Istuntoasiaa

Pentti Oinosen tekemää ja Ville Vähämäen kannattamaa ponsilausumaa hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä puolsi 31 henkilöä eduskunnassa: Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon oikeuskansleri Jaakko Jonkan antaman huomautuksen tutkimushankkeiden kilpailutusten osalta. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon tämän mietinnön liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. Lausuma viittasi ns. Himas-jupakkaan.

Istunnon alusta ja niin muodoin myös äänestyksestä myöhästyivät suuren valiokunnan jäsenet, jotka olivat vielä istunnossaan pikkuparlamentissa istunnon alkusummerin soidessa. Sieltä on melkoinen matka täysistuntosaliin. Kuitenkin sääntö on, ettei valiokuntaa voi olla samanaikaisesti valiokunnan kanssa. Nyt tämä pelisääntö klikkasi!

Istunnon pääaiheena oli kahden ja puolen tunnin ajan ajankohtaiskeskustelu liikunnan ja urheilun edistämisestä. Lähes 60 puheenvuoroa käytettiin, kun valotettiin kaikilta mahdollisilta puolilta liikunnan ja urheilun suurta merkitystä koko elänikäiselle hyvinvoinnillemme, jopa neuvolatoiminnasta lähtien mummuun ja vaariin asti. Yhtäkään poikkipuolista sanaa ei löytynyt vastustamaan, liikuttavan yksimielisiä oli koko sali, hyvä näin. Olisi vaan tehnyt mieli kysäistä, kuinka moni on itse henkilökohtaisesti liikkunut tänään. Itse onnekseni sain kiertää taas kerran koko Seurasaaren. Olkaamme myös sanan tekijöitä, ei vain pelkkiä puhujia.

Illalla kokoontui yksi eduskunnan suurimmista puolueista eli Rautateidenystävät VR:n toimitusjohtajan Mikael Aron kutsumana. Yhtiöllä on menossa suuret investoinnit, 2 miljardin edestä uusitaan kalustoa, sähkö- ja dieselvetureita sekä ollaan hankkimassa kaksikerroksisia makuu-, ohjaus- ja ravintolavaunuja. Sinisiä vaunuja korjataan ja Ouluun valmistuu monta sataa metriä pitkä, ensimmäinen Pohjois-Suomen varikko  ja lähiliikennekalustoakin ollaan uusimassa. VR:llä on siis täysi hönkä päällä ja se on hyvä.

Ilta-Sanomien kysely uudenvuodenlupauksesta

Erinomaisen valaiseva esimerkki maassamme harjoitettavasta, mukamas puolueettomasta tiedonvälityksestä:

Ohessa saamani sähköpostipyyntö ja siihen välittämäni vastaus:

Hei,

Olemme tekemässä Ilta-Sanomiin juttua uudenvuodenlupauksista sähköpostikyselyn muodossa. Yritämme saada jutun jo tulevan maanantain lehteen. Olisimme todella iloisia, jos sinulta löytyisi aikaa vastata kahteen kysymykseen lyhyesti. Suuret kiitokset jo etukäteen ja hyvää vuotta 2014!

1. Aiotko tehdä uudenvuodenlupauksen, jos niin millaisen?
2. Teitkö viime vuonna uudenvuodenlupausta, mitä lupasit ja miten lupaus piti?

Ystävällisin terveisin,

Heidi Iivonen

uutispäällikkö

Ilta-Sanomat

040-7176187

heidi.iivonen@iltasanomat.fi


Vastaukseni:

Hei

Olen tekemässä lupausta, että seuraan yhtä päivittäistä hartauskirjaa, jota en vielä ole valinnut. Omistan eri vaihtoehtoja 14 kpl. Kuluneen vuoden seurasin Herättäjä-Yhdistyksen v. 1960 julkaisemaa, eri pappien erittäin puhuttelevista kirjoituksista koottua "Määräosa ajallansa". Lähes kaikki kirjoittajat olivat tuttuja, jo pois nukkuneita.

Ehkä vuosi sitten en tehnyt uudenvuoden lupausta, mutta kuitenkin seurasin tätä hartauskirjaa.

Ystävällisin terveisin

Anssi Joutsenlahti

Eduskunnan 2. varapuhemies


Maanantain 30.12. Ilta-Sanomissa julkaistiin sitten typistetty versio:

Anssi Joutsenlahti, rovasti, kansanedustaja (ps)
-Olen tekemässä lupausta, että seuraan yhtä päivittäistä hartauskirjaa, jota en vielä ole valinnut.

Vastaukselleni annettiin siis kolme ja puoli riviä, parhailla kansanedustajilla oli viisitoistakin palstariviä, Juha Miedosta ja kyläkauppias Keskisestä puhumattakaan, 21 ja 19 riviä!

Vastaukset oli saatu 60 henkilöltä, joista 10 on meitä perussuomalaisten kansanedustajia. Henkilökuvia aukeamalla on 28, joista vain kaksi on perussuomalaisista eli joka viidenneltä. Muilta kansanedustajilta vastauksia oli 36, potretteja 15 eli joka 2,4 eli kaksi kertaa enemmän kuin perussuomalaiset. Tätä se on tasapuolinen tiedottaminen.

Touhua viikonloppunakin

Vaikka on viikonloppu, on silti ollut matalalentoa. Perjantai-iltana pääsin kotio Kankaanpäähän, lauantaina aamusta ensin Rauman kauppatorille pariksi tunniksi, sitten piiritoimikunta ja piirikokous, jossa ansioitunut ja monikymmenvuotinen piirin puheenjohtaja, puolueen heikkoinakin aikoina paljon vaivaa nähnyt nyt syrjäytettiin. Tämä tapahtui vasta vähän aikaa ja vain puolueen nousussa mukana olleiden toimesta. Ei ollut mielestäni kaunis teko semminkin, kun edessä on kahdet tärkeät vaalit ja niiden jälkeen Seppo Toriseva olisi varmasti ollut vapaaehtoisestikin siirtymässä viisaan lepoon.

Onneksi en enää valinnan aikana ollut kokouksessa, koska täytyi kiirehtiä isännöimään eduskunnan henkilökunnan pikkujoulua eduskuntatalossa, josta iltapäivälehdet ehtivät kirjoittamaan, että on hävitöntä, kun eduskunta järjestää vielä kansanedustajille pikkujoulunkin. Asia ei suinkaan ollut niin, vaan olin ainoa paikanpäällä ollut kansanedustaja ja minäkin vain isännän ominaisuudessa. Ensin kättelimme kaikki yli 300 juhlavierasta ja sitten pidin tevehdyspuheen lainaten Jaakko Haavion runoakin "Jeesuslapsen joululahjat", jossa lopuksi kysellään: "Mitä toisin minä? Ah vähin erin/ olen myönyt ja pantannut, mitä perin./ Siks, tähden suuren köyhyyteni,/ tuon aution hänelle sydämeni."

Yötä myöden tulimme vielä kotiin päin ja tänään 1. adventtisunnuntaina oli kunnia saada kastaa Saku Valtteri ja Josefiina Stella Aleksandra, molemmat Kankaanpään kirkossa, ja käydä vielä kastejuhlissa kodeissa. Myrskykin raivoaa voimallaan luontoa ravistellen.

Vuoden viimeistä edellinen Perussuomalainen-lehtikin oli tullut ja sen jakelua on niin tänä kuin ensi viikonloppuna, perjantain itsenäisyyspäiväjuhlien jälkitunnelmissa. Silloin pitäisi olla jaettavana myös Kankaanpään Urheilijoiden uunituore joulunaluslehtikin.

Keisaria juhlitaan

Tänään on Japanin keisarin syntymäpäivä. Suurlähetystössä, Kuusisaarentie 6:ssa juhlittiin suurella joukolla. Liikenne oli koko iltapäivän vastaaoton ajan melkoisen takkuista, kadulla ei liiemmin ole ylimääräistä tilaa. Näin lapsuuden koulukaverin, omaasukua Elorannan Soilen miehineen ja sain onnitella poliisiylijohtaja Mikko Paateroa. Sisäministeri oli vähän hätiköivä viime viikon kannanotoissaan.

Illalla me Satakunnan kansanedustajat olimme vieraina upouudessa Alma-talossa Alvar Aallonkadulla, aivan junaraiteiden vieressä. oleva Alma Median sanomalehtitalo on todella nykyaikainen monessa kerroksessa. Lehtiperheeseen kuuluu Iltalehden ja Kauppalehden lisäksi lukuisia paikallislehtiä ja kaupunkilehtiä sekä maakuntalehtiä, joista suurimpina Aamulehti ja Satakunnan Kansa.

Paikalla olivat keskustelemassa meidän seitsemän kansanedustajan kanssa Satakunnan Kansan entinen ja ja uusi päätoimittaja Petri Hakala, Olli-Pekka Behm ja päätoimittaja Tapio Vallin. Monia maakunnan tärkeitä asioita kosketeltiin ja todettiin meidän kaikkien olevan yhteisellä asialla, niin lehden väen kuin kansanedustajienkin.

Maakunnan tulevaisuus vaalipiiriuudistuksineen on kipeä kysymys. Mitään vaikeutta ei olisi, jos ei nykyhallituksen määräyksestä olisi torpattu edellisen eduskunnan hyväksymää vaalilakiuudistusta, jonka mukaan jokainen ääni olisi ollut samanarvoinen ja kaikki puolueiden äänet olisi laskettu yhteen ja sen mukaisesti jaettu paikat puolueiden välillä ja voimassa olleiden vaalipiiirien äänimäärien suhteessa. Mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää ja näin Satakunnan vaalipiirilläkin on toden ajat edessäpäin. Perussuomalaiset olivat ainoita uudistuksen kannattajia edelleen tässä eduskunnassa.

Valtaa jaettiin

Kankaanpään perussuomalaisten vuosikouksessa luulisi jaetun valtaa, kun valittiin toimihenkilöt. Mutta ei näin, vaan täysin sopuisasti, hyvässä hengessä ja yksimielisyyden vallitessa paikat täytettiin. Tehtäviin pyrittiin saamaan parhaiten niihin sopivat ja osaavat puolueveljet, sisariakaan unohtamatta.

Keskustelua riitti vaikka muille jakaa, siksi paljon kaupungin taloudellinen tilanne ja sen kuntoon laittaminen puhuttaa ja vaatiin tekoja, ikäviäkin. Parhaillaan onkin käynnissä yt-neuvottelut. Eihän kunnilla paljoakaan ole mahdollisuuksia: joko veroprosentin korotus, omaisuuden myynti tai henkilöstökulujen vähentäminen. Tietysti päinvastainen keino olisi talouskasvun vauhdittaminen yritysten saamisella ja veromaksajien lisäämisellä, mutta se onkin jo toinen juttu. Mikään näistä ei ole lyhyen aikavälin asia, mutta toimeen on tartuttava ja ajettava kuntatalous sisälle paljon puhuttuun kestävään kehitykseen. Valtiovallan monessa asiassa niin vastakkaisesta käytöksestä huolimattakin. Tietysti yksi lisäapu olisi kuntien välisen yhteistyön ja yhteisten virkojen perustaminen tehtävien hoitamiseksi. Mutta sekin on saavutettavissa vain pitkässä juoksussa.

Erkki Lilja jatkaa puolueososton johdossa, sihteerinä on työmyyrän osassa Tapio Laurila. Johtokunnassa muina toimivina jäseninä ovat Hely Alhainen, Sofia Latvajärvi, Kristiina Peltomaa, Jari Koskela, Marko Leponiemi, Markus Ruuhimäki ja Anssi Joutsenlahti. Varajäseninä Hannu Juhola, Sami Ojala, Reino Paananen, Matti Ranta,Taina ja Teuvo Roskala, Jouni Saarinen ja Petri Ylikoski. Toiminnantarkastajana on Pauli Lanne ja varalla Pasi Rajala. Piirihallitukseen ehdotetaan puheenjohtajaa.

