MTS eli Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta otti seminaarinsa aiheeksi ajankohtaisesti ja perin osuvasti: Syyria ruutitynnyrinä. Syystäkin kokoussali oli täynnä kiinnostuneista osanottajista, kun vielä alustajatkin olivat alansa huippuosaajia.
Lähi-Idän Instituutilla on oma talo Damaskossa. Instituutin johtajan Ari Kerkkäsen aiheena oli "Syyria - kansannoususta sotaan ja sodan alueelliset ulottuvuudet". Iranista kotoisin oleva kurdi, tutkija Alan Salehzadeh toimii Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksessa ja hän puhui hyvin valaisevasti Syyrian konfliktin strategisista taustoista. Puolustusvoimien kyky toimia ja suojautua kemiallisten aseiden vaikutuksilta oli eversti Harri Kauppisen aiheena. Hänen vakanssinsa Maavoimissa on pioneeri- ja suojelutarkastaja. Sotilastarkkailijoiden yhteenliittymän UNTSO:n komentajana vv. 2011-2013 toiminut kenraalimajuri Juha Kilpiö pohti Syyrian kriisin ratkaisumahdollisuuksia - sotilaallinen interventioko?
Syyriä on käytännössä jakautunut. Assadin hallitus - isä ja poika - on hallinnut 40 vuotta. Kyseessä on monikerroksinen konflikti, jolle lähtölaukauksen antoivat Pohjois-Afrikan kansannousut. Paluu lähtöruutuun on mahdoton. Kansannousu aseellisena sisällissotana aiheuttaa myös naapuvaltioiden puuttumisen asiaan. Kaiken taustalla on muslimien jakautuminen shiioiksi ja sunneiksi. Ja kaikkeen kätkeytyy myös suurvaltapolitiikka.
Bashar al-Assadin ylläpitämän Shiia-akselin taustalla on Venäjä ja miksei myös Kiina. Lähialueella merkittävin on Iran. Sunniakseli muodostaa Syyrian opposition USA:n ja Ranskan tukemana, lähialueella merkittävimpiä ovat Saudi-Arabia ja Turkki. Syyriassa on kuitenkin sunneilla enemmistö. Ratkaisu on aikaansaatavissa vain naapurivaltioiden tuella.
Syyrian kysymys on merkittävä myös Israelille, jolle nykyisin tärkeä Golanin kukkulan tilanne on ollut rauhallinen. Israelin ja Arabomaiden suhteet ovat aina ongelmalliset ja kireät. Koko Syyriankin kysymyksessä myös Arabiliitto on jakaantunut. Samoin YK:n turvaneuvosto on halvaantunut. Syyriassa on heimojen rooli korostunut ja demokraattinen hallintojärjestelmä puuttuu, mutta myös oppositio on hajanainen. Oman lisänsä soppaan tuovat Kurdien alueet Pohjois-Syyriassa, Turkissa ja Irakissa. Ainoa mahdollinen pääsy umpikujasta on laaja poliittinen ratkaisu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti