verran, että ennen vuotta 1968 ruotsi ei ollut pakollinen kieli, vaan vasta Johannes Virolainen nosti sen koulujen kakkoskieleksi.