Kirjamessuilla

Aamupäivällä melkein pyörryttävä kokemus: Helsingin Kirjamessut. Kirjoja ja kustantajia riitti vaikka millä mitalla. Myös ankvariaattiliikkeiden kirjamäärillä ei ollut loppua. Väkeäkin messukeskuksessa oli tungokseen asti. Ohjelmassa oli tietysti myös kirjailijaesittäytymisiä. Aikaa olisi saanut kulumaan enemmänkin, mutta silti kassiin tarttui kolme tai oikeastaan jopa neljä kirjaa. Totta on tosiaan vanha viisaus, ettei paljojen kirjojen tekemisellä ole loppua! (Itsekin julkaisin juuri kuukausi sitten syntymäpäiväkseni blogeistani kootun kirjan "Anssi Joutsenlahti - Matka takaisin Arkadianmäelle".)

Haapää-teosten kokoelmaani sain lisäyksenä hänestä tehdyn uuden elämäkerran, Matti Salmisen kokoama "Pentti Haanpään tarina". Paavo Suuren, Paavo Nurmen itsensä kirjoittamista teksteistä on tunnettu urheilukirjoittaja Erkki Vettenniemi koonnut teoksen "Paavo Nurmi: Täpärin voittoni ja muita kirjoituksia".

Monipuolisen uran pankkimaailmassa ja politiikassa tehnyt valtiotieteiden tohtori Seppo Lindblom tarkastelee tämänvuotisessa uutuudessaan maamme poliittista ja taloudellista tilaa lisääntyvän EU:n byrokratian kahleissa teoksessa "Huojuva tasavalta".

Tämän Otavan kustantaman kirjan kaupanpäällisiksi annettiin vielä Anna-Leena Härkösen pienoiskokoon sidottu kirja "Ei Kiitos", joka kansitekstin mukaan käsittelee avioliitto-ongelmia, eli ei kovin kiinnostavaa ole tällaiset intiimit asiat. Eiväkö ne ole henkilökohtaisia ja kahdenkeskisiä. Ihmettelenkin esim. iltapäivälehtien jatkuvaa kirjoittelua sivukaupalla ihmisten eroista, naimisiin menemisistä ja ties mistä henkilökohtaisuuksista, ei voisi vähempää kiinnostaa. Ja mukamas juuri tämäntasoisten juttujen takia lehtiä ostetaan ja luetaan.

Nykyään kirjojen lukeminen on jäänyt valitettavasti vähemmälle, kaikki muu tahtoo viedä ajan. Ja kuitenkin, mikä olisi parempaa tekemistä kuin oikein vaikuttavan kirjan lukeminen. Yritetään repiä aikaa kirjoillekin.

Ei ole enää niin kuin ennen

Kun tulin aamulla Hesaan, ensin Kankaanpäästä linja-autolla Tampereelle ja loppumatkan junalla, niin ei voinut laulaa, että juna jyskyttää niin kuin vanhaan hyvään aikaan. Mutta ennen eivät kanssamatkustajia häirinneet myöskään kännykkään puhuvat, kuten nykyään melkein poikkeuksetta.

Muutoksesta politiikan alueella puhuttiin myös tämän päivän tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkaksen seminaarissa: joukkoliikkeistä sosiaaliseen mediaan. Alustajina oli monia politiikkaan erikoistuneita professoreja kuten Ilkka Ruostetsaari Tampereelta sekä Maija Setälä ja Niko Hatakka Turusta. Paneelissa olivat viiden suurimman puoluen puoluesihteerit.

Professori Ruostetsaaren johtopäätöksiä politiikan muuttumisesta:
Kansalaisilla on vain vähäinen luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin,
alhainen äänestysaktiivisuus eikä haluta rutiininomaisesti osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

Esimerkkeinä voi mainita yhä kasvava kantaansa ilmoittamatta jättävien määrä puoluegallupeissa ja myös voimakkaat heittelehdinnät galluptuloksissa. Ja miksei samaan kastiin voi lukea myös viime eduskuntavaalien JYTKYÄ, kun me perussuomalaiset saimme 39 kansaedustajaa entisten viiden sijasta.

      

Syyrian ratkaisematon kysymys

MTS eli Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta otti seminaarinsa aiheeksi ajankohtaisesti ja perin osuvasti: Syyria ruutitynnyrinä. Syystäkin kokoussali oli täynnä kiinnostuneista osanottajista, kun vielä alustajatkin  olivat alansa huippuosaajia.

Lähi-Idän Instituutilla on oma talo Damaskossa. Instituutin johtajan Ari Kerkkäsen aiheena oli "Syyria - kansannoususta sotaan ja sodan alueelliset ulottuvuudet". Iranista kotoisin oleva kurdi, tutkija Alan Salehzadeh toimii Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksessa ja hän puhui hyvin valaisevasti Syyrian konfliktin strategisista taustoista. Puolustusvoimien kyky toimia ja suojautua kemiallisten aseiden vaikutuksilta oli eversti Harri Kauppisen aiheena. Hänen vakanssinsa Maavoimissa on pioneeri- ja suojelutarkastaja. Sotilastarkkailijoiden yhteenliittymän UNTSO:n komentajana vv. 2011-2013 toiminut kenraalimajuri Juha Kilpiö pohti Syyrian kriisin ratkaisumahdollisuuksia - sotilaallinen interventioko?

Syyriä on käytännössä jakautunut. Assadin hallitus - isä ja poika - on hallinnut 40 vuotta. Kyseessä on monikerroksinen konflikti, jolle lähtölaukauksen antoivat Pohjois-Afrikan kansannousut. Paluu lähtöruutuun on mahdoton. Kansannousu aseellisena sisällissotana aiheuttaa myös naapuvaltioiden puuttumisen asiaan. Kaiken taustalla on muslimien jakautuminen shiioiksi ja sunneiksi. Ja kaikkeen kätkeytyy myös suurvaltapolitiikka.

Bashar al-Assadin ylläpitämän Shiia-akselin taustalla on Venäjä ja miksei myös Kiina. Lähialueella merkittävin on Iran. Sunniakseli muodostaa Syyrian opposition USA:n ja Ranskan tukemana, lähialueella merkittävimpiä ovat Saudi-Arabia ja Turkki. Syyriassa on kuitenkin sunneilla enemmistö. Ratkaisu on aikaansaatavissa vain naapurivaltioiden tuella.

Syyrian kysymys on merkittävä myös Israelille, jolle nykyisin tärkeä Golanin kukkulan tilanne on ollut rauhallinen. Israelin ja Arabomaiden suhteet ovat aina ongelmalliset ja kireät. Koko Syyriankin kysymyksessä myös Arabiliitto on jakaantunut. Samoin YK:n turvaneuvosto on halvaantunut. Syyriassa on heimojen rooli korostunut ja demokraattinen hallintojärjestelmä puuttuu, mutta myös oppositio on hajanainen. Oman lisänsä soppaan tuovat Kurdien alueet Pohjois-Syyriassa, Turkissa ja Irakissa. Ainoa mahdollinen pääsy umpikujasta on laaja poliittinen ratkaisu.

Torstaina taas vipinää

Aamulenkki on tehty Seurasaaren ympäri merellisessä maisemassa auringonnousun aikaan, hienoa! Ja vielä seitsenkymppisenä jalka nousee! Näin alkoi kiireinen päivä.

Aamuun mahtui Kehityspoliittisen toimikunnan seminaari, jossa julkaistiin Suomen kehityspolitiikan tila 2013 otsakkeella "Ei kehitystä ilman ihmisoikeuksia". Ohjelmassa oli myös kehitysministeri Heidi Hautalan puheenvuoro. Kansanedustaja Johannes Koskinen toi esiin aiemman päämäärän pyrkiä edistämään kestävää kehitystä, nyt painotetaan ihmisoikeuksia. Molemmat ovat tärkeitä, mutta pitäisi myös huolehtia jatkuvuudesta eikä liian herkästi vaihdella painopistealueita. Vaikeimmassa asemassa olevien olosuhteiden parantamiseen keskittymisestä vallitsi yksimielisyys. Avustuksia ei saa jättää valtaapitävien jaettaviksi.

Helsingin Sanomien toimittaja kävi tekemässä syntymäpäivähaastattelun. Tunnin aikana puhuttiin monenlaista, olin ehkä liiankin avomielinen, joten saas nähdä, mitä lehden palstoille ilmestyy. Asiaakin tuli tietysti esille, mutta ehkä kaikkea ei tarvitsisi pistää näkyviin. Päivi Leppilahden tekemät haastattelut ilmestyivät muuten juuri tänään sekä Satakunnan Kansassa että Kankaanpään Seudussa. Tietoa syntymäpäiväseuroista on siis levinnyt laajalle, kun vielä päivän Kotimaa-lehdenkin perheuutisissa mainittiin syntymäpäivästä.

Kansanedustajajien avustajat kävivät tuomassa oman kannanottonsa palkkauksensa kehittymistä. Tämän päivän kansliatoimikunnassa kahvikeskusteluaiheina oli esillä eduskunnan tavoitteet työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. Lisäksi käytiin keskusteluita säännöistä eduskunnan kokoustilojen luovuttamisessa, kesän aikana ilmenneistä hankaluuksista tietokoneiden etäyhteyksissä sekä Suomen mahdollisuudesta saada järjestettäväkseen Etyj:n parlamentaarinen yleiskokous Helsinkiin vuonna 2015. Suomi olisi ensimmäinen maa, joka saisi kokouksen toista kertaa, sillä v. 1993 oli edellinen Helsingin kokous.

Eduskunnassa kävi vieraana 15-henkinen kuntapäivillä mukana ollut ryhmä Pohjois-Satakunnasta Kankaanpäästä, Pomarkusta ja Laviasta. Kierrettiin taloa, käytiin istuntosalissa, valtiosalissa ja jopa työhuoneessani.

Ryhmäkokouksessa riitti puhetta monistakin asioista. Televisioidulla kyselytunnilla Jari Lindström esitti perussuomalaisten kysymyksen valtionomisteisten yhtöiden johtajien ylisuurista palkoista ja palkkioista. Heti kyselutunnin jälkeen alkoi johtovuoroni, jota ei kyllä kestänyt kauaakaan, kun esillä oli vain oikeuskanslerin esittelemän vuosikertomuksensa lähettäminen valiokuntaan. Ainoan puheenvuoron hänen lisäkseen käytti Kauko Tuupainen. Toisena asiana oli Maria Tolppasen lakialoitteen lähettäminen valiokuntaan, ja puheenvuoroja käytti neljä perussuomalaisten kansanedustajaa. Istunto kyselytunnin jälkeen kesti puolisen tuntia. Ensi viikolla sitten istutaankin joka ilta klo 22:een asti, kun lähetetään budjetti valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi.

Pääministeri hyväntuulisena

Vietimme pääministeri Jyrki Kataisen tervetulopuheen sanojen mukaisesti samalla kertaa vuosien 2011, 2012 ja 2013 kesäjuhlaa, kun oppositiopuolueet lopultakin kolmannella yrittämällä pääsivät vierailemaan pääministerin asunnolla aurinkoisessa Kesärannassa. Niinpä pääministeri totesikin meren rannalla, huvilan terassilla puhuessaan, että opposition takaa loistaa aurinko. Ja kaipa hän vähän haikaili erilaisen hallituskokoonpanonkin perään sanoesaan näkevänsä edessään isänmaallisia ihmisiä. Voiko tämän hienommin ottaa vastaan vieraitaan.

Talon tarjoilut olivat myös samaa luokkaa. Aivan suussa sulavaa. Ruoka otettiin puulautasille, pohjassa luki tekijäfirman nimi. Yritys on Nilsiästä, pääministerin kotikunnan Siilinjärven naapurista. Juomiakin riitti niitä haluaville. Myöskään kahvipöydän antimissa ei ollut valittamista.

Myös hallituksen ministerit olivat vähiin päihin mukana ja monen ministerin kanssa voitiin jutella. Me opposition edustajat olimme myös toistemme kanssa pöytäseurueina vaihtaen kuulumisia yli puoluerajojen. Tunnelmassa ei todellakaan ollut moittimista. Väkisinkin taisimme me muutkin päämisnisterin lisäksi olla hyvällä tuulella.

 Politiikan teko on sitten asia erikseen!