Kirjallinen kysymys passiivisesta tupakoinnista

Passiivisen tupakoinnin vähentäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi yksimielisesti vuonna 2010 aloitteen tupakoinnin kieltämisestä yksityisautoissa, jos kyydissä on lapsia. Hylkäämisen perusteena oli aikuisen itsemääräämisoikeus ja perusoikeudet, joita laki olisi loukannut. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos on sitä mieltä, että lähivuosinakin aikuisten tupakoitsijoiden oikeus samoin kuin perustuslakivaliokunnan yksimielisyyden kannan kunnioittaminen menevät lapsen oikeuden (hengittää puhdasta ilmaa) edelle. Sen sijaan parveketupakoinnin kieltäminen saattaa olla mahdollista, koska (aikuisten) ihmisten palautteiden vuoksi siihen on painetta. On muistettava, että Suomi on kuitenkin maailman ensimmäinen maa, joka on samana vuonna (2010) asettanut tupakkatuotteiden käytön loppumisen, täydellisen savuttomuuden, tupakkalakinsa tavoitteeksi.

Samaan aikaan Britannian parlamentti on äänestänyt autossa tupakoinnin kieltämisen puolesta, jos auton kyydissä on lapsia. Jo ennen äänestystä keskityttiin kysymykseen, onko yksilönvapaus tärkeämpi kuin lapsen oikeus, ja äänestyksen tulos oli murskavoitto lapsen oikeuden puolesta. Britannian ministereillä onkin nyt toimivalta edistää lakialoitetta. Lisäksi on ymmärretty laajan valistuskampanjan tärkeys, että mahdollinen tuleva laki ei jää pykäläksi. Kampanja on toistettu jo näkyvästi eri vuosina.

Joidenkin tilastojen mukaan Suomessa yli 20 % lapsista altistuu kotonaan tupakansavulle. Passiivinen tupakointi huoneessa altistaa jopa 4 000 kemikaalille, joista osan on todettu aiheuttavan jopa äidin kautta sikiövaurioita. Tupakansavu sisältää yli 7 000 ainesosaa, joista osan tiedetään aiheuttavan syöpää. Tupakansavu voi jäädä ilmaan yli 2 tunniksi, vaikka ikkunakin olisi auki. Tupakansavun jäämät pintamateriaaleissa, kuten auton tekstiileissä, vapautuvat myöhemmin uudestaan ilmaan aiheuttaen altistumista. Lapsi on erityisesti ensimmäisinä elinvuosinaan suojaton ja aikuista herkempi terveydelle vahingollisille aineille eikä voi määrätä itsestään. Lapsella ei myös ole aikuisen tietoa vaaroista, eikä hän ymmärrä vaaraa, jos hän näkee aikuisten tupakoivan kanssaan samassa tilassa. Lapsi ei ole edes velvollinen suojelemaan itseään; se on vanhempien ja yhteiskunnan tehtävä lastenoikeuksien julistuksenkin mukaan.

Lastenoikeuksien julistuksessa velvoitetaan kehittämään ehkäisevää terveydenhuoltoa, vanhempainohjausta sekä perhekasvatusta ja -palveluja ja vähentämään imeväis- ja lapsikuolleisuutta. Lapsenoikeuksien julistuksella varmistetaan, että erityisesti vanhemmat ja lapset saavat tietoa ja opetusta ja että heitä tuetaan käyttämään saamiaan perustietoja lapsen terveydestä. Lisäksi "Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja" ja "Sopimusvaltiot takaavat lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti". Lisäksi julistus turvaa lapsen oikeuden elää terveenä. Tämä antaa aihetta kiinnittää huomiota lapsen oikeuteen saada suojaa passiivisen tupakoinnin aiheuttamia terveyshaittoja vastaan.

Suomi on lisäksi ensimmäisten maiden joukossa sitoutunut vuonna 2005 kansainväliseen tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen WHO FCTC. Tämä sopimus velvoittaa siihen liittyneitä osapuolia suojelemaan ihmisiä ("nykyisiä ja tulevia sukupolvia") tupakansavulle altistumiselta. Jokaisen sopimuspuolen on laadittava kokonaisvaltaisia, kansallisia strategioita, suunnitelmia ja ohjelmia tupakoinnin vähentämiseksi, perustettava ja rahoitettava kansallinen tupakoinninvastaista työtä koordinoiva taho, kehitettävä lainsäädäntöään ja otettava käyttöön muita toimenpiteitä sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Yleisiä tiedotuskampanjoita suunnataan myös yksityiskoteihin ja muihin kohteisiin, joissa lainsäädännön soveltaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen esitti vuoden 2006 Tupakka ja Terveys -päivillä Lahdessa vision savuttomasta Suomesta. Tästä lähti liikkeelle Savuton Suomi 2040 -hanke, jonka on mahdollista toteutua vuoteen 2040 mennessä, jos perheitä tuetaan savuttoman sukupolven kasvattamisessa sekä tupakoinnin lopettamista ja vieroitustyötä vahvistetaan. Nopeita toimia tarvitaan erityisesti savuttomien elinympäristöjen turvaamiseksi lapsille.

Tupakkatuotteet aiheuttavat ja ylläpitävät riippuvuutta. Niiden ainesosat ja palamistuotteet ovat farmakologisesti aktiivisia, myrkyllisiä, perimän muutoksia aiheuttavia ja syöpävaarallisia. Ympäristön tupakansavulle altistumisella ei ole turvallista tasoa, ja tekniset ratkaisut, kuten tuuletus, ilmansuodatus tai merkityt tupakointialueet, eivät siltä suojele.

Tupakkalain (693/1976 ) mukaan useimmissa lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa on voimassa täydellinen tupakointikielto. Myös tuotteiden välittäminen ja luovuttaminen alle 18-vuotiaalle on kielletty.

Passiivinen tupakointi on vahingollista erityisen raskauden aikana sekä lapsen ensimmäisinä elinvuosina. Se lisää raskauskomplikaatioiden ja sikiön kehitysvaurioiden riskiä. Se voi aiheuttaa johtavien lääkäreiden sekä Maailman terveysjärjestön toteamuksen mukaan mm. infektioherkkyyttä, psyykkistä sairastuvuutta, syöpää, astmaa ja muita keuhkosairauksia. Maailman terveysjärjestö julkisti vuonna 2013 tilaston, jonka mukaan passiivinen tupakointi aiheuttaa vuosittain 600 000 kuolemaa. Neljännes kaikista tupakoinnin vuoksi menehtyneistä on lapsia. Valistus ja tupakointirajoitukset ovat vähentäneet esimerkiksi Skotlannissa äkillisten sydäntapahtumien määrää 17 %.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä mittavan valtakunnallisen valistuskampanjan järjestämiseksi, jotta lasten altistumista passiiviselle tupakoinnille omassa kodissaan ja raskaana olevien äitien tupakointia saadaan vähennettyä tai se saadaan loppumaan ensi tilassa tulevien sukupolvien terveyden ja elämän vuoksi ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että johdonmukaisuus tupakkalain mukaisen, lasten ja nuorten käytössä olevien yleisten tilojen savuttomuuden ja kotiolojen välillä toteutuu ja että Savuton Suomi  2040 -hanke sekä tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (WHO FCTC) toteutuvat?

Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2014

Anssi Joutsenlahti /ps

- - - - -

Ministerin antama vastaus:

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anssi Joutsenlahden /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 98/2014 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä mittavan valtakunnallisen valistuskampanjan järjestämiseksi, jotta lasten altistumista passiiviselle tupakoinnille omassa kodissaan ja raskaana olevien äitien tupakointia saadaan vähennettyä tai se saadaan loppumaan ensi tilassa tulevien sukupolvien terveyden ja elämän vuoksi ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että johdonmukaisuus tupakkalain mukaisen, lasten ja nuorten käytössä olevien yleisten tilojen savuttomuuden ja kotiolojen välillä toteutuu ja että Savuton Suomi 2040 -hanke sekä tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (WHO FCTC) toteutuvat?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Tupakkalain (693/1976) tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Hallitusohjelmassa sitoudutaan tekemään toimintasuunnitelma tavoitteen toteuttamiseksi. Tupakkapoliittinen toimenpideohjelma linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla päästään asteittain tupakkatuotteiden käytön loppumiseen Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Ohjelman sisältämissä ehdotuksissa otetaan huomioon uudistetun tupakkatuotedirektiivin tuomat velvoitteet sekä WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen (FCTC) velvoitteet ja suositukset.

Toimenpideohjelman yhtenä osa-alueena on savuttomien elinympäristöjen laajeneminen. Tupakkalain mukaan useimmissa lasten ja nuorten käyttämissä tiloissa on jo voimassa täydellinen tupakointikielto. Kiellot ovat vähentäneet merkittävästi suomalaisten altistumista tupakansavulle. Savuttomia elinympäristöjä voidaan edelleen jonkin verran laajentaa lainsäädännön avulla.

Tupakoinnin vähentyessä myös kotona tupakointi on vähentynyt, mutta edelleen miehistä 12 prosenttia ja naisista 8 prosenttia ilmoittaa tupakoivansa sisätiloissa. Tupakoivista suomalaisista 9 prosenttia ilmoittaa tupakoivansa autossa lasten läsnä ollessa. Raskaana olevista naisista tupakoi 15 prosenttia. Näissä tilanteissa lasten suojelu ympäristön tupakansavulta ei toteudu.

Tupakointi yksityisautoissa lasten läsnä olleessa on kielletty joissakin USA:n osavaltioissa, Australiassa, Kanadassa, Mauritiuksella ja Kyproksella. Kielto on suunnitteilla Englannissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa. Suomen tupakkalakiin esitettiin vuonna 2010 vastaavaa kieltoa, mutta eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi esityksen todeten, että viranomaisten puuttuminen tällaiseen toimintaan kajoaa varsin syvälle yksityiselämän piiriin. Suomalaisista 84 prosenttia puoltaa tupakoinnin kieltämistä yksityisautoissa alaikäisten läsnä ollessa. Kieltoa kannattivat erityisesti alle 25-vuotiaat (96 %) ja sitä kannatettiin yleisesti riippumatta koulutustasosta tai asuinpaikasta.

Savuttomia elinympäristöjä voidaan laajentaa myös muilla keinoilla kuin lakiin perustuvilla säädöksillä. Tupakkapuitesopimuksen (FCTC) savuttomia ympäristöjä koskevassa toimeenpano-ohjeessa todetaan, että yleisiä viestintäkampanjoita tulee suunnata myös yksityiskoteihin ja muihin kohteisiin, joissa lainsäädännön soveltaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Suomessa viestintäkampanjoita toteuttavat pääasiassa kansanterveysjärjestöt. Esimerkiksi Syöpäyhdistyksen vuonna 2013 aloittama viestintäkampanja kannustaa raskaana olevia äitejä ja isäksi tulevia miehiä lopettamaan tupakoinnin.

Kampanjoiden lisäksi erityisesti neuvolan rooli on tärkeä vanhempien tupakoinnin lopettamisen tukemisessa ja savuttoman kodin ja ympäristön tärkeyden painottamisessa. Tukea tupakoinnin lopettamiseen tulisi yleensäkin terveydenhuollossa tarjota paljon nykyistä enemmän ja suunnitelmallisemmin. Suurin osa tupakoivista vanhemmista haluaisi lopettaa ja tehokkaita apuvälineitä tupakoinnin lopettamiseen on.

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2014

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